Kaikille ei sähköauto sovellu

16/1/2021

Laskin, että jos vaihtaisin autoni julkisiin, niin perusliikkumisteni matka-aika hidastuisi noin 5 tuntia viikossa eli 260 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaisi ylimääräistä kököttämistä 32,5 täyttä työpäivää bussissa, ratikassa tai junassa. Ei kiitos. Oman auton käyttö jatkuu, koska julkinen liikenne ei sovellu minulle kuin harvoin.

Erittäin moni työssäkäyvä kansalainen on samassa tilanteessa.

Me autolla liikkuvat emme halua heikentää tuottavuuttamme, vähentää vapaa-aikaamme ja väsyttää itseämme kököttämällä julkisissa kulkuvälineissä. Oma auto on nopein ja käytännöllisin.

Silti meitä yritetään painostaa luopumaan autoistamme. Painostuskeinona on autoilun tekeminen kalliimmaksi.

Parhaillaan vihervasemmistolaiset poliitikot pyrkivät korottamaan polttoaineveroja ja ruuhkamaksujakin suunnitellaan mm. Tampereella ja Helsingissä ihan tosissaan.

Kyseessä on ideologinen autoilun vastustaminen, jota perustellaan "ilmastotoimilla". Todellisuudessa suomalaisten autoilu ei vaikuta ilmastoon mitenkään.

Vaaleissa katsotaan mitä mieltä äänestäjät ovat tästä sekoilusta.

Veikko Vallin

kansanedustaja (ps)

Facebook

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Terroririkoksia ei ole Suomessa tutkittu kahteen vuoteen

16/1/2021

Helsingin Sanomien mukaan tutkintojen vähäisyys on luonut jännitteitä Supon ja valtakunnansyyttäjäntoimiston välille.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan Supon välittämät tiedot ovat olleet niin niukkoja, että esitutkintoja ei ole voitu lain mukaan aloittaa. Supo on asiasta eri mieltä: sen välittämät tiedot ovat olleet vähintäänkin riittäviä.

Supo on toimittanut KRP:lle tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana.

Supon päällikön Antti Pelttarin mielestä käytännön kynnys terroristisen tarkoituksen näyttämiseksi on muodostunut Suomessa hyvin korkeaksi.

– Emme ole esitutkinnasta päättävä viranomainen, mutta mielestämme aika monessa tapauksessa olisi ylittynyt esitutkintakynnys, joka on Suomessa varsin matala. Jos esitutkintaa ei avata, jää saamatta tietoa, jonka perusteella voidaan päättää, pitääkö nostaa syyte, Pelttari sanoo HS:lle.

Pelttarin mukaan Suomi on ainoa vierastaistelijailmiön laajemmin koskettama valtio, jossa yhtään Syyriaan matkustanutta ei ole tuomittu terrorismirikoksesta.

– Rikosvastuu terrorismiasioissa ei toteudu, ja suurin syy siihen on lainsäädäntö, Pelttari sanoo HS:lle.

Suomessa on annettu tähän mennessä vain yksi lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen (Turun puukotus).

Pelttari nostaa esimerkiksi Norjan, jonka tilanne on verrannollinen Suomeen. Norjassa on annettu viiden viimeisen vuoden aikana useita tuomioita terrorismista ja valtaosa tuomioista on tullut terroristijärjestöön kuulumisesta.

– Joku selityshän tälle täytyy olla. Kun vierastaistelijoiden määrä ja viranomaisten tilannekuva on suurin piirtein sama, jäljelle jää lainsäädäntö ja osittain sen soveltaminen, Pelttari sanoo HS:lle.

Lähde: Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Koulukampanja

14/1/2021

Perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Miko Bergbom jatkaa keskustelua koulukampanjasta, jossa nuorisojärjestö pyytää koulujen oppilailta kokemuksistaan opetuksen puolueellisuudesta. Bergbomin mukaan he ovat vastaanottaneet useita kertomuksia nuorilta, jotka ovat kokeneet syrjintää, halveksuntaa, kiusaamista ja tönimistä kanssaoppilailta. Opettajat eivät ole aina kyenneet pitäytymään poliittisesti neutraalina.

Kerrataan kuitenkin vielä, mistä kaikki alkoi:

Koulukampanja alkoi PS-nuorison julkaisemalla viestillä: ”Hei nuori! Onko sinun koulussa perussuomalaisiin suhtauduttu eri tavalla kuin muihin puolueisiin? Käsitteleekö opettajasi puolueita tasavertaisesti, vai näkyykö asenne ja oma poliittinen suunta opetuksessa? Kerro meille kokemuksesi!”

Nuorten julkaisemassa kuvaviestissä luki:

”Kerro meille, jos sinulla on tietoa oman koulusi opetuksen puolueellisuudesta! Kasaamme kaiken tiedon ylös ja viemme asiaa eteenpäin tavittaessa opetushallitukselle saakka. Viestejä ja kuvia voi laittaa Instagramissa, Facebookissa ja sähköpostiin: psnuoriso (at) gmail.com”

OAJ älähti asiasta, ja tapauksesta on uutisoitu pitkin päivää.

Miko Bergbom kommentoi melskettä tänään illalla tiedotteessa:

”Tänään sosiaalisessa mediassa on käynnistynyt myrsky Perussuomalaisen Nuorison alullepanemasta kampanjasta, jossa pyysimme oppilaiden kertomaan kokemuksiaan koulumaailmasta.

Valitettavasti asia on lähtenyt laukalle ja tekemäämme avausta on vääristelty useilla eri keinoilla. Emme ole missään vaiheessa keränneet henkilötietoja, opettajien nimiä, koulujen nimiä emmekä mitään muutakaan rekisteriä, joista tänään meitä on syytetty.

Sen sijaan saimme useita kertomuksia nuorilta, jotka ovat kokeneet syrjintää, halveksuntaa, kiusaamista ja tönimistä kanssaoppilailta. Sekä tarinoita opetustilanteista, joissa opettaja ei ole pystynyt pitäytymään neutraalina poliittisesti.

Yhdessä kertomuksessa rehtori oli syyllistänyt nuorta lukiolaista väärästä puolueesta ja kehottanut harkitsemaan kokoomuksen suuntaan. Prosessi on kesken nuoren ja hänen vanhempien kanssa.

Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että Suomessa opetuksen tulee olla täysin puolueetonta jokaisessa tilanteessa, eikä yhtäkään oppilasta tule syrjiä hänen poliittisen mielipiteen vuoksi.”

Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että Opetusalan Ammattijärjestö suhtautuu saamiimme huomioihin vakavasti ja ryhtyy ensitöikseen tarkastelemaan opetuksen laatua. Puolueettomuus tulee turvata jokaisessa tilanteessa.”

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ohisalo närkästyi

13/1/2021

Sisäministeri Maria Ohisalo joutui epämukavuusalueelleen Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä, kun toimittaja Timo Haapala tivasi Ohisalolta tämän omaa mielipidettä ensin Greenpeace-aktivistien tempauksesta kiipeillä eduskuntatalon pylväissä sekä puoluetoverinsa, Pekka Haaviston lainvastaisista toimista ministeritehtävässään.

Eduskuntatalon rakenteissa maaliskuussa 2019 rimpuilleet ilmastoaktivistit tuomittiin käräjillä julkisrauhan rikkomisesta sakkoihin. Ilta-Sanomien toimittaja huomautti ministeri Maria Ohisalolle, että oikeus katsoi pylvästempauksen rinnastuneen laittomaan rakennukseen tunkeutumiseen:

– Tämä tapaus rinnastuu tietenkin myös viime viikon tapahtumiin Capitol-kukkulalla Yhdysvalloissa. Miten kommentoit välikohtausta?

Ohisalo väisti kysymyksen, ja lausui, että oikeus on jo antanut ratkaisunsa. Toimittaja vastasi, ettei vihreät ole tuominnut ilmastoaktivistien tempausta ja halusi tietää Ohisalon henkilökohtaisen näkemyksen. Vastaus oli tiukassa.

– Itse tuomitsen kaiken väkivallan, Ohisalo sanoi.

– Nyt ei puhuta väkivallasta, ministerille tarkennettiin.

Ohisalo vastaili kysymyksen vierestä

Seuraavaksi Ohisalo sanoi tuomitsevansa demokraattisten instituutioiden horjuttamisen, jolloin toimittaja halusi tietää, oliko eduskuntatalon pylväissä rimpuileminen Ohisalon mielestä demokratian horjuttamista.

Ohisalo vastasi, että oikeus on tehnyt asiasta päätöksen, jolloin häneltä tivattiin, mikä Ohisalon henkilökohtainen kanta on. Ohisalo vastasi jälleen eduskunnan kyselytunneilta tutulla tyylillä eli asian vierestä. Ohisalo lausui olevansa lainsäätäjä ja vastuussa muun muassa rikoslaista.

– Mutta kannatatteko te sellaista tekoa vai ettekö kannata ja oliko se huono juttu vai eikö se ollut?

– Kuten sanoin, oikeusvaltiossa tuomitaan, kun asioita on tehty väärin, Ohisalo yritti.

– Mutta mikä teidän kantanne on tähän asiaan, oliko se virheliike? toimittaja ei antanut periksi.

Ohisalo vastasi uudelleen kysymyksen vierestä.

– Jos palataan ajassa taaksepäin, on ollut väkivaltaista kansalaistottelemattomuutta, siitähän te kysyitte.

– Kannatatteko te sitä, että Greenpeace voi kivuta eduskuntatalon pylväisiin? Ohisalolta tivattiin ja lopulta hän vastasi:

– No en kannata, koska siinä rikottiin lakia.

– Tulihan se sieltä, vaikka lujille otti, toimittaja heitti.

Pyhittikö tarkoitus keinot?

Kokoomuksen Petteri Orpo huomautti Ohisalolle, että vihreät näyttää suhtautuvan Greenpeace-aktivisteihin hieman samalla tavalla kuin ulkoministeri Pekka Haaviston laittomuuksiin ministeritehtävässään.

Joulukuussa Haavisto sai perustuslakivaliokunnalta moitteet, sillä Haaviston katsottiin rikkoneen hallintolakia ja ulkoasianhallintolakia.

– Vihreiden politiikka näyttää siltä, että tarkoitus pyhittää keinot, en ole nähnyt, että olisitte tuominneet sen, että Haavisto toimi vastoin lakia. Vaikka asia on kuinka tärkeä, lakia pitää noudattaa, Orpo sanoi.

Ohisalolta kysyttiin seuraavaksi, miksi vihreät on Haaviston vankina. Kysymys viittasi siihen, ettei Haavisto suostu millään eroamaan ministerin paikaltaan. Ohisalo vastasi alkamalla luetella jo etukäteen tiedossa olevia asioita.

– Pekka Haavisto on tehnyt virheen, ja perustuslakivaliokunta on nämä moitteet antanut, ja ne otetaan vakavasti ja tosissaan. Olemme keskustelleet siitä, että käytöstapoja täytyy muuttaa, Ohisalo sanoi ja alkoi seuravaksi puhumaan lapsista:

– Tässä kysymyksessä on ollut suomalaisten lasten henki, terveys ja elämä siellä leirillä. Voi kysyä pyhittikö tässä tarkoitus keinot tai toisin päin. Niitä lapsia jonkun piti auttaa. Hallitus on tehnyt linjauksen, että lapsia autetaan.

Ohisalolle huomautettiin, että selitykset voi nähdä myös siten, että autettavia lapsia on käytetty hyväksi vihreiden omien poliittisten tarkoitusperien ajamiseksi.

Halla-aho: Haavisto ei sovi ministeriksi

Ohisalolle huomautettiin, ettei Haaviston lainvastaista menettelyä pitäisi peitellä lapsista puhumalla.

– Perustuslakivaliokunta käsitteli tapausta vuoden. Ei siellä käsitelty lasten asemaa vaan siellä käsiteltiin Pekka Haaviston toimintaa ulkoministeriössä.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko totesi, että keskustalle oli kova paikka tukea Haavistoa hallituksessa.

– Se otti lujille, Saarikko ja myönsi epäsuorasti, että keskusta on Haaviston tukemisen vuoksi menettänyt joitakin kuntavaaliehdokkaita.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että Haavisto on menetellyt erittäin kyseenalaisesti, eikä Haavisto sovi ministeriksi.

– Mutta kun katsoo tämän hallituksen eroamis- ja nimittämiskulttuuria niin on todennäköistä, että jos Haavisto olisi saanut lähteä ulkoministerin paikalta, niin hän olisi vain saanut hyvästä työstä palkintona jonkin vielä merkittävämmän tehtävän.

 

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Absoluuttinen köyhyys

12/1/2021

On mielenkiintoista miettiä, miten onnekas sivilisaatiomme on, kun monia nykyajan ilmiöitä ei ollut olemassa vielä tuhansia tai vain joitain satoja vuosia sitten.

Jos absoluuttisessa köyhyydessä eläneessä luolamiesyhteisössä tai edes 1700-luvun maatalousyhteiskunnassa olisi keksitty ottaa ykköspäämääräksi minimaalistenkin tulo- ja varallisuuserojen vastustaminen, se olisi romahduttanut ihmisten innovatiivisuuden, kunnianhimon, tiedonjanon, yritteliäisyyden, riskinottohalun jne.

Suomalaisen yhteiskunnan tasolla voisi jopa sanoa, että yksisilmäinen tuloerohysteria on eräänlainen henkinen elintasosairaus. Tyypillinen ideologinen tuloerohysteerikko on usein itse jokseenkin kohtuullisessa asemassa. Silloin on nimittäin varaa valittaa tuloeroista, eikä varsinaisesti köyhyydestä.

Jos aiemmin historiassa myös ihmisten tiedonsaanti ja todellisuuskupla olisivat olleet yhtä keskittyneiden teknologisten sovellusten, kanavien ja "yhteisönormien" varassa, ja jos vaihtoehtoinen painokoneiden käyttö olisi "deplatformattu" yhteiskuntavastuun nimissä, valistusaikaakaan tuskin olisi tapahtunut.

Thomas Taussi

Facebookissa

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Pimeitä keskusteluja

11/1/2021

Kuntavaalit, kuten kaikki vaalit aiheuttavat aivan pimeitä keskusteluja.

Tällä kertaa MT:n KUNTAvaalitentissä muiden puolueiden puheenjohtajat, Maria Ohisalo etunenässä, tenttasivat Jussi Halla-aholta, tuomitseeko vai kenties hyväksyykö perussuomalaiset mielenosoittajien hyökkäyksen Yhdysvaltain kongressiin?

No, perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista. En tiedä, kuinka tyhmänä täytyy kansaa pitää tai itse olla, että esittää tällaisia kysymyksiä. Perussuomalaiset ei hyväksy minkäänlaista väkivaltaa tai mellakointia vaikuttamiskeinona tai muissakaan tarkoituksissa.

Erikoista on, että juuri Ohisalo tivasi asiaa koviten. Hänen puolueensa ministeri juuri junaili Suomeen terroristeja, joista Supokin on varoittanut. Suomessa on Supon mukaan lähes 400 henkilöä seurannassa, joilla on terroristikytköksiä.

Ja kuten sanoin, kyse oli kuntavaalitentistä.

Kuntavaalien alla on toki suotavaa puhua muustakin asioista kuin vain kunnissa päätettävistä, sillä kuntavaaleilla on suurta merkitystä valtakunnalliseen valta-asetelmaan. On arvioitu, että keskustan jatko hallituksessa voi riippua kuntavaalien tuloksesta. Vaikutus ei ole niinkään juridinen vaan psykologinen, jossa tullaan sen kysymyksen äärelle, minkälaista politiikkaa Suomelta halutaan - ei vain joltain yksittäiseltä kunnanvaltuustolta.

Kaikki tulevat vaaliteemani tulevat olemaan sellaisia, joilla on kunnallista ja valtakunnallista merkitystä. Tässä pari esimerkkiä:

1. Tärkeysjärjestys: kuntalainen ja suomalainen ensin

2. Lähipalvelut: ei ole mielekästä maksaa korkeampia veroja samaan aikaan, kun palvelut ovat huonompia ja kauempana

3. Talous: velkaa ei voi koronan varjolla ottaa loputtomiin eikä varsinkaan ei välttämättömiin menoihin. Esimerkiksi kaikki humanitäärisen maahanmuuton kulut ovat ei-välttämättömiä.

Tästä näemme, ettei kuntavaalien teemoja voi valikoida niin, etteivät valtakunnalliset aiheet käy. Se on toki kiusallista hallituspuolueille. Olisin kuitenkin ajatellut, ettei Yhdysvaltain kongressin valtaus ole kuntavaaliteema.

Heikki Tamminen
kaupunginvaltuutettu
Salo
0 kommenttia          Bookkaa tämä

Vedätystä ja kuritusta

11/1/2021

Vihreät kurittaa ilmastotoimilla, keskusta vedättää EU-rahasäkillä!

Mikä on seuraus?

No se, että Perussuomalaiset rp:n kannatus kasvaa kohisten maakunnissa

Jussi Halla-aho sanoi tänään Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaalipaneelissa, että perussuomalaiset vastustaa metropolipolitiikkaa, jolla pyritään kaupunkien hallitsemattomaan kasvuun. – Jo tämänkin vuoksi me haluamme, että koko maa pysyy asumiskelpoisena.

 Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n kuntavaalipaneelissa puoluejohtajilta Maria Ohisalolta (vihr), Petteri Orpolta (kok), Annika Saarikolta (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aholta kysyttiin näkemyksiä maaseutupolitiikasta.

Perussuomalaisten kannatus on vahvistunut maakunnissa. Kannatuksen nousu on nähtävissä myös Maaseudun Tulevaisuuden tänään julkaisemassa kyselytutkimuksessa, jonka tulosten perusteella 17 prosenttia katsoo, että perussuomalaiset ymmärtää parhaiten maaseudulla asuvien asioita. Tällä perussuomalaiset sijoittui kyselytutkimuksessa kakkospaikalle.

Halla-aho totesi, että perussuomalaisten aluepolitiikka lähtee siitä, että kaupunkien ja maaseudun edut eivät todellisuudessa ole vastakkain.

– Perussuomalaiset vastustaa metropolipolitiikkaa, jolla pyritään kaupunkien hallitsemattomaan kasvuun. Jo tämänkin vuoksi me haluamme, että koko maa pysyy asumiskelpoisena. Me haluamme elinvoimaisen maaseudun emmekä halua kerätä pisteitä maaseudulla asuvien kurjuudella, vaan nimenomaan haluamme, että maakunnissa tullaan toimeen omalla työllä.

Kokoomus sai kyselytutkimuksessa vain kahden prosentin kannatuksen. Orpo kommentoi tulosta siten, että kokoomuksen on parannettava omaa viestintäänsä.

– Kokoomuksella on hyvin selkeä maaseutupolitiikka ja se perustuu yrittäjyyteen, Orpo sanoi.

Vihreiden möläytykset kuvaavat puolueen asennetta

Vihreät pärjäsi Maaseudun Tulevaisuuden kyselytutkimuksessa surkeasti saaden vain kolmen prosentin kannatuksen. Halla-aho ei ihmettele vihreiden huonoja lukuja.

Halla-aho viittasi Helsingin kaupunginvaltuutetun Otso Kivekkään lausuntoon, jossa Kivekäs kehottaa boikotoimaan suomalaista lihaa ja muita maataloustuotteita. Kivekäs jopa kehottaa ostamaan suomalaisten tuotteiden sijaan ruotsalaisia elintarvikkeita.

– Toinen helsinkiläinen vihreä kaupunginvaltuutettu oli sitten sitä mieltä, että maaseudulla asutaan, jotta voidaan harrastaa insestiä rauhassa. Tämä kuvaa hyvin vihreiden asennetta. Me perussuomalaiset emme kannata vastakkainasettelua, emme kaupunkikaunaa emmekä maaseutuvihamielisyyttä.

Ohisalo pahoitteli puoluetoveriensa lausuntoja yritettyään ensin kääntää puhetta perussuomalaisiin.

– Nämä ovat surullisia, väärin sanottuja kannanottoja. Vastakkainasettelua ei mielestäni pitäisi rakentaa, Ohisalo myönsi lopulta.

Vihreät on hallituksessa ajanut voimakkaasti turpeen energiakäytön alasajoa. Halla-ahon mukaan kyse on kuitenkin lähinnä mielikuvapolitiikasta.

– Vihreän ympäristöpolitiikan ongelma on siinä, että mielikuvat ovat tärkeämpiä kuin ympäristövaikutukset. Tämä näkyi aiemmin vihreiden lähes uskonnollisessa suhtautumisessa ydinvoimaan, ja nyt se näkyy turvekysymyksessä. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että fossiilinen energiantuotanto jossain vaiheessa loppuu. Se on kuitenkin tehtävä järkevästi niin, että kokonaisympäristövaikutukset eivät ole vielä huonompia kuin nykyinen tilanne.

– Sama koskee kivihiilen alasajoa: jos vaihtoehtona on se, että poltetaan sademetsistä puristettua pellettiä, niin ei sekään ole ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto eikä varsinkaan hyvä vaihtoehto suomalaisen työn kannalta.

Töitä voi tehdä myös kaupunkien ulkopuolella

Halla-aho sanoi, että yksi myönteinen seuraus korona-ajasta on siinä, että monet ymmärtävät nyt, että monia töitä voi tehdä kaupunkien ulkopuolella.

– Uskon myös, että kun asumiskustannukset jatkuvasti nousevat suurissa kaupungeissa ja turvattomuus lisääntyy, niin kaupunkeja ympäröivät alueet muuttuvat entistä houkuttelevammiksi muuttokohteiksi, varsinkin perheellisille ihmisille.

Halla-aho on aiemmin moittinut keskustan politiikkaa siitä, että keskusta haluaa käyttää hyväksi maaseudun heikentynyttä tilannetta esiintymällä rahojen ja tukiaisten jakajana. Halla-aho tarkensi, että hän viittasi tällä lähinnä EU-aluetukien jakamiseen.

– Perussuomalaiset hyväksyy maataloustuet. On selvää, ettei Suomessa voi harjoittaa markkinaehtoisesti maataloustuotantoa, jos joudutaan kilpailemaan koko maailman kanssa. Me kannatamme protektionistisempaa elintarvikepolitiikkaa. Katsomme, että maatalous pitäisi irrottaa EU:n kompetenssista ja siirtää takaisin kansalliselle tasolle, koska näemme että kotimainen maatalous ja energiantuotanto on myös kansallisen turvallisuuden kysymys.

– Mitä taas tulee kansallisesti päätettäviin aluetukiin, niitä tietysti tarvitaan, koska maaseutu on huonojen poliittisten päätösten seurauksena huonossa jamassa. Perussuomalaiset haluaa tehdä politiikkaa, jolla maaseutu tulee hyvin toimeen ja että sinne myös syntyy työpaikkoja, Halla-aho sanoi.

Keskusta elää maaseudun ahdingosta

Halla-aho sanoi, että Suomessa on poliittisia voimia ja puolueita, jotka elävät maaseudun ahdingosta ja riippuvuudesta tulonsiirtoihin.

– Eräät tahot, lähinnä keskusta haluavat esiintyä tukihanan vartijana, Halla-aho sanoi.

Saarikko totesi, että keskusta puolustaa maaseutua ja maaseudun elämää. Saarikko sanoi, että Suomessa tarvitaan sekä EU-tukea että kansallista tukea.

– Itä- ja Pohjois-Suomi olisivat hyvin eri näköisiä ilman EU:sta tulleita tukia ja ratkaisuja sille, että harvaan asutuilla alueilla elämisen edellytykset ja hyvinvointiprojektit olisivat mahdollisia, Saarikko sanoi.

Halla-aho totesi, että Saarikko heiluttelee perusteettomasti EU-rahasäkkiä.

– Täytyy muistaa se, että Suomi ei saa senttiäkään EU:lta mihinkään tarkoituksiin, koska Suomi on EU:n nettomaksaja. Me saamme takaisin osan siitä rahasta, mitä olemme EU:lle maksaneet. Paljon järkevämpää on maksaa alueellisia tukia kansallisesti, valtion budjetista kuin kierrättää niitä EU:n byrokratian kautta, jonne katoaa rahoista suurin osa.

Tarvitaanko kunnallisverolle katto?

Kuntien verotus vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea. Puheenjohtajilta kysyttiin myös tulisiko kuntaveroprosentille asettaa katto, jonka yli verotusta ei voi nostaa. Orpon mukaan verotuskattoa tarvitaan.

– Varsinkin nyt, kun hallitus kaavailee maakuntaveroa, uutta verotuksen tasoa ja kunnille jää vain yksi kolmasosa verotuloista, mutta velat ja kaikki muut vastuut jäävät. Edessä on valtava verotuksen kierre, jos ei tehdä tämän tyylisiä päätöksiä, Orpo sanoi.

Halla-aho totesi, että on ensinnä tarkasteltava, miten kunnat voivat rahoittaa tehtäviään. Halla-aho viittasi ylimääräisiin kunnille asetettuihin tehtäviin, joita olisi karsittava.

– Jos kunnallisverolle asetetaan katto, ilman että mikään muu muuttuu, joudutaan alijäämä rahoittamaan muuten, kuten omaisuutta myymällä tai tulonsiirroilla, jolloin kunnallisveron joutuu joka tapauksessa maksamaan jotain muuta kautta.

Lähde: Muun muassa Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Pauli Vahteralla on asiaa

10/1/2021

Afrikkaa kiertäneenä olen huomannut, etteivät afrikkalaiset miehet viitsi tehdä töitä.

Miksi he tulisivat Suomeen töihin?

Afrikassa ja Lähi-Idässä ÄO (älykkyysosamäärä) on keskimäärin niin alhainen, ettei sillä pärjää länsimaisissa yhteiskunnissa.

ÄO on perinnöllistä, minkä vuoksi usea sukupolvi tästä eteenpäin tulee olemaan heikosti pärjäävää.

Asiaa pahentaa etenkin muslimivaltioissa sukulaisten kesken tehdyt lapset. ÄO on Euroopassa kehittynyt korkeammalle, koska täällä elinolosuhteet ovat vaatineet kekseliäisyyttä.

Kyse on satojen vuosien aikana tapahtuneesta kehityksestä.

Pauli Vahtera

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Sähköautot - mikä maksaa?

10/1/2021

"Luuletteko, että sähkö on loputtomiin polttoaineveroton tapa yksityisautoilla?

Ei ole.

Miljardit tullaan keräämään entiseen malliin yksityisautoilijoilta. Näin kävi myös biokaasulle, joskaan ei yhtä raskaasti kuin fossiilisille polttoaineille.

Näin käy yhteiskunnassa, jossa verotuksen optimointi on tärkeämpää kuin hyvinvoinnin mahdollistaminen.

Tämä yksisilmäinen pyrkimys verotuksen optimointiin saattaa estää näkemästä sen mahdollisuuden, että vauraammat kansalaiset ovat pidemmän päälle maksukykyisempiä kuin kuiviin puristetut köyhät kansalaiset."



0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kotouttaminen ei onnistu - eikä ihme

9/1/2021

Tanskan tilastokeskuksen raportin mukaan eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisessa on suuria eroja. Länsimaista tulevat pärjäävät suunnilleen samalla lailla kuin tanskalaiset, mutta muualta tulevilla on suuria vaikeuksia opinnoissa ja työllistymisessä. Hälyttävintä on se, että ongelmat näyttävät periytyvän sukupolvesta toiseen.

Tanskan tilastokeskus on äskettäin julkaissut uusimman maahanmuuttoa koskevan raporttinsa. Tanskalainen historioitsija ja poliitikko Morten Uhrskov Jensen käy läpi raportin tilastolukuja Den Korte Avis -nettilehden kirjoituksessaan. Jensen keskittyy tarkastelemaan erityisesti toisen ja kolmannen sukupolven ei-länsimaisia maahanmuuttajia.

Länsimaista tulleet maahanmuuttajat ovat kaikissa tilastoissa suunnilleen samalla tasolla kuin tanskalaiset, toteaa Jensen. Muualta kuin länsimaista tulleet ja heidän jälkeläisensä sen sijaan suoriutuvat selvästi huonommin.

Erot näkyvät peruskoulun päättötodistuksissa

Peruskoulun päättötodistuksessa tanskalaisnuorten keskiarvo on 7,3. Toisen polven ei-länsimaisten maahanmuuttajien keskiarvo on vain 5,9. Tämä ero heijastuu myös jatko-opintoihin.

Kolmekymmentävuotiaina 79,5 prosenttia tanskalaisista on suorittanut ammatillisen tutkinnon, mutta toisen polven maahanmuuttajista vain 64,5 prosenttia. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen on maahanmuuttajanaisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä.

Vietnamilaiset työllistyvät – somalit eivät

Tanskan tilastokeskus on vertaillut tanskalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien työllisyyttä 20-40-vuotiaiden ikäryhmässä. Kantaväestön työllisyysaste on otettu indeksiluvuksi 100.

Ainoa ei-länsimaisten maahanmuuttajien ryhmä, joka pärjää kantaväestölle työllisyydessä ovat vietnamilaiset naiset, jotka pääsevät tasan samaan lukuun. Muiden maahanmuuttajaryhmien vertailuarvot ovat välillä 73-91, mutta somalit ovat aivan omalla tasollaan indeksiluvulla 48.

Kolmaskaan sukupolvi ei pärjää

Kolmannen sukupolven ei-länsimaiset maahanmuuttajat eivät saa juurikaan parempia peruskoulun päättötodistuksia kuin vanhempansa. Selkein parannus on pakistanilaisilla, joiden keskiarvo nousee 5,7:stä 6,4:ään kolmannessa sukupolvessa. Mutta jää silti kauas tanskalaisten 7,3:sta.

Tanskan kahden muun suuren maahanmuuttajaryhmän, turkkilaisten ja entisen Jugoslavian alueelta tulleiden kohdalla päättötodistuksen keskiarvoissa ei juurikaan näy parannusta. Edellä mainitut kolme ryhmää ovat pääosin tulleet Tanskaan työperäisinä maahanmuuttajina halpatyöaloille.

Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Morten Uhrskov Jensen toteaa, että ei-länsimaisten maahanmuuttajien koulutustaso näyttää pitkälti määrittelevän myös heidän jälkeläistensä mahdollisuudet. Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että kotoutuminen ei onnistu. Ei-länsimaisten maahanmuuttajien jatkuvasti kasvava osuus väestöstä tulee siis tekemään Tanskasta tulevaisuudessa aina vain köyhemmän, Jensen kirjoittaa.

Sama asia on huomattu Ruotsissakin, jossa humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty.

Suomen Uutiset

3 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Tammikuu 2021 (28)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com