Kun valtio kaataa, laitetaan iso haavi alle

24/4/2020

Näin neuvoi Nokian johtaja jo 1960-luvulla alaisiaan. Sen jälkeen julkisen rahan haaliminen on lisääntynyt ja keinot moninaistuneet.

Valtiolta ja kunnilta on helppo saada rahaa ylihinnoittelulla. Kilpailutettaessa esitetään pieni hinta-arvio ja sopimuksen teon jälkeen erilaisilla lisälaskutuksilla otetaan iso raha ja voitot. Jostain mielenkiintoisesta syystä julkisen sektorin IT-hankkeet epäonnistuvat toinen toisensa jälkeen ja kehitysmenot ovat kymmenkertaisia, usein enemmänkin, yksityissektorin vastaaviin hankkeisiin verrattuna. Yksi syy epäonnistumisiin on se, että toimittaja saa sitä enemmän tuloja, mitä huonommin hankittu järjestelmä toimii ja mitä enemmän se myöhästyy. Ei ole intressiä tehdä hyvää työtä.

Julkisen sektorin ostajat ovat osaamattomia. Vastapuolella ovat kaupanteon asiantuntijat ja myös - ketkut. Kuntaliiton erityisasiantuntija toteaa, että ”Kiinteistösijoitusyhtiö on ammattilainen. Kunnan neuvotteluasema ei ole välttämättä samanlainen kuin kiinteistösijoitusyhtiön. Usein yhtiön osaaminen on parempaa”.

Imatran kaupunki on myynyt uuden koulun ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö SBB:lle. ”Imatran kaupunki aikoo myyntituloilla lyhentää lainoja ja tehdä uusia investointeja.” Voisin lyödä vetoa papereita näkemättä, että kaupungin lainojen korko on pienempi kuin sijoitusyhtiön palkkio. Liika raha on vielä pahempaa kuin rahan puute. Liika raha johtaa tuhlailuun ja välinpitämättömyyteen.

Business Finland = Careless Finland

Business Finland ja ELY-keskukset ovat maalis-huhtikuun aikana jakaneet rahaa huolettomasti ja holtittomasti. Rahanjako on ollut kuin kehitysapu. Tärkeintä on rahan kuluttaminen, eivät lopputulokset.

Rahanjaon ovat haistaneet myös kaikenkarvaiset konsultit – myös ELY-keskuksen lähipiiriin kuuluvat. He veloittavat 5000 euroa hakemuksesta, jotka tehdään copy-paste-tekniikalla samalla tavalla kuin turvapaikanhakijoiden valitukset. Helppoa rahaa vähällä vaivalla.

Yrittäjä tarvitseekin konsulttia, jotta hänen normaalista toiminnastaan saadaan kehitystoimenpiteitä. Ja pian henkilökunnan ja johdonkin palkoista iso osa on uuden kehittämisestä maksettuja palkkoja. Mikään ei muutu. Samalla tavalla yrityksen normaaliin toimintaan kuuluvat hankinnat muuttuvat kehittämiseksi. Tarvitaan vain satusedän kertojan lahjat. Satusedät vahvistavat hakemuksia lauseilla ”yritys on entuudestaan tehnyt yhteistyötä ELY-keskusten kanssa”, vaikkei muuta kontaktia ole ollut kuin konsultin soitto siitä, että nyt haetaan ilmaista rahaa.

”Kehityshankkeisiin” tarvitaan omaa rahoitusta 20 %. Koska rahalla ei ole korvamerkkiä, tuo raha saadaan helposti merkitsemällä osa yrityksen käyttövaroista kehityshankerahoiksi.

Työurani aikana näin näitä Tekes-hankkeita ihan riittämiin. Olin myös tekemässä MOT-ohjelmaa ”Vuorineuvosten sossu”. Ajat ovat muuttuneet. Tekes muuttanut nimensä ja rahojen saajiksi ovat tulleet myös liikemiehet ja poliitikot (häveliäästi sukulaisten kautta). Suuripalkkaisen ja vähän verotetun MEPin rahoista ei riitä aviopuolison pyörittämään ja perheen omistamaan yritykseen, vaan lisää rahaa on saatava veronmaksajien taskusta. Ahneus onkin paras konsultti.

Pystyisin tekemään minkä tahansa yrityksen toiminnasta Business Finland -hakemuksen, jossa esitetään yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, joilla Suomi lähtee nousuun, kunhan juuri minä minä minä-yrittäjä saa 100 000 euroa ilmaista rahaa.

Saaduista rahoista on raportoitava. Se ei enää rahojen jakajaa kiinnosta. Jos on osannut satuilla hakemuksen, osaa satuilla myös raportin. Tehtiin sitä ja tätä ja tuota, mutta kävi niin kuin kehityshankkeille usein käy, ettei mitään saatu aikaan.

Business Finland on osakeyhtiö ja näin se voi tehdä aivan mitä lystää ilman virkavastuuta. Oy oli Juha Sipilän innovaatio, jolla verorahat saatiin helpommin bisnesmiesten haltuun. Siinä mielessä Tekesin uusi nimi on kohdallaan. Mutta voiko OY jakaa yhteisiä rahoja ylipäätään – sen voisi joku juristi selvittää.

Rahanjako estää vaikuttavien muutosten teon

Satatuhatta euroa on paljon rahaa, mutta ei sillä pelasteta suomalaisia yrityksiä. Jos tuloja ja kassavirtaa yrityksellä ei ole, konkurssi tulee joka tapauksessa. Paljon tärkeämpää on kehittää konkurssilainsäädäntöä ja -käytäntöä siten, että yrittäjillä ja heidän perheillään olisi uusi mahdollisuus ja paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tärkeää on myös konkurssijuristien kuriin saattaminen. Nykyisin konkurssin tehneen yrittäjän kimppuun tulee valtio, joka lyö lekalla niin maahan, ettet varmasti siitä nouse. Ja pesänhoitajat ryöstävät niin yrittäjäperheiden tulevaisuuden kuin lähiomaisten rahat.

Business Finland Oy:n rahan käyttö

Business Finland Oy:ssä oli vuoden 2019 lopussa 494 työntekijää. Heidän keskipalkkansa oli viime vuonna 5 910 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajaa ei ole nimitetty, minkä vuoksi johdon palkkoja ei ole julkistettu. Pääjohtajan palkan maksaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, joka on valtion virasto. Pääjohtajan palkka nostaa keskipalkkaa lähemmäs 6 000 euroa/kk.

Yhtiö käytti rahoja viime vuonna 104 miljoonaa euroa. Puolet rahoista 48 miljoonaa euroa on merkitty kohtaan ”Toiminnan muut kulut”. Tilinpäätöksestä ei ilmene yrityksille annettujen tukien määrä. Yhteiskuntavastuuraportista ilmenee, että rahoituskeskuksen käytössä oli viime vuonna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtuuksia yhteensä 572 milj. euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenoiksi on myönnetty 97,5 miljoonaa euroa. Rahoista 95 M euroa on annettu Business Finland Oy:lle. Johdon palkkoihin ja muihin kuluihin jää 2,5 miljoonaa euroa. Palkkojen lisäksi kuluja aiheuttavat ”1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ennakointitoiminta ja kansainvälistymisen edistäminen sekä 2) Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyn osallistuminen.” Hienoja sanoja, jotka sopivat mihin tahansa julkisen sektorin rahan käyttöön.

Mielenkiintoista on, että yhtiön tilintarkastajan veloituksesta 145 tuhatta euroa yli puolet on muita palveluja kuin tilintarkastus. Veroneuvonnasta tilintarkastaja on laskuttanut 7T euroa, vaikkei yhtiön toiminta edes ole veronalaista laivauskäsikirjan tuotantoa lukuunottamatta.

Apulaisoikeusasiamies on havainnut yhtiön toiminnassa joukon asioita, joihin saattaa liittyä laillisuusongelmia perustuslain 124 § näkökulmasta.

Pauii Vahtera

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Käsi kurottaa kaukaa

24/4/2020

Business Finland (BF) on Juha Sipilän luomus. Yhtiö syntyi, kun Tekes ja Finnpro yhdistettiin. BF jakaa veronmaksajien rahoja yritysten kehittämiseen. Yhtiössä työskentelee 600 konsulttia.

Olen itse ollut tekemisissä näiden BF-konsulttien kanssa reilut kymmenen vuotta sitten. Toiminta on vähintäänkin hämärää. Tässä pari tositarinaa.

Venäjä-konsultti tuli käymään minun firmassa. Hänellä oli valmiiksi täytetyt kaavakkeet mukana. Mies pyysi vain nimeni alle. Ihmettelin, että miten hän täytti kaavakkeen minulta mitään kysymättä. Konsultti totesi, että tässä on nyt ne lauseet ja sanat, joilla tukea saa. Rahat voit käyttää miten haluat, hän totesi. En hakenut tukea. Haiskahti huijaukselta.

Seuraava tapaaminen oli Suomi-konsultin kanssa. Nainen kertoi, että avain sanat ovat "teknologinen innovaatio". Niillä saa rahaa. Kysyin, että pitääkö kertoa ansaintalogiikka eli miten tästä tehdään bisnes. Konsultti vastasi, että ei se ketään kiinnosta. Tärkeintä on mitä sanoja käytät hakemuksessa. En hakenut tukea. Taas haiskahti huijaukselta.

Tämä härski meno näyttää edelleen jatkuvan. Lähes kuka vain saa tukea, kun osaa runoilla esimerkiksi sanoilla digiloikka, digitalisaatio, megatrendi, road map, disruptio, jne. Konsultit todennäköisesti käyttävät copypastea, kun tekevät hakemuksia liukuhihnalta.

Tätä neuvontaa harrastaa mm. firma, jossa Sanna Marinin puoliso on töissä. Näitä veronmaksajien rahaa kuppaavia konsultteja on tuhansia.

Tämä toiminta on kilpailua vääristävää. Jos osaat täyttää kaavakkeet trendisanoilla, saat tukea. Jos et osaa, et saa. Jos tunnet oikeat konsultit saat rahaa, vaikka mitään järkevää bisnesideaa ei olisikaan. Se on täyttä kusetusta.

Vuonna 2005 muutin Viroon mm. tästä syystä. Koin, että Suomi on mätä kaverikapitalismivaltio, jossa sisäpiiri vetää välistä. Ay-liike vetää välistä verottomia osinkoja ja muu sisäpiiri kuppaa yritystukia tai loisii Business Finlandissa, Sitrassa, erityisavustajina ja niin edelleen.

Koronatuet on jäävuoren huippu. Jos saisin päättää, niin "räjäyttäisin" Bisness Finlandin taivaan tuuliin ja käyttäisin siitä säästyneet rahat yritysverojen alentamiseen. Näin nekin rahat olisivat oikeassa paikassa, voittoa tuottavien yritysten toimintaa vivuttamassa.Viron yritysveromalli olisi paras yritystuki.

Trendisanoilla rahaa kuppaavien konsulttien armeija saisi mennä oikeisiin töihin. Tulemme näkemään, että Business Finlandia tulevat puolustamaan sisäpiirin kepulaiset, mm. Olli Rehn, Juha Sipilä ja Mika Lintilä.

Veikko Vallin

kansanedustaja (ps)

Facebook

 


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Maksutta ja ilman ehtoja

24/4/2020

Markkinointiyhtiö, jossa pääministeri Sanna Marinin (sdp) puoliso Markus Räikkönen työskentelee, käyttää markkinoinnissaan hyväkseen Marinin nimeä ja asemaa. Asia liittyy Business Finlandin myöntämiin koronatukiin. Asiasta kertovat TE ja IL.

 

Talouselämän tietojen mukaan Räikkösen työpaikassa MarkkinointiAkatemiassa on yritetty hankkia uusi asiakas lupaamalla, että akatemia voi auttaa omia asiakkaitaan saamaan koronatukia.

Asiakashankinnassa on korostettu Räikkösen suhdetta pääministeri Mariniin.

Maksutta ja ilman ehtoja?

Pääministeri Sanna Marin kertoi tiistaina Twitterissä, että markkinointiyhtiö on hakenut ja saanut Business Finlandin avustusta 45 000 euroa. Hän kertoi myös, että markkinointiyhtiö on auttanut ”maksutta ja ilman ehtoja muita yrityksiä hakemusten teossa Business Finlandille ja Ely-keskuksille.”

Iltalehden tiedot viittaavat siihen, että joissain tapauksissa onnistuneista hakemuksista on maksettu palkkio. Lehden haastattelema toimitusjohtaja kertoo lähdesuojan takaa:

”Markkinointiakatemian edustaja kehui minulle puhelimessa vielä tuolloin, että he olivat tähän mennessä tehneet noin 40 hakemusta, joista lähes kaikki olivat menneet läpi. He tekevät hakemuksia yritysten puolesta ja ottavat onnistuneista hakemuksista palkkion.”

Toisaalta nimettömänä pysyttelevän toimitusjohtajan mukaan heidät yritykseltään ei peritty palkkiota.

Johto kiistää

MarkkinointiAkatemian toimitusjohtaja Mikko Pulkkila kertoo Talouselämälle, että kyse pääministerin nimen käyttämisessä on kyse yksittäisen ihmisen toiminnasta, ja että toiminta ei ole hyväksyttävää.

Iltalehti kertoo, että Pulkkilan mukaan Markkinointiakatemia ei ole saanut koronatukihakemuksissa auttamisesta minkäänlaista korvausta.

Marin etätöihin

Sanna Marin ilmoitti torstaina aamupäivällä siirtyvänsä varotoimenpiteenä työskentelemään etätöissä virka-asunnossaan Kesärannassa.

Kesärannassa on viime viikon lopulla työskennellyt henkilö, jonka lähipiiriin kuuluva henkilö on eilen saanut positiivisen tuloksen Covid19-testissä.

SUOMEN UUTISET

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Pulassa ollaan - koko saakelin sakki!

23/4/2020

Sosiaalinen media pöhisee Irakissa tapetuksi väitetyn, Suomesta kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan tapauksesta, jonka johdosta Suomi sai langettavan päätöksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Poliisi tutkii nyt asiaa epäiltyinä törkeänä petoksena ja törkeänä väärennyksenä.

Keskusrikospoliisi tiedotti eilen aloittaneensa esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä asiassa, joka liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevaan langettavaan päätökseen. Jutussa oli kyse siitä, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneesta henkilöstä levitettiin väitteitä, joiden mukaan henkilö olisi surmattu kotimaassaan Irakissa pian paluunsa jälkeen.

Nyt poliisi kuitenkin epäilee, että EIT:n langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että tapauksesta EIT:lle valittaneen henkilön lähiomainen, surmatuksi väitetty henkilö, olisikin elossa.

Kukkahattuja harmittaa, että huijaus paljastui

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) julisti jo syksyllä pitävänsä EIT:n Suomelle antamaa päätöstä erittäin vakavana. Ohisalon mukaan Suomelle jää tapauksesta ”häpeätahra”. Nyt kun tapaus on saanut uuden käänteen, Ohisalo on kommentoinut asiaa niukasti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiedustelee Ohisalon näkemystä Twitterissä.

– Maria Ohisalo! Rummutitte viime syksynä äänekkäästi irakilaisen turvapaikanhakijan ”surmaa” ja käytitte sitä poliittisena keppihevosena. Jos tapaus paljastuu petokseksi, aiotteko jatkossa olla vähemmän hyväuskoinen nyyhkytarinoiden edessä? Halla-aho kysyy.

Hän antaa moitteita myös laajemmin medialle ja päättäjille.

– Sekä päättäjien että median olisi ollut syytä suhtautua EIT:n ratkaisuun erittäin kriittisesti. Sehän oli sisällöllisesti kelvoton eikä ottanut edes kantaa esitettyjen asiakirjojen aitouteen, Halla-aho kirjoittaa ja jatkaa:

– On jotenkin hassua, että kukkahattuja ei edes harmita huijatuksi tuleminen ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö. Heitä harmittaa vain se, että huijaus tuli ilmi.

Joskus pitäisi osata myöntää virheet

Ohisalo itse kirjoittaa tapauksesta Twitterissä kuivakkaan tyyliin.

– Tässähän taustalla oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama ratkaisu. Omassa toiminnassani olen pitänyt lähtökohtana, että poliitikon ei kuulu lähteä kyseenalaistamaan tuomioistuinten päätöksiä. Asian tutkinta kuuluu KRP:lle.

Sosiaalisen median käyttäjät eivät ole tyytyväisiä Ohisalon lausuntoon ja sisäministerille kirjoitetaan vastaukseksi:

– Ei se riitä, että nyt ollaan jämynä tätä tutkituttamassa. Joskus pitää osata virheensäkin myöntää. Nyt voisi olla sen hetki.

– Ei oikein vakuuta vastauksesi. Laitoithan palautukset heti poikki ja teetit kalliin selvityksen jolla osoitit epäluottamuksesi migrin virkamiehiä kohtaan. Nyt sitten nopeasti palautukset uudestaan käyntiin.

– Toki tämä on aika erikoista menoa vihreiden kannalta. Heillä on sisäministerin paikka ja valta päättää palautuksista, ja samalla vihreiden kansanedustajat osoittavat kaduilla mieltä palautuksia vastaan, kuin asia ei olisi heidän oman ministerinsä käsissä.

Myös Ohisalon valikoiva linja asioista tiedottamiseen on huomattu:

– Kun päätös on sinulle kiusallinen ja sinulle poliittiseksi lyömäaseeksi kelpaamaton, silloin vaietaan asiasta. Mutta oikeusistuinten päätökset palautuksista ja kielteisistä tp-päätöksistä ovat vapaata riistaa sinun ja puolueesi nillittämiselle.

Uutisoinnin luotettavuudelle kolaus

Yle uutisoi aikoinaan näyttävästi Irakiin palautetun ja siellä tapetuksi väitetyn turvapaikanhakijan tapauksesta. Tapetuksi väitettyä henkilöä ja EIT:hen valittanutta henkilöä myös haastateltiin kesällä 2017 dokumenttiin, joka on katsottavissa Yle Areenassa.

Ylen toimittaja Eero Mäntymaa kirjoittaa Twitterissä:

– Tätä kautta syntyi yhteys Ylen toimittajiin, lopulta myös minuun.

Mäntymaa myös tunnustaa, että jos tapetuksi väitetty henkilö onkin elossa, tapaus on kolaus uutisoinnin luotettavuudelle.

Mäntymaalle, ja laajemmin medialle annetaan rakentavaa palautetta:

– Te toimittajat olette hyvin pitkälle aiheuttaneet tämän ongelman. Te innostatte turvapaikkaturistit keksimään mitä ihmeellisimpiä tarinoita turvapaikan toivossa. Sitten sen rehellisen vainon kohteen tarina vaikuttaa liian vähäpätöiseltä syyltä turvapaikkaan.

– Tähän asti jokainen toimittaja on uskonut kaiken, mitä arabit sanovat, levittänyt näitä uskomuksia totena ja nähnyt arabit vain uhreina (ei omaa etuaan ajavina yksilöinä). Tavikset ovat nähneet tämän läpi koko ajan.

– Joka lähtöön löytyy huijaria muualta tulleista ja kotimaisista. Medialle neuvo. Ei pidä olla liian sinisilmäinen. On hyvä kyseenalaistaa ja olla rajatapauksissa neutraali. Aina oikeiston näkemyksiä ei kannata tyrmätä. Mistä löytyy jatkossa raha tämän kaiken maksamiseen? Twitterissä kysellään.

Suomen Uutiset

1 kommentti          Bookkaa tämä

Ehdottaako hallitus eutanasiaa vanhusten hoitolaitoksissa?

23/4/2020

Perussuomalaiset hiillostivat hallitusta suullisella kyselytunnilla muun muassa Business Finlandin myöntämien suurten yritystukien oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaiset syyttivät hallitusta verovarojen kuppaamisen mahdollistamisesta sekä siitä, ettei toisaalta heikoimmassa asemassa olevia yrityksiä ole autettu tarpeeksi.

– Hallitus jakoi tukirahoja miljoonia euroja Business Finlandin kautta ja käytettäväksi kehityshankkeisiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rahoista suuri osa päätyi erilaisille konsulttiyrityksille ja muille sellaisille tahoille, joiden liiketoiminta ei ole välttämättä kärsinyt koronavirusepidemian takia, perussuomalaisten kansanedustaja Veijo niemi totesi.

Niemi kysyi elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), miksi tuet päätettiin jakaa Business Finlandin kautta ja mistä johtuu, että tuen saamisen edellytykseksi ei asetettu liiketoiminnan konkreettista heikentymistä koronavirusepidemian seurauksena.

Kaikkien aikojen oikeistolaisin tai huonoin hallitus?

Lintilä vastasi, että Business Finlandia ja ELY-keskuksia käytettiin rahoituskanavina, koska ne olivat jo olemassa.

– Sananlaskun mukaan se ei ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Sadantuhannen euron arvoisia lahjoituksia veronmaksajien rahaa on pyydetty ja joku on ne maksanut ennennäkemättömällä kevytmielisyydellä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio syytti.

Tavio huomautti, ettei hallitus kuitenkaan ota vastuuta sen enempää kuin virkamiehetkään.

– Duunarit ovat lomautettuina ja pienyrittäjät kärsivät asiakaskadosta. Mitä tekee hallitus? Jakaa miljonääreille lisää rahaa! Kertokaa, onko tämä hallitus kaikkien aikojen oikeistolaisin vai yksinkertaisesti näin huono? Tavio ihmetteli.

Ministeri Lintilä puolustautui, ettei hallitus ei ole myöntänyt kenellekään rahaa vaan Business Finland tai ELY-keskus.

Röyhkeimmät kuppaamassa julkista rahaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan on elämän tosiasia, että aina, kun jaossa on heikosti valvottua julkista rahaa, niin jonossa on käsi pitkällä myös häikäilemättömiä tyyppejä.

– Tämä on nähty niin yritystuissa kuin suojavarustehankinnoissa – ja myös eilen julki tulleessa turvapaikkahuijauksessa.

– Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta ja sen riittävyydestä vaan siitä, onko Suomi kansalaisten silmissä kleptokratia, jossa röyhkeimmät kuppaavat julkista rahaa taskuihinsa, Halla-aho sanoi.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Sairaaloissa pulaa suojatakeista - yritetty korvata sadetakeilla

22/4/2020

Jopa 72 prosentissa sairaaloista on nyt pulaa suojatakeista, ilmenee Tehyn yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille tehdystä kyselystä.

Suojatakkien puute on kasvanut merkittävästi kaksi viikkoa sitten tehdystä kyselystä, jolloin suojatakkien vähyydestä ilmoitti 21 prosenttia vastaajista. Suojatakkien pula on näkynyt myös Tehyyn tulleissa yhteydenotoissa ja sitä on yritetty korjata muun muassa kertakäyttösadetakeilla.

– Suojatakkien tarpeeseen ei ilmeisesti ole varauduttu riittävästi, kun niistä on nyt yllättäen tullut näinkin suuri puute, Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo.

Kyselyssä 72 prosenttia vastaajista ilmoitti, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 prosenttia kertoi pulasta.

Myös Verkkouutisten sairaanhoitopiireille tekemässä kyselyssä raportoitiin puutteista. Erityisen suurta pulaa kerrottiin olevan juurikin suojatakeista, joita kerrottiin olevan saatavilla valtakunnallisesti heikosti.

– Terveydenhuollossa käytettävät suojaimet on tarkoitettu luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi, joille on asetettu terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sadetakkien ja muiden korvaavien välineiden käyttö on hyvin huolestuttavaa. Suojainten käyttöä on kohdennettu, mutta kyselyssä ei tule esiin millä tavoin. On hyvä, jos se tarkoittaa esimerkiksi riskiryhmäläisten siirtoa muihin tehtäviin.

Tehyn mukaan kokonaistilanne ei juuri näytä parantuneen. Kyselyssä 78 prosenttia ilmoitti, että suojaimia on vastaajan tietojen mukaan tulossa lisää. Reilun kahden viikon takaisessa kyselyssä näin vastasi 95 prosenttia.

– Tämä herättää kysymyksen joko saatavuuden heikentymisestä, tarpeen kasvusta tai siitä, että työantaja ei ole aktiivisesti tiedottanut suojaintilanteesta.

Lähde: Verkkouutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kansalaisuuden saantia rajoitetaan Saksassa

22/4/2020

Esityksen mukaan tiukentuisi myös kansalaisuuden saannin oikeus, koska oleskeluluvan ehtoja tiukennetaan. Lupaa ei myönnettäisi, mikäli henkilö on antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai kansallisuudestaan. Henkilö voisi edelleen saada määräaikaisen oleskeluoikeuden, mutta pysyvä maassaolon oikeus olisi sallittua vain Saksan kansalaisille.

Hallitus aikoo tiukentaa myös lasten oikeutta kansalaisuuteen. Tähän asti lapsi on saanut automaattisesti kansalaisuuden, mikäli hänen ulkomailla syntyneistä vanhemmistaan ainakin toinen on asunut maassa vähintään kahdeksan vuotta. Esityksen mukaan kansalaisuuden voi saada, mikäli vanhemmat ovat esittäneet oikeat tiedot henkilöllisyydestään.

Sisäministeriön esittämä lakiluonnos on parhaillaan muiden ministeriöiden tarkasteltavana.

Saksan väestöstä noin neljäsosa eli 21 miljoonaa henkilöä on maahanmuuttajia. Puolella heistä on Saksan passi. Heistä puolestaan joka toinen on syntynyt Saksassa. Maahan tullaan enimmäkseen perhesyistä, töihin tai opintojen pariin. Näillä perusteilla tulleista valtaosa saapuu Puolasta, Romaniasta ja Italiasta. Kaikkiaan maahanmuuttajista 15 prosenttia eli reilut kolme miljoonaa on saapunut Saksaan turvapaikanhakijoina; puolet heistä Lähi-Idästä.

Lähde: Kansalainen ja DW

1 kommentti          Bookkaa tämä

Maksamme kallista hintaa

22/4/2020

Sairaanhoitajat ja lääkärit kertovat karusta todellisuudesta potilastyössä.

”Suojavarusteita ei ole ollut saatavilla, joten tilalle on tarjottu muun muassa sadetakkeja.”

”Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttää ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle.”

”Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.”

”Pelottaa. Pahinta on se, että esimiesasemassa minun pitäisi pystyä huolehtimaan työntekijöiden suojavaatetuksesta, eivätkä suusuojaimet ja desinfiointiaineet riitä.”

Näin avautuvat sairaanhoitajat Sairaanhoitajaliiton verkkokyselyssä, joka kartoittaa hoitajien kokemuksia hoitotyöstä koronaepidemian ajalta.

Erityisen paljon huolta sairaanhoitajissa on herättänyt suojatarvikkeiden puuttuminen perusterveydenhuollosta, samoin suojautumiseen liittyvän ohjeistuksen sekavuus ja jatkuva muuttuminen.

Suojavarustukseen pukeutunut hoitaja otti näytettä koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. huhtikuuta.

Kun suojautuminen on puutteellista, kasvaa riski saada koronatartunta itse ja tartuttaa sitä eteenpäin, myös omaan perheeseen tai potilaisiin.

”Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Olen jopa ostanut omaa käsidesiä työhöni, koska en saa sitä työnantajan puolesta. Sama koskee maskeja. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään.”

”Minun on pakko tehdä töitä eturintamassa, vaikka kuulun itse riskiryhmään. Suojelen siis toisia, mutta minun henkeni ei ole minkään arvoinen, kun olen kouluttautunut hoitotyöhön?”

”Mielestäni tästä pitäisi saada vaarallisen työn lisää. Kun itse altistun, altistuu myös tuleva lapseni.”

Kyselyn vastauksissa sairaanhoitajat miettivät aivan oikeutetusti, uhrataanko heidät, kun heitä ohjataan menemään töihin ilman suojavarusteita. Osa viesteistä on hyvin vihaisia. Moni sanoo jättävänsä hoitotyön heti, kun koronakriisi on ohi.

Samankaltaiset huolet nousivat esiin Lääkäriliiton teettämässä kyselyssä, kertoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Huhtikuun alkupuolella toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 8­562 lääkäriä. Vain 64 prosenttia koronapotilaita hoitavissa yksiköissä työskentelevistä lääkäreistä on sitä mieltä, että heidän työyksikössään on riittävästi suojavarusteita.

– Kirurgisia maskeja saattaakin olla tarjolla, mutta moni lääkäri kokee, että ne eivät ole riittäviä, vaan pitäisi olla FFP2- tai FFP3-tason suojaimia, Halila sanoo.

Halilan mukaan esimerkiksi tehohoitoyksiköissä tilanne on varsin hyvä suojainten suhteen. Mutta myös muussa potilastyössä on riski saada tartunta esimerkiksi oireettomalta potilaalta.

Niin lääkäreitä kuin hoitajia kuuluu myös koronaviruksen riskiryhmiin.

– Italiassa on kuollut yli sata lääkäriä koronaan. Kyllähän se tietysti huolettaa, varsinkin riskiryhmiin kuuluvia, että joutuuko tässä oman terveytensä uhalla toimimaan.

Lääkäriliitto on viestinyt Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), että suojautumisesta pitäisi saada kansalliset ohjeet, sillä käytännöt vaihtelevat hyvin paljon tällä hetkellä.

– Näitä ohjeita ollaan STM:ssä valmistelemassa, samoin kuin ohjeita riskiryhmiin kuuluvien lääkäreiden suojaamisesta. Mutta en tiedä, millaisessa aikataulussa se olisi tulossa. Tämä epidemia jatkuu nyt toista kuukautta, eli kyllä näitä ohjeita todellakin jo tarvittaisiin, Halila sanoo.

Moni sairaanhoitaja kertoo, että ellei kuumetta ole, flunssaisena täytyy tulla töihin.

”Vuorossa sairastunut hoitaja pääsi testiin monta vuorokautta sairastumisen jälkeen. Jos kyseessä on korona, koko osasto on altistunut, eikä asialle ole tehty mitään. Täysin käsittämätöntä!”

Lääkäriliiton kyselyssä ilmeni myös, että hengitystieinfektio-oireita saaneilla lääkäreillä on ollut vaikeuksia päästä koronatestiin.

Hahtela toivoo kansallisia linjauksia suojausasiaan. Hän kertoo myös kantavansa huolta siitä, kuullaanko terveydenhoitohenkilöstön kokemuksia oikeasti.

– Valtakunnan tasolla vakuutellaan, että kaikki on kunnossa, mutta kyselymme vastausten mukaan todellisuus tuntuu olevan kovin toisenlainen kentällä. Tilanne on saatava kuntoon.

Hahtelan mukaan nykyinen koronaepidemia on osoittanut, ettei aiempi pandemiaan valmistautuminen ole ollut riittävää tämän pandemian kohtaamiseen.

– Olemme nyt tilanteessa, jossa suojavarusteita tarvitaan huimasti enemmän kuin edellisissä pandemioissa. Hoitohenkilökunnan viestien pitää kulkea ylös asti.

Henkilöstön jaksaminen kriisin pitkittyessä huolettaa niin lääkäreitä kuin hoitajia.

Lähde: IS

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Korona-varusteiden hankintasotku paisuu?

21/4/2020

Korona-taistelussa tarvittavista varusteista on huutava pula. Tilanne saattaa jatkua sellaisena pitkäänkin, mikäli epidemia pitkittyy. Moni on kysynyt, mitä EU on tehnyt asiassa? Itse asiassa EU:ssa on hankintarengas keskitettyjä hankintoja varten. Suomen kannalta vain ongelmana on, että Suomi ei - ainoana EU-maana ole mukana EU:n nyt käynnissä olevissa hankinnoissa.

Koruton kuvaus touhusta käy ilmi Ilta-Sanomien selvittämistä tapahtumista. Tuollaiseen hankintasopimukseen EU-maa voi liittyä. Se ei edellytä osallistumista tiettyyn hankintaan, joka kerta siitä päätetään erikseen.

Tuon sopimuksen piirissä olivat useimmat EU-maat paria poikkeusta lukuun ottamatta. Valitettavasti Suomi oli yksi noista. Muut sopimuksen ulkopuolella olevat EU-maat ovat liittyneet sopimukseen, mutta valitettavasti Suomi ei liittynyt kuin jälkijunassa.

Tieto hankinnoista tuli STM:lle helmikuun alkupuolella kaksi kuukautta sitten. 28. helmikuuta EU aloitti tarjouspyynnöt tarvikkeista. Ruotsi liittyi sopimukseen tuolloin, Puola viikkoa myöhemmin. Suomi jäi ulkopuolelle.

6. maaliskuuta peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) osallistui EU:n terveysministerien hätäkokoukseen Brysselissä. Kokouksessa useat maat esittivät huolensa suojatarvikkeiden, kuten kasvosuojien, riittävyydestä – Suomi ei.

Kiuru kertoi hätäkokouksesta HS:lle, että ”Suomi on materiaalisella tasolla mitattuna monia EU-maita keskimääräistä paremmassa asemassa”. Tuota puppuahan kerrottiin meille kansalaisille sekä virkamiesten että poliitikkojen toimesta.

16. maaliskuuta, eli noin kuukausi siitä, kun STM:ssä oli ”herätty” EU:n yhteishankintamekanismiin, valmistelu siihen liittymiseksi annetaan hallitusneuvos Kalle Tervon vastuulle.

26. maaliskuuta valtioneuvoston yleisistunto siunaa esityksen, jolla suurlähettiläs Marja Rislakille annetaan oikeudet allekirjoittaa Suomen liittymissopimus hankintamekanismiin.

Suomi ei kuitenkaan ehtinyt mukaan nyt vireillä oleviin ensimmäisiin hankintoihin. STM:ssä selitetään asiaa "Ei pidä maalata kuvaa, että tämä olisi ratkaisu yksinään. Suomen muut hankintatoimet ovat yhtä merkityksellisiä elleivät merkityksellisempiä." Epäilemättä. Mutta kun koko ketju tuntuu vuotavan joka kohdassa.

Kuka asiasta Suomessa vastaa?

"Ministeri Aino-Kaisa Pekonen linjaa asiasta ylätasolla, ja totta kai päätös siitä, että sopimukseen liitytään, on tehty valtioneuvoston tasolla, eli kaikki ministerit ovat siinä olleet mukana. STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukee ohjaa toimintaa ja on ollut koko ajan tietoinen, miten asiassa edetään".

Osastopäällikkö Sillanaukee kehui TV:ssä kun Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin, että tarvikkeita riittää kaikille. Ilmeisesti tähän uskoon on perustunut Suomen saamattomuus asiassa. "Haluan korostaa, että jos tilannekuva olisi ollut samanlainen helmikuun puolivälissä kuin mitä se oli maaliskuun puolivälissä, olisi asia varmasti mennyt nopeammin eteenpäin STM:ssä." Eli kyse oli väärän arvion tuottamasta saamattomuudesta.

Sillanaukee ei uskalla ottaa asiaan kantaa STM:n puolesta ja kehottaa kysymään kansliapäällikkö Varhilalta. Kukaan muukaan ei halua ottaa asiaan kantaa.

"Kuka kantaa vastuun siitä, että Suomi jäi näiden neljän jättimäisen suojavarustehankinnan ulkopuolelle?
– Se on hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Se täytyy selvittää. Hyvä asia on se, että nyt olemme mekanismissa mukana." Selvitetään pohditaan, mutta kukaan ei vastaa mistään? Ministeri Pekosta toimittaja ei tavoittanut.

Muita kanavia olivat ilmeisesti Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste. Jälkimmäisen kanssa tehty sopimus tuotti sairaalakäyttöön kelpaamattomia suojaimia. Ne jaettiin hoitokoteihin ja kotihoitoon, mutta on sielläkin nyt laitettu käyttökieltoon.

Ja hoitohenkilökunnalle suositellaan sadetakkeja ja talouspaperisuojaimia.

Olli Pusa

sosiaaliturvapolitiikan dosentti

yhteiskuntatieteiden tohtori

vakuutusmatemaatikko (SHV)

eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija


1 kommentti          Bookkaa tämä

Asuntoja tarvitaan heti kesän jälkeen Hollannissa

21/4/2020

Alankomaiden turvapaikka- ja maahanmuuttoministeri Ankie Broekers-Knol on pyytänyt kuntia ja maakuntia tarjoamaan 6 500 oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle asunnon. Tarve asunnoille on heti tulevan kesän jälkeen, kertoo AD.

Laskelmien mukaan todellinen tarve kuluvan vuoden toisen vuosipuoliskon aikana olisi 9 000 asuntoa. Tarvetta näyttää olevan vaikea täyttää, mikä johtuu osittain koronapandemiasta. Siksi Alankomaiden sisäministeriö on päätynyt vaatimaan pienempää määrää asuntoja.

Vuosittainen pakolaisasuntojen tarve on vaihdellut viime vuoden 5 500 ja turvapaikkavirran huipun aikaisen 23 000 välillä.

Lähde: Kansalainen

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2020 (7)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com