Ei hyvältä näytä

18/5/2020

Kun Sanna Marinin hallitus ei vaivaudu vastaamaan edustajien kysymyksiin eduskunnan suuressa salissa, vaan järjestää samoista kysymyksistä medialle erillisiä tiedotustilisuuksia, niin se jos mikä, osoittaa ylimielisyyttä ja äärimmäisyydessään jopa taipumusta totalitärismiin.

Marinin hallitus jakaa euroalueelle järjettömiä miljardiluokan takausvastuita ja leikkaa samalla mm. maakuntien lentoyhteydet vuodeksi pois elinkeinoelämän käytöstä. Järjetöntä politiikkaa.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Intiaanien reservaatti

17/5/2020

Pääministeri Sanna Marinin hallitus tekee suomalaisista intiaani-reservaatin väkeä. Omaa kansaa on köyhdytetty ja kurjistettu järkyttävästi. Suomi on suljettu koronan varjolla melkeinpä kaikilta muilta kuin pakolaisilta, joita ilmeisesti tarvitaan syömään suomalaisten loputkin ruoat ja miehittämään viimeisetkin asunnot.

Samalla kun kehitys katoaa Suomesta kiihtyy myös mediassa asiaton Venäjän, Unkarin, Puolan ja anglosaksisten maiden rienaaminen järkyttäviin mittasuhteisiin.

Paavo Väyrynen on yrittänyt tästä varoittaa, mutta taisi varoitus mennä kuuroille korville.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kritiikki yltyy

17/5/2020

KOMMENTTI | Sensuurikohun keskiössä oleva Ylen kolumnituottaja Rakel Liekki on muuttanut Twitter-tilinsä ja bloginsa näkyvyyttä. Toiminta viittaa vuosikymmenen pituisen aktivistitaustan jälkien peittelyyn.

Suomen Uutiset on kertonut tällä viikolla Ylen räikeän yksipuolisista kolumnistirekrytoinneista sekä Ylen harjoittamasta sensuurista. Ylen korkein johto on kiistänyt ongelmien olemassaolon täysin. Yhtiön käsityksen mukaan Ylen kolumnit ovat monipuolisia ja kaikenlainen kritiikki on ”höpötystä”.

Skandaalin paisuessa kohun keskiössä oleva kolumnituottaja Rakel Liekki on rajoittanut tietojensa näkyvyyttä netistä. Hän rajoitti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Twitter-tilinsä näkyvyyttä. Lisäksi hän on lukinnut bloginsa.

Mikä on motiivi tällaiseen pimittämiseen?

Liekkiä kohtaan on esitetty kasvavaa kritiikkiä räikeästä puolueellisuudesta ja politikoinnista. Hänen sometilinsä ovat antaneet tästä kouriintuntuvaa näyttöä. Tietojen poistamisella asian selvittäminen vaikeutuu olennaisesti.

Rakel Liekillä ei ole journalistista koulutusta. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi 2001 Pohjois-Karjalan AMK:sta, pääaineenaan maalaus. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Yle on antanut Liekin käsiin poikkeuksellisen paljon mediavaltaa.

Liekillä on näpeissään huomattavasti enemmän kirjoittajia ja mediavaltaa kuin keskimääräisellä suomalaisella päätoimittajalla.

Hän toimii tuottajana Ylen kolumnien verkkoalustalla, ja hän pyörittää kahta eri kirjoittajarinkiä, joissa on pitkälti yli 50 kirjoittajaa. Osa kirjoittajista on Ylen ulkopuolisia – he tekevät kolumneja. Osa kirjoittajista on Ylen omia työntekijöitä – he puolestaan tekevät blogeja.

Rakel Liekki päättää koko tämän suuren joukon kirjoituksista. Hän sanelee koko tälle ihmisjoukolle, mitä nämä saavat kirjoittaa ja mitä eivät. Hänen päätettävissään on, mistä ylipäätään Ylen ammattitoimittajat saavat blogeissa kirjoittaa. Liekki päättää, keitä Ylen kolumnien kirjoittajaksi nostetaan ja keneltä kirjoituksia ei enää tilata. Suomen Uutisten useista lähteistä saamien tietojen mukaan epämieluisiksi koettujen kirjoittajien kirjoitustahtia harvennetaan. Liekki määrittelee myös aiherajaukset.

Kolumnisteina ja bloggareina toimii yli 50 ihmistä. Heidän joukossaan on kymmeniä vihervasemmistoon kuuluvia. Arvokonservatiiveja ei ole ainoatakaan.

Kun asiaa tiedustelee Liekiltä itseltään, hän muuttaa sometiliensä näkyvyyttä.

Kolumnituottajana toimi aikaisemmin usean vuoden ajan Ville Laakso, sen jälkeen Arto Nieminen. Ennen Liekin paluuta Ylelle Nenäpäivä-säätiöstä työhön osallistui myös Image-lehden päätoimittajan paikalta Ylelle siirtynyt Heikki Valkama. Rakel Liekki aloitti kolumnien tuottajana heinäkuussa 2018.

Liekin toiminta nousi rujolla tavalla pintaan professori Janne Saarikiven tapauksessa. Liekki, jolla ei ole tiedejournalistin taustaa, katsoi asiakseen sensuroida kielitieteen professori Saarikiven analyysin, joka liittyi tämän omaan tutkimusalaan. Saarikivi kirjoitti siitä, että Sanna Marinin hallitus on käytännössä antanut väärää mielikuvaa ihmisten perusoikeuksia koskevista rajoituksista. Useat suomalaiset viestimet nostivat myöhemmin Saarikiven kirjoituksen uutiseksi.

Kaikkein törkeimpiin esimerkkeihin kuuluu pitkän linjan politiikan toimittajan Sanna Ukkolan kohtelu. Hänet Liekki laittoi kirjoittamaan mm. ruoanlaitosta. Ukkola irtisanoutui 2019 Yleltä. Hän mainitsi yhdeksi lähtönsä syyksi kolumnien rajoituksen.

Mistä on kyse?

Mistä Liekin toiminnassa sitten on kyse?

Lyhyesti sanottuna: poliittisesta aktivismista.

Yle on nostanut erittäin merkittävään ja vaikutusvaltaiseen asemaan Liekin, jolla ei ole merkittäviä journalistisia näyttöjä, mutta sitäkin enemmän näyttöjä poliittisesta aktivismista.

Liekin aktivistipolku on ollut vuosikymmenen ajan täysin julkisesti näkyvillä. Hän ei ole itse taustojaan peitellyt, päinvastoin.

Voima-lehti kysyi haastattelussaan jo 2009, pitääkö Liekki itseään aktivistina. Hän vastasi: ”Jotain sinne päin. Tiedostavat nuoret, jotka haluavat parantaa maailmaa, eivät yleensä luota kankeisiin, toistensa näköisiin puolueisiin, vaan lähtevät mukaan yhden asian liikkeisiin ja rupeavat aktivisteiksi. Niin toimin minäkin nuorempana.”

Seura-lehden haastattelu 2013: ”Yritän tasaisin väliajoin osallistua mielenosoituksiin. Minulle ei riitä se, että painan facebookissa tykkää-nappia tai jaan jonkun linkin eteenpäin. En halua olla niitä ihmisiä, jotka katsovat asioita sivusta.”

Liekki kampanjoi turkistarhausta vastaan, Animalian, Greenpeacen, vasemmistoliiton, feminismin, #metoo:n, Tahdon-kampanjan ja lukuisien muiden asioiden puolesta.

Hän muun muassa myi omaa taidettaan tukeakseen vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaan kampanjaa. Hän myös osallistui näkyvästi ehdokkaan kampanjaan. Tämä tieto on Liekin blogissa, jonka hän nyt poisti näkyvistä.

”Olen poliittisesti vasemmalle kallellaan ja kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta”, Liekki tiivisti IL:n haastattelussa, jossa kerrottiin hänen ryhtyneen SDP:n pää-äänenkannattajan Demarin kolumnistiksi.

Ylen kolumnialustan määräysvalta antoi lopulta Liekin käsiin paljon suuremman megafonin, kuin mihin hän aikaisemmilla tempauksilla ylsi. Yli vuosikymmenen kestänyt aktivistin ura jatkuu, nyt merkittävässä tehtävässä, julkisen palvelun Ylellä.

Liekillä on toiminnalleen Ylen korkeimman johdon hyväksyntä.

Suomen Uutiset

1 kommentti          Bookkaa tämä

Heikolta näyttää turvapaikkaturisten mansikanpoiminta

17/5/2020

Ajatushautomo Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on tarkastellut turvapaikanhakijoiden potentiaalia maa- ja metsätaloustöissä. Salmisen työ on seurausta hallituksen lakialoitteesta ja siitä virinneestä poliittisesta keskustelusta.

Salminen on käyttänyt työssään Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevia tilastoja siitä, miten pakolaistaustaisten (Afganistan, Irak, Somalia) työllisyys on aiemmin toteutunut maa- ja metsätaloustöissä Suomessa.

Alle promille maa- ja metsätaloustöissä – myös yleinen työllisyysaste on matala. Salmisen tarkastelun mukaan vuoden 2017 lopussa ainoastaan 20 pakolaistaustaista henkilöä oli maa- ja metsätaloustöissä.

Samaan aikaan 18–64-vuotiaita pakolaistaustaisia oli Tilastokeskuksen rekistereissä 30 188 henkilöä, joten maa- ja metsätaloustyöllisten osuus 18–64-vuotiaasta väestöstä oli 0,07 prosenttia eli alle yhden promillen. Kantaväestöstä noin 25-kertainen määrä on maa- ja metsätaloustöissä verrattuna pakolaistaustaisiin.

Pakolaisten yleinen (18–64-vuotiaiden) työllisyysaste Suomessa oli vuonna 2017 vain 26,3 prosenttia. ”Suomi-taustaisten” eli kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysaste oli samaan aikaan 72,1 prosenttia.

Tulos ei yllätä

Tarkastelun tulos ei ole yllättävä. Suomen Perustan aiemmissa julkaisuissa on tarkasteltu humanitaarisen maahanmuuton kokonaiskustannuksia ja ne ovat linjassa Salmisen saamien tulosten kanssa.

Suomen Perustan aiempien tutkimusten mukaan jokaisen humanitaarisen maahanmuuttajan negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen on noin 20 000 euroa vuodessa, eikä tilanne parane maassaoloajan kasvaessa.

Negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen koko maahanmuuttajan elinkaaren aikana – maahanmuutosta kuolemaan – on noin miljoona euroa henkilöä kohden.

Luvussa ei ole huomioitu perheenyhdistettäviä puolisoita, jotka tekisivät luvuista vielä heikompia.

Pakolaismaissa syntyneet maahanmuuttajat elävät koko elinkaarensa ajan pitkälti tulonsiirtojen varassa, sillä heidän saamansa toimeentulotuet keskimäärin ovat yli 15-kertaiset verrattuna kantaväestöön 20 maassaolovuoden jälkeen. Erityisesti Somaliasta ja Irakista saapuneet maahanmuuttajat nousevat esille tukien saajina.

Suomen Perusta

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Uusi väylä humanitaariselle maahantunkeutumiselle

17/5/2020

Suomen vasemmistohallitus haluaa edistää turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta väliaikaisen lakimuutoksen turvin. Samaan aikaan Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan kokoaikaisesti lomautettuna on 204 000 suomalaista koronan takia.

– Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen (ps).

Reijosen mukaan Suomen hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon. Kun turvapaikanhakija saapuu maahan, taustoja ei välttämättä tiedetä. Maahan saapuu myös turvapaikanhakijoita ilman henkilöllisyyspapereita.

-Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan, ihmettelee Reijonen.

Kansanedustajan mukaan hallituksen esitys avaa uuden väylän humanitaariselle maahanmuutolle antamalla vetovoimasignaalin turvapaikanhakijoiden lähtömaihin, kuten kävi edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilän tarjottua Kempeleen kotiaan turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi, näkee Reijonen. Vaarana on myös, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat ja maasta poistettavat henkilöt voisivat jäädä Suomeen työpaikan varjolla.

– Jos turvapaikkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy, muistuttaa Reijonen.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Laittomat siirtolaiset käyttävät hajottamaansa ortodoksikirkkoa vessana

17/5/2020

Laittomat siirtolaiset hajottivat toukokuun alussa Lesbos-saarella Morian kylän lähellä sijaitsevan Saint Catherine -kirkon irtaimistoa ja sisustaa.

Nyt kolmansista maista syvemmälle Eurooppaa pyrkivät laittomat siirtolaiset käyttävät kirkkoa vessana.

Moriassa asuva mies kuvailee näkymää.

– Haju sisällä on sanoin kuvaamaton, Makis Pavlellis kertoo Facebook-sivullaan.

Keskusteltuaan muiden asukkaiden kanssa kirkon tilasta he ovat ymmärtäneet Mytilenen metropoliitan olevan tietoinen tilanteesta. Metropoliitta ei kuitenkaan halua olla asian kanssa tekemisissä ”omista syistään”.

Saint Catherine -kirkon kohtalo on jatkoa useita saaren kirkkoja kohdanneelle tuholle. Huhtikuussa laittomat siirtolaiset tuhosivat Morian siirtolaisleirin läheisyydessä sijaitsevan Saint Raphael -kirkon. Maaliskuussa puolestaan eräs Lesbos-saarella sijaitseva ortodoksikirkko hajotettiin.

90 000 asukkaan Lesbos-saari on kärsinyt voimakkaimmin laittomien siirtolaisten vyörystä Turkista. Saarella oleilee tällä hetkellä noin 50 000 siirtolaista, ja saaren asukkaat pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Kirkkojen tuhosta järkyttyneille saaren asukkaille on luvassa pientä apua ulkomailta, sillä Unkari on ilmoittanut lahjoittavansa noin 30 000 euron suuruisen summan laittomien siirtolaisten hajottamien kirkkojen ennallistamiseen.

Lähde: Kansalainen

 

PS. Kaikki tietysti tietävät, ettei kysymys ole mistään "siirtolaisista" vaan vallan muusta.


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen talouden syöksylasku on edessä

16/5/2020

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan Suomessa on syytä varautua siihen, että koronatilanne on syksyllä mittavasti huonompi kuin toistaiseksi on nähty. Näin hallituksessa tehdäänkin.

– Olisi vastuutonta, jos emme varautuisi. 250 vuoden aikana on ollut kymmenen pandemiaa. Jokaisessa niistä on tullut kuuden kuukauden jälkeen uusi aalto. Se on aika pysäyttävä tieto, Lintilä avaa.

Lintilä on kovin huolissaan siitä, mitä yrityksissä ja Suomessa yleisestikin tapahtuu, jos epidemian toinen aalto iskee syksyllä päälle väkevästi.

– Kyllä minua pelottaa ihan hirveästi syksy. Yrityksissä on nyt haettu lykkäyksiä työeläkemaksuihin, veroihin ja vuokriin. Mitä jos syksyllä tulee uusi lockdown ja samaan aikaan ne kolahtavat päälle.

Koronan loppulasku Suomen taloudelle tulee olemaan tähtitieteellinen. Entistä valtionvarainministeriä se tietenkin hirvittää ja hän perää hintalapun vastuullista pohtimista. Hallitus on ottamassa lisää velkaa 14 miljardia euroa.

Syksyllä Sdp:n puheenjohtajan paikalta väistyvä Antti Rinne on sanonut hallitusohjelman olevan kaukaa viisas, koska siihen kirjattiin erillinen elvytysmekanismi. Rinne on tyrmännyt leikkaukset ja sovittujen menojen perumiset.

– Saa sitä tietysti sanoa, mutta jos katsotaan kymmenen vuoden haarukalla, niin jokainen puolue tulee saamaan sitä, mitä on hakenut ja sitä, mitä on vihannut. Tulee veronkorotuksia, leikkauksia, työmarkkinoiden muutoksia. Aivan taatusti, Lintilän vastaus Rinteen näkemyksiin kuuluu.

– Ei ole sellaista mahdollisuutta, että ilman näitä kaikkia tekijöitä Suomen talous voitaisiin vetää tasapainoon.

Lähde: IS


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Uusi Suomi sensuroi Arto Luukkasen - Osa I

16/5/2020

Hallituksen koronastrategia on joutunut julkisuudessa kovaan ristiaallokkoon. Linja on epäselvä, eikä tällä hetkellä tiedetä, mihin Sanna Marinin hallitus perustaa päätöksensä. Media on paikoitellen pyrkinyt tasoittamaan hallituksen tietä joko myötäsukaisella journalismilla tai suoranaisilla sensuroinneilla. Tänään nähtiin eriskummallinen näytelmä, jonka myötä yliopistonlehtori, dosentti Arto Luukkasen blogikirjoituksia sensuroitiin Uuden Suomen blogipalvelusta urakalla. Sensuuri ei iskenyt ainoastaan kerran vaan kahdesti – ja Luukkaselta vietiin samalla myös kirjoitusoikeus.

* * * * *

Arto Luukkanen: Sananvapauden kova ydin on vaarassa – Yle kaapataan?

Sain eilen 15.5.2020 tietää, että blogini oli joutunut Uuden Suomen toimituksen sensuurin uhriksi. Blogini intentio eli hienosti sanottuna tarkoitus oli ihmetellä Sanna Marinin hallituksen koronastrategian epäselvyyttä ja puolustaa heikoimpia ts. vanhuksia ja sairaita. Se kuitenkin kiellettiin.

Uudella Suomella on tapana antaa aina selitys blogin bannauksesta. Seuraavat tummennetut kohdat olivat toimitukselle liikaa.

Otsikko: ”Ei spektaakkeleita” linjasta ”tyhjään hybridistrategiaan”. Sen jälkeen otsikko: ”Hallituksen avuttomuus”. Kolmas lause, joka oli vaarallinen Uudelle Suomelle ja lukijoille oli seuraava: ”Laumaimmuniteettistrategia on arkipäivän fasismia”.

Tämä journalistinen tulkinta on merkillinen sen takia, että Uudessa Suomessa esiintyy jatkuvasti henkilöitä, jotka jatkuvasti ja ilmeisesti toimituksen siunauksella solvaavat perussuomalaisia ”fasisteiksi”, ”rasisteiksi” ja demonisoivat ko. puoluetta ja sen johtohenkilöitä epäkorrektisti.

Vai johtuuko se siitä, että toiset saavat käyttää sanoja ja toiset eivät? Onko niin, että perussuomalainen ei saa käyttää sanaan ”fasisti” – ei edes silloin kun hän viittaa siinä Ruotsin korona-strategiaan, joka uhraa vanhukset ja sairaat ts. heikoimmat suuren kokonaisedun alttarille? Ja onko niin, että Uuden Suomen on nyt puolustettava hinnalla millä hyvällä Sanna Marinin hallitusta, vaikka se on tehnyt lukemattomia virheitä ja osoittautunut avuttomaksi toimittamaan testejä ja maskeja ts. asioita, joita se on luvannut hoitaa?

Vai onko tässä takana jotain suurempaa?

Koronasensuurin varjolla käydään sananvapauden ja opposition kimppuun?

Näyttää siltä, että kyse ei ole yksittäistapauksesta. Sananvapauden kova ydin on nyt vaarassa. Juuri Sanna Marinin vihervasemmistolaisen hallituksen aikana.

En ole ainoa, joka on joutunut mielipidevainon kohteeksi. Esimerkiksi professori Janne Saarikivi joutui toteamaan, että hänen radiokolumniaan ei hyväksytty kun siitä arvosteltiin hallituksen koronalinjaa. Saarikivi on poistanut oman bloginsa omilta fb-sivuiltaan.

Samoin filosofi Jari Ehrnrooth joutui huomaamaan, että hänen radiokolumninsa ei päässyt julkisuuteen.

Hänen mukaansa: ”…vasemmistolaisen leimaamisen, halventamisen, uhkailun ja kuolemantuomioiden jakamisen tarkoituksena on vaientaa minut. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula puki tämän sanoiksi suorassa radiolähetyksessä arvioimalla kolumnejani ala-arvoisiksi ja vaatimalla Yleisradiota lopettamaan niiden julkaisemisen. Hämmästyttävää kyllä, hänen vaatimuksiaan on Yleisradion kolumnituotannossa kuultu. Esimerkiksi käsillä olevaa tekstiäni ei tuottaja halunnut julkaista edes siinä muodossa, jonka sisältöpäällikkö olisi hyväksynyt. Näin toteutui uhkakuva verkossa ja ulkoparlamentaarisesti operoivien vasemmistoaktivistien vaikutuksesta parlamentaarisesti ylläpidettyyn laatumediaan. Vaientamiseni onnistui…”. [Muutenkin ylipitkä sitaatti, jota piti lyhentää!]

Hallitus aikoo kaapata Ylen itselleen

Yle ei koskaan, eikä varsinkaan viime vuosina ole ollut rehellisen journalismin tyyssija. Mutta rappeutumisen vauhti on vain kiihtynyt, kuten koronakäyrä. Ylen kolumnit tuottaa nyt henkilö nimeltä Rakel Liekki. Kyseinen henkilö on wikipedian mukaan ” Liekki on toiminut pornonäyttelijänä, -käsikirjoittajana ja -ohjaajana. Hän lopetti aikuisviihdeuransa 2005”. Sen jälkeen hän on päässyt töihin Yleen – uutis- ja ajankohtaistoimitukseen tuottajaksi.

Hänen aikaisempi keskusteluohjelmansa on kunnostautunut ns. punavihreän ideologian markkinoinnissa. Rakel Liekki ei kuitenkaan pelkästään toimi vasemmiston puolesta sensorina vaan on myös rekrytoinut Yleen seuraavia henkilöitä kolumnisteiksi: feministisen puolueen perustajajäsen ja ex-varapuheenjohtaja Maryan Abdulkarim, feministiaktivisti Emmi Nuorgam, kirjailija ja transaktivisti Susi Nousiainen, feministisen puolueen vaalitaiteentekijä taiteilija Aiju Salminen, feministitohtori Saara Särmä, kirjailijafeministi Sisko Savonlahti, sekä päätoimittaja ja vasemmistoliittolainen Tuukka Tervonen. Lista on pitkä ja käsittää pornoaktivisteja ja vasemmistolaisia vaikuttajia. Näyttää siltä, että kyseessä on harkittu ja tietoinen vyörytys, jossa Yle aiotaan täyttää oikeanlaatuisilla ihmisillä, joiden lojaalisuus kohdistuu vihervasemmistolaiseen arvomaailmaan ja ennen kaikkea hallituksen tekemisiin.

Sanna Marinin hallitus haluaa, että Yle on sen ihqu-oma

Hallituksen politiikkana näyttää olevan Ylen suhteen se, että se vyöryttää omia ihmisiään vaikuttaville paikoille ja pyrkii savustamaan pois niitä, jotka eivät täytä ns. ”ilmiöjournalismin” kriteereitä. Koronakriisin luoma poikkeusaikana on johtanut kummalliseen tilanteeseen, jossa hallitus haluaa ja edellyttää, että Yle toimii sen äänitorvena, joka asiassa, ja että pieninkin kritiikki tai arvostelu horjuttaa se asemaa. Hallituksen hermoilu näkyy kaikessa: se torailee opposition kanssa ja syyttää sitä valehtelusta. Tämä kertoo siitä, että hallituksen riveissä on nyt huojuntaa – se ei ole yksimielinen ja epäröi.

Samoin näyttää siltä, että hallitus tulkitsee veromaksajien yhteisesti maksaman Ylen olevan sen oma puoluepoliittinen äänitorvi ja että journalistinen monimuotoisuus tai erilaisten äänien kirjo aiotaan hiljentää. Korona sopii loistavaksi tekosyyksi ja jos tämä poikkeusaika jatkuu pitkään, niin sen varjolla on mahdollista tehdä dramaattisempiakin perusoikeuksien ja sananvapauden vastaisia iskuja.

Tämän hiljaisen vallankumouksen traagisin piirre on siinä, että se vähitellen käy myös niiden kimppuun, jotka ovat hiljaisesti hyväksyneet tämän kehityksen. Aivan kuin aikoinaan Lapuan Liikkeen kanssa. Sen hiljaiset ymmärtäjät joutuivat pian sen maalitauluiksi ja muilutuksen kohteiksi, kun Lapuan Liike radikalisoitui.

Hallituksen ”hiljainen vallankumous”

Hallituksen linja radikalisoituu, sen kannattajat jatkavat vyörytystä ja koronan varjolla on mahdollista iskeä kaiken oppositiohenkisen kimppuun niin että tuntuu. Ajatuksena näyttää olevan se, että kun vihapuhe-projekti on juuttunut perustuslaillisiin ongelmiin, niin vallansiirto on mahdollista ehkä hoitaa mediankaappauksen avulla.

Se merkitsee sitä, että Ylestä aiotaan lopullisesti savustaa pois kaikki ne, jotka uskovat vanhanaikaisesti siihen, että journalismin pitää toimia faktojen pohjalta – ilman mitään ideologiaa. Potkut tai ennenaikaisen eläkkeen saavat ne varovaiset ja vanhanaikaiset porvarillisen ajattelutavan omaavat toimittajat tai päälliköt, jotka uskovat, että journalismin ei pidä ajaa minkään linjan poliittisia vankkureita.

Ja sitten jatkoa tulee seuraamaan. Kun koronakulkutautia ei aiota tukahduttaa eikä rokotetta tms. ole näkyvissä voidaan jatkuvasti vaihtelevan virusuhan varjolla vuosikausia murtaa perusoikeuksia yksi toisensa perään. Kieltää ”huhupuheiden” levitys, rajoittaa ihmisten kokoontumista ja liikkumista, siirtää kaikki mahdollinen digitaaliseksi tai sähköiseksi vaivattoman valvonnan mahdollistamiseksi jne.

Ongelmana on se, että toisin kuin Hella Vuolijoen pääjohtajakautena kommunistivyörytysaikana tai Eino S. Revon radikaaliaikana meillä ei ole nyt mitään selvää vastavoimaa, joka vaatisi Ylen normalisointia. Ylen hallintoneuvostonssa olevat hallituspuolueiden edustajat, edustivat he sitten hallituspuolueita taI ”hänen majesteettinsa kuningattaren oppositiota” eli kokoomusta eivät uskalla asettua journalismin puolelle tai Ylen ”normalisoinnin” puolelle tai sanavapauden puolelle. Ei edes se, että heidän oma sananvapautensa olisi vaarassa saa heitä toimimaan – ennen kuin on liian myöhäistä. Ja kuten aina puhdistuksissa, monet vaaranalaiset lähtevät ulvomaan susina susien mukana. Eihän Uusi Suomi koskaan ole ollut nimenomaisesti nykyisten hallituspuolueiden käsikassara.

Nyt on siis käännyttävä kaikkien vapautta arvostavien kansalaisten puoleen puoluerajojen yli. Ennen kuin on liian myöhäistä. Me emme saa vajota totalitarismiin. Siitä suonsilmästä ei nousta enää helposti.


Luukkasen kirjoitusoikeus on poistettu 22.5.2020 saakka.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Uusi Suomi sensuroi Arto Luukkasen - Osa II

16/5/2020

Hallituksen koronastrategia on joutunut julkisuudessa kovaan ristiaallokkoon. Linja on epäselvä, eikä tällä hetkellä tiedetä, mihin Sanna Marinin hallitus perustaa päätöksensä. Media on paikoitellen pyrkinyt tasoittamaan hallituksen tietä joko myötäsukaisella journalismilla tai suoranaisilla sensuroinneilla. Tänään nähtiin eriskummallinen näytelmä, jonka myötä yliopistonlehtori, dosentti Arto Luukkasen blogikirjoituksia sensuroitiin Uuden Suomen blogipalvelusta urakalla. Sensuuri ei iskenyt ainoastaan kerran vaan kahdesti – ja Luukkaselta vietiin samalla myös kirjoitusoikeus.

* * * * *

Pääministeri Sanna Marin kertoi eilen, mitä se hallituksen ”hybridistrategia” oikein on. Oli pakko katsoa kun tuli utelias olo.

Nytkö sen sisältö kerrotaan?

Tulokseksi tuli uutistenlukijan maneereilla ja hymyillä tyhjää puhetta ja ristiriitaisuuksia. On kuulemma menestytty ja rajoituksia on. Marin kertoi onneksi sen, että menestys johtuu hallituksesta. Ruotsissa asiat ovat eri tavalla. Tiedotustilaisuuden anti lyhyesti: epidemia hidastuu – jatkamme samalla tyylillä.

Ei spektaakkeleita” linjasta ”tyhjään hybridistrategiaan”

Tässä hieman historiaa. Hallitus siirtyi virallisesti 22. huhtikuuta hybridistrategiaan. Tätä ennen meillä oli tammikuusta maaliskuuhun ”hälläväliä-strategia” (”ei tehdä spektaakkeita”) joka siirtyi maaliskuussa ”eristysstrategiaan” kun presidentti ja oppositio painostivat hallitusta.

Äkillisen pysähdyksen jälkeen mentiin THL:n keskusteluissa Ruotsin malliin tai ”laumaimmuniteetti-strategiaan”.

Mutta huhtikuussa ilmoitettiin, että olemme päätyneet ”hybridistrategiaan”.

Ongelmana on se, että tätä strategiaa ei silloin eikä nyt oikein selitetty. Aluksi huhtikuussa selitettiin, että se tarkoitti ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” linjaa.

Huhtikuussa tämä oli utopiaa. Testejä oli minimaallisen vähän, ihmisiä ei jäljitetty, ihmisiä ei eristetty. Tavalliset ihmiset eivät vieläkään saa maskeja, sairaalassa ne ovat aluksi kortilla ja sairaanhoitajia pyydettiin tuomaan omia sadetakkeja. Karanteenit jopa tartunnansaaneille saati epäillyille ovat tosiasiassa vapaaehtoisia, suosituksenluontoisia.

Huhtikuussa hallituksen ”hybridistrategia” oli siten tyhjää puhetta.

Hallituksen avuttomuus

Entä nyt toukokuussa?

Tämän päivän tiedotustilaisuus oli täynnä tyhjää yhdentekevyyttä ja ristiriitaisuutta. Ainoa selvät lauseet liittyivät siihen, että kiitettiin hyvistä kysymyksistä.

Ristiriitaisuudet jylläsivät. Pääministeri kertoi, että ei saa katsoa R-lukua. Pelkästään. Mutta sitä pitää katsoa. Toisaalta Sanna Marin totesi, että lauma-immuniteetti on kuulemma pahasta mutta sitten yhteiskuntaa ei saa sulkea. Se, mikä on hallituksen tavoite, jäi vieläkin avoimeksi: pyritäänkö korona tukahduttamaan vai hidastamaan? Mitä se estäminen on?

Kun toimittajat kysyivät sitä suoraan, niin Marin sanoi, että ei haluta että virus leviää. Upeaa!

Tätä sanotaan tyhjäksi retoriikaksi ja voivottelupuheeksi. Minä ja viisi miljoonaa muuta suomalaista haluamme ihan samaa. Kaikki haluavat sitä. Kukaan ei halua koronaa.

Se, mitä hallitus Marin suulla haluaa, on ”kultainen keskitie”, joka todellisuudessa merkitsee sitä, että me kuljemme Ruotsin tietä eli ”laumaimmuniteetin” hankkimisen tietä. Se johtuu siitä, että konkreettiset vastaukset ja ratkaisut puuttuvat. Testaustarvetta ei kuulemma ole ja tautiketjuja ei jäljitetä. Maskien käytöstä on tulossa kuulemma joku selvitys vaikka kansainvälisesti siitä on jo vaikka kuinka paljon materiaalia. Samoin jäljittämisessä ollaan aivan apinoissa – kännykkäaplikaation toimittajaa tutkitaan ja jäljittäjiä koulutetaan, asiaa selvitetään. Karanteeneihin kyllä pannaan, mutta niitä ei valvota eikä rikkojia rangaista.

Samanaikaisesti yhä useammat valtiot, varsinkin Aasiassa mutta myös Euroopassa, vakuuttavasti tukahduttavat epidemiansa.

Laumaimmuniteettistrategia on arkipäivän fasismia

Tiedotustilaisuus oli karvas pettymys. Sanna Marinin kultainen keskitie näyttää siltä, että ei oikein tehdä mitään. Tekemättömyys ja passiivisuus kuitenkin ohjaa arkipäivän fasismiin. Siihen, että heikkoja halveksitaan.

Kirjassaan ”Il fascismo eterno” (Ikuinen fasismi) italialainen kirjailija Umberto Eco’n määrittelee erääksi fasismin tuntomerkiksi ns. heikkojen halveksunnan (disprezzo per i deboli). Historian kuluessa diktaattorit ovat syyllistyneet tähän ns. arkipäivän fasismiin.

Tässä arkipäivän fasismissa heikot ja vanhat ovat uhrattavissa ja ihmisyhteisön katsottava ns. suurempia perspektiivejä. Koronatorjunnassa tätä ajatusta on hyödynnetty erityisesti Ruotsissa, jossa on ajateltu, että laumaimmuniteetin hankkiminen on halvin ja tehokkain tapa voittaa pandemia. Arkipäivän fasismi jyllää nyt Ruotsissa, jossa omaan erinomaisuuteen ja ainutlaatuisuuteen uskominen tukee armotonta ihmiskoetta. Sanna Marinin epäselvä ja ristiriitainen tiedotustilaisuus vahvisti epäilyksen, että me todellisuudessa ja konkreettisesti – huolimatta retoriikasta – kuljemme tätä tietä.

Arkipäivän fasismin tietä.

On moraalisesti epärehellistä, että ihmisten annetaan noin vain kuolla taudin vuoksi jopa vuosikymmeniä aikaisemmin kuin muuten ehkä tapahtuisi. Yhteiskuntamme pitäisi suojella heikkoja eikä halveksua heitä. Lapset, sairaat ja vanhukset ovat meidän kunniakansalaisimme siksi, että heitä hoitaessamme me kunnioitamme kansakuntaa ja koko ihmiskuntaa.

Se on sitä oikeaa Arvoa ja Pohjaa. Ihmisen kunnioittamista ja rakastamista.

Arto Luukkanen

dosentti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

HOK-Elanto

15/5/2020

HOK-Elanto ostaa vuosittain ilmoituksia puolueiden lehtiin. HOK-Elannosta kerrotaan, että kyseessä on sen omien edustajistoryhmien tukeminen. Tukeen voidaan käyttää enintään 50 000 euroa vuodessa.

Näillä summilla HOK-Elanto tuki edustajistoryhmiään viime vuonna:

  • Sdp,13 500 euroa
  • Kokoomus, 10 833, euroa
  • Vihreät, 5 000 euroa
  • Vasemmistoliitto, 1 050 euroa
  • KD, 2 500 euroa
  • SKP, 833 euroa
  • Ikäihmisten asialla, 833 euroa

Edustajistoryhmien tuesta päättää vuosittain HOK-Elannon toimiva johto.

”HOK-Elannon edustajistossa ovat mukana lähes kaikki poliittiset ryhmittymät. Vastavalitussa edustajistossa on lisäksi kolme puolueiden ulkopuolista ryhmää. HOK-Elanto tukee edustajistoryhmiä, koska järjestöt ovat keskeisessä roolissa edustajistovaalien ehdokasasettelussa”, kertoo HOK-Elannon viestintäpäällikkö Katri Karsi.

Tuen suuruus määräytyy edustajiston voimasuhteiden mukaisesti. Karsin mukaan tuki on aina vastikkeellista ja se suunnataan lehti-ilmoitteluun ja verkkojulkaisuihin. Karsin mukaan edustajistoryhmien pitää ”sisäisesti koordinoida tuen käyttökohteena olevat mediat”.

”Yksittäisiä henkilöitä ei siis tueta, vaan tuki suunnataan paikallisjärjestön osoittamaan julkaisuun, joka ei ole ristiriidassa HOK-Elannon eettisten periaatteiden kanssa.”

Lähde: Talouselämä

1 kommentti          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2020 (17)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com