Havaintoja Saksanmaalta

4/11/2018

Välimeren yli on saapunut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä noin 100 000 turvapaikanhakijaa, uutisoi Die Welt-lehti. Heistä noin 47 000 on tullut Espanjan kautta. Saksassa on jättänyt turvapaikka-anomuksen tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 142 000 turvapaikanhakijaa. 58 prosentilla kaikista Saksaan tulleista turvapaikanhakijoista ei ole Saksan sisäministeriön mukaan minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita. Nigerialaisista, somalialaisista, guinealaisista ja gambilaisista paperittomia on 97-99 prosenttia. Algerialaisista ja eritrealaisista paperit puuttuvat 89 - 95 prosentilta, afganistanilaisista 89 prosentilta. Syyrialaisista ja turkkilaisista paperittomia on 21-24 prosenttia.

Kroatian ja Bosnian välisellä raja-alueella Velika-Kladusassa 224 kilometrin päässä Itävallasta toivoo vähintään 20 000 siirtolaista mahdollisuutta päästä Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan, uutisoi itävaltalainen Krone-lehti. Se haastatteleman Itävallan sisäministeriön virkamiehen mukaan tulijat ovat 95-prosenttisesti miehiä. Heidän joukossaan on paljon pakistanilaisia, iranilaisia, marokkolaisia ja algerialaisia. Ilmapiiri on lehden mukaan aggressivinen. Monilla on veitset aseinaan. Kroatia on lähettänyt paikalle erikoisyksiköitään, lehti uutisoi

Saksan poliisi on lisännyt ratojen valvontaa, kun ICE-juna ajoi lokakuussa Münchenin ja Nürnbergin välisellä rataosuudella päin radan yli pingotettu teräsvaijeria. Poliisi löysi lähistöltä arabiaksi kirjoitetun viestin, joissa uhataan iskeä kaikkialla Euroopassa junaliikenteeseen, elleivät EU-maat lopeta hyökkäyksiään Islamilaista valtiota vastaan. Saksan poliisi ottaa uhkauksen vakavasti, uutisoi n-tv-uutiskanava. Poliisin mukaan teräsvaijeri-iskulla oli tarkoitus surmata paljon ihmisiä. Tekijää tai tekijöitä ei ole tavoitettu.

Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt vaatii Pfalz-Express-lehdessä kannanottona ajankohtaiseen Freiburgin joukkoraiskaukseen tehokkaampia toimia raiskaajia vastaan. Hänen mukaansa on harhaluulo, että pelkästään rikosoikeus suojaa kansalaisia intensiivitekijöiltä, jotka ovat tulleet maahan pakolaisina ja jotka syyllistyvät yhä uudestaan ja uudestaan rikoksiin. On vastuutonta, että pidättämiseen ryhdytään vasta sen jälkeen kun tekijä syyllistyy monien tekojen jälkeen tappoihin ja seksuaalirikoksiin. Wendt vaatii turvapaikkalakia muutettavaksi siten, että sellaiset hakijat, joiden identiteettiä ei ole kyetty varmentamaan ja jotka ovat syyllistyneet rikoksiin sijoitetaan valvottuihin keskuksiin.

Asialla tässä

Pertti Rönkkö

Saksassa asuva suomalainen toimittaja

 


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen Uutiset - video - viikko 44

2/11/20180 kommenttia          Bookkaa tämä

Jari Korkille monoa

2/11/2018

TV1:n Ykkösaamun pitkäaikainen juontaja, toimittaja Jari Korkki on lokakuun lopussa irtisanottu Yleisradion palveluksesta. Toimituksen johto ei kommentoinut irtisanomisen syytä.

Yleisradion ajankohtaisohjelmissa käy myllerrys. A-teemaillat ovat lopetusuhan alla, ja A-studion juontajapaletti menee täysin uusiksi.

A-studion pitkäaikainen toimittaja Kirsi Heikel lopettaa ohjelman juontamisen. Heikel siirtyy toiselle osastolle politiikan toimittajaksi vuoden 2019 alusta. Hän on ollut koko syksyn palkattomalla vapaalla.

A-studion on jättänyt 2017–2018 koko tähtijuontajien kaarti: Jan Andersson, Johanna Vesikallio ja Susanne Päivärinta.

Päivärinta siirtyi Iltalehteen, Vesikallio Perheyritysten liittoon ja Andersson aloittaa marraskuussa MTV Uutisissa.

Myös monia muita A-studion ydintiimiin kuuluneita journalisteja on lähtenyt pois. Esimerkiksi pitkään ruudussa työskennellyt Markus Liimatainen ei jatka A-studiossa, vaan on juuri siirtynyt Yle Luonnon tuottajaksi.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ajankohtaistoimituksen sisällä on ollut tyytymättömyyttä johtamiseen.

Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo, että vaihtuvuudesta huolimatta kyse on normaaleista työnkierrollisista asioista, eikä esimerkiksi Heikelin lähtöön ole mitään erityistä syytä.

”Hän halusi uudenlaisia tehtäviä. Ja täytyy muistaa, että live-juontajan työ on erittäin raakaa hommaa.”

Jokisen mukaan nykyaikaan liittyy voimakas arvostelu etenkin sosiaalisessa mediassa, mikä korostuu etenkin naisjuontajien kohdalla.

Heikel tulee näkymään tehtäväsiirrosta huolimatta ruudussa ja mahdollisesti myös tulevissa vaaliohjelmissa.

Jatkossa A-studiossa on kolme juontajaa. Politiikkaradiosta tuttu Sakari Sirkkanen on vakinaistettu toimitukseen ja Annika Damström siirtyy torstaisin lähetettävästä A-talkista A-studioon.

Radion Ykkösaamusta tuttu ja vastikään Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saanut Olli Seuri aloittaa A-talkin juontajana.

Tunnen Jari Korkin jollain tavalla. Hän oli kauan, kauan sitten Lontoossa BBC:llä hommissa ja tapasin hänet siellä muutamia kertoja. Mukava kaveri.

Mutta, mutta...

Jostain tämä nyt kertoo. Kertooko se siitä, että Yle aikoo lisätä mokuttamista entisestään, vai mistä, se nähdään i närmate framtiden. Ja kuten huomaatte, niin ajankohtaistoimituksen Jokinen syyttää tästä vihapuhujia. 

Yle on merkillisessä tilassa, äärivihervasemmistolaisen porukan valtaama.

Lähde: Suomalaiset mediat


3 kommenttia          Bookkaa tämä

A-studio

2/11/2018

A-studion torstai-illan lähetyksessä oli tarkoitus keskustella siitä, miten ”me vastaan ne” -kehitys saadaan pysäytettyä. Juontaja Annika Damström rakensi kuitenkin ohjelmasta vastakkainasettelun malliesimerkin, jossa Mr. Trumpia ja perussuomalaisia haukuttiin neljä yhtä vastaan asetelmasta.

A-Talkin aihe oli sinänsä ajankohtainen: Yhdysvalloissa kansa jakaantuu, Euroopassa vanhan vallan rakenteet tutisevat. Keskustelua vetäneen toimittaja Annika Damströmin ratkaisumalli kahtiajakautumisen estämiseen oli se, että hän ja kolme vieraista muodostivat ”me”-ryhmän, syyttäen vuoron perään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia ja perussuomalaisia lähes kaikista maailman ongelmista. Syrjittyä ”Ne”-ryhmää pääsi tällä kertaa edustamaan PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila, 29, jonka sentään annettiin useimmiten jopa vastata syytöksiin.

Toimittaja Damströmin linja ei jäänyt kenellekään epäselväksi: Trump on vastuussa kirjepommeista, koska niiden lähettäjä on esiintynyt hänen kannattajanaan. Trump on vastuussa Yhdysvaltain kahtiajakautumisesta, koska demokraatit eivät pidä hänestä. Trump on paha. Ja Suomen jakautuminen on perussuomalaisten syytä. Useimmat syytöksensä Damström puki tietenkin näennäisesti kysymyksen muotoon.

– Oletko sinä Samuli nyt se nuorisopoika, joka selittelee Trumpia, eikä ymmärrä, että hän on paha mies? kysyi toimittaja.

Nuorisopoika-termin Damström poimi Miapetra Kumpula-Natrin aiemmasta kommentista.

PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila selitti, että hänen mielestään on kunnioitettavaa, että Trump pyrkii täyttämään vaalilupauksensa. Voutila toi esille Yhdysvalloissa tapahtuneen, todellisen muutoksen ja näköalattomuuden: kaikki eivät enää elä ”amerikkalaista unelmaa”.

Parhaiten toimittaja Damströmiä säesti meppi Miapetra Kumpula-Natri (sd). Toiseksi parhaiten ”Me”-puolen keskustelijoista selvisi akatemiatutkija Oula Silvennoinen, joka korosti, että kaikki on äärioikeistoa: ruotsidemokraatit on äärioikeistopuolue ja Vaihtoehto Saksalle on äärioikeistopuolue.

Sen verran historiantutkija Oula Silvennoinen oli valmis antamaan perussuomalaisille armoa, että ei pitänyt vuoden 1918 tapahtumia perussuomalaisten syynä.

– Se ei ollut persujen vika, että 100 vuotta sitten tapettiin toisiamme, mutta tämän hetken keskusteluilmapiiri on, Oula Silvennoinen sanoi.

Silvennoinen maalaili värikkäästi sitä palautetta, jonka hän arveli itseään odottavan, kun hän avaa sosiaalisen median. Toisaalta Oula Silvennoinen ei itsekään ole tunnettu moitteettomasta somekäytöksestään.

Globalisaation ongelmat myönnettiin, syyllisestä epäselvyyttä

Mielenkiintoista oli, että tietyt maailmanlaajuiset kehityskulut ja ongelmat kyllä myönnettiin. Lähes kaikki keskustelijat tuntuivat näkevän ne suunnilleen samalla tavalla. Vain syyllisistä ja ratkaisuista oltiin eri mieltä. John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen myönsi, että ennusteiden mukaan noin 20 vuoden päästä valkoiset ovat Yhdysvalloissa vähemmistö.

Tutkija Oula Silvennoisen mukaan länsimaissa vallitsee systeeminen kriisi, koska talouden hegemonia on siirtymässä muualle. Ihminen ei voi enää laskea sen varaan, että pärjäisi niin hyvin kuin vanhempansa. Suurkaupungeista tulee liian kalliita asua niille, joiden pitäisi siellä työskennellä. Kyseessä ovat siis ihan todelliset pelot. Mutta eniten Silvennoista pelotti, että näihin ongelmiin ”iskevät populistiliikkeet, jotka haistavat siinä paikan”.

Samuli Voutila näki ongelmat samoin, mutta korosti, että PS:n ja muiden populistisiksi leimattujen puolueiden nousu on seuraus, ei syy. Perinteiset puolueet ovat liian pitkään pyrkineet lakaisemaan eurooppalaisten suurimmat huolet maton alle korostamalla ilmastonmuutosta, kun pitäisi puhua maahanmuutosta. Keskiluokka menettää uskonsa tulevaisuuteen, sanoi Voutila.

Lopussa tutkija Benita Heiskanen kiteytti hyvin tämän hetken ja tämänkin keskusteluohjelman suurimmat ongelmat: peruskommunikointi on hukassa, eikä osapuolten kesken ole edes todellista keskusteluyhteyttä.

Lopuksi otettiin toimittaja Damströmin kehotuksesta iso hali. Tai ainakin kättely. ”Me vastaan PS” -vastakkainasettelu oli siltä erää päättynyt.

Suomen Uutiset

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Miksi media vaikenee - eikö luonto riitä kertomaan totuutta?

2/11/2018

Perussuomalaisten ajatuspajalta Suomen Perustalta julkaistiin viikko sitten tutkija Samuli Salmisen selvitys ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous”, jota esiteltiin Tuumaustunnilla. Selvityksestä on lähetetty tiedotteita kaikkiin medioihin. Lisäksi se on toimitettu paperiversiona useisiin kohteisiin. Sähköisenä sitä voi lukea verkossa.

Tuumaustunnilla aiheesta olivat keskustelemassa myös puheenjohtaja Jussi Halla-aho, minä sekä tilaisuuden avaajana Matti Putkonen. Omassa puheenvuorossani tarkastelin raportin aihetta suhteessa maahanmuuttoon yleensä sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaamme.

Raportissa kumotaan yksi toisensa jälkeen poliitikkojen ja monien ministerien, asiantuntijoiden ja etujärjestöjen väitteet saatavuusharkinnasta ja työperäisestä maahanmuutosta. Raportissa hyvin selvästi tuodaan esille, mitä saatavuusharkinnalla oikeasti säädellään, mitä sen purkamisesta seuraisi Suomessa ja mitä siitä on seurannut Ruotsissa.

Ruotsi on ainoana EU-maana luopunut saatavuusharkinnasta. Maahan tulleista vain 12 % sijoittuu kuitenkin aloille, joilla on työvoimapulaa. Sen sijaan esimerkiksi yli 70 % niistä tiettynä aikana saapuneista, jotka jäivät maahan, haki turvapaikkaa.

Työperäisen maahanmuuton suhde turvapaikkamaahanmuuttoon on selvä myös Suomessa, ja hallituksen viimeaikaiset päätökset entisestään ja tietoisesti vahvistavat tätä suhdetta. On yhä epäolennaisempaa, saapuuko tietyistä maista tuleva henkilö maahan turvapaikanhakijana vai töihin – lopputulos on enemmän tai vähemmän sama.

Saatavuusharkinnan käsittelyn lisäksi raportti koostuu tutkimusosasta, joka tuo esille tilastoaineistojen valossa tuloksia, joita ei kukaan ole aiemmin esittänyt. Tutkimus vertautuu siis Suomen Perustan aiemmin julkaisemaan jättimäiseen maahanmuuton kustannuksia selvittävään tutkimukseen, jota monin paikoin käytetään aihepiirin pioneerina ja siis täysin validina, ei poliittisena, tutkimuksena. Tämän jatko-osa, elinkaaren yli laskettuja maahanmuuton kustannuksia esittelevä työ, julkaistaan vielä tänä vuonna.

Sanomattakin on selvää, että tällaisia tutkimuksia pitäisi tuottaa yliopistoissa – ei puolueiden ja ajatuspajojen resursseilla.

Halpatyövoimaraportin tutkimusosiosta käy selville esimerkiksi se, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien nettovaikutus julkiseen talouteen heikkenee maassaolovuosien myötä. Tänne töihin tulevien työllisyysaste laskee kantaväestön työllisyysasteen alle muutaman vuoden maassaolon jälkeen. Nyt emme siis puhu turvapaikanhakijoista tai pakolaisista vaan työperäisistä maahanmuuttajista. Niistä, joita Suomeen halutaan lisää muun muassa purkamalla saatavuusharkinta lopuiltakin, vielä voimassa olevilta osiltaan.

Kuulostaako järkevältä?

Omaa puoluemediaamme lukuun ottamatta yksikään media ei ole kertonut raportistamme. Ei sanaakaan.

Perussuomalaiset ei yleensäkään ole median suosikki, mutta näin karuna hiljaisuus ei ole koskaan kaikunut. Miksi asiasta ei kerrota?

Onko asia vähäpätöinen? Onko selvityksessä jotakin vikaa, siis metodologisesti? Tuskin. Ja jos onkin, miksei media etsi sille opponoijaa ja haasta meitä keskusteluun?

Korostan edelleen, että huomattava osa poliitikoista – myös ministereistä – ja tietyistä etujärjestöistä, aktivisteista ja epävirallisemmista keskustelijoista vetoaa aiheeseen tavalla, joka on ristiriidassa selvityksen tulosten kanssa. Tai jopa täysin päin honkia. Media ei kyseenalaista näitä väitteitä. On mahdollista, että se ei osaa. Nyt olisi 100 sivua suht helposti omaksuttavaa materiaalia, jolla suoriutua tästä – medialle kuuluvasta – tehtävästä. Olkaa hyvä!

Työperäisestä maahanmuutosta keskustellaan päivittäin jossakin – suhteessa huoltosuhteeseen, kestävyysvajeeseen, työvoimapulaan, sosiaaliturvaan, maahanmuuttopolitiikkaan, innovaatioihin, osaamiseen, työhalukkuuteen, työttömyysturvaan ja niin edelleen. Se on ehdottomasti esillä tulevissa vaaleissa ja yksi paneelien ja keskustelujen vakioaihe.

Hyvä suomalainen media, miksi te olette hiljaa?

Riikka Purra

Poliittinen suunnittelija

Perussuomalaiset rp

Facebook


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Mielenkiintoinen videonpätkä

1/11/2018

Loistava puheenvuoro, jollaisesta kroonisessa kyykyssä olevien suomalaispoliitikkojen enemmistön pitäisi ottaa oppia, kun hyörivät kansainvälisellä kentällä.

Tähän mennessä Suomen ministerit ovat lausuneet pääasiassa,"kyllä herra, kyllä rouva" ja muuta yhtä rohkeaa.

Muut poliitikot ovat varsin hämmentyneen näköisiä, kun kuulevat totuuden suoraan päin likaista naamaa.

Filmi on tekstitetty suomeksi ja kesto noin puolitoista minuuttia.

Kiitos Heikki Porkka.

Katso tästä.

 

 

2 kommenttia          Bookkaa tämä

VOK

31/10/2018

Suomessa oli enimmillään yli 200 vastaanottokeskusta, joista tällä hetkellä on toiminnassa noin viisikymmentä turvapaikanhakijoiden tulovirran laannuttua. Useita kalliita keskuksia on saanut jatkaa toimintaansa ja monia hyvin halpoja yksiköitä on suljettu. Lakkaustuskohteiden valinnassa piti kuitenkin hinnan olla keskeinen tekijä: mitä kalliimpi keskus, sen nopeammin se piti lakkauttaa.

Halvimmat lakkautetut vastaanottokeskukset järjestivät majoitusta noin 20 – 30 euron vuorokausihintaan henkilöä kohden viime vuonna. Kalleimmat vuorokausihinnat olivat sen sijaan sadan euron tuntumassa sellaisissa keskusmajoitusyksiköissä, jotka jatkavat edelleen toimintaansa.

Esimerkiksi Vantaan Auramo-talon keskihinta oli viime vuonna 100 euroa vuorokaudelta ja Kirkkonummen Evitskogin hinta 88 euroa.

Johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta perustelee näiden SPR:n keskusten jatkoaikaa vuokrasopimuksilla, joista ei ole päästy eroon. Hänen mielestään keskuksia suljettaessa ei voida tuijottaa pelkkää hintaa.

- Vastaanottojärjestelmä on sopeutettu sillä silmällä, että meillä olisi balansoitu alueellinen verkosto, Nuutinen toteaa.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin kului valtion rahaa 554 miljoonaa euroa. Noin puolet kuluista kohdistui Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksiin. Toiseksi suurin summa meni Luonalle.

Jos maahanmuuttovirasto olisi saavuttanut asetetun hintatavoitteensa, vastaanotosta olisi selvitty Suomessa parisataa miljoonaa halvemmalla. Virasto tavoitteli 37 euron vuorokausihintaa.

Lähde: Yle MOT

Pitääkö taas sanoa, että äänestäkää oikein?

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Toisen kerran Yle

31/10/2018

Kuinka monta puheenjohtajehdokkuudesta kieltäytyjää Yle-uutiset ehtii vielä luetella ennen vihreiden pj-valintaa?

Käydäänkö Yle-uutisissa tulevina päivinä läpi kaikki vihreiden kansanedustajat lukuun ottamatta Jani Toivolaa, joka ei aio olla ehdolla kansanedustajaksi ensi keväänä.

Tosin Toivola on ennenkin kertonut asioita, jotka eivät ole pitäneet paikkaansa, joten kai se Toivolakin vielä esitellään Yle-uutisissa kieltäytyjien listalla?

Aika hupaisaa on seurata kuinka aktiivisesti Yle-uutiset raportoi kaikkien mahdollisten vihreiden ehdokkaiden kieltäytymisistä, ehkä-ehdokkuuksista ja ehdolle varmasti asettumisesta.
Aivan kuin Yle-uutiset olisi vihreiden tiedotustoimisto.

Yle-uutisten intoa esitellä vihreiden tilannetta voi verrata Yle-uutisten intoon katsella Donald Trumpia mahdollisimman vinosta kulmasta.
Siinä missä vihreitä puffataan, vähintään samassa mitassa Trumpia mollataan. Yleläistä uutisoinnin tasapainoa?

Nähtävästi nyt ollaan puolueettoman ja neutraalin uutisoinnin ehdottomassa huippukohdassa, sillä tämän ja ensi viikon ajan luotettavat mediat keskittyvät olemaan erityisen luotettavia ja vastuullisia.

Yle-uutisten päätoimittaja Riikka Räisänen totesi Ylen haastattelussa (julkaistu 30.10.2018):

"– Tässä ajassa on entistä tärkeämpää, että journalistit miettivät toimitatapojansa niin, että ne ovat eettisesti kestäviä. Jos sanotaan, että pyritään vaikkapa tasapuolisuuteen, niin oikeasti sitten pyritään. Juttujen näkökulmia ja valintoja pitää pystyä perustelemaan avoimesti, ja henkilökohtaiset mielipiteet eivät kuulu uutisjuttuihin."

Ja nyt on sitten toimittu juuri kuten Räisänen kertoo?

Aika epätasapainoista on Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen raportointi ollut, kun vertailee millä tavalla se esittelee vihreitä ja vasemmistoliittoa suhteessa siihen, millä tavalla perussuomalaisiin poliitikoihin suhtaudutaan erityisesti Ylen "kympin tyttöjen" toteuttamissa haastatteluissa ja uutisoinneissa.

Jos olisin Ylen ja muun suomalaisen luotettavan median varassa Yhdysvaltain yleisen tilanteen tai esimerkiksi tällä hetkellä Yhdysvaltain rajaa kohti marssivan monikansallisen "siirtolaisjoukon" osalta, minulla olisi melko vääristynyt käsitys todellisuudesta.

Heikki Porkka Facessa

 

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Vaihteeksi Yle

30/10/2018

Nykymuotoisen Ylen legitimiteettiä on murennettu sieltä täältä moukaroiden. Entisestä kulttuurilaitoksesta on jäljellä enää surulliset rauniot, joiden tehtävä on toimia yksipuoluejärjestelmän propagandatuuttiina.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Unkari vahvistaa rajavalvontaa

30/10/2018

Unkarin hallitus vahvistaa rajavalvontaansa, sillä maata uhkaa etelästä jopa 70 000 kohti Länttä pyrkivää laitonta maahantulijaa.

Pääministerin kabinettipäällikkö Gergely Gulyás kertoi, että Kroatiassa Unkarin eteläpuolella on tuhansia laittomia maahantulijoita, ja hänen mukaansa Unkarin hallitus on tarjoutunut antamaan Kroatialle apua kriisin ratkaisemisessa, kertoo About Hungary.

Kabinettipäällikön mukaan hallitus on myös vahvistanut rajavalvontaa maan etelärajoilla, sillä raporttien mukaan Balkanilla jopa 70 000 laitonta maahantulijaa pyrkii kohti pohjoista ja Unkaria.

Puhemies Zoltán Kovács vahvisti, että sään huononeminen syksyn edetessä pahentaa tilannetta lisäten tulijoiden aiheuttamaa painetta, kuten saatiin todeta Bosnia-Hertsegovinan ja Kroatian rajalla, missä laittomat maahantulijat hyökkäsivät rajaa valvovan Kroatian poliisin kimppuun.

– Unkari vahvistaa poliisin ja rajavalvojien läsnäoloa Unkarin ja Kroatian rajalla. Unkarin poliisi on myös läsnä Makedoniassa ja Serbiassa siirtolaisten painopistealueilla, hän totesi.

Lähde: Kansalainen

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Joulukuu 2018 (54)
Marraskuu 2018 (102)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com