Suomi Areena

19/7/2018

Muutamatkin henkilöt ovat pyytäneet minua kommentoimaan blogissani Suomi Areenan (hiukan erilainen kirjoitusmuoto kuin Maikkarilla) tapahtumia.

En valitettavasti pysty lisäämään blogiini edelleenkään kuvia ja kuvat oleellinen asia kommentointia.
Facesta löytyy.

Pistän kuitenkin maistiksi tänne Jussi Halla-ahon varsin fiksun puheenvuoron.

Löytyy tästä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kansantaiteilijan tuomitseminen on kansanryhmän vastaista

18/7/2018

Kun lauma Demla-juristeja jätti 1990-luvun alussa oikeusministeriöön selvityspyynnön, loukkaavatko Kari Suomalaisen somaleista tekemät pilapiirrokset painovapauslakia ja sisältävätkö ne ”kiihottamista kansanryhmää vastaan”, asia ei johtanut jatkotoimiin. Piirtäjä itse olisi halunnut oikeuteen, sillä hän olisi ollut ensimmäinen 1900-luvun pilapiirtäjä, joka joutuu Suomessa vastaamaan töistään tuomioistuimessa.

Yhteiskuntamme ja sen oikeuslaitos ovat taantuneet, sillä kansantaiteilija Jussi ”Jösse” Järvenpää haastettiin poliisikuulustelujen jälkeen oikeuteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta valtakunnansyyttäjänviraston syytemääräyksellä alkuvuodesta 2018. Ja tietenkin myös tuomittiin lähes kaikkien niiden ihmisten tavoin, jotka viime aikoina ovat Suomessa esittäneet maahanmuuttokritiikkiä, arvostelleet ja paljastaneet valtavirtapoliitikkojen väärinkäytöksiä sekä saattaneet Euroopan unionista satelevan ripityksen naurettavaksi.

Vaihtoehtomedia kertoi kesäkuun lopulla, että kansantaiteilija Järvenpää tuomittiin 26.6.2018 Vantaan käräjäoikeudessa 2320 euron sakkorangaistukseen, 80 euron rikosuhrimaksuun sekä poistamaan ja hävittämään kahdeksan musiikkivideotaan YouTube-kanavalta ja kaikilta muilta sivustoilta, joilla niitä on ollut saatavilla. Syyttäjä oli päätynyt vaatimaan Järvenpäälle jopa vankeustuomiota. Valtavirtamedia puolestaan ei oikeudenkäynnistä juttuja tehnyt, vaan myös asian käsittely ja sensuroiminen koetettiin salata.

En puutu tässä yhteydessä tarkemmin siihen, miksi ”kansanryhmää vastaan kiihottamisesta” tai ”uskonrauhan rikkomisesta” annettujen tuomioiden jakeleminen on perusteetonta, yhteiskunnallisesti toimimatonta ja loukkaa kantaväestön ihmisoikeuksia, esimerkiksi oikeutta sanoa vastalauseensa mitä tahansa itseään miellyttämätöntä poliittista tendenssiä vastaan.

Olen esittänyt perusteluni kymmenissä muissa kirjoituksissani, joissa olen puolustanut oikeuteen haastettujen ihmisten mahdollisuuksia lausua todelliset mielipiteensä julki. Kiteytän ajatukseni myös tässä kirjoituksessani, sillä minkään yhteiskunnallisen totuuden etsiminen ja esittäminen ei lopulta käy päinsä, mikäli asioiden käsittelyä varjostaa rangaistusten uhka.

Ihmisten vapaus näyttää nykyisin rajoittuvan mahdollisuuteen valita jonotusnumero tuomiolle, jos ei ole maahanmuutosta samaa mieltä kuin ovia apposen auki pitävä EU-johteinen sätkynukke-eliitti. Tuomiolle pääsyä tehostaa, jos on Perussuomalaisten jäsen.

Syyttäjät ja tuomioistuimet näyttävät liittoutuneen suomalaisia ihmisiä ja heidän poliittisia mielipiteitään vastaan ymmärtämättä, että niin tehdessään oikeusviranomaiset itse esittävät kansalaisia kohtaan vihapuhetta sekä kiihottavat ihmisiä kansanryhmää vastaan.

Juristinnujien pitäisi ymmärtää, miten toimimattomia heidän tuomionsa ovat myös heidän omien päämääriensä kannalta. Ylenkatseellisuudessaan ne vain lisäävät kantaväestön aggressiivisuutta etnisesti erilaisia ihmisiä kohtaan, ja sille myöskään viranomaiset eivät voi lopulta mitään, niin kuin eivät ihmisten joukkokäyttäytymiselle yleensäkään.

Miksi vallankäyttäjät pelkäävät naurunalaisiksi joutumista?

Eräs Helsingin ylipormestarina toiminut poliitikko totesi Kari Suomalaisen päivinä lakonisesti: ”Suomessa ei ollut rasismia ennen kuin somalit tulivat.” Lausahdus osoittaa, missä ongelmien juurisyy on: laajat väestöjensiirrot ovat strateginen virhe.

Meidät pakotetaan maksamaan maahanmuuton hintaa myös henkisen vapautemme menetyksillä.

Vasemmistolaisilla asenteilla varustetut syyttäjät voivat ehkä katsoa, että omien kansalaisten taluttaminen käräjille on ”vapaan ja hyvinvoivan” yhteiskunnan merkki. Onhan heidän unelmansa Neuvostoliitto.

Kaikenlaiset kansanvallan kavennukset tosiasiassa vain lisäävät kantaväestön pahoinvointia ja korventavat pois vapautemme. Sivutuotteena syntyy myös tuota vihaa ja rasismia, joita ei ilman löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja kriitikoiden tuomitsemista esiintyisi lainkaan.

On muistettava, että Jösse Järvenpää on Kari Suomalaisen tavoin humoristi. Huumorin sietäminen ja ymmärtäminen osoittaisivat yhteiskunnallista luottamusta.

Huumorin tuomitseminen taas kuuluu DDR:ään ja osoittaa yhteiskunnallisen luottamuspääoman sulamista pois. Vitsillä on yhteys alitajuntaan, ja huumori laukaisee yhteiskunnallisia konflikteja, kun todelliset asenteet paljastuvat. Paras ase tekopyhyyttä vastaan on nauru.

Ihmisten psykodynamiikkaa ja joukkokäyttäytymisen sosiodynamiikkaa ymmärtämättömät oikeustieteilijät sytyttelevät fasismin soihtuja omalla tuomiomielellään. Aivan niin kuin Harvardin yliopiston sosiologian professori Robert D. Putnam totesi käydessään Suomessa 2015: suomalaisten arvokkainta kansallista pääomaa olisi yhteiskunnallinen luottamus toinen toisiaan kohtaan, mutta monikulttuurisissa yhteiskunnissa tuo luottamus karisee pois. Enää edes kantaväestöön kuuluvat eivät voi luottaa toisiinsa, sillä maahanmuutto luo eripuraa niin kansalaisten keskuuteen, politiikkaan, mediaan, työpaikoille kuin leipäjonoihinkin.

Humoristeja on tuomittu aiemminkin länsimaissa, mutta tuomiot ovat harvoin olleet virallis-formaaleja. Kukapa ei muistaisi muslimiyhteisön Kurt Westergaardille langettamaa kuolemantuomiota hänen Mohammed-pilapiirroksistaan?

Jösse Järvenpään lauluissa on arvosteltu juuri sellaista rikollista hulluutta ironian ja sarkasmin keinoin. Jopa Tanskan valtakunnansyyttäjältä löytyi järkeä olla aloittamatta oikeustoimia kuvat julkaissutta Jylland-Postenia vastaan ”uskonrauhan rikkomisesta” vuonna 2006; olivathan uhreina omat kansalaiset ja länsimainen sananvapaus.

Miksi muslimiyhteisö ei voi nauttia rajoituksetonta uskonnon- ja sananvapauden suojaa?

Uskontososiologian näkökulmasta muslimiyhteisön kyvyttömyys ja haluttomuus ymmärtää tai hyväksyä itseensä kohdistuvaa kyseenalaistamista ja pilkkaa on merkki uskonnon totalitaristisuudesta. Nauru voisi saattaa sen valtarakenteet kyseenalaisiksi.

Islamin kehittymättömyys ja pysähtyneisyys keskiaikaiselle tasolle perustuvat juuri siihen, ettei islamin sisällä ole sallittu eikä edelleenkään sallita kriittistä Koraanin tutkimusta, kuten kristinuskossa, jossa kriittinen Raamatun tutkimus on johtanut reformaatioprosessiin, sekularisaatioon ja uskonnon näkemiseen profaanina ideologiana.

Islamin lietsoman tosikkomaisuuden tueksi ei juristien pitäisi hurahtaa missään tapauksessa mukaan, tai muutoin meitä uhkaa myös lakikirjojen muuttuminen koraaneiksi ja lainkäytön ajautuminen huomaamatta sharia-prosessin syliin. Tuomitsijoiden omaa tuomittavuutta lieventää vain se, että he eivät ilmeisesti tiedä, mitä he tekevät.

Oikeusfilosofisesti katsoen islamin ei tule nauttia rajoituksetonta uskonnonvapauden suojaa, sillä islam ei itse salli rajoituksetonta uskonnonvapautta sen enempää muun uskoisille kuin omille jäsenillekään, joita kohtaa eroamistapauksissa kuolemanrangaistuksen uhka.

Toisella tavalla sanottuna: muslimiyhteisön olisi hyväksyttävä uskonnonvapauden ideaali ennen kuin uskonnonvapaus voi rajoituksetta kohdistua muslimiyhteisöön itseensä. Lähtökohtana on tällöin länsimaisessa filosofiassa yleisesti hyväksytty kultaisen säännön etiikka, jonka mukaan yksittäisten tekojen oikeutus perustuu niiden universalisoitavuuteen, toisin sanoen mahdollisuuteen hyväksyä ne kaikkia ihmisiä velvoittaviksi periaatteiksi, ja jota siis myös kantilainen etiikka seurailee.

Islamin langettaman kuolemanrangaistuksen uhan ollessa vailla lain suojaa, se puolestaan täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ollessaan järjestelmällistä se merkitsee kiihottamista islamista luopuneiden kansanryhmää vastaan, jolloin uhkauksen tehosteena on rikoksista julmin: murha.

Miksi loukkaavuus ei voi olla tuomitsemisen peruste?

Uskonnonvapaus ja siihen nojaava pyrkimys taata uskonrauha ja kansanryhmien loukkaamattomuus eivät voi olla minkäänlaisia absoluutteja eivätkä apriorisia periaatteita, joita ei voitaisi kyseenalaistaa.

Koska uskontojen kautta käytetään huomattavaa valtaa, on uskonnollisten yhteisöjen arvosteleminen moraalisesti ja eettisesti perusteltua toimintaa, joka saattaa olla hyväksi myös niitä kannattaville ja uskontojen uhreiksi joutuneille kansanryhmille itselleen.

En lainkaan ihmettele, miksi muslimiterrorismin ja jihadismin nousuun liittyy uskonnollista fundamentalismia. Muslimien tekemät rikokset ovat olleet niin räikeitä, että ihmisistä itsestään ei olisi inhimillisyytensä vuoksi moisiin veritekoihin. Tueksi tarvitaan jokin uskonnollinen ideologia, aivan kuten osoitin käsitellessäni erään eurooppalaisen filosofin uskontokritiikkiä jo ensimmäisessä väitöskirjassani vuodelta 1997.

Myöskään henkilökohtainen loukkaamattomuus tai uskonrauhan rikkomattomuus ei voi olla mikään itseisarvo, sillä loukkantuminen on subjektiivista ja signaloi samanlaista narsismia ja vallanhalua kuin diktaattoreille tyypillinen hienohipiäisyys. Kuvitelkaa Kim Jong-un, Idi Amin tai Pol Pot meikkipeilin eteen laittamassa puuteria naamaansa ja allekirjoittamassa toisella kädellään teloitusmääräyksiä toisinajattelijoille.

”Vihapuheena” pidetty argumentaatio ei ole yleensä merkki toisinajattelijoiden ja yhteiskuntakritiikin esittäjien aggressioista vaan vastaanottajien ja kritiikin kohteiden kyvyttömyydestä ja suvaitsemattomuudesta sietää itseensä kohdistuvaa arvostelua sekä heidän halustaan projisoida oma yhteiskunnallinen vihansa kriitikoiden ominaisuuksiksi.

Juuri tässä näkyy se, miksi sen enempää vihapuheen, kansanryhmän kuin loukkaavuudenkaan käsitteitä ei ole voitu määritellä: ne liittyvät vuorovaikutukseen, joka jo sinänsä on rajoiltaan häilyvää ja jossa peilautuvat narsistisesti loukkaantuneiden ihmisten kostonhimo ja oma aggressiivisuus.

Subjektiivinen loukkaavuus ei voi olla filosofisesti katsoen peruste tuomitsemiselle eikä sensuurille, sillä jokainen saa tässä maailmassa sellaista palautetta kuin ansaitsee. Mikäli palaute on kriittistä, ei pidä loukkaantua vaan korjata käyttäytymistään, jos se ei arvostelua kestä.

On mahdotonta ajatella, että kansanryhmiä ei saisi arvostella ilman, että arvostelu tuomitaan oikeudessa. Kansanryhmien arvostelemisen tuomitseminen ”kansanryhmää vastaan kiihottamisena” kestää kuin kerjäläistytön kelkkanaru, sillä ei ole voitu osoittaa, että kansanryhmät eivät ansaitsisi kovaakin kritiikkiä.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole myöskään minkäänlaista sopimusta valtiovallan kanssa siitä, että he olisivat sitoutuneet noudattamaan sen tai oikeuslaitoksen edustajien näkemyksiä, vaan tuomitseminen perustuu pelkkään ideologiseen pakottamiseen. Ajatusten kuohimiseen valtiovallalla ei puolestaan ole mitään moraalista privilegiota.

En minäkään ole sitoutunut noudattamaan minua vastaan mahdollisesti kohdistettavaa aatteellista painostusta, vaan Adam Smithin tavoin katson, että jokainen ihminen on suhteessa omiin ajatuksiinsa ja sanomisiinsa niiden ehdoton valtias. Ajatuksen voi lausua myös niin, että valtiovallalta puuttuu oikeutus ihmisten mielipiteiden ohjailuun, ja siksi mielipiteistä tuomitseminen on yksiselitteisesti ihmisarvon vastaista. Tämä on huomioitu jo Magna Chartassa, jonka ajoista asti on sananvapauden tehtävä ollut puhtaasti vertikaalinen: suojata ”hallintoalamaisiksi” nähdyt kansalaiset valtiovallan poliittiselta despotialta.

Sama mikä koskee sananvapauteen sisältyvää ilmaisunvapautta, koskee myös yleisöjen tiedonsaantioikeutta. Ainakin minä pidän tärkeänä tietää, mitä minusta tai viiteryhmistäni ajatellaan, vaikka näkemykset olisivat joltakin kannalta ongelmallisia. Vääriksi tai virheellisiksi todetut näkemykset pitää voida esittää ilman niiden pois jynssäämistä tai rangaistuksen uhkaa, sillä se on sekä tieteellisen totuuden tavoittelun että yhteiskuntamoraalin elintärkeä edellytys.

Kuin sensuuriasetuksen aikana

Muutamat ovat jo keränneet sakkokassan kuitatakseen kansantaitelijan sakot, ja myös minä pidän langetettua tuomiota kunniamerkin antamisena rintaan, vaikka en olekaan hänen taiteensa minkäänlainen fani. Harmillista asiassa ovat tuomion ennakolta vaikuttavat preventiiviset vaikutukset, joiden vuoksi ihmiset alkavat sensuroida itseään oikeusprosessien pelossa. Näin rikoslaillisen jälkikäteissensuurin vaikutukset kiertyvät perustuslaissa kielletyksi ennakkosensuuriksi.

Koska lex superior derogat legi inferiori ja koska lakia on sovellettava perusoikeusmyönteisesti, olisi myös rikoslaillinen sananvapauden rajoittaminen kiellettävä ja rajoittamaton sananvapaus turvattava a fortiori. Sananvapauden rajoittamattomuutta puoltaa myös sen olemus: koska yleispäteviä ja kaikkien hyväksymiä kriteerejä ei voida muodostaa, vain valta voisi määritellä sananvapauden rajat. Tällöin sananvapaus valtapolitisoituisi, mikä puolestaan johtaisi siihen, että sananvapautta ei ole. Aivan kuten tsekkiläinen elokuvaohjaaja Milos Forman totesi: ”Ei ole olemassa mitään osittaista sensuuria. Joko sensuuria on, tai sitä ei ole. Mistäkö tiedän tämän? Asuin maassa, jossa oli sensuuri.”

Filosofian näkökulmasta ainoa oikeutettu sensuurin muoto on sellainen, jolla sensuroidaan sensuuria vaativaa vihapuhetta.

Humoristien tuomitseminen on yhtä hupsua kuin lyötäisiin pirstaleiksi kansantaiteilija Irwin Goodmanin vinyylejä, tai niin kuin kommunisti Herra Kuusinen teki pääjohtajakaudellaan Yleisradiossa: särki vasaralla Hiski Salomaan savikiekon ”Lännen lokareita”.

Myös Kari Suomalaisen piirrokset sensuroitiin ennen pitkää Helsingin Sanomista, mikä aloitti lahjomattomana tunnetun lehden alamäen. Sensurointi ei johtunut päätoimittaja Janne Virkkusen mukaan ”itse aiheesta” vaan ”saman aiheen toistumisesta liian usein lyhyen ajan sisällä”. Mutta entäpä, jos se olikin seuraus maahanmuuton toistumisesta ”liian usein lyhyen ajan sisällä”? Todellisuudesta ei kuitenkaan saa parempaa kuvaa kuin on malli.

Ja kaikki tämä vain siksi, että lehden kilpailija Hufvudstadsbladet oli vaatinut ylimielisyydessään ”piirtäjän panemista aisoihin” ja töidensä saattamista ”käsiteltäviksi”. Klassinen kavallus siis, josta on tullut muutamien päästään vinksahtaneiden ihmisten yleinen toimintamenetelmä nykyisissä kunnianloukkausten kansanhuveissa.

Käsitykseni mukaan nykyinen sensuurin Suomi ei ole sortokausien aikaa parempi. Kun Nikolai II oli antanut keisarillisen manifestinsa 15.2.1899, Päivälehti onnistui julkaisemaan 18.2. vielä Eino Leinon runon, joka alkaa seuraavasti:

Sumu Suomenlahden päältä hiipii,
peittää kaupungin ja kadut, kirkot,
ilma myrkyllinen maata myöten
kulkee, vierii, suun ja keuhkot sulkee,
kansa astuu katuvieriänsä,
astuu hiljalleen ja hiljaa kuiskii:
tullut turman on ja taudin aika.

Tämän jälkeen läpi meni vielä muutama runo, mutta jatkossa lehteen ilmestyi ilmoitus: ”Painoasiamies pyyhki pois runomme Voi konsuleita!”. Roomalaiseen historialliseen analogiaan turvautunut yritys kiertää sensuuri ja arvostella valtaapitäviä ei siis onnistunut, ja suut tukittiin historiaan jäävällä tavalla. Niin kuin nytkin.

Jukka Hankamäki

filosofi

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Siirtolaisten taakanjako on tie helvettiin

18/7/2018

sanoo Tsekin pääministeri Andrej Babiš.

Sunnuntaina Saksa suostui ottamaan vastaan 50 Välimereltä lauantaina pelastetusta 450 siirtolaisesta. Malta ja Ranska ilmoittivat jo lauantaina ottavansa 50 siirtolaista.

Tsekin kanta säilyy vankkumattomana: maa ei ota vastaan ensimmäistäkään siirtolaista Välimereltä. Tsekin pääministeri Andrej Babiš luonnehti twiitissään Italian pyyntöä taakan jakamisesta “tieksi helvettiin”.

Babišin mukaan taakanjako vain kannustaa ihmissalakuljettajia ja kasvattaa heidän tulojaan.

– Maamme ei ota [laittomia] siirtolaisia, Babiš twiittasi.

Tsekin pääministeri Andrej Babiš kehotti auttamaan ihmisiä heidän kotimaissaan sen sijaan, että heitä kannustettaisin lähtemään matkalle kohti vaurasta Eurooppaa.

EU-rajavalvontaviranomainen Frontex pelasti Välimereltä lauantaina 450 laitonta siirtolaista ja toi heidät Italian aluevesille. Italian pääministeri Matteo Salvini kieltäytyi päästämästä aluksia siirtolaisineen Italian satamiin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Oot sie täyvel järel?

18/7/2018

Kansalaiset ovat toki tienneet, että entinen sisäministerimme, joka seisoi tumput suorana ja päästi 2015 yli 32 000 mierolaista Suomeen suomalaisten elätettäväksi, on sekaisin, mutta että näin sekaisin.

Mitä hemmettiä te kokoomuslaiset oikein ajattelette?

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Euroopan kohtalonkysymys on se, miten Afrikka pärjää.

- Sillä, että me näperrellään joidenkin turvapaikkajärjestelmien kanssa, ei ole mitään tekemistä varsinaisen ison kysymyksen kanssa. Jos Afrikan väkiluku tuplaantuu, puhutaan satojen miljoonien ihmisten väestökasvusta lähitulevaisuudessa. Aito ratkaisu on, että luomme puitteita. Avun Afrikalle pitäisi olla massiivista, se olisi Euroopan järki. Mutta siinä muodossa, että he pystyvät itse rakentamaan oman tulevaisuutensa, Orpo sanoi Porin Suomi-areenassa.

Orpo kertoo Iltalehdelle, että massiivisella tuella hän tarkoittaa miljardisummia.

- Jos puhumme nimenomaan EU:n satsauksista Afrikan tukemiseen, kyllä me silloin puhumme miljardien kokonaisuudesta, jotta noin isolle maalle sillä olisi merkitystä. Suomi on liian pieni maa yksinään toimimaan, meidän täytyy kantaa oma kortemme kekoon, mutta EU kokonaisuudessaan on se, jolla näen olevan loistavat mahdollisuudet.

Lähde: Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Sinä maksat - miksi?

18/7/2018

Tässä esitellään oikein hyvä, etten sanoisi ylmäntinen vaihtoehto nykyiselle hulluudelle.

Pääministeri Juha Sipilä. Otathan tästä mallia?

Noin 50 Mindenin asukasta ovat taanneet pakolaisia Syyriasta. Nyt näiltä takaajilta vaaditaan maksettavaksi pakolaisten ylläpitokustannukset.

Angela Merkel sanoi meille, että ”me selvitään tästä”, kertoo vihainen 82-vuotias Magdalena Wichmann ja sanoo saaneensa 8 000 euron suuruisen laskun.

Magdalenan asiat ovat vielä hyvässä mallissa, jos tilannetta vertaa Stefan Straube-Neumannin tilanteeseen. Hän on saanut yli 60 000 euron laskun, koska takasi useamman pakolaisen. Tämän lisäksi hän järjesti vuonna 2014 20 tonnin vaateapukuljetuksen Turkin ja Syyrian raja-alueella pakolaisleirillä oleskelevilla pakolaisille.

– Mindenin syyrialaisille vaadittiin takaajaa. Minä allekirjoitin. Olin valmis maksamaan kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty. Se olisi ollut ehkä noin 10 000 tai 12 000 euroa, mutta en ollut valmis maksamaan koko ajasta ja näin paljon, kertoo Stefan.

Pakolaisten takaajat ovat sitoutuneet kustantamaan ylläpidon turvapaikan myöntämiseen saakka. Vuonna 2016 lainsäädäntöä muutettiin siten, että takaajat ovat vastuussa pakolaisistaan kolmen vuoden ajan, vaikka kansainvälinen suojelu olisikin myönnetty.

Welthaus-niminen pakolaisapujärjestö ja paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta vastustavat laskun maksattamista kansalaisilla. Asukkaat vaativat poliittista ratkaisua.

– Valtio kehottaa kansalaisia yhä enemmän vapaaehtoistyöhön, mutta kun me teemme jotain, he jättävät meidät yksin, kertoo eräs takaajista.

Lähde: West Deutsche Rundfunk

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Kansainvaellukset ovat vuosisadan megatrendi

18/7/2018

- EU on nyt pikkuhiljaa mutta vääjäämättömästi menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015 syksyllä. Ja se, että näin ei toimittu, jätti hirvittävän hintalapun - niin Suomeen, Saksaan kuin Itävaltaan, sanoi Perussuomalaiset rp:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho Suomi-Areenassa Porissa.

– En usko, että viisaus on niinkään voittanut Euroopassa, vaan on pelästytty niitä poliittisia seuraamuksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Tässä pitää herätä siihen todellisuuteen, että kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-Idästä eivät ole vuoden 2015 ilmiö. Ne ovat tämän vuosisadan megatrendi, joka selittyy yksinomaan väestöräjähdyksellä kolmannessa maailmassa, Halla-aho jatkoi.

Koko keskustelu nähtävissä jonkin aikaa täällä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ruotsin vankilat täyttyivät, vartijat vaarassa

16/7/2018

Vankilaväkivalta on räjähtänyt kasvuun. Uusia sellejä tarvitaan satoja lähivuosina.

Ruotsin vankiloiden käyttöaste on noussut neljässä vuodessa 85 prosentista 95 prosenttiin. Myös vankien hyökkäykset vartijoita vastaan ovat maan täpötäysissä vankiloissa kasvussa, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Vanginvartijat raportoivat viime vuonna 91 hyökkäyksestä. Luku on noussut 65 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana. Myös väkivaltaiset yhteenotot vankien välillä ovat kasvaneet 39 prosenttia.

– Väkivaltaisuudet eivät kasva vankien määrän kanssa lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti, Fredrik Wilhelmsson Ruotsin rikosseuraamuslaitokselta kertoo SVT:lle.

Göteborgin vankilan vartija Leif Kyldal kertoo, että vankiloiden tilojen ahtaus on yksi tärkeimmistä syistä vankilaväkivallan kasvulle.

– Meillä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia siirtää vankeja pois tiloista, joissa heidän ei kuulu olla. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisia vankeja ei tulisi sijoittaa muiden vankien sekaan. Tämä aiheuttaa itsessään ongelmia, hän kertoo.

Ruotsi on osoittanut poliisille lisää resursseja sekä kiristänyt tuomioiden rangaistusasteikkoja. Vankiloiden kapasiteettia on nostettava lähivuosina merkittävästi, sillä yhä useampi rikollinen tuomitaan esimerkiksi aserikoksista ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Oikeusministeri Morgan Johansson on todennut, että Ruotsi tarvitsee satoja uusia sellejä ja lisää pidätystiloja.

– Suuri haaste on saada vankeinhoitojärjestelmä siihen kuntoon, että se voi ottaa tuomitut vastaan ja kuntouttaa, jotta he eivät palaa rikoksen polulle.

Kuinka minusta tuntuu, että oikeusministeri Morgan Johansson ei ole ihan kartalla.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Helsingin Sanomat

15/7/2018

Hesarin raivokkaasti markkinoima Helsinki Calling -mielenosoitus lässähti – osallistujamäärä jäi pieneen murto-osaan tavoitteesta.

Helsingin Sanomien päivittäin harjoittaman EU-markkinoinnin ja populistien haukkumisen ohella suomalaiset ovat saaneet viimeisen viikon ajan ”nauttia” kolmannestakin kesäherkusta – nimittäin vimmaisiin mittasuhteisiin yltäneestä Trump-vastaisen Helsinki Calling -mielenosoituksen markkinoinnista.

HS on käytännössä joka päivä rummuttanut tulevaa mielenosoitusta yltiöpäisemmin kuin tapahtuman järjestäjät itse.

Otsikkoja ja sitaatteja viime päiviltä:

”Kansainväliset jättimediat kiinnostuivat sunnuntaille suunnitellusta Helsinki Calling –mielenosoituksesta”

”Helsinki Calling -mielenosoitus on saamassa valtavan potin kansainvälistä huomiota”

”Tuhansien mielenosoittajien odotetaan kulkevan Kaisaniemestä Senaatintorille – Helsinki Calling varmisti nimekkäitä puhujia sunnuntain mielenosoitukseen”

”Helsinki Calling -mielenosoituksessa puhuu sunnuntaina nimekkäitä aktiiveja Suomesta ja ulkomailta.”

”Suurimpaan, Helsinki Calling -mielenosoitukseen, odotetaan useita tuhansia ihmisiä.”

”Helsinki Callingin Facebook-tapahtumassa oli maanantaina vajaat 10 000 osallistujaa ja tapahtumasta kiinnostunutta. Mielenosoitukseen odotetaan jopa 15 000 osallistujaa.”

Trumpia ja Putinia saattaa odottaa Helsingissä jättimielenosoitus – järjestäjät odottavat peräti 15 000:ta osallistujaa”

Ilmaisesta mainoskampanjasta ei ollut apua. Viidentoista tuhannen osallistujan hehkutus lässähti noin pariin tuhanteen – ja siinäkin luvussa on mukana täysin viattomia turisteja.

Pari sanaa rooleista

Normaaleille demokratioille on tyypillistä, että neutraalit mediat uutisoivat mielenosoituksista, eivät varsinaisesti osallistu niihin. Mutta tällaisesta perushygieniasta ei ollut sunnuntaisessa Helsingissä tietoakaan.

Syistä, jotka ovat tavallisille kuolemattomille tuntemattomia, HS oli mielenosoituspuffiensa lisäksi tapetoinut Helsinginniemen englannin- ja venäjänkielisillä kettuilumainoksilla, joissa yhtiö sättii maahamme saapuvia suurvaltojen valtionpäämiehiä ja yrittää ilmeisesti samalla poseerata jonkinlaisena sananvapauden lähettiläänä.

Erikoinen tempaus, ei voi muuta sanoa. Yhtiön oma toiminta epädemokraattisen EU:n tauottomassa markkinoinnissa sekä itsenäisyysmielisten suomalaisten loputtomassa leimaamisessa ei ole mitään muuta kuin sitä itseään, mistä lehti muita syyttää.

Matias Turkkila

päätoimittaja

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kenelle Yle kaivaa kuoppaa?

15/7/2018

Muutamaa päivää ennen Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamista Yle yllättää tai paremminkin hämmästyttää.

Maailman kahden mahtimaan johtajan tapaaminen Helsingissä on imagollisesti Suomelle lottovoitto. Jokainen Euroopan maa kirkuen ottaisi vastaan Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen isännöinnin. Tapaamisen järjestyminen on kunnianosoitus Suomen harjoittamalle uskottavalle kansainväliselle diplomatialle. Presidentti Sauli Niinistön aktiivinen vuoropuhelu lännen ja idän välillä tuottaa tuloksia.

Piskuinen Singapore nousi kuukausi sitten koko maailman silmätikuksi, kun Pohjois-Korean presidentti Kim Jong-Un ja Trump tapasivat. Tätä julkisuutta Singapore ei olisi voinut ostaa edes rahalla. Singapore otti iloiten vastaan huipputapaamisen ja voi olla nyt iloinen onnistuneesta isännyydestään. Näin kaiketi pitäisi myös Suomen olla. Onhan Trumpin ja Putinin tapaaminen yksi merkittävin tapaaminen tänä vuonna koko Euroopassa.

Mutta mitä tekee Yle?

Yle kysyy ja uutisoi näyttävästi, mitä Taloustutkimus on runsaan 1 000 ihmisen haastatteluilla kesäkuussa pystynyt osoittamaan. Suomalaiset eivät arvosta Trumpia. ”Suomalaiset suhtautuvat suurella varauksella Donald Trumpin toimiin Yhdysvaltain presidenttinä.”

Jotta puukko varmasti osuisi ja uppoaisi, Yle ylistää uutisoinnissaan:

”Presidentti Trumpista on tullut suorastaan suomalaisia yhdistävä tekijä: kielteisen käsityksen Yhdysvaltain nykyisen presidentin toimista jakavat miehet ja naiset, pieni- ja suurituloiset sekä etelä- ja pohjoissuomalaiset.”

Ja Yle jatkaa: ”Vain pieni osa suomalaisista on sitä mieltä, että Trump on tehnyt maailmasta turvallisemman. Suurin osa suomalaisista uskoo, että Trump on heikentänyt sitoutumista ympäristönsuojeluun.”

Ylen uutisoinnissa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen joutuu arvioimaan, että Ylen kyselyn taustalla on kansainvälisen yhteistyön vastainen politiikka. Yhdysvallat on Trumpin presidenttikauden aikana vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta. Tullit Euroopasta tuotavaa terästä ja alumiinia vastaan tulivat voimaan kesäkuun alussa.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Mitäpä tutkimuslaitos ei tekisi rahasta.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen nolaa itsensä ja arvostetun tutkimuslaitoksensa todetessaan olevansa yllättynyt tuloksista. ”Hänestä on erikoista, ettei Pohjois-Korea-neuvotteluiden jälkeen tuon useampi suomalainen katso Trumpin tehneen maailmasta turvallisempaa.”

Taloustutkimuksen saama toimeksianto on häpeällinen osoitus siitä, miten valtiojohtoinen media toimii Suomessa ja pyrkii vaikuttamaan. Oli Yhdysvaltain presidentistä sitten mitä mieltä tahansa, sen toistaminen, että Donald Trump on idiootti, epäuskottava peluri, ailahtelevainen johtaja, jonka toimissa ei ole päätä ja häntää, on yritys mollata Suomen saama arvokas kunniainosoitus maailman kahden johtajan tapaamisen järjestäjänä.

Voisi kuvitella, että myös Ylelle olisi tärkeää, miten Suomea markkinoidaan senkin jälkeen kun Suomi juostiin maailmankartalle.

Ikävä kyllä Suomi on sitä, mitä meistä ajatellaan. Suomalainen tuote myy maailmalla pitkälti Suomi-kuvan kautta. Julkisen Sanan neuvoston tulisi Ylen rahoituksesta päättävien kansanedustajien lisäksi arvioida Ylen toiminnan tasoa ja objektiivisuutta.

Ilari Kotimäki

Keuruu, Pihlajavesi

Juttu on julkaistu Keski-Suomalaisessa ja löytyy täältä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Harrastusta

15/7/2018

Jos kansalaisilla on pysyvää harrastusta faktoihin, jotka koskevat laitonta ja laillista maahanmuuttoa, niin erinomaisen hyvä tietolähde löytyy tästä osoitteesta.

Valtioneuvoston sivuilta saa tietoa muun muassa siitä, mitä suomalaiset joutuvat maksamaan tästä Juha Sipilän, Petteri Orpon ja muutaman muun veijarin hauskasta harratuksesta.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2018 (83)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com