Professori Juusolan ontto kritiikki

19/4/2018

Maaliskuussa Otavan kustantamana ilmestynyt kirjani Jihad ja terrori on herättänyt mukavasti keskustelua, mikä on oikein hyvä asia, sillä osaltaan tarkoitinkin sen keskustelunavaukseksi. Viimeisimpänä kirja-arvion tehneiden joukkoon on liittynyt Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen professori Hannu Juusola. Ehdin jo aiemmin lempeästi huomauttaa häntä siitä, että hän kovin kärkkäästi kommentoi teostani sitä lukematta, mutta nyt kirja on siis luettu, kiitokset siitä ja samoin myös arviosta! Arvostan professori Juusolaa modernin Lähi-idän yhteiskuntien tuntijana ja olen sen vuoksi luonnollisesti iloinen siitä, että hän halusi teokseni arvioida.

Olen aiemminkin ihmetellyt monien Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen islamintutkijoiden pontevaa intoa tutkimuskohteensa, eli islamin, epämiellyttävien puolien parhain päin selittämiseen, sillä se ei nähdäkseni mitenkään liity objektiivisen ja akateemisen tutkimuksen tekemiseen. Tällaiseen asenteeseen on tosin yliopistolla ikävä kyllä totuttu muuallakin, harvassa ovat olleet esimerkiksi sellaiset lausunnot, joissa Aleksanteri-instituutissa valtaa pitäneet Markut Kivinen ja Kangaspuro olisivat Venäjän toimia missään määrin kritisoineet.

Olin vuoden 2012 elokuussa kutsuttuna Suomen Lähi-idän instituutin yhdessä mm. Helsingin yliopiston kanssa järjestämään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvioon, jossa esittelin omaa tutkimustani. Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta. Ihmettelin kovasti tätä asennetta, sillä en tutkijana koe voivani, enkä haluavani, ruveta kirjoittamaan pamfletteja. Minun nähdäkseni akateemisen tutkijan tehtävä on päin vastoin pyrkiä objektiivisesti minimoimaan omien ennakkokäsityksiensä vaikutus tutkimukseen ja analysoida tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman totuudenmukaisesti sellaisena kuin se ilmenee, täysin riippumatta siitä, voiko joku käsittää tuon ilmiön hyväksi tai pahaksi.

Tällainen asenteellisuus on erityisesti yliopiston tutkijoiden piirissä hyvin valitettavaa, sillä se voidaan helposti tulkita hyssyttelyksi ja islamin ongelmallisten kohtien valkopesemiseksi. Edelleen sama asenteellisuus näyttää ikävä kyllä leimaavan professori Juusolan kirjastani tekemää arvostelua. Tämä on hyvin valitettavaa, sillä se laskee väistämättä hänen lausuntonsa painoarvoa. Otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä, mutta toivon akateemisten kritisoijien myös muistavan, että akateeminen tutkimus ja yleistajuinen tietokirja ovat kaksi eri asiaa. Kirjassani on 208 sivua, enkä mitenkään halunnut paisuttaa tekstiä enempää, muutoin vaarana olisi ollut sellaisen tiiliskiven kirjoittaminen, johon kohdeyleisöni, asiasta kiinnostuneet maallikot, eivät olisi jaksaneet edes tarttua. Valitettavan paljon asiaa oli siis pakko jättää kirjasta pois, detaljitason seikoista nyt puhumattakaan. Uskon kuitenkin vakaasti, että valitsemani lähestymistapa toimii hyvin juuri yleistajuisen tietokirjan kohdalla.

Juusolan esille nostamista asiavirheistä olen luonnollisesti hänelle kiitollinen, varsinkin niistä kahdesta, joiden kohdalla hän on oikeassa. Ottomaanien valtakunta ei tosiaan romahtanut 1924 kuten kirjassani lukee, vaan 1923. Pahoittelen lukijoilleni tätä valitettavaa kirjoitusvirhettä ja korjaan sen tuleviin painoksiin. Valitettava kirjoitusvirhe yhdessä vuosiluvussa esiintyy myös Egyptin vallankaappauksen kohdalla.

Egyptin presidentiksi vuonna 1954 noussut Gamal Abdel Nasser käytti vuoden 1952 vallankaappauksessa hyväkseen sekä Muslimiveljeskuntaa että nuorten upseerien liikkeen keulakuvana toiminutta vuoden 1948 sodan sankaria Muhammad Neguibia, jotka molemmat hän syrjäytti nopeasti. Kuten modernin Egyptin historiaan professori Juusolan tavoin perehtyneet lukijat hyvin tietävät, nousi Nasser ensimmäisen kerran presidentiksi helmikuussa 1954 pakottaessaan Neguibin eroamaan, mutta Neguib palasi vielä hetkeksi valtaan, kunnes joutui jälleen eroamaan, tällä kertaa lopullisesti, saman vuoden lokakuussa. Tämän vuoksi on täysin perusteltua sanoa, että vuonna 1952 alkanut vallankaappaus kulminoitui vasta kun Nasser oli hajottanut Muslimiveljeskunnan ja kaapannut vallan presidentiksi alkuun nostetulta Naguibilta. Sayyid Qutbia käsitelleessä luvussa näin onkin, mutta Hassan al-Banna ja Muslimiveljeskunta -luvussa tekstiin on epähuomiossa jäänyt Nasserin presidentiksi nousun vuosiluvuksi 1952, joka ei siis pidä paikkaansa, vaan pitäisi olla 1954. Tämäkin jäi jostain syystä käsikirjoitusta tarkistaessani minulta huomaamatta ja on luonnollisesti syytä korjata tuleviin painoksiin.

Muuten joudun toteamaan professori Juusolan detaljitason kritiikin ontoksi. Perustelen näkemykseni seuraavassa:

Umaijadimoskeija herättää Damaskoksen salafilaisten sunnien keskuudessa vastustusta moskeijassa olevien hautojen vuoksi. Hautojen sijaitsemista moskeijassa pidetään yleisesti shiialaisena käytänteenä, mikä ei sovi sunneille. Vielä pahemmalta näyttää haudoilla yleisesti ja äänekkäästi tapahtuva shiialainen pyhimysten palvonta. Tämän vuoksi salafistiset sunnit, ja siis myös kirjan aihepiirin kannalta keskeiset jihadistit, kokevat moskeijan shiialaiseksi ja vääräoppiseksi.

Hafez al-Assad osallistui keskeisesti Syyrian vuoden 1963 baathistiseen vallankaappaukseen, jonka tuloksena hän kaappasi vallan ja nousi myöhemmin presidentiksi. Olennaista asiassa on se, kuten tekstistäkin nähdäkseni käy ilmi, että tuolloin Muslimiveljeskunta kiellettiin.

Yleisesti suhteellisen vapaina ja demokraattisina pidettyjen Palestiinan vuoden 2006 vaalien voittajaksi nousi Hamas, joka sai 74 paikkaa yhteensä 132 paikasta. Erityisesti Gazan kaistaleella Hamasin vaalivoitto oli hyvin selvä. Vaaleja seuranneiden levottomuuksien jälkeen Hamasin ja Fatahin yhteishallitus muodostettiin vasta 8. helmikuuta 2007. ja sen alkujaankin hutera yhtenäisyys päättyi 14. kesäkuuta 2007, kun Hamas syrjäytti Gazan kaistaleella Fatahin ja ryhtyi itse käyttämään valtaa. On siis jälleen varsin perusteltua sanoa, että vaalien seurauksena Gazassa valtaa piti Hamas ja Länsirannalla Fatah.

Nämä Juusolan mainitsemat epätarkkuudet ovat juuri sellaisia detaljitason asioita, joille annetaan suuri painoarvo akateemisessa tutkimuksessa, mutta jotka eivät minun näkemykseni mukaan kuulu jihadismia käsittelevään yleistajuiseen tietokirjaan, enkä sen vuoksi kirjoittanut niitä auki. Tällaisen kirjan arvo kun on nimenomaan siinä, ettei maallikkolukijaa hukuteta sinänsä faktuaalisesti korrekteihin, mutta kirjan pääasian kannalta turhanpäiväisiin yksityiskohtiin. Juusola kritisoi minua myös siitä, etten ole hänen mielestään riittävän hyvin määritellyt käyttämiäni, kieltämättä vähän hankalasti suomennettavia termejä, kuten ’fundamentalismi’, ’jihadismi’, ’salafismi’ ja ’islamismi’. Tämä on islamin tutkimukseen perehtyneeltä professorilta hyvin omituinen kommentti, sillä alan kirjallisuudessa termejä käytetään yleisesti juuri samassa merkityksessä ja samalla tavalla kuin minäkin olen kirjassani käyttänyt. Pelkästään salafismin ja jihadismin määrittelyyn kuluu kirjasta 44 sivua, joten ehkäpä professori Juusola voisi vähän avata sitä, miten ja millä tarkuudella nämä termit hänen nähdäkseen kuuluisi määritellä? Samoin Juusolan epämääräiset viittaukset nähdäkseni varsin selkeään ja yleistajuiseen tapaani translitteroida arabiaa vaatisivat lisää avaamista.

Juusola kirjoittaa, että hänen on vaikea ymmärtää miksi esittelen esimerkkinä poliittisesta salafismista juuri Muslimiveljeskunnan. Nyt minun on puolestani pakko ihmetellä professori Juusolan lausuntoa. En millään voi uskoa hänen olevan näin tietämätön siitä erittäin merkittävästä ja kauaskantoisesta vaikutuksesta, joka Muslimiveljeskunnalla ja etenkin sen keskeisellä ajattelijalla Sayyid Qutbilla on ollut globaaliin jihad-liikkeeseen, varsinkaan kun tuon tämän yhteyden kirjassa niin selvästi esiin.

Juusolan kritiikissä päästäänkin todella mielenkiintoisen kysymyksen äärelle vasta kun hän esittää, etten selitä tai kontekstoi jihadismin kehitystä lainkaan. Se ei sinänsä pidä paikkaansa, sillä kirjani toisessa ja kolmannessa osassa nimenomaan selitän ja kontekstoin jihadismin kehityksen Juusolan mainitsemana ajanjaksona liikkeen tärkeimpien ajattelijoiden ja toimijoiden kautta. Ymmärrän kuitenkin Juusolan ajatuksen, pohdin nimittäin käsikirjoitusvaiheessa pitkään näkökulman valintaa tämän asian suhteen. Pelkoni oli se, että pyrkimällä liian laajalla taustoituksella sisällyttämään teokseen koko 1900-luvun muslimienemmistöisten yhteiskuntien sosiaalinen, taloudellinen, kolonialistinen ym. kirjo, käy teksti helposti kuivaksi ja maallikkolukijani kyllästyy. Jotenkin olisi kuitenkin ideologian kehitys kontekstoitava ilman, että tuloksena on uuvuttava tiiliskivi. Nähdäkseni se tapa, jolla asian lopulta ratkaisin, on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi, sillä varsin monet lukijani ovat kiittäneet sen avanneen heidän ymmärrystään vaikeasti lähestyttävästä asiasta. Ymmärrän hyvin sen, että asiaan syvällisesti perehtynyt islamintutkimuksen professori kokee ratkaisuni pelkistetyksi, mutta tässäkin kohtaa on jälleen syytä muistaa, etten kirjoittanut kirjaani lähtökohtaisesti hänelle.

Kirjani johdantoluvussa käsittelen yhteiskunnassamme vallitsevaa valitettavan polarisoitunutta keskustelukulttuuria perustellessani tarvetta suomenkielisen yleistajuisen jihadismia käsittelevän kirjan kirjoittamiselle. Ymmärrän professori Hannu Juusolan aiempien lausuntojen valossa hyvin sen, että hän on kokenut johdannossa maamme keskustelukulttuurin islamofiilistä ääripäätä vastaan kohdistamani kritiikin osuvan itseensä. Toivottavasti se kuitenkin saa hänet, ensiälähdyksestä toivuttuaan, tarkastelemaan kriittisesti myös omia ennakkoasenteitaan. Jos nimittäin riittävän moni ääripäähän asemoituva henkilö näin tekisi, olisi keskustelunavaukseni onnistunut ja voisimme lopultakin ryhtyä puhumaan myös vaikeista asioista suoraan, ilman turhaa kiihkoa, hyssyttelyä tai ideologista paatosta.

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ruotsi korottaa veroja?

19/4/2018

Ruotsi voi joutua korottamaan veroja, koska uusruotsalaista joka toinen on ilman työtä oltuaan maassa kahdeksan vuotta.

SVT:n mukaan Ruotsin taloudellisen tutkimuslaitoksen, Konjunkturinstitutetin ennustepäällikkö Ylva Hedén Westerdahl sanoo, että ellei enemmän maahanmuuttajia saada työn pariin, veroja täytyy korottaa.

Hänen mukaansa Ruotsissa on “oikeuksiin perustuva hyvinvointijärjestelmä” – muun muassa oikeus käydä koulua, oikeus saada terveydenhoitoa – jota hän kutsuu “avokätiseksi”.

Hedén Westerdahl painottaa, että jos ihmisiä ei saada enemmän veronmaksajiksi, työssä käyvät joutuvat maksamaan veroja enenevässä määrin.

– Nämä erot ovat vakavia pitkällä tähtäimellä. Jos joku pysyy työmarkkinoiden ulkopuolella pitkän aikaa, hän joutuu elämään tuilla, ja kustannukset tulevat näkymään Ruotsin valtiontaloudessa, ennustepäällikkö selittää.

SVT kertoi hiljattain 35-vuotiaasta kurdiäidistä, joka oltuaan 16 vuotta maassa oli juuri ottanut vastaan ensimmäisen työnsä siivoojana. SVT pyrki tekemään naisesta esimerkin menestystarinasta, mutta sosiaalisen median reaktiot kertoivat toista.

Lähde: SVT

Niin. Suomessa poljetaan jatkuvasti suomalaisten työntekijöiden asemaa. Veronkorotusta Petteri Orpo ja Juha Sipilä eivät ole toistaiseksi uskaltaneet esittää. Senkin aika toki tulee.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Saksassa otetaan tila haltuun

19/4/2018

Saksassa Passaun maakunnan Oberzellissä on pahoinpidelty kuoliaaksi koululainen. Poliisin suuroperaatiossa pidätettiin kuusi 14-25 -vuotiasta epäiltyä.  Yksi epäillyistä päästettiin myöhemmin takaisin vapaalle jalalle.

Tapahtumat saivat karmean käänteen, kun nuori tuli jalankulkutunneliin ostoskeskuksen läheisyydessä. Nuori oli matkalla tapaamaan ystäviään, kun hän joutui sanaharkkaan ulkomaalaista koostuneen joukon kanssa. Tilanne muuttui nopeasti väkivallaksi.

Tilanne oli ennalta suunniteltu, ja ulkomaalaisjoukon yhden jäsenen oli tarkoitus selvittää joitain erimielisyyksiä sittemmin kuolleen 15-vuotiaan kanssa. Sovittuun paikkaan oli keräytynyt noin 20 nuorta, ja kärhämä päättyi lopulta 15-vuotiaan kuolemaan.

15-vuotias lyötiin maahan, ja sen jälkeen useampi henkilö potki häntä. Tilanne ei silminnäkijöiden mukaan kuitenkaan muuttunut joukkotappeluksi vaan joukkopahoinpitelyksi, ja tilanne oli nopeasti ohi. Ohikulkijan ilmoittaessa kutsuneensa poliisin tekijät pakenivat paikalta.

Lähde: Passauer Neue Presse

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Itävallan esitys invaasion saamiseksi kuriin

19/4/2018

Itävallan sisäministerin Herbert Kicklin (FPÖ) mukaan turvapaikkahakemukset tulisi jatkossa käsitellä ennen kuin hakija saapuu Eurooppaan. Turvapaikanhakijalla tulisi olla omia varoja mukanaan kotoutumisen tueksi.

– Tavoitteenamme on saada aikaan suuri ja rohkea muutos EU:ssa, Kickl kertoo Wochenblick-lehdelle.

”Tarvitsemme kokonaan uuden pakolaispolitiikan”

Kicklin ehdotuksessa Euroopalle kehitetään ns. transit-alueita, joissa kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään. Eurooppaan tulijoilta vaadittaisiin myönteinen päätös, ja muiden tuleminen estettäisiin poikkeuksetta. Tämä käytäntö poistaisi uusien tulijoiden tulvan, koska kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautus olisi välitön.

Wienin EU-sisäministerien kokous

Torstaina Kicklin toimesta Wieniin kutsuttujen EU-sisäministerien kokouksessa Kickl yritti voittaa uusia maita puolelleen ja aloittaa niinsanotun Wienin prosessin. Kutsuttujen joukossa oli Unkarin Sandor Pinter, Slovenian Vesna G. Znidar, Tsekkien Lubomir Metnar, Romanian Carmen Dan, Maltan Michael Farrugia ja Suomen Kai Mykkänen.

Kickl haluaisi yhdistää näiden pienten EU-maiden voimat saadakseen perustavaa laatua olevan muutoksen koko EU:n turvapaikkapolitiikkaan.

Pakolaisten käteinen raha takavarikkoon ja tarinat tarkastukseen

Kickl haluaa seurata Tanskan mallia, jossa turvapaikanhakijoilta kerätään käteinen raha talteen ja sillä kustannetaan näiden maassa oleskelua. Tämä malli esitellään ensi viikolla Itävallan ministereille. Kickl haluaa myös pääsyn turvapaikanhakijoiden mobiilipuhelimiin selvittämään geotietojen kautta, pitävätkö joskus mielikuvituksellisetkin tarinat kotimaasta paosta paikkansa. Geotietojen kautta tarinoiden paikkaansa pitävyydet ovat selvitettävissä.

Rikollisille turvapaikanhakijoille ei oikeutta oleskelulupaan

Kickl aikoo tuoda pitkään odotetun muutoksen Itävallan turvapaikkalakiin. Rikollisten turvapaikanhakijoiden turvasäilöllä estettäisiin rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden päästäminen takaisin kadulle. Ehdotuksen mukaan rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat pidettäisiin turvasäilössä aina palautukseen asti.

Lisäksi tulevaisuudessa rikokseen syyllistyminen johtaisi automaattiseen oleskeluluvan menetykseen.

– Ei ole mahdollista, että joku, joka saa oikeuden tulla yhteiskuntamme osaksi saadakseen turvaa, hyökkää tätä turvaa antavaa yhteiskuntaa vastaan ja saa vielä oleskella maassa, kertoo Kickl.

Lähde: Wochenblick

Selväpäinen ja järkevä ehdotus Hervert Kickliltä. Mutta mitä ihmettä Kai Mykkänen, joka on Suomen pahimpia mokuttajia, tuolla teki?

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Pakolaisvyöryn toinen aalto alkamassa

19/4/2018

Yhdysvaltalaisen PEW-tutkimuslaitoksen viidessä Afrikan maassa tekemä tutkimus osoittaa, että jopa 75% afrikkalaisista haluaa muuttaa vauraaseen Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.

Suurin osa heistä ei pakene sortoa tai sotaa vaan haluaa seurata tuttavia, ystäviä tai perheenjäseniä, jotka ovat jo Euroopassa.

He vaeltavat päiväkausia pitkin aavikkoja, osa joutuu ryöstöjen tai orjakauppiaiden uhreiksi. Jossain vaiheessa kuukausien tai jopa vuosien jälkeen he ylittävät Espanjan Marokossa olevan alueen rajan tai seilaavat välimeren yli Libyasta Italiaan.

– Me teemme mitä vain päästäksemme paratiisiin, kertovat äidit, nuoret parit ja nuoret miehet, jotka ovat lähteneet liikkeelle Kamerunista, Nigeriasta, Segenalista tai Ghanasta. Marokossa odottaa noin 50 000 ja Libyassa noin 400 000 laitonta siirtolaista kuljetusta Välimeren yli kohti parempaa tulevaisuutta.

Nämä onnenonkijat seuraavat maanmiehiään, joita on EU-tilastojen mukaan tullut Eurooppaan vuosien 2014 ja 2017 välillä miljoona, suuri osa turvapaikanhakijoina. Eurooppa keskittyy tällä hetkellä arabimaista tulleisiin turvapaikanhakijoihin, mutta ensimmäisellä tilalla tilastoissa on edelleenkin afrikkalaiset.

Euroopassa tilanne tulee johtamaan, aivan samoin kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa, suursotaan ja kansamurhaan.

Suomessa on liikaa suomalaisia nuoria miehiä. Heidän aikansa lakata olemasta on tullut. Suomen eduskunnassa on enemmän poliitikkoja, jotka kantavat huolta enemmän Afrikan asioista kuin Suomen nuorten hyvinvoinnista.

Invaasio voitaisiin estää. Vaikka Eurooppaan kohdistuisi satojen miljoonien ihmisten aalto, tänne ei tulisi yksikään kehitysmaalainen, jos me vain päättäisimme niin. Myös Suomella on täydellinen valmius sulkea rajat. Suomen pitäisi ryhtyä kiiruusti toimenpiteisiin oman maamme rajoilla, ennen kuin on liian myöhäistä.

Jollei Suomen poliittinen johto muutu, se ei ole mahdollista. Jos SDP pääsee kiinni vallankahvaan, tilanne päinvastoin huononee.

Silloin on aika lähteä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Mykkänen vaihtoon

18/4/2018

Turvapaikanhakija voi käydä töissä ilman työperäistä oleskelulupaa oltuaan Suomessa kolme kuukautta. Jos turvapaikkaa ei myönnetä ja henkilö hakee työperäistä oleskelulupaa, osuu tarveharkinta päälle tässä vaiheessa."

Ongelma on puhtaasti teoreettinen. OECD-maiden ulkopuolelta tulleista puolet on työttömänä vielä kymmenen vuoden maassaolon jälkeen. Suurin osa turvapaikanhakijoista on somaleja, irakilaisia ja afgaaneja, joiden työllisyysaste on alle 20%. Ongelmat ovat aivan muualla kuin työluvan puuttumisessa.

Todellisuudessa kokoomus haluaa avata rajat halpatyövoimalle. Ruotsin kokemukset ovat varoittavia. Saatavuusharkinnan poistamisen seurauksena työvoiman tarjonta on lisääntynyt lähinnä aloilla, joissa työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Kehitysmaista tulleet halpatyöläiset eivät pysty elättämään itseään palkallaan, jolloin erotuksen maksaa valtio. Kokoomuslainen käsitys markkinataloudesta on se, että siirretään mahdollisimman paljon julkista rahaa yksityisten toimijoiden taskuihin.

"Erityisosaajat" (kuten intialaiset halpakoodarit) on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Suomeen kyllä pääsee töihin, jos tulijalla on jotain, mitä työmarkkinat kaipaavat.

Tässä kysymyksessä kokoomus valitettavasti saa tuekseen vasemmiston, jolle kelpaa mikä tahansa veruke tuoda maahan kehitysmaalaisia elätettäväksi.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

Sisäministeri Kai Mykkäsen, joka tätä hommaa ajaa, voisi varmaan korvata ulkomaisella asiantuntijalla.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Miten media vielä voisi valkopestä Bouananea?

18/4/2018

Turun terrori-iskun makaaberia oikeudenkäyntifarssia on nyt seurattu useampi päivä. Kansa on saanut ihmetellä kuvottavia tempauksia ja tietoja syytetyn ajatusmaailmasta. Lukekoon ken haluaa.

Itse olen jo väsynyt kauhistelemaan. Ehkä siksi, että mikään ei tässä vaiheessa tule enää oikeasti yllätyksenä, ainakaan minulle. Sen sijaan voin kuvitella, että monelle valtamediaa myötäkarvaan lukeneelle voi tullakin.

Media ei nimittäin jättänyt yhtään kiveä kääntämättä löytääkseen lieventäviä asianhaaroja jo heti silloin kun Bouanane iskunsa teki. Muistattehan, että vakuutettiin, ettei mitään allahu akbar -huutoa kuultu. Ja että ei ole mitään syytä pitää tekoa terrori-iskuna. Ja että ei tule ajatella niin, että iskussa valikoitiin uhreiksi naisia. Tai suomalaisia. Tai "vääräuskoisia".

Ja muistatte varmaan senkin, että syytetyn kohteliaisuutta ja yhteistyökykyä oikein korostettiin.

Nyt kun Bouanane on saanut vangittunakin väkivaltaisia kohtauksia, kertonut isis-ihailustaan, selittänyt miksi huusi allahu akbar, ja miksi valitsi kohteekseen nimenomaan naisia, suomalaisia ja toisen uskoisia, alan melkein sääliä "riippumatonta, vapaata ja puolueetonta" valtamediaamme.

Sääli ehkä on väärä sana, mutta mietin, miten ihmeessä he pystyisivät enää valkopesemään terroristia? Viimeiseksi oljenkorreksi jää sitkeä kiletäytyminen terrorismi-sanan käytöstä. Vielä ennen tuomiota voi sinnikkäästi puhua "vain" puukkoiskusta.

Sitä, millaista tuskaa tämä Bouananen hirviömäisyyden pehmentely ja lieventely mediassa on aiheuttanut terrori-iskun uhreille ja heidän omaisilleen, en osaa edes kuvitella.

Tuula Komsi

Uusi Suomi -blogi

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Puutarhatonttu helvetistä

18/4/2018

Olen karttanut blogitekstin kirjoittamista Turun puukotuksesta. Tapaus on liian hämmentävä arkijärjelle, liian julma ymmärrettäväksi, liian sydäntäsärkevä uhrien vuoksi ja liian skitso kaikkine oheistapahtumineen – maalitettuine toimittajineen ja muineen.

On karmivaa lukea raportteja puukottajan oikeudenkäynnistä. Painajaisunta, jonka päähenkilö on kuin suoraan helvetistä. Uhreilleen naureskeleva lapsenkasvoinen hirviö, jolla on viattoman puutarhatontun parta ja olemus.

Tappaja tuli Marokosta saakka kylmään, mutta ah niin naiivin ystävälliseen pohjolaan. Tekeytyi alaikäiseksi saadakseen mahdollisimman hyvän kohtelun – ja sitten viilsi jumalansa kunniaksi viattomien kurkut auki. Tappoi kaksi ja haavoitti kahdeksaa. Lausui hirmutöitä tehdessään taikasanat ”allahu akbar”.

Nyt tyyppi sitten huutelee ja naureskelee oikeudessa. Antaa pahuudelle perverssin kikattajan kasvot. Mitä ihmettä tuosta pitäisi ajatella? Voiko sairaampaa olla? Näytelmää katsellessa mieltä viritetään taajuuksille, joilla vilahtelee kuvia entisaikojen hullujenhuoneista. Epäilen, että mielikuvat osuvat oikeaan. Mielenvikaisuudesta lienee kysymys.

” Vihollisiani kaikkialla – Suomessa, Saksassa, Italiassa, Marokossa – ovat naiset. Tuntuu siltä, että kaikki miehet ovat naisten uhreja,” sanoo puukottaja ja purskahtaa nauruun.

Että hänen sieluttomuutensa kohdistuu juuri naisiin, ei miehiin, on kummallisen perverssiä. Olen nimittäin varma, että Euroopassa – ja varsinkin Suomessa – juuri naiset ovat olleet hänelle ystävällisiä ja lempeitä.  Siis miksi?

Ja vielä tuo ainainen Allahu akbar, selittääkö se mitään?

” Sen jälkeen kun hyökkäsin, sisälläni tuli sellainen tunne, että minun on pakko huutaa Allahu akbar “, terroristiksi itseään kutsuva tappaja selitti.

Hillitön, sekava viha, joka sai puutarhatontulta näyttävän terroristin tappotouhuihin, ei liittyne mitenkään erityisesti meihin suomalaisiin. Ei edes naisiin. Ehkä ei edes Allahiin.  Se liittyy hänen taustaansa, näin uskon. Kasvuympäristöönsä, lapsuuteensa. Siitä olisi hyvä tietää enemmän.

Mistä moinen silmittömyys kumpuaa? Mitä tapahtui, kun Abderrahman Bouanane oli lapsi? Millaisissa oloissa hän varttui? Kuinka kohdeltiin? Hakattiinko? Häpäistiinkö? Nöyryytettiinkö? Käytettiinkö hyväksi?

Ai ettei kiinnosta, hirteen vain? Ymmärrän. Siltä minustakin tahtoo tuntua, mutta silti. Olen utelias. Kaikki asiat johtuvat jostakin. Ensin on syy ja vasta sitten seuraus. Mikä on todellinen syy, että seuraus on noin kauhea?

Millaista on ylipäätään olla lapsi Marokon kaupunkislummeissa tai aasitalouteen perustuvalla maaseudulla? Mihin siellä uskotaan, mihin kasvatetaan? Mitkä ovat arvot ja ihanteet? Mikä on pyhää, mikä epäpyhää? Mikä on hyvän ihmisen malli ja mitä kanssaihmiset ja Allah häneltä odottavat?

Ja vielä: Miten siellä suhtaudutaan naisiin?  Miten erityisesti länsimaalaisiin naisiin? Onko sillä ollut vaikutusta Bouanannen tappavaan naisvihaan? Onko ihmisen taustoilla  ylipäätään vaikutusta, kun tappotouhuihin lähdetään? Vai onnistuuko kuka tahansa aivopesemään itsensä hirveyksiin taustoistaan huolimatta?

Epäilen.

Jos saisimme vastauksia, ne ehkä selventäisivät tuota mielettömyyttä – tai sitten eivät.  Ehkä tuollaista ei selitä muu kuin jo alussa mainitsemani mielenvikaisuus, jota on ruokittu keskiaikaisilla uskomuksilla, pyhällä vihalla, naurettavilla arvoilla ja rujoilla ihanteilla.

Haluan hanakasti uskoa, että kyseessä on vain yhden jo valmiiksi vinksahtaneen tyypin loppuluisu siihen ihmismielen pimeimpään moodiin, jota me kutsumme pahuudeksi. Ja vain sattuman oikusta se tapahtui Turun torilla.

Outoa, miten juuri tuo tulkinta tuntuu minusta kaikkein lohdullisimmalta – jos tuossa nyt kykenee näkemään ylipäätään mitään lohdullista. Jos nimittäin kyse on suuremmasta kulttuurisesta kontekstista, olemme kusessa. Silloin tappajia liikkuu keskuudessamme odottaen vain omaa hetkeään.

Miten Bouananea sitten pitäisi rangaista?
En tiedä.

Uhreja ei oikeasti voi hyvittää millään, se on selvä, mutta mikä olisi suomalaisen oikeustajun mukainen tuomio tekijälle? (Se, miten Bouananen oma kulttuuri rankaisee moisesta, on kyllä tiedossa.)

Vaikka en siis tiedäkään oikeudenmukaisinta rangaistusta, saanen kuitenkin ehdottaa:
Ensin tiukka psykiatrinen tutkimus, jossa selvitetään taustat. Jos on täysin syntymäkahjo, niin elinikäinen hoito. Mutta kotimaansa mielisairaalassa. Suomi ei ole maailman hullujenhuone.  Jos taas katsotaan syyntakeiseksi, niin elinkautinen tuomio ja ehdottomasti sopimus Marokon kanssa, että passitetaan sinne kärsimään.

Ei noin brutaalista ja silmittömästä tappamisesta sentään voi seurata palkkio-oleilemista suomalaisessa vankilassa islamin suuria totuuksia opiskellen ja ihailijakirjeitä lukien – joita hän aivan taatusti tulee saamaan. Maailma on niin hullu paikka.

Jussi Kuosmanen blogissaan

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomesta uusi DDR - ilmiannot ja sensuuri jylläävät

17/4/2018
Poliisin sisällä avattiin joulukuussa 2017 ilmiantojärjestelmä, jossa poliisit voivat ilmiantaa toisiaan anonyymisti. Kavalluskanavaksi sanottua järjestelmää käytetään Helsingin poliisissa ja keskusrikospoliisissa.

Vasikointijärjestelmän takana on Poliisihallitus. Poliisijärjestöt ovat suhtautuneet kielteisesti sen käyttöönottoon.

Poliisin sisäinen ilmiantojärjestelmä sai lähtölaukauksen, kun poliisin suljetun fb-ryhmän jäsen vasikoi punavihermedialle ammattikuntansa edustajia väittäen heidän kommentoivan rasistisesti.

Poliisin sisällä on vahvoja epäilyksiä vasikan henkilöllisyydestä. Politiikassa mukana oleva henkilö on kyseessä. Nimen kertominen ei ole oleellista, tärkeintä on ymmärtää, että kyse on pyrkyryydestä (uran edistäminen johtoa miellyttämällä) ja poliittisesta toiminnasta (kulttuurimarxilaisuus) poliisin sisällä.

Tavallinen netin käyttäjä on törmännyt ilmiantokulttuuriin ja sensuurin facebookissa, jossa lähinnä vihervasemmiston (vihr, vas, sdp), rkp:n ja kokoomuksen edustajista muodostuneen ryhmän jäsenet toimivat moraalipoliiseina. Osa ilmiantajista on yrittänyt vaikeuttaa myös joidenkin toimittajien toimintaa.

Ilmiantajat pyrkivät luomaan tilan, jossa keskustelu liikkuu vain heidän hyväksymissään aiheissa ja rajoissa. Samanlaista järjestelmää toteutettiin menneinä vuosina DDR:ssä ja Neuvostoliitossa.

Henkilökohtaisesti olen joutunut facebookin bannaamaksi kahden kuukauden ajaksi. Periaatteessa banneilla ei ole kohdallani merkitystä, koska omaan muitakin kanavia, joiden avulla saan viestini julkisuuteen. Yhtenä tällaisena toimii Oikean Median blogi.

Kaikilla sensuurin kohteeksi joutuneilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada poistettua tekstiä uudelleen näkyviin. Seuraavassa on fb-kaverini Sanna Paasikiven vastikään julkaistu teksti, joka sai osakseen runsaasti ”tykkäyksiä” ja ”jakoja”. Suosiota kirjoitukselle tuli niin paljon, että ilmiantajien ryhmä iski ja teksti katosi facebookista.

En näe Paasikiven kirjoituksessa mitään väärää enkä hyväksy facebookin käyttöön ottamaa järjetöntä sananvapauden vastaista kampanjaa, joten julkaisen tekstin uusintana kirjoittajan luvalla.

Sanna Paasikivi kirjoitti fb-seinällään:

”Irakilaiset öljytyt mustapäät ovat kotiutuneet erottamattomaksi osaksi Turun keskustan katukuvaa. Eilen olin kaupungilla klo 16.30 jälkeen ja tyhjentynythän kylän raitti oli kaikesta muusta paitsi arabielviksistä. Heitä tuli vastaan kauppatorilla, kävelykadulla, Henkkamaukassa. Ostoksilla oltiin, muovikassit pinkeinä. Jollain oli kainalossa myös suomalainen Janica-Emilia.

Kuka tietää tarkalleen, mikä on näiden terveiden nuorten miesten määrä Turussa tällä hetkellä? Kuka tietää, mitä he todella tekevät päivät pääksytysten? Kuinka moni heistä aikoo tosissaan työhön ja toimeen Suomessa? Entä ketä heistä edes kiinnostaa kouluttautuminen ja kamppailu paikasta työelämässä kun syksystä 2015 asti he ovat tässäkin kaupungissa saaneet kaiken mahdollisen positiivisen huomion niin paikallisilta naisilta kuin viranomaisilta.

He ovat saaneet elatuksen ja sirkushuvit - tekemättä yhtään mitään. Suomessa on järjestetty marsseja, mielenosoituksia, kampanjoita, taidenäyttelyitä ja tv-debatteja heidän puolestaan. On perustettu sittemmin kaatuneita osuuskuntia ja yrityksiä muka heidän työllistämisekseen, on pyöritetty projekteja ja anottu ja saatu rahoitusta, jotta heillä olisi tulevaisuus. Heille on opetettu aakkosia, järjestyssääntöjä ja lakia ja heitä on valistettu seksistä ja ehkäisystä. On mesottu toreilla, kirjoitettu lehtiin ja oltu mieltä. On jaettu kansa ja herätetty natsit haudoistaan.

Koko Suomi on KAHDESSA JA PUOLESSA VUODESSA MENNYT SEKAISIN. Nuorista, mustatukkaisista miehistä, joilla on itsevarma, raukea askel, kyky nauttia joutilaisuudesta ja kiinnostus kohentaa omaa ulkonäköään. Ja täällä he nyt ovat, tänne ovat jäämässä, pysyvästi. Kukaan viranomainen ei tunnu saavan heitä minkään lain voimalla pois maasta, sillä näillä rakkailla lapsilla on kiihkeät puolustajansa. Tyttöystävät ja poliittiset toimijat, joiden omia pyrkimyksiä kaikki Suomen vahingoittaminen ajaa; laiskojen jannujen hyysäminenkin palvelee yhteiskunnan romuttamista jos sitä riittävän antaumuksellisesti tekee.

Miten minä asian ratkaisisin, jos ei heistä eroonkaan päästä? Veisin heidät joka aamu bussilla vaikka Mynämäelle tai Maskuun. Ruokkoamaan ojanpientarelta. Ei tarvitse osata suomen sijamuotoja eikä tietää, kuinka päin suomalaista naista voi/pitää panna. Kuluisi energiaa, ei tarvitsisi joka ehtoo laukata punttisalilla ja syntyisi enemmän jotakin hyödyllistä kuin se yksi telkussa nähty kaarnavene, jonka senkin kai oli tehnyt suomalainen puuseppä. Maksaisin poitsuille ojanraivauskeikasta yhdeksän euroa/päivä plus kulukorvaukset. Kauankohan viipyisivät?”

Heikki Porkka

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Itävalta aikoo kiristää turvapaikkalainsäädäntöä entisestään

17/4/2018

Itävallan sisäministeri Herbert Kickl (FPÖ) haluaa kiristää maansa turvapaikkalainsäädäntöä entisestään, kertoo OE24. Itävallassa hyväksytty turvapaikanhakija ei jatkossa esimerkiksi saa lomailla kotimaassaan ilman uhkaa turvapaikan menetyksestä.

Lakiehdotus on pöydällä keskiviikon ministerikokouksessa ja sisäministeri perustelee ehdotusta sujuvuudella ja väärinkäytöksiltä suojautumisella.

– Meillä on yleinen mielenkiinto kireää, sujuvaa, tehokasta ja mahdollisimman hyvin väärinkäyttöä vastaan suojattua turvapaikkalakia kohtaan, kertoo Kickl.

Uusi laki yksityiskohtineen:

- Lomailija: Jos turvapaikan saanut pakolainen matkustaa kotimaahansa lomalle, ”suoritetaan virastoissa nopeutettu turvapaikkaoikeuden tarkastus”.

- Matkapuhelimet: Kun pakolainen tekee turvapaikkahakemuksen, on tämän luovutettava matkapuhelimensa tutkittavaksi kertomansa pakoreitin varmistamiseksi. Jos pakolainen on matkannut toisen turvallisen maan kautta, hänet palautetaan sinne.

- Käteinen raha: Jokaiselta henkilöltä voidaan takavarikoida 840 euron käteisvarat henkeä kohti (myös lapset lasketaan), joilla kustannetaan ensimmäisten kuukausien ylläpito. Pakolainen saa pitää itsellään 120 euroa.

- Turvasäilö: Jos pakolainen syyllistyy rikokseen, voidaan hänet sulkea turvasäilöön välittömästi.

- Aluerajoitukset: Jos pakolaisella on matkustusasiakirjat toisesta (EU-)maasta, hän ei saa poistua alueelta, johon hänet on asutettu.

- Sairaalat: Kun pakolainen päästetään sairaalasta ulos, on hänen ilmoittauduttava välittömästi ulkomaalaisviranomaisille.

- Kansalaisuus: Pakolaisten Itävallan kansalaisuuden hakuoikeus nostetaan kuudesta vuodesta kymmeneen.

- Kickl on myös vaatinut, että turvapaikkahakemukset tulisi jatkossa käsitellä ennen kuin hakija saapuu Eurooppaan. Eurooppaan tulijoilta vaadittaisiin myönteinen päätös, ja muiden tuleminen estettäisiin poikkeuksetta. Tämä käytäntö poistaisi uusien tulijoiden tulvan, koska kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautus olisi välitön.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Huhtikuu 2018 (39)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com