Trump ja Putin pudottavat öljyn hintaa

19/7/2018

Öljyn hinta on noussut lähes yhtäjaksoisesti jo vuoden ajan. Trumpin ja Putinin halu painaa hintaa alemmaksi ei käy järkeen, sillä nykytilanteessa niin Yhdysvallat kuin Venäjä lähtökohtaisesti hyötyvät kalliista öljystä, kirjoittaa Samuli Niinivuo Iltasanomissa.

Vihreän toimittajan mielestä kahden merkittävän fossiilitalouden kohdatessa öljyn hinta nousee luonnollisesti keskusteluun.

Paljon enempää väärässä ei taloustoimittajaksi itseään tituleeraava mies voi olla.

Amerikkalaiselle kuluttajalle öljyn hinnan nousu on kuin veronkorotus. Rahaa jää vähemmän muuhun. USA:n talouskasvu nojaa vahvasti yksityisten amerikkalaisten kulutukseen, joten Mr. Trump haluaa pitää öljyn hinnan alhaalla, koska se vauhdittaa talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja lisää tietysti myös Trumpin suosiota.

Yhtäjaksoisesta noususta on kai turha puhua, kun toukokuun huipuilta on tultu alas lähes kymmenen prosenttia (Brent nyt 72,77$ ja WTI 67,64$).
Pelkkää dollarihintaa on yhtä turhaa tuijottaa, kun taala on vahvistunut euroon nähden myös melkein kymmenen prosenttia.
(EUR/USD tammikuussa 1,25/ nyt 1,16, muistetaanpa, että 2014 € maksoi n.138$ ja öljy parhaimmillaan 115$/barreli).

Kesäkaudella on Venäjän Siperiassa paras öljyntuotantosesonki, kun siellä ei ole kylmää. Tämän vuoksi myös Vladimir Putin voi myötäillä Mr. Trumpia.

Olettaisi, että "taloustoimittaja" ymmärtää nämä hyvin yksinkertaiset kaavat, jolla homma toimii. Mutta ei kai sitten.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Paperittomien Turun hätämajoituksesta nousi somekohu

19/7/2018

Kun päätös sosiaali ja -terveyslautakunnassa laittomasti maassa olevien hätämajoituksesta tehtiin 16.5. ja siitä tiedotettiin, kukaan ei reagoinut asiaan millään tavalla. Asia oli pyynnöstäni 25.4. kokouksessa lähetetty uudelleen valmisteluun yksimielisesti. Tuolloin ei päätösehdotuksessa ollut edes kustannusarviota. Tuntui siltä, että SPR:n kanssa tehtävä puitesopimus oli tuotu kiireellä lautakunnan hyväksyttäväksi. Päätöskokoukseen oli tuotu sentään kustannusarvio ja meille kerrottiin, että tilaksi oli varmistunut asunto Varissuolla.

Lyhyt keskustelu käytiin siitä, onko kerrostaloasunto tähän tarkoitukseen paras vaihtoehto. Muualla Suomessa näin ei ole toimittu. Esitin muutosehdotusta, jossa olisin halunnut, että meille olisi tuotu tiedoksi jonkinnäköinen toimintasuunnitelma. Siinä olisi tuotu esiin, miten turvallisuus asunnossa taataan, montako henkilöä sinne voidaan majoittaa samanaikaisesti ja miten lautakuntaa pidetään ajan tasalla tästä toiminnasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan valtio ei erikseen korvaa kunnille laittomasti maassa olevien henkilöiden sosiaalipalveluja. Muita puolueita nämä asiat eivät huolestuttaneet ja niinpä esitys hyväksyttiin. Itselleni jäi vain mahdollisuus eriävän mielipiteen jättämiseen. Päätöksen teko perustui STM:n Kuntainfoon, jossa esitetään kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelevien kiireelliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siis kyse on suosituksista. Asia esitetään velvoitteena.

Velvoittavaksi haluttiin tulkita sosiaalihuoltolain §21, jonka mukaan tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi niin sanottuna hätämajoituksena yösijan järjestäminen myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevalle henkilölle. Jätin asiasta vielä lautakunnalle selvityspyynnön, johon odotan vastausta seuraavassa lautakunnan kokouksessa.

Ihmettelen myös Turun kaupungin viestintäjohtajan Saara Malilan kommenttia Iltalehdelle siitä, että naapureitten tiedottamisesta hätämajoituksesta sovittiin yhteistyössä kaupungin, poliisin ja SPR:n kanssa. Ainakaan lautakunnan jäseniä ei tästä asiasta informoitu. Odotan, että asia selvitetään perin pohjin seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Puitesopimuksen jatkamista pitäisi mielestäni tarkkaan harkita.

Pirjo Lampi

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (ps)

Varsinais-Suomen perussuomalaiset

1. varapuheenjohtaja

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Perussuomalaisten puoluepäivä Porissa

19/7/2018

Perussuomalaisten puoluepäivän päätapahtumassa perussuomalaiset ja ruotsidemokratit kohtaavat.

Ohessa on tallenne, joka näkyy toistaiseksi.

Keskustelijoina ovat:

Jussi Halla-aho puheenjohtaja, Perussuomalaiset,
Laura Huhtasaari
varapuheenjohtaja, Perussuomalaiset,
Richard Jomshof
puoluesihteeri, Ruotsidemokraatit,
Peter Lundgren
europarlamentaarikko, Ruotsidemokraatit, ECR.

Tilaisuuden juontaa poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Suvaitsevassa Ruotsissa ei suvaita kansallismielisiä ruotsidemokraatteja. Pahimmat syrjijät ovat kimpassa toimivat kaikki muut koulukiusaajapuolueet. Perussuomalaisten tilanne Suomessa on kehittymässä samanlaiseksi kunnes kansan äänestyskäyttäytyminen muuttaa tilanteen.

Muutos Ruotsissa tapahtuu syksyn 2018 vaaleissa.

Suomessa voi vielä vuoden 2019 vaalit mennä ”suvaitsevaisten” piikkiin, kun punaviherunelmahöttö saanee vaalivoiton median jatkuvalla ja varauksettomalla tuella.

Herätkää suomalaiset, ennen kuin on liian myöhäistä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi Areena

19/7/2018

Muutamatkin henkilöt ovat pyytäneet minua kommentoimaan blogissani Suomi Areenan (hiukan erilainen kirjoitusmuoto kuin Maikkarilla) tapahtumia.

En valitettavasti pysty lisäämään blogiini edelleenkään kuvia ja kuvat oleellinen asia kommentointia.
Facesta löytyy.

Pistän kuitenkin maistiksi tänne Jussi Halla-ahon varsin fiksun puheenvuoron.

Löytyy tästä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kansantaiteilijan tuomitseminen on kansanryhmän vastaista

18/7/2018

Kun lauma Demla-juristeja jätti 1990-luvun alussa oikeusministeriöön selvityspyynnön, loukkaavatko Kari Suomalaisen somaleista tekemät pilapiirrokset painovapauslakia ja sisältävätkö ne ”kiihottamista kansanryhmää vastaan”, asia ei johtanut jatkotoimiin. Piirtäjä itse olisi halunnut oikeuteen, sillä hän olisi ollut ensimmäinen 1900-luvun pilapiirtäjä, joka joutuu Suomessa vastaamaan töistään tuomioistuimessa.

Yhteiskuntamme ja sen oikeuslaitos ovat taantuneet, sillä kansantaiteilija Jussi ”Jösse” Järvenpää haastettiin poliisikuulustelujen jälkeen oikeuteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta valtakunnansyyttäjänviraston syytemääräyksellä alkuvuodesta 2018. Ja tietenkin myös tuomittiin lähes kaikkien niiden ihmisten tavoin, jotka viime aikoina ovat Suomessa esittäneet maahanmuuttokritiikkiä, arvostelleet ja paljastaneet valtavirtapoliitikkojen väärinkäytöksiä sekä saattaneet Euroopan unionista satelevan ripityksen naurettavaksi.

Vaihtoehtomedia kertoi kesäkuun lopulla, että kansantaiteilija Järvenpää tuomittiin 26.6.2018 Vantaan käräjäoikeudessa 2320 euron sakkorangaistukseen, 80 euron rikosuhrimaksuun sekä poistamaan ja hävittämään kahdeksan musiikkivideotaan YouTube-kanavalta ja kaikilta muilta sivustoilta, joilla niitä on ollut saatavilla. Syyttäjä oli päätynyt vaatimaan Järvenpäälle jopa vankeustuomiota. Valtavirtamedia puolestaan ei oikeudenkäynnistä juttuja tehnyt, vaan myös asian käsittely ja sensuroiminen koetettiin salata.

En puutu tässä yhteydessä tarkemmin siihen, miksi ”kansanryhmää vastaan kiihottamisesta” tai ”uskonrauhan rikkomisesta” annettujen tuomioiden jakeleminen on perusteetonta, yhteiskunnallisesti toimimatonta ja loukkaa kantaväestön ihmisoikeuksia, esimerkiksi oikeutta sanoa vastalauseensa mitä tahansa itseään miellyttämätöntä poliittista tendenssiä vastaan.

Olen esittänyt perusteluni kymmenissä muissa kirjoituksissani, joissa olen puolustanut oikeuteen haastettujen ihmisten mahdollisuuksia lausua todelliset mielipiteensä julki. Kiteytän ajatukseni myös tässä kirjoituksessani, sillä minkään yhteiskunnallisen totuuden etsiminen ja esittäminen ei lopulta käy päinsä, mikäli asioiden käsittelyä varjostaa rangaistusten uhka.

Ihmisten vapaus näyttää nykyisin rajoittuvan mahdollisuuteen valita jonotusnumero tuomiolle, jos ei ole maahanmuutosta samaa mieltä kuin ovia apposen auki pitävä EU-johteinen sätkynukke-eliitti. Tuomiolle pääsyä tehostaa, jos on Perussuomalaisten jäsen.

Syyttäjät ja tuomioistuimet näyttävät liittoutuneen suomalaisia ihmisiä ja heidän poliittisia mielipiteitään vastaan ymmärtämättä, että niin tehdessään oikeusviranomaiset itse esittävät kansalaisia kohtaan vihapuhetta sekä kiihottavat ihmisiä kansanryhmää vastaan.

Juristinnujien pitäisi ymmärtää, miten toimimattomia heidän tuomionsa ovat myös heidän omien päämääriensä kannalta. Ylenkatseellisuudessaan ne vain lisäävät kantaväestön aggressiivisuutta etnisesti erilaisia ihmisiä kohtaan, ja sille myöskään viranomaiset eivät voi lopulta mitään, niin kuin eivät ihmisten joukkokäyttäytymiselle yleensäkään.

Miksi vallankäyttäjät pelkäävät naurunalaisiksi joutumista?

Eräs Helsingin ylipormestarina toiminut poliitikko totesi Kari Suomalaisen päivinä lakonisesti: ”Suomessa ei ollut rasismia ennen kuin somalit tulivat.” Lausahdus osoittaa, missä ongelmien juurisyy on: laajat väestöjensiirrot ovat strateginen virhe.

Meidät pakotetaan maksamaan maahanmuuton hintaa myös henkisen vapautemme menetyksillä.

Vasemmistolaisilla asenteilla varustetut syyttäjät voivat ehkä katsoa, että omien kansalaisten taluttaminen käräjille on ”vapaan ja hyvinvoivan” yhteiskunnan merkki. Onhan heidän unelmansa Neuvostoliitto.

Kaikenlaiset kansanvallan kavennukset tosiasiassa vain lisäävät kantaväestön pahoinvointia ja korventavat pois vapautemme. Sivutuotteena syntyy myös tuota vihaa ja rasismia, joita ei ilman löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja kriitikoiden tuomitsemista esiintyisi lainkaan.

On muistettava, että Jösse Järvenpää on Kari Suomalaisen tavoin humoristi. Huumorin sietäminen ja ymmärtäminen osoittaisivat yhteiskunnallista luottamusta.

Huumorin tuomitseminen taas kuuluu DDR:ään ja osoittaa yhteiskunnallisen luottamuspääoman sulamista pois. Vitsillä on yhteys alitajuntaan, ja huumori laukaisee yhteiskunnallisia konflikteja, kun todelliset asenteet paljastuvat. Paras ase tekopyhyyttä vastaan on nauru.

Ihmisten psykodynamiikkaa ja joukkokäyttäytymisen sosiodynamiikkaa ymmärtämättömät oikeustieteilijät sytyttelevät fasismin soihtuja omalla tuomiomielellään. Aivan niin kuin Harvardin yliopiston sosiologian professori Robert D. Putnam totesi käydessään Suomessa 2015: suomalaisten arvokkainta kansallista pääomaa olisi yhteiskunnallinen luottamus toinen toisiaan kohtaan, mutta monikulttuurisissa yhteiskunnissa tuo luottamus karisee pois. Enää edes kantaväestöön kuuluvat eivät voi luottaa toisiinsa, sillä maahanmuutto luo eripuraa niin kansalaisten keskuuteen, politiikkaan, mediaan, työpaikoille kuin leipäjonoihinkin.

Humoristeja on tuomittu aiemminkin länsimaissa, mutta tuomiot ovat harvoin olleet virallis-formaaleja. Kukapa ei muistaisi muslimiyhteisön Kurt Westergaardille langettamaa kuolemantuomiota hänen Mohammed-pilapiirroksistaan?

Jösse Järvenpään lauluissa on arvosteltu juuri sellaista rikollista hulluutta ironian ja sarkasmin keinoin. Jopa Tanskan valtakunnansyyttäjältä löytyi järkeä olla aloittamatta oikeustoimia kuvat julkaissutta Jylland-Postenia vastaan ”uskonrauhan rikkomisesta” vuonna 2006; olivathan uhreina omat kansalaiset ja länsimainen sananvapaus.

Miksi muslimiyhteisö ei voi nauttia rajoituksetonta uskonnon- ja sananvapauden suojaa?

Uskontososiologian näkökulmasta muslimiyhteisön kyvyttömyys ja haluttomuus ymmärtää tai hyväksyä itseensä kohdistuvaa kyseenalaistamista ja pilkkaa on merkki uskonnon totalitaristisuudesta. Nauru voisi saattaa sen valtarakenteet kyseenalaisiksi.

Islamin kehittymättömyys ja pysähtyneisyys keskiaikaiselle tasolle perustuvat juuri siihen, ettei islamin sisällä ole sallittu eikä edelleenkään sallita kriittistä Koraanin tutkimusta, kuten kristinuskossa, jossa kriittinen Raamatun tutkimus on johtanut reformaatioprosessiin, sekularisaatioon ja uskonnon näkemiseen profaanina ideologiana.

Islamin lietsoman tosikkomaisuuden tueksi ei juristien pitäisi hurahtaa missään tapauksessa mukaan, tai muutoin meitä uhkaa myös lakikirjojen muuttuminen koraaneiksi ja lainkäytön ajautuminen huomaamatta sharia-prosessin syliin. Tuomitsijoiden omaa tuomittavuutta lieventää vain se, että he eivät ilmeisesti tiedä, mitä he tekevät.

Oikeusfilosofisesti katsoen islamin ei tule nauttia rajoituksetonta uskonnonvapauden suojaa, sillä islam ei itse salli rajoituksetonta uskonnonvapautta sen enempää muun uskoisille kuin omille jäsenillekään, joita kohtaa eroamistapauksissa kuolemanrangaistuksen uhka.

Toisella tavalla sanottuna: muslimiyhteisön olisi hyväksyttävä uskonnonvapauden ideaali ennen kuin uskonnonvapaus voi rajoituksetta kohdistua muslimiyhteisöön itseensä. Lähtökohtana on tällöin länsimaisessa filosofiassa yleisesti hyväksytty kultaisen säännön etiikka, jonka mukaan yksittäisten tekojen oikeutus perustuu niiden universalisoitavuuteen, toisin sanoen mahdollisuuteen hyväksyä ne kaikkia ihmisiä velvoittaviksi periaatteiksi, ja jota siis myös kantilainen etiikka seurailee.

Islamin langettaman kuolemanrangaistuksen uhan ollessa vailla lain suojaa, se puolestaan täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ollessaan järjestelmällistä se merkitsee kiihottamista islamista luopuneiden kansanryhmää vastaan, jolloin uhkauksen tehosteena on rikoksista julmin: murha.

Miksi loukkaavuus ei voi olla tuomitsemisen peruste?

Uskonnonvapaus ja siihen nojaava pyrkimys taata uskonrauha ja kansanryhmien loukkaamattomuus eivät voi olla minkäänlaisia absoluutteja eivätkä apriorisia periaatteita, joita ei voitaisi kyseenalaistaa.

Koska uskontojen kautta käytetään huomattavaa valtaa, on uskonnollisten yhteisöjen arvosteleminen moraalisesti ja eettisesti perusteltua toimintaa, joka saattaa olla hyväksi myös niitä kannattaville ja uskontojen uhreiksi joutuneille kansanryhmille itselleen.

En lainkaan ihmettele, miksi muslimiterrorismin ja jihadismin nousuun liittyy uskonnollista fundamentalismia. Muslimien tekemät rikokset ovat olleet niin räikeitä, että ihmisistä itsestään ei olisi inhimillisyytensä vuoksi moisiin veritekoihin. Tueksi tarvitaan jokin uskonnollinen ideologia, aivan kuten osoitin käsitellessäni erään eurooppalaisen filosofin uskontokritiikkiä jo ensimmäisessä väitöskirjassani vuodelta 1997.

Myöskään henkilökohtainen loukkaamattomuus tai uskonrauhan rikkomattomuus ei voi olla mikään itseisarvo, sillä loukkantuminen on subjektiivista ja signaloi samanlaista narsismia ja vallanhalua kuin diktaattoreille tyypillinen hienohipiäisyys. Kuvitelkaa Kim Jong-un, Idi Amin tai Pol Pot meikkipeilin eteen laittamassa puuteria naamaansa ja allekirjoittamassa toisella kädellään teloitusmääräyksiä toisinajattelijoille.

”Vihapuheena” pidetty argumentaatio ei ole yleensä merkki toisinajattelijoiden ja yhteiskuntakritiikin esittäjien aggressioista vaan vastaanottajien ja kritiikin kohteiden kyvyttömyydestä ja suvaitsemattomuudesta sietää itseensä kohdistuvaa arvostelua sekä heidän halustaan projisoida oma yhteiskunnallinen vihansa kriitikoiden ominaisuuksiksi.

Juuri tässä näkyy se, miksi sen enempää vihapuheen, kansanryhmän kuin loukkaavuudenkaan käsitteitä ei ole voitu määritellä: ne liittyvät vuorovaikutukseen, joka jo sinänsä on rajoiltaan häilyvää ja jossa peilautuvat narsistisesti loukkaantuneiden ihmisten kostonhimo ja oma aggressiivisuus.

Subjektiivinen loukkaavuus ei voi olla filosofisesti katsoen peruste tuomitsemiselle eikä sensuurille, sillä jokainen saa tässä maailmassa sellaista palautetta kuin ansaitsee. Mikäli palaute on kriittistä, ei pidä loukkaantua vaan korjata käyttäytymistään, jos se ei arvostelua kestä.

On mahdotonta ajatella, että kansanryhmiä ei saisi arvostella ilman, että arvostelu tuomitaan oikeudessa. Kansanryhmien arvostelemisen tuomitseminen ”kansanryhmää vastaan kiihottamisena” kestää kuin kerjäläistytön kelkkanaru, sillä ei ole voitu osoittaa, että kansanryhmät eivät ansaitsisi kovaakin kritiikkiä.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole myöskään minkäänlaista sopimusta valtiovallan kanssa siitä, että he olisivat sitoutuneet noudattamaan sen tai oikeuslaitoksen edustajien näkemyksiä, vaan tuomitseminen perustuu pelkkään ideologiseen pakottamiseen. Ajatusten kuohimiseen valtiovallalla ei puolestaan ole mitään moraalista privilegiota.

En minäkään ole sitoutunut noudattamaan minua vastaan mahdollisesti kohdistettavaa aatteellista painostusta, vaan Adam Smithin tavoin katson, että jokainen ihminen on suhteessa omiin ajatuksiinsa ja sanomisiinsa niiden ehdoton valtias. Ajatuksen voi lausua myös niin, että valtiovallalta puuttuu oikeutus ihmisten mielipiteiden ohjailuun, ja siksi mielipiteistä tuomitseminen on yksiselitteisesti ihmisarvon vastaista. Tämä on huomioitu jo Magna Chartassa, jonka ajoista asti on sananvapauden tehtävä ollut puhtaasti vertikaalinen: suojata ”hallintoalamaisiksi” nähdyt kansalaiset valtiovallan poliittiselta despotialta.

Sama mikä koskee sananvapauteen sisältyvää ilmaisunvapautta, koskee myös yleisöjen tiedonsaantioikeutta. Ainakin minä pidän tärkeänä tietää, mitä minusta tai viiteryhmistäni ajatellaan, vaikka näkemykset olisivat joltakin kannalta ongelmallisia. Vääriksi tai virheellisiksi todetut näkemykset pitää voida esittää ilman niiden pois jynssäämistä tai rangaistuksen uhkaa, sillä se on sekä tieteellisen totuuden tavoittelun että yhteiskuntamoraalin elintärkeä edellytys.

Kuin sensuuriasetuksen aikana

Muutamat ovat jo keränneet sakkokassan kuitatakseen kansantaitelijan sakot, ja myös minä pidän langetettua tuomiota kunniamerkin antamisena rintaan, vaikka en olekaan hänen taiteensa minkäänlainen fani. Harmillista asiassa ovat tuomion ennakolta vaikuttavat preventiiviset vaikutukset, joiden vuoksi ihmiset alkavat sensuroida itseään oikeusprosessien pelossa. Näin rikoslaillisen jälkikäteissensuurin vaikutukset kiertyvät perustuslaissa kielletyksi ennakkosensuuriksi.

Koska lex superior derogat legi inferiori ja koska lakia on sovellettava perusoikeusmyönteisesti, olisi myös rikoslaillinen sananvapauden rajoittaminen kiellettävä ja rajoittamaton sananvapaus turvattava a fortiori. Sananvapauden rajoittamattomuutta puoltaa myös sen olemus: koska yleispäteviä ja kaikkien hyväksymiä kriteerejä ei voida muodostaa, vain valta voisi määritellä sananvapauden rajat. Tällöin sananvapaus valtapolitisoituisi, mikä puolestaan johtaisi siihen, että sananvapautta ei ole. Aivan kuten tsekkiläinen elokuvaohjaaja Milos Forman totesi: ”Ei ole olemassa mitään osittaista sensuuria. Joko sensuuria on, tai sitä ei ole. Mistäkö tiedän tämän? Asuin maassa, jossa oli sensuuri.”

Filosofian näkökulmasta ainoa oikeutettu sensuurin muoto on sellainen, jolla sensuroidaan sensuuria vaativaa vihapuhetta.

Humoristien tuomitseminen on yhtä hupsua kuin lyötäisiin pirstaleiksi kansantaiteilija Irwin Goodmanin vinyylejä, tai niin kuin kommunisti Herra Kuusinen teki pääjohtajakaudellaan Yleisradiossa: särki vasaralla Hiski Salomaan savikiekon ”Lännen lokareita”.

Myös Kari Suomalaisen piirrokset sensuroitiin ennen pitkää Helsingin Sanomista, mikä aloitti lahjomattomana tunnetun lehden alamäen. Sensurointi ei johtunut päätoimittaja Janne Virkkusen mukaan ”itse aiheesta” vaan ”saman aiheen toistumisesta liian usein lyhyen ajan sisällä”. Mutta entäpä, jos se olikin seuraus maahanmuuton toistumisesta ”liian usein lyhyen ajan sisällä”? Todellisuudesta ei kuitenkaan saa parempaa kuvaa kuin on malli.

Ja kaikki tämä vain siksi, että lehden kilpailija Hufvudstadsbladet oli vaatinut ylimielisyydessään ”piirtäjän panemista aisoihin” ja töidensä saattamista ”käsiteltäviksi”. Klassinen kavallus siis, josta on tullut muutamien päästään vinksahtaneiden ihmisten yleinen toimintamenetelmä nykyisissä kunnianloukkausten kansanhuveissa.

Käsitykseni mukaan nykyinen sensuurin Suomi ei ole sortokausien aikaa parempi. Kun Nikolai II oli antanut keisarillisen manifestinsa 15.2.1899, Päivälehti onnistui julkaisemaan 18.2. vielä Eino Leinon runon, joka alkaa seuraavasti:

Sumu Suomenlahden päältä hiipii,
peittää kaupungin ja kadut, kirkot,
ilma myrkyllinen maata myöten
kulkee, vierii, suun ja keuhkot sulkee,
kansa astuu katuvieriänsä,
astuu hiljalleen ja hiljaa kuiskii:
tullut turman on ja taudin aika.

Tämän jälkeen läpi meni vielä muutama runo, mutta jatkossa lehteen ilmestyi ilmoitus: ”Painoasiamies pyyhki pois runomme Voi konsuleita!”. Roomalaiseen historialliseen analogiaan turvautunut yritys kiertää sensuuri ja arvostella valtaapitäviä ei siis onnistunut, ja suut tukittiin historiaan jäävällä tavalla. Niin kuin nytkin.

Jukka Hankamäki

filosofi

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Siirtolaisten taakanjako on tie helvettiin

18/7/2018

sanoo Tsekin pääministeri Andrej Babiš.

Sunnuntaina Saksa suostui ottamaan vastaan 50 Välimereltä lauantaina pelastetusta 450 siirtolaisesta. Malta ja Ranska ilmoittivat jo lauantaina ottavansa 50 siirtolaista.

Tsekin kanta säilyy vankkumattomana: maa ei ota vastaan ensimmäistäkään siirtolaista Välimereltä. Tsekin pääministeri Andrej Babiš luonnehti twiitissään Italian pyyntöä taakan jakamisesta “tieksi helvettiin”.

Babišin mukaan taakanjako vain kannustaa ihmissalakuljettajia ja kasvattaa heidän tulojaan.

– Maamme ei ota [laittomia] siirtolaisia, Babiš twiittasi.

Tsekin pääministeri Andrej Babiš kehotti auttamaan ihmisiä heidän kotimaissaan sen sijaan, että heitä kannustettaisin lähtemään matkalle kohti vaurasta Eurooppaa.

EU-rajavalvontaviranomainen Frontex pelasti Välimereltä lauantaina 450 laitonta siirtolaista ja toi heidät Italian aluevesille. Italian pääministeri Matteo Salvini kieltäytyi päästämästä aluksia siirtolaisineen Italian satamiin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Oot sie täyvel järel?

18/7/2018

Kansalaiset ovat toki tienneet, että entinen sisäministerimme, joka seisoi tumput suorana ja päästi 2015 yli 32 000 mierolaista Suomeen suomalaisten elätettäväksi, on sekaisin, mutta että näin sekaisin.

Mitä hemmettiä te kokoomuslaiset oikein ajattelette?

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Euroopan kohtalonkysymys on se, miten Afrikka pärjää.

- Sillä, että me näperrellään joidenkin turvapaikkajärjestelmien kanssa, ei ole mitään tekemistä varsinaisen ison kysymyksen kanssa. Jos Afrikan väkiluku tuplaantuu, puhutaan satojen miljoonien ihmisten väestökasvusta lähitulevaisuudessa. Aito ratkaisu on, että luomme puitteita. Avun Afrikalle pitäisi olla massiivista, se olisi Euroopan järki. Mutta siinä muodossa, että he pystyvät itse rakentamaan oman tulevaisuutensa, Orpo sanoi Porin Suomi-areenassa.

Orpo kertoo Iltalehdelle, että massiivisella tuella hän tarkoittaa miljardisummia.

- Jos puhumme nimenomaan EU:n satsauksista Afrikan tukemiseen, kyllä me silloin puhumme miljardien kokonaisuudesta, jotta noin isolle maalle sillä olisi merkitystä. Suomi on liian pieni maa yksinään toimimaan, meidän täytyy kantaa oma kortemme kekoon, mutta EU kokonaisuudessaan on se, jolla näen olevan loistavat mahdollisuudet.

Lähde: Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Sinä maksat - miksi?

18/7/2018

Tässä esitellään oikein hyvä, etten sanoisi ylmäntinen vaihtoehto nykyiselle hulluudelle.

Pääministeri Juha Sipilä. Otathan tästä mallia?

Noin 50 Mindenin asukasta ovat taanneet pakolaisia Syyriasta. Nyt näiltä takaajilta vaaditaan maksettavaksi pakolaisten ylläpitokustannukset.

Angela Merkel sanoi meille, että ”me selvitään tästä”, kertoo vihainen 82-vuotias Magdalena Wichmann ja sanoo saaneensa 8 000 euron suuruisen laskun.

Magdalenan asiat ovat vielä hyvässä mallissa, jos tilannetta vertaa Stefan Straube-Neumannin tilanteeseen. Hän on saanut yli 60 000 euron laskun, koska takasi useamman pakolaisen. Tämän lisäksi hän järjesti vuonna 2014 20 tonnin vaateapukuljetuksen Turkin ja Syyrian raja-alueella pakolaisleirillä oleskelevilla pakolaisille.

– Mindenin syyrialaisille vaadittiin takaajaa. Minä allekirjoitin. Olin valmis maksamaan kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty. Se olisi ollut ehkä noin 10 000 tai 12 000 euroa, mutta en ollut valmis maksamaan koko ajasta ja näin paljon, kertoo Stefan.

Pakolaisten takaajat ovat sitoutuneet kustantamaan ylläpidon turvapaikan myöntämiseen saakka. Vuonna 2016 lainsäädäntöä muutettiin siten, että takaajat ovat vastuussa pakolaisistaan kolmen vuoden ajan, vaikka kansainvälinen suojelu olisikin myönnetty.

Welthaus-niminen pakolaisapujärjestö ja paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta vastustavat laskun maksattamista kansalaisilla. Asukkaat vaativat poliittista ratkaisua.

– Valtio kehottaa kansalaisia yhä enemmän vapaaehtoistyöhön, mutta kun me teemme jotain, he jättävät meidät yksin, kertoo eräs takaajista.

Lähde: West Deutsche Rundfunk

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Kansainvaellukset ovat vuosisadan megatrendi

18/7/2018

- EU on nyt pikkuhiljaa mutta vääjäämättömästi menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015 syksyllä. Ja se, että näin ei toimittu, jätti hirvittävän hintalapun - niin Suomeen, Saksaan kuin Itävaltaan, sanoi Perussuomalaiset rp:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho Suomi-Areenassa Porissa.

– En usko, että viisaus on niinkään voittanut Euroopassa, vaan on pelästytty niitä poliittisia seuraamuksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Tässä pitää herätä siihen todellisuuteen, että kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-Idästä eivät ole vuoden 2015 ilmiö. Ne ovat tämän vuosisadan megatrendi, joka selittyy yksinomaan väestöräjähdyksellä kolmannessa maailmassa, Halla-aho jatkoi.

Koko keskustelu nähtävissä jonkin aikaa täällä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ruotsin vankilat täyttyivät, vartijat vaarassa

16/7/2018

Vankilaväkivalta on räjähtänyt kasvuun. Uusia sellejä tarvitaan satoja lähivuosina.

Ruotsin vankiloiden käyttöaste on noussut neljässä vuodessa 85 prosentista 95 prosenttiin. Myös vankien hyökkäykset vartijoita vastaan ovat maan täpötäysissä vankiloissa kasvussa, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Vanginvartijat raportoivat viime vuonna 91 hyökkäyksestä. Luku on noussut 65 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana. Myös väkivaltaiset yhteenotot vankien välillä ovat kasvaneet 39 prosenttia.

– Väkivaltaisuudet eivät kasva vankien määrän kanssa lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti, Fredrik Wilhelmsson Ruotsin rikosseuraamuslaitokselta kertoo SVT:lle.

Göteborgin vankilan vartija Leif Kyldal kertoo, että vankiloiden tilojen ahtaus on yksi tärkeimmistä syistä vankilaväkivallan kasvulle.

– Meillä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia siirtää vankeja pois tiloista, joissa heidän ei kuulu olla. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisia vankeja ei tulisi sijoittaa muiden vankien sekaan. Tämä aiheuttaa itsessään ongelmia, hän kertoo.

Ruotsi on osoittanut poliisille lisää resursseja sekä kiristänyt tuomioiden rangaistusasteikkoja. Vankiloiden kapasiteettia on nostettava lähivuosina merkittävästi, sillä yhä useampi rikollinen tuomitaan esimerkiksi aserikoksista ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Oikeusministeri Morgan Johansson on todennut, että Ruotsi tarvitsee satoja uusia sellejä ja lisää pidätystiloja.

– Suuri haaste on saada vankeinhoitojärjestelmä siihen kuntoon, että se voi ottaa tuomitut vastaan ja kuntouttaa, jotta he eivät palaa rikoksen polulle.

Kuinka minusta tuntuu, että oikeusministeri Morgan Johansson ei ole ihan kartalla.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Elokuu 2018 (87)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com