Suomen maatalous on syvässä kriisissä

7/8/2018

Tilojen kannattavuus on heikentynyt niin, että keskimäärin tuotanto on tappiollista niin viljan viljelyssä, lypsykarjataloudessa, lihantuotannossa, siipikarjataloudessa kuin kasvihuoneviljelyssäkin.

– Joka tuotantosuunnasta löytyy toki kannattaviakin maatalousyrityksiä. Yleensä nuo poikkeukset ovat suuria tiloja, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Arto Latukka.

Luonnonvarakeskus laatii ennusteita maatalouden rakennemuutoksista. Ennusteet pohjautuvat yksittäisten tilojen kannattavuuskirjanpitotietoihin ja maatilarekisterin dataan.

Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka on alle neljä euroa

Luke arvioi maatilan kannattavaksi, jos se ensinnäkin tuottaa riittävän koron tilan omalle pääomalle. Toiseksi yrittäjä saa saman tuntipalkan kuin maataloustyöntekijä.

– Tavoite on 15 euroa tunnille. Siitä maatalousyrittäjät saavat keskimäärin neljäsosan, eli heidän tuntipalkkansa jää alle neljän euron, kertoo Arto Latukka.

Luke tekee kannattavuuslaskelmat vuosittain 800 tilan tilinpäätöstietojen perusteella.

Kannattavuuskriisi iskee nyt rajuimmin lypsykarjatiloihin.

Latukan laskelmien mukaan 1100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee, että 16,5 prosenttia lypsykarjatiloista ajaa tuotantonsa alas kahdessa vuodessa.

Tuotannonlakkautusten tahti on kiivas, sillä maitotilojen määrä on pudonnut 7 prosentin vauhdilla jo useamman vuoden ajan.

MTK:n projektipäällikkö Niina Suorsa vetää Pohjois-Savossa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Voimaa arkeen -hanketta. Se tarjoaa apua uupuneille ja vaikeuksiin ajautuneille maataloustuottajille. Lue tästä karjastaan luopuneen Lasse Alasalmen tarina.

Maatalousyrittäjät odottavat oikeaa hetkeä tuotannon lopettamiseen

Suorsa kertoo, että maatilojen alasajo kiihtyi keväällä selvästi.

– Toukokuusta kesäkuun puoleenväliin minulle tuli joka viikko keskimäärin neljä yhteydenottoa tilan lopettamisaikeista. Tahti on sittemmin hieman rauhoittunut.

Monet tilalliset odottavat järkevää ajankohtaa tuotannon alasajon toteuttamiseen, sanoo Niina Suorsa.

Lopettaminen voi tapahtua vaikkapa sadonkorjuun jälkeen tai vuodenvaihteessa.

Lopettamisen ajoitukseen vaikuttaa myös esimerkiksi se, jos tila on saanut johonkin hankkeeseensa EU-tukea usean vuoden määräajaksi. Tuotannon keskeytys johtaisi sanktioon ja tukien takaisinperintään.

Tilan alasajon pääsyyt ovat kannattamattomuus ja yrittäjän uupumus

Kannattavuusongelmat ovat perimmäinen syy maitotilojen lakkautuksiin.

Venäjän pakotteet romahduttivat maitotuotteiden viennin muutama vuosi sitten. Maidon tuottajahinta on alentunut alentumistaan samaan aikaan, kun lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet.

Näistä syistä monesta maitotilasta on tullut velkavetoinen.

Useimmiten tilojen alasajohankkeiden taustalla on myös monia muita syitä, jotka syventävät kannattavuusongelmia ja kriisiyttävät tuottajaperheitä.

Moni maatalousyrittäjä potee syvää uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Niistä seuraa usein myös parisuhde- ja alkoholiongelmia.

Kaikki nuo vaivat ja vaikeudet heikentävät tilallisten työkykyä ja toimintatarmoa.

Maatalousyrittäjille tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että mielenterveysongelmat ja itsetuhoiset ajatukset ovat arkipäivää monilla tiloilla.

Moni taho etsii uupuneita viljelijöitä ja tarjoaa heille apua

Tilallisten ahdinko on oivallettu monella taholla.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kävi puolitoista vuotta sitten ensimmäisenä käytännön työhön viljelijöiden ongelmien helpottamiseksi. Mela käynnisti projektin nimeltä Välitä viljelijästä.

Niina Suorsan Pohjois-Savossa vetämä Voimaa arkeen -hanke toimii paljolti Melan mallin mukaan.

Suorsa vierailee maatiloilla ja kuuntelee niin tilallisten talousmurheet kuin heidän perhehuolensakin.

Tarvittaessa hän laatii heidän kanssaan suunnitelman ongelmien ratkaisemiseksi ja auttaa lopulta suunnitelman toimeenpanossa.

– Etsin ihmisen, joka osaa auttaa kulloisessakin ongelmassa, vaikkapa talousasiantuntijan. Jaksamisasioihin voin ehdottaa psykoterapeuttia tai mielenterveystoimiston työntekijää. Voin varata ajan pankkineuvotteluun tai ottaa tuotantoneuvojan mukaan tilalle.

Myös viljatilojen lakkautuksia on tulossa paljon

Maitotilat eivät ole suinkaan ainoita, joissa tuotannon alasajo on harkinnassa.

Erityisen kova paine toiminnan alasajoon on viljatiloilla. Niiden kannattavuus on ollut vuosien ajan hyvin heikko. Keskimäärin viljan viljelijälle ei jää työstään palkaa juuri lainkaan.

Tänä vuonna viljasadosta tulee kuivuuden takia vuosikymmenen heikoin. Viimevuotinen sato oli kehno sateisen ja kylmän kesän vuoksi.

Luonnonvarakeskuksen viljatiloja koskeva ennuste on synkkä. Arto Latukka laskee, että joka kymmenes viljantuottaja, eli 1600 tilaa pistää lapun luukulle parin seuraavan vuoden aikana.

Lähde: Yle

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuinka te kehtaatte viedä leivän leipäjonoilta?

7/8/2018

Kuinka te kehtaatte viedä leivän leipää jonottavilta suomalaislta? Ota leipä suomalaisen suusta ja anna se afrikkalaiselle.

Kirkon Ulkomaanapu alkaa pitää hävikkiruokakauppaa, jossa on tarkoitus myydä sitä samaa ruokaa, jota yritykset nyt lahjoittavat niitä lahjoittaville tahoille. Mahdolliset voitot menevät tietysti kehitysapuun, kuinkas muutenkaan.

Lisää täältä.

Kirkon ulkomaanapu suunnittelee lisäksi yhteistyötä Kide-säätiön kanssa. Kide- säätiö on 2016 perustettu lähinnä maahanmuuttajiin (mihin muuhunkaan) keskittyvä säätiö, jonka hallituksessa istuvat mm. Paavo Voutilainen ja Ulpu Iivari. Kide-säätiö välivuokraa asuntoja maahanmuuttajille (kuinkas muutenkaan) ja kas kummaa Paavo Voutilainen työskentelee Baronassa, joka vuokraa asuntoja. Ulpu Iivari on demari, pesunkestävä sellainen. Nämä molemmat istuvat myös Luona Oy:n hallituksessa, kas kummaa ja kuinkas muutenkaan. Poliittinen tausta auttaa siirtämään mukavasti erilaisia avustuksia säätiölle.

Lisää täältä.

Piiri pieni pyörii. Tästä tulee hiukan sellainen ontto pyramidimainen olo. Pahus, ettei meillä ole enää juurikaan tutkivaa journalismia, sillä kyllä näissä pengottavaa olisi jääviyksien, kaksoisroolitusten sekä tämän säätiöinnostuksen vuoksi.

Toivottavasti helsinkiläiset kaupan ja ravintola-alan yrittäjät ovat fiksuja ja jakavat hävikin edelleen nälkäisille suomalaisille.

Herää kysymys milloin me suomalaiset emme enää istu, kun yhä suurempi osa rahoista valuu maahanmuuttotehtaaseen. Silmää räpäyttämättä.

Mari Rantanen Facessa

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Paljonko maksaa hyvyyden ongelma Suomelle?

7/8/2018

Hyvyyden ongelma - ymmärretään jokainen irakilainen mies erikseen, mutta ei miljoonaa lasta yhdessä

Yhden turvapaikan hakijan elinaikakustannus Suomelle on yli miljoona euroa, jos hän saa jäädä, eikä koskaan työllisty. Hänen elämänsä menee Suomessa hukkaan, sillä ei ole ihmisarvoista elää koko elämäänsä avun varassa.

Humanitäärisen maahanmuuton kustannukset vuodessa ovat tällä hetkellä Suomessa noin 3,5 miljardia euroa.

Nepalissa suomalaisen lahjoittamalla 50 eurolla yksi lapsi saa koulutarvikkeet ja kirjat lukuvuodeksi.

Miljoonalla eurolla 20 000 nepalilaista lasta voi opiskella vuoden ajan.

Kolmella miljardilla eurolla 60 miljoonaa kehitysmaiden lasta voi opiskella vuoden. Seuraavan vuoden kolmella miljardilla seuraavan vuoden.

No, varmaankin ainakin 100 000 suomalaista hyvää ihmistä saa hyvän mielen, jos yksi mitä todennäköisimmin rikollinen saadaan jäämään Suomeen.

100 000 suomalaisen hyvä mieli on tärkeämpää kuin miljoonan lapsen saama koulutus.

Pauli Vahtera

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Päivän mietelause

6/8/2018

"Mitä loitommaksi totuudesta yhteiskunta ajautuu, sitä enemmän se vihaa niitä, jotka totta puhuvat."

George Orwell

0 kommenttia          Bookkaa tämä

There is no business like VOK-business

6/8/2018

Valtamedian ja poliitikkojen enemmistön mukaan piti kutoa sukkaa ja pipoa pikkulapsille, mutta saatiin aivan muuta.

Minkä sdp aloitti 1980-luvulla pyrkien kohti Olof Palmen viitoittamaa Ruotsin monikulttuurista tietä, samalla radalla on jatkanut kokoomus.

Maanantaina 30.10.2017 esitetty MOT-ohjelma sai monen katsojan verenpaineen kohoamaan. Aiheena oli vastaanottokeskusbisnes.

Vuonna 2008 kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen (kok) väitti, että Suomi tarvitsee satoja tuhansia maahanmuuttajia vuoteen 2020 mennessä. Lausunnon antaessaan Katainen oli Vanhasen II hallituksen valtiovarainministeri.

Samassa hallituksessa vaikutti sisäministerinä Anne Holmlund (kok). Huhtikuussa 2009 Aamulehti uutisoi sisäministeri Holmlundin veljen hankkeesta, jossa vastaanottokeskusten perustaminen nähtiin alkuna uudenlaiseen liiketoimintaan, ”humanitaariseen logistiikkaan”. 24.4.2009 päivätyn artikkelin otsikkona komeili ”Yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa”.

Ensimmäisenä alaotsikkona on ”Pakolaiskeskukset: valtion varmat vuokratulot houkuttavat”.

Valtiososialistinen ”bisnes” oli tarkoitus levittää kaikkialle Suomeen maahanmuuttoviraston myötävaikutuksella.

Artikkelissa kerrotaan lisäksi, että toistaiseksi uudet vastaanottokeskukset ovat SPR:n vuokraamia, mutta vuokran maksaa valtio. Valtio maksaa myös kaikki vastaanottotoiminnasta kertyvät muut laskutettavat kulut.

Aamulehden omilta nettisivuilta kadonnut aiheesta kertova artikkeli löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lokakuun lopussa 2009 sisäministeri Holmlund piti Etelä-Suomen poliisipäällystöpäivillä puheen, josta seuraava lainaus:

"Turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuosina noussut voimakkaasti ja turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen”.

Jo tuolloin heräsi kysymys mistä syystä poliisin tehtäviin kuuluu keskeisesti maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen?

Noudatetun maahanmuuttopolitiikan vastustaminen ei ole laitonta toimintaa, joten miksi poliisi velvoitetaan toimimaan poliittisesti, hallituksen haluaman poliittisen agendan mukaisesti? Poliisin tehtävä ei ole ottaa kantaa maahanmuuttoon vaan huolehtia kansalaisten turvallisuudesta yhteiskunnassa.

Holmlundin puheesta tuli mieleen Neuvostoliitosta tuttu malli, jossa kansalaiset pakotetaan ajattelemaan myönteisesti jostain itselleen epämiellyttävästä asiasta.

Sisäministeri Holmlundin toimesta Suomeen synnytettiin pitkästä aikaa poliittinen poliisi, jonka ties monesko jatko-osa on vastikään toteutunut vihreän poliitikon nimittäminen nettipoliisiksi.

Vihreän poliittisen poliisin nimittämisen ajankohtana sisäministerinä toimii Paula Risikko (kok). Risikkoa ennen sisäministerinä toimineen Petteri Orpon (kok) kaudella näkyvimpänä nettipoliisina istui kokoomuksen vaaliehdokkaana ollut henkilö.

Suojelupoliisin nykyinen johtaja Antti Pelttari (kok) oli sisäministeri Anne Holmlundin poliittinen valtiosihteeri vuodesta 2009 vuoteen 2011, jolloin hän siirtyi Suojelupoliisin johtajaksi.

Suojelupoliisi on vaikuttanut omalla toiminnallaan Suomen sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen antamalla julkisuuteen virheellisen kuvan islaminuskoisten motiiveista ja uhasta länsimaiselle yhteiskunnalle. Esimerkkitapauksina radikaaleiksi tiedettyjen muslimisaarnaajien maahan päästäminen ja tuhoisaksi osoittautunut tunarointi ennen Turun terrori-iskua. Radikaalisaarnaajien käyntiä seurasi musliminuorten lähtö mukaan terroristitoimintaan.

Invaasiota ennen ja sen alkuhetkillä Supo ei ollut tilanteen tasalla, vaikka maailmalla oli jo riittävästi esimerkkejä siitä, mitä tuleman pitää. Toimiko Supo hallituksen ohjeistuksen mukaan, se ei selvinne koskaan, mutta hyvin oudolta Supon löysä suhtautuminen vaikutti.

Kun turvapaikkakriisi alkoi loppukesällä 2015, väitettiin useiden poliitikkojen suulla, että tulva tuli yllätyksenä. Presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan ”pakolaisuuden yllättäneen Euroopan siitä huolimatta, että jo vuosia olimme seuranneet Välimeren ylittävää valtavaa väenmäärää”.

Yllätyksestä puhuneet eivät pysyneet totuudessa, sillä laajamittaiseen pakolaistulvaan oli valmistauduttu jo usean vuoden ajan, jonka lisäksi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) oli varoittanut moneen kertaan tulevasta julkisissa kirjoituksissaan sosiaalisessa mediassa.

Poliitikkojen totuuden vastaisista lausunnoista todistavat monet asiat. Esimerkiksi SPR:n vuonna 2013 julkaisema MAVA-opas, joka on pidemmältä nimeltään Maahantulovarautumisen opas järjestöille ja seurakunnille.

Euroopan Pakolaisrahastolta rahoitusta saaneessa MAVA-hankkeessa ovat olleet mukana esimerkiksi Maahanmuuttovirasto, sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Punainen Risti (SPR). Suomen hallituksessa ja presidentin kansliassa ei ole voitu olla tietämättömiä asioiden etenemisestä. MAVA-hankkeen valmistelun aikana Suomen pääministerinä istui Jyrki Katainen (kok).

Samaan aikaan, vuodesta 2012 alkaen, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimi Petteri Orpo, josta tuli vuonna 2014 Stubbin hallituksen maa- ja metsätalousministeri. Toisin sanoen Orpo ei ole voinut olla tietämätön, millaisia laajamittaisia väestöpoliittisia hankkeita oli suunnitteilla. Elokuussa 2015 Orpo kuitenkin väitti pakolaistilanteen tulleen yllätyksenä.

Toukokuun 25. päivänä 2015 eli juuri ennen pakolaistulvan varsinaista alkamista Kuntalehti julkaisi uutisen, jossa luki seuraavaa: ”Sisäministeriön ohjeen mukaan laajamittaisen maahantulon varautumisessa majoituspaikkatavoite kaikkien ELY-keskusten alueella on yhteensä 80 000”.

Kunnilta edellytettiin tilojen etsimistä ja suunnitelmien sekä aiesopimusten tekoa mahdollista pidempiaikaista majoitusta varten.

Lehden artikkelissa kerrotaan lisäksi, että ”kuntia pyydetään nyt tekemään touko-kesäkuun aikana, viimeistään elokuussa aiesopimukset siltä varalta, että Suomessa alkaa laajamittainen maahanmuutto. Maahantulon ja pakolaisten sijoittamisen järjestelyn organisoinnissa on tarvittaessa mukana koko viranomaiskenttä: kuntien ohella sisäministeriö, ELY-keskukset, poliisi, puolustusvoimat sekä järjestöjä, muun muassa SPR”.

Kuntalehden artikkelin julkaisun aikana Suomen pääministerinä oli Alexander Stubb (kok), jonka erityisavustajana toiminut Pete Pokkinen (kok) siirtyi 2.6.2015 presidentti Niinistön erityisavustajaksi. Pokkinen ehti olla välissä kuukauden ajan Huawein työntekijä, johon tehtävään hän siirtyi huhti- toukokuun vaihteessa 2015. Oliko Pokkisen pikavisiitti Huawein palveluksessa vain hämäysoperaatio, jotta presidentinkanslian yhteys kokoomukseen ei olisi niin selkeä?

Pitkällä aikavälillä katsottuna vaikuttaa vahvasti siltä, että kokoomus toteutti kahden kärjen politiikkaa. Ensinnäkin puolueen taustahenkilöt suunnittelivat laajamittaisia bisneksiä pakolaispolitiikan siivellä, jonka myös toteuttivat sdp:n ja kokoomuksen yhteisenä toimintana Luona Oy:n puitteissa. Toisaalta laittomien vapaata maahantuloa on epäilty halpatyövoiman tuottamiseksi.

Luona Oy:n alkuperäisessä hallituksessa istui tuttuja nimiä. Sanna Lauslahti (kok), kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu, Paavo Voutilainen (sdp), joka oli aiemmin Helsingin sosiaalijohtaja, Ulpu Iivari (sdp), entinen demariaktiivi ja nykyinen viestintäkonsultti sekä Pasi Natri, joka on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sdp) puoliso ja kokoomustoimiston entinen työntekijä.

Kauppalehden Luona Oy:sta 26.9.2015 julkaistun artikkelin mukaan ”Ulpu Iivari on sanonut että vastaanottobisnes on bisnestä siinä missä mikä muu tahansa”.

Raakaa poliittista peliä, jossa hallituksessa istuvat kokoomuslaiset takasivat poliittisella toiminnallaan bisneksen, jossa kupattiin miljoonia veronmaksajien rahaa kavereiden ja tovereiden taskuun.

Luona Oy:n vastaanottokeskustoiminta oli erittäin kannattavaa vuonna 2016. Suomen Kuvalehden artikkelin (12.9.2017) mukaan Luona teki 3,2 miljoonan euron voiton kolminkertaistaen liikevaihtonsa edellisvuodesta 52,8 miljoonaan euroon. Ennen vastaanottokeskustoiminnan aloittamista Luonan toiminta oli tappiollista.

Kuvalehti kertoo lisäksi, että Luona siirsi voitot lähes kokonaan emoyhtiölleen Barona Groupille, joka maksoi omistajilleen miljoonaosingot.

Luonan bisneksistä kirjoitti myös Iltalehti 1.11.2017.

Edelleen Luonan hallituksessa istuvan Pasi Natrin puoliso Miapetra Kumpula-Natri väitti vielä 8.3.2016 Akavalainen-verkkolehteen kirjoittamansa artikkelin otsikossa, että ”Balkanin maanteillä taivaltaa korkeakoulutettujen joukko” tarkoittaen turvapaikanhakijoita.

Todellisuus oli täysin toisenlainen, sillä maanteillä vaelsi pääosin ammattitaidoton ja kielitaidoton joukko, josta osa muodostaa nykyään vakavan turvallisuusuhan.

Poliitikkojen mahdollistaman varsin tuottoisan bisneksen ohessa tuhoutui Suomen aiempi vakaa sisäinen turvallisuus määräämättömäksi ajaksi. Ei täysin, mutta ainakin tuhansien perheiden, erityisesti naisten ja tyttöjen elämää on vaikeutettu radikaalilla tavalla. Turvapaikkabisneksen oheistuotteena on saatu terrori-isku, ryöstöjä, varkauksia ja valtava määrä seksuaalirikoksia sekä suomalaismieheen kohdistunut tappo.

Koko hallitus ja erityisesti pääministeri ovat vastuussa, mutta röyhkeimpiä ovat olleet kokoomuslaiset, joilla on ollut näppinsä pelissä sekä poliittisten päätösten tekijöinä että voittojen kerääjinä. Sdp:n edustajillakin on ollut rooli voittojen kerääjinä, mutta oppositiossa olevan puolueen vastuu on pienempi.

Turvapaikkabisneksen ohella Suomen hallitus on tukenut kansainvälistä mafiatoimintaa, ISIS-terrorijärjestöä ja ihmiskauppaa. Melko outoa ”hyväntekeväisyystoimintaa”, jonka poliittiset johtajat ovat päätöksillään ja toimettomuudellaan mahdollistaneet.

Heikki Porkka

lisää täältä

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Yksi asia ylitse muiden

5/8/2018

Maahanmuutto vaikuttaa kaikkeen Suomessa. Jos tarkastelee pitkäaikaisvaikutuksia, kaksi niistä nousee ylitse muiden. Jokainen voi tykönänsä miettiä, kumpi on itselle isompi asia: Suomen hyvinvointivaltion romahtaminen tai Suomen muuttuminen maaksi, jossa suomalaiset ovat vähemmistönä.

Kaikki suomalaiset tietävät, että on myös hyviä maahanmuuttajia. Heitä, jotka tekevät työtä, elättävät perheensä ja tuovat monikulttuurisia sävyjä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ihmisen hyvyys ei näy päältä kun he ylittävät rajan Suomeen tullessaan. Tätä asiaa ei saa ajatella niin, että koska osa maahanmuuttajista on hyviä ihmisiä, meidän on otettava tänne sekä heidät, heidän perheensä että heidän rinnallaan Suomeen tulevat pahat, joskus suorastaan karmeat ihmiset (esim. ISIS-tappajat).

Pauli Vahtera blogissaan

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Taustaa taakanjaosta vuodelta 2015

5/8/2018

Olen seurannut omissa blogikirjoituksissani Unionin taakanjakosuunnitelmia tammikuusta 2014 alkaen, jolloin silloinen puheenjohtajamaa Kreikka nosti tällaisen mekanismin luomisen tavoitteekseen. Suomessa sen enempää poliitikot kuin mediakaan eivät pitkään aikaan tarttuneet aiheeseen lainkaan. Vielä viime eduskuntavaalien alla, 16.4.2015, silloinen sisäministeri Päivi Räsänen vastasi perussuomalaisten esittämiin taakanjakohuoliin näin:

 "Yksikään EU-maa ei ole esittänyt sitä. Ei ole esittänyt neuvostossa, että nää turvapaikanhakijat jaettaisiin EU:n sisällä. Eikä me olla sellasta kannatettu. Ei sellaista järjestelmää ole tulossa!"

 Räsänen puhui sikäli teknisesti totta, että neuvosto ei ollut taakanjakoa esittänyt. Mutta ei neuvostolla ole esitysoikeuttakaan, komissiolla on. Räsänen varmasti oli täysin tietoinen siitä, että komissiossa taakanjakoa valmisteltiin kynät sauhuten.

Neljä päivää Räsäsen puheenvuoron jälkeen, 20.4.2015, Ulko- ja sisäministerit kokoontuivat komission korkean edustajan ja varapuheenjohtajan Federica Mogherinin johdolla Luxemburgissa. Komissaari Dimitris Avramopoulos esitti kymmenen kohdan ohjelman välittömiksi toimenpiteiksi Välimeren kriisiin vastaamiseksi. Ohjelma sai ulko- ja sisäministerien täyden tuen. Suomen sisäministeri oli vielä tuolloin Päivi Räsänen.

Oikeus- ja sisäasiainneuvosto kokoontui käsittelemään asiaa viime viikolla, 16.6. Sisäministeri Petteri Orpo antoi jo ennakkoon, 11.6., ymmärtää, että enemmistö EU-maista kannattaisi kiintiöitä, että tilanne olisi radikaalisti muuttunut, ja että Suomi saattaa asettua kannattamaan komission esitystä.

Tämä on vastoin hallitusohjelmaa, jossa todetaan, että Suomi ei kannata sitovia taakanjakomalleja. Toiseksi väitteelle, jonka mukaan enemmistö jäsenmaista kannattaisi esitystä, ei löydy tukea mistään. Kolmanneksi tilanne Välimerellä ei ole muuttunut miksikään viimeisen vuoden aikana.

Välittömästi neuvoston kokouksen jälkeen Yle uutisoi, että "Suomi taipui enemmistöön", ja että enemmistö olisi hyväksynyt sitovan sisäisten siirtojen järjestelmän.

Lisää täältä.

Seurataanpa, mitä tapahtuu tänä tai ensi vuonna, kun määrä nostetaan 100 000:n tulijaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

100 000 turvapaikanhakijaa

5/8/2018

Lännen Media on uutisoinut tänään, että sote- ja maakuntauudistuksen viivästyminen vaikeuttaa valmistautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijan vastaanottamiseen ja majoittamiseen. Perussuomalaiset pitävät käsittämättömänä, että edes vuoden 2015 kokemukset eivät ole avanneet hallituksen ja sen valvonnassa toimivien virkamiesten silmiä siirtolaisongelman luonteelle.

Siirtolaispaine kolmannesta maailmasta Eurooppaan ja Suomeen liittyy väestöräjähdykseen Afrikassa ja Lähi-idässä. Tämä merkitsee sitä, että tulijoita riittää niin kauan kuin heitä otetaan vastaan. Monissa Euroopan maissa tämä on ymmärretty Suomea paremmin, ja niissä on ryhdytty toimiin rajavalvonnan parantamiseksi ja maahantulosääntöjen kiristämiseksi.

Edes kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ei pystytä tehokkaasti poistamaan maasta. Maahan jääneiden työllistyminen on äärimmäisen heikkoa, mikä kasvattaa toimeentulotukimenoja, ja he syyllistyvät suhteettoman usein väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Myös terrorismin riski kasvaa, kuten Turun tapaus vuonna 2017 osoitti.

Syksyllä 2015 pääministeri Juha Sipilä esitti tiedotusvälineissä avoimen kutsun tulijoille, ja hallitus seisoi tumput suorana, kun rajan yli käveli yli 30 000 pääasiassa irakilaista nuorta miestä. Vastaanottopalveluja tuottavat yritykset rikastuivat, mutta veronmaksajalle hallituksen kyvyttömyys ja sinisilmäisyys aiheutti miljardiluokan laskun, jota maksetaan vielä pitkään.

Kansainvaellusten ja turvapaikkaturismin salliminen ei ratkaise maailman ongelmia, mutta se aiheuttaa huomattavaa ja peruuttamatonta taloudellista ja sosiaalista tuhoa vastaanottaville maille kuten Suomelle. Julkisen vallan tulee kantaa vastuuta ennen kaikkea suomalaisista ja heidän turvallisuudestaan. Kun seuraava siirtolaisaalto saapuu maamme rajoille, tulijoita ei pidä ryhtyä majoittamaan, vaan heidät on pysäytettävä rajalla.

Jussi Halla-aho
Puheenjohtaja (ps)

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Megatrendi

5/8/2018

"Kansainvaellukset eivät olleet vuoden 2015 ilmiö. Ne ovat tämän vuosisadan megatrendi.

Sinä päätät vuoden 2019 vaaleissa, miten Suomi toimii, kun Torniossa on seuraavan kerran 30, 50 tai 100 000 irakilaista iPhone-miestä.

Muut puolueet pohtivat, minne tulijat majoitetaan. Perussuomalaiset pysäyttävät heidät rajalle."

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi myöntää 62 prosentille afganistanilaisista turvapaikan

5/8/2018

Migri kertoo tiedotteessaan, että Afganistanissa on useita alueita, joihin ei palauteta ketään. Kabulin turvallisuustilanne on sellainen, että kaikki kaupunkiin palaavat eivät ole vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi.

Moni afganistanilainen turvapaikanhakija vetoaa hazara-taustaansa. Hazarat kuuluvat shiiamuslimeihin ja heitä on kymmenesosa Afganistanin väestöstä.

Maahanmuuttovirasto arvioi vaaran jokaisen kohdalla yksilöllisesti hakijan kokemusten perusteella.

Tänä vuonna turvapaikka tai toissijaista suojelua on myönnetty 62 prosentille afganistanilaisista. Kielteisten päätösten osuus on ollut 26 prosenttia.

Migri kertoo myös, että Syyriaan, Jemeniin ja Etelä-Sudaniin ei palauteta tällä hetkellä turvapaikanhakijoita.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Lokakuu 2019 (33)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com