Saako olla vermolaista?

21/2/2013

Hevosenliha on ihmisravinnoksi käytettävää teurastetun hevosen lihaa. Suomessa sitä ei tavallisesti tuoteta kasvattamalla hevosia suoraan lihantuotantoon.

Ranskassa ja Italiassa kasvatetaan hevosia lihantuotantoon ja teurastetaan myös muualta tuotuja hevosia. Ranskassa hevosenlihaan erikoistuneet teurastamot (boucheries chevalines) myyvät hevosenlihaa, koska käytäntö on kielletty tavallisilta lihakauppiailta.

Brasiliassa kasvatetaan hevosenlihaa tehotuotannon keinoin. Myös muutamat suomalaiset lihavalmistamot käyttävät tehotuotettua brasilialaista hevosenlihaa, vaikka tuote on mielikuvaltaan suomalainen.

Joissakin kulttuureissa hevosenlihan syöntiä karsastetaan ja se on ruokatabu. Näin on muun muassa englanninkielisessä maailmassa ja romanikulttuurissa. Usein hevosenlihaa pidetään halpana korvikkeena, joka on köyhien ruokaa.

Suomeen hevosenlihaa tuodaan pääasiassa Etelä-Amerikasta, noin miljoona kiloa vuodessa, ja liha päätyy teollisuuden käyttöön. Myös omaa hevoskantaa teurastetaan lihaksi jonkin verran, noin tuhat hevosta eli 250 000 kiloa vuodessa.

Voileivissä käytetään tavallisesti savustettua tai suolattua hevosenlihaa. Lihaa käytetään useissa perinteisissä salamiresepteissä sekä metvurstissa, ja Kazakstanissa sitä käytetään hazyssä (hevosmakkaraa).

Lounais-Suomessa kuuluisin hevosenlihan ja -makkaran valmistaja oli piikkiöläinen Hvitfelt, joka markkinoi tuotteitaan muun muassa Turun kauppahallissa. Tehdas kuitenkin paloi runsaat kymmenen vuotta sitten. Hvitfeltin hevosmakkaraa valmistetaan edelleen Perniön Liha Oy:n tehtaalla. Turusta hevosmakkaraa saa edelleen useasta paikasta.

Muutama päivä sitten Euroopassa alkoi hevosenlihakohu, kun sitä myytiin naudanlihana. Monissa Euroopan maissa tuotteita vedettiin markkinoilta kohun seurauksena. Suomessa Lidlin naudanlihagulassista ja -raviolista löytyi hevosenlihaa ja se veti ne pois myynnistä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tuoteselosteisiin merkitsemätöntä hevosenlihaa on löydetty useista tuotteista. Poutun lisäksi tuotteita vetävät pois myynnistä Vaasan Oy Food Service ja SeaGood Oy Fort Deli.

Evira olettaa, että väärin merkitty hevosenliha voi olla "pelkkä vahinko".

Eviran yksikönjohtaja Kyösti Siponen toteaa, että tärkeintä on löytää virhemerkityt tuotteet ja vetää ne markkinoilta. Jatkossa elintarvikkeiden jäljitettävyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota, Siponen sanoo.

Itse olen vähitellen vähentänyt lihan käyttöä. Kanaa en syö lainkaan. Grillimakkaraa tai vastaavaa en ole syönyt vuosiin. Samoin ravintoloissa en tilaa pihvejä. Lihaa sisältävää pitsaa tulee syötyä ehkä kerran kuukaudessa. Sen sijaan käytän paljon kalaa, leipää, juustoa, puuroja, pähkinöitä, hedelmiä ja tietysti vihanneksia.

Yksinomaan kasvisten syöntiin en ole toistaiseksi siirtynyt, mutta olen asiaa viimeisen puolen vuoden aikana vahvasti ajatellut. Ratkaiseva askel näyttää tulevan näiden ruokakohujen vuoksi lähemmäksi ja lähemmäksi.

En usko hetkeäkään, etteikö suomalaistenkin tehtaiden hevosenlihan käyttö olisi tarkoituksellista.

Tämänkin kohun, joka unohtuu ihmisten mielistä muutamassa viikossa, takana on perisuomalaiseen tapaan yksi sana: ahneus.

Suosittelen niille henkilöille, joita kiinnostaa, mitä suuhunsa pistää Mats-Eric Nilssonin kirjaa Petos lautasella.

Kirjailija arvostelee teoksessaan elintarviketeollisuutta muun muassa runsaasta lisäaineiden ja aromien käytöstä sekä kuluttajien johtamisesta harhaan.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Mielevä hidalgo Don Quijote de la Mancha

20/2/2013

Tämä on toistaiseksi kuvitteellinen, mutta jo lähitulevaisuudessa totista totta oleva tarina.

Menestystarina tämä ei ole.

Olipa kerran Alli-mamma ja Voitto-pappa, jotka elelivät Salon kaupungissa pienessä rintamamiestalossaan, johon oli vuosikymmenten varrella tehty remonttia.

Alli oli ollut Salon Sähkö-ja Konetehtaassa käämimässä akkuja ja Voitto joen toisella puolella E & J Leinon valimolla raskaissa kolmivuorotöissä. Tuohon aikaan yrityksillä oli vielä omistajan kasvot ja omistajat pitivät huolta työntekijöistään.

Heillä oli kaksi lasta, tyttö ja poika, jotka olivat olleet maailmalla jo kauan ja tulivat omillaan toimeen.

Voitto jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle, kun täytti 65 vuotta, kuten sadat tuhannet suomalaiset ennen häntä. Hän ei ehtinyt nauttia eläkkeestä ja vapaa-ajasta kuin puolisen vuotta, kun vaikea aivohalvaus yllätti kesken lumen luonnin. Voitto joutui sairaalaan. Kehon oikea puoli oli halvaantunut, puhumaankin joutui opettelemaan uudestaan.

Voiton hoito tuli kalliiksi, koska Suomen valtiolla oli tärkeämpiä rahareikiä kuin omat kansalaiset. Salon kaupunkikin pyrki kaikin käytettävissä olevin keinoin leikkaamaan vanhusten hoidon kustannuksia.

Mikään ei auttanut. Allin ja Voiton eläke hupeni, koska valtio joutui lisäämään rahapulassaan eläkkeiden verottamista, kun valtiolla sattui olemaan Etelä-Euroopassa tärkeämpiä pöytiä, joissa johtavien poliitikkojen piti istua.

Eräänä päivänä Salon kaupungin rahatoimistosta otettiin Alliin yhteyttä. Säästöt oli syöty, nyt olisi pariskunnan vanhuudenturvakseen hankkima talo myytävä, jotta Voiton hoivamaksut voitaisiin kattaa. Ennen vanhaan vanhuksille piti jäädä eläkkeestä 20 prosenttia käteen, mutta lakia oli muutettu.

Edes Salon kaupungin rahatoimiston virkailija Syksy-Jutta Kabuli-Massi ei osannut tarkasti selvittää, mitä Voiton hoito oikein tulisi palvelutalossa maksamaan, koska vanhustenhoidon maksukäytänteet olivat Suomessa sekavat kuin synkimmän Afrikan viidakko.

Sen Alli Syksy-Jutan puheista käsitti, että he olivat tehneet pahan virheen, kun eivät olleet viisikymppisinä ryhtyneet miettimään, miten vanhuuden palvelut järjestettäisiin omalta kohdalta sitten, kun se aika tulisi.

Niinpä Alli joutui myymään rakkaan rintamiestalon ja muuttamaan vaatimattomaan vuokrayksiöön. Välirahalla hän maksoi Voiton asumisen ja hoidon avohoidossa. Allikin vanheni ja joutui lopulta hänkin hoitolaitokseen. Se ei ollut sama, missä Voitto asui. Kerran, pari vuodessa perheen lapset kuljettivat Allin katsomaan Voittoa. Voi niitä ilon hetkiä, jotka tietysti päättyivät satuttavan surullisesti.

Lopulta pariskunnan säästöt loppuivat tyystin. Heidän lapsensa päättivät lähettää vanhukset viimeisiksi vuosikseen hoitoon Slovakiaan, jonne oli jo 2010-luvulla rakennettu jättiläismäisiä dementikkojen hoitokoteja, joissa maksut olivat noin puolet Suomen vastaavista.

Suomen kun piti…

Tämä tarina ei tietenkään ole tosi. Toistaiseksi.

Todeksi se muuttuu kymmenen vuoden sisällä.

Olen jo muutenkin kirjoittanut aivan liikaa vanhuksista, tästä eteenpäin jätän sen tontin Marjatta Halkilahdelle, joka on antanut kasvot salolaiselle vanhustenhoidolle.

Toivotan hänelle onnea ja jaksamista, sillä minusta tuntuu, että hän on kuin hidalgo Don Quijote de la Mancha.

Me olemme hävinneet tämän pelin.

Suomi ei ole enää sivistysvaltio.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Nuorisotakuu

20/2/2013

Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu on lähtenyt liikkeelle takellellen. Monissa kunnissa ei edes tiedetä, mitä takuun toteuttaminen tarkoittaa.
Turun Sanomat kysyi Lounais-Suomen 38 kunnasta paljonko kunnassa oli vuoden alussa nuorisotakuun piirissä olevia nuoria. Alle puolet, eli 17 kuntaa tietää tai kertoo nuorten tarkan määrän.

Kunnat saivat tarkkoja ohjeita nuorisotakuusta vasta tammikuun puolivälissä. Salossa myönnetään suoraan, että rahat eivät riitä. Varsinais-Suomen TE-toimistossa vakuutetaan, että nuorisotakuu pannaan kuntoon.

- Toteuttaminen on ministeriön vaatimus. Me irrotamme siihen riittävät resurssit vaikka väkisin. Tästä voi seurata se, että muut työttömät asiakasryhmät jäävät hieman paitsioon, Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kimmo Puolitaival toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan paimenkirjettä kuntiin nuorisotakuun vauhdittamiseksi. Takuun laiminlyönnistä ei ole kuitenkaan luvassa sanktioita.

Niinpä.

Valtio sysää kuntien niskaan jatkuvasti uusia velvollisuuksia, muttei huolehdi kuntien toteuttamiskyvystä.

Mutta so what!

Sanktioita ei ole luvassa, joten annetaan olla.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Laurin koulu - II osa

17/2/2013

Salon perussuomalaiset yhdessä pienten puolueiden kanssa kuuli tänään Laurin koulun vanhempainyhdistyksen edustajia.

Vaihtoehtoja on tarjolla seitsemän, mutta oikeastaan niitä on tarjolla enemmänkin.

Vaihtoehto 1.

Rakennetaan uusi koulu. Hintalappu on 10–12 miljoonaa. Kustannukset ylittynevät, kuten muissakin kaupungin rakennushankkeissa, joten todellisuudessa koulu maksaisi 15–17 miljoonaa euroa. Tämä vaihtoehto on kaupungin taloudellisessa tilanteessa poissuljettu.

Vaihtoehto 2.

Koulu jatkaa Astrum-keskuksessa, ja sille etsitään lisää tilaa parakeista eli konteista erikoisluokkia ja ruokailua varten. Erikoisluokkien tilatarve on noin 660 neliötä.

En tiedä, onko Astrum-keskuksen omistajaa Lasse Jokista kuultu, mutta ainakin jotkut henkilöt ovat olleen huolissaan mahdollisista parkkiongelmista. Hintalappu tässä vaihtoehdossa on melkoinen, mutten voi valitettavasti sitä kertoa.

Vaihtoehto 3.

Oppilaat sijoitetaan Salon Moision ja Hermannin yläkouluihin sekä Armfeltin kouluun.

Tämä on kohtuullisen halpa vaihtoehto, mutta vaatii lisärakentamista Hermanniin. Ratkaisuvaihto lisää koulujen oppilasmääriä tasolle, joista aivan varmasti aiheutuu tulevaisuudessa mahdollisesti pitkään jatkuvia kasvatuksellisia ongelmia.

Vaihtoehto 4.

Oppilaat sijoitetaan Salon Moision ja Hermannin yläkouluihin, Armfeltin kouluun sekä Perniöön. Vaihtoehto kasvattaa yläkoulujen kokoa huomattavasti, hankaloittaa kuljetuksia ja vaatii lisärakentamista.

Vaihtoehto 5.

Koko Laurin koulu siirretään Saktan tiloihin.

Osa Saktan luokista on jo homeongelmien kourissa ja käyttökiellossa. Vaihtoehto vaatinee tilojen saneerausta ja erikoisluokkatiloja sekä liikuntasalin

Vaihtoehto 6.

Osa oppilaista sijoitetaan Saktan tiloihin ja osa jo olemassa oleviin yläkouluihin.

Tämä ei aiheuttaisi muutosta henkilöstöön lainkaan, ei suuria muutoksia kuljetettavien oppilaiden määrää, muissa kouluissa oppilaiden määrän kasvu olisi vähäistä ja Saktassa saneeraustöitä tarvittaisiin vähemmän.

Vaihtoehto 7.

Saneerataan tilat Laurille joihinkin muihin olemassa oleviin kiinteistöihin (esim. Ammattioppilaitos Mariankadulla, Nokian tyhjenevät tilat yms.)

Vaihtoehto on kallis.

Vaihtoehto 8.

Turun AMK:sta on tulossa liikelaitos. Yhtiölle on jo valittu toimitusjohtaja. Näkemys Turussa lienee se, että oppilaat ja toiminnot keskitetään Turun kampukselle. AMK:n omistajina ovat Turun kaupunki 91 prosentin ja Salon kaupunki yhdeksän prosentin osuudella.

Jos Salon AMK tyhjenee, tai sinne jää mahdollisesti pari opintolinjaa, Laurin koulun koko oppilasmäärä voidaan sijoittaa tänne.

Etuna olisi se, että muun muassa ruokailutilat olisivat valmiina.

Asiaa pitää vielä tutkia, mutta minusta loogiset vaihtoehdot olisivat 2, 7 ja 8.

Laurin koulun oppilasyhdistyksen toimihenkilöt, ymmärtääkseni myös oppilaat ja opettajat ovat vaihtoehdon kaksi takana.

Siispä tämän vaihtoehdon, kuten tietysti muidenkin, valmistelua on syytä jatkaa, koska nyt esitetyillä perusteilla opetuslautakunnan, hallituksen tai valtuuston ei ole mahdollista tehdä kunnollista pitkäjänteistä päätöstä.

Huomioon pitää ottaa myös sosiaaliset ja inhimilliset tekijät, joilla on oppilaisiin mahdollisesti läpi koko elämän kestäviä vaikutuksia.

Näen mielelläni, että oppilasyhdistyksen hallitus keskustelee myös vanhojen puolueiden kanssa vallitsevasta tilanteesta.

Näkemyseroja tietysti syntyy, mutta mitä enmmän päättäjät asiasta tietävät, sen helpompi on tehdä päätöksiä

13 kommenttia          Bookkaa tämä

Taideteos Sauli Niinistöstä

16/2/2013

On siinä taiteilija Marjatta Tapiolaa mahtanut naurattaa koko ajan matkalla pankkiin.

Rouva taitelija kertoi maalanneensa Niinistöä vuoden verran. Joopa joo.

Onneksi vanhat työt on sentään piilotettu paremmin.

No, eipä ollut hääppönen Rafael Wardinkaan työ Tarja Halosesta.

Se paljon puhuttu parempi väki näkee tämmöisissä töherryksissä ties mitä ismejä, mutta suuri yleisö on Niinistön kuvan tuominnut ronskilla kädellä. Mediassa sitä on nimitelty näin:

- Tuo kuva näyttää ihan vanhalta juopolta jolla on naamassa ruusu tai naevus flammeus.

- Tämä on vielä surkeampi kuin Halosen muotokuva.

- Kävin pari kuukautta sitten Havannassa, jossa paikallinen katutaiteilija vetäisi parissa minuutissa 5 eurolla huomattavasti paremman näköisluonnoksen.  25.000 euroa veronmaksajien rahoja tuosta töherryksestä osoittaa, että julkinen rahankäyttö on täysin tolkutonta.

- Vaalien alla naurettiin persuille, kun kritsoivat post-modernismia (läpällä). Sitten suolletaan tälläistä dadaismin oloista paskaa vieläpä presidentistä.

- Kännissä sutaistu kuvatus jostain randomista leprapotilaasta.

- Tuu siivoaan minun näppäimistö ja näyttö kolasta!

- Se joka tilasi kuvan Marjatta Tapiolta nyt vain sattuu vihaamaan Niinistöä. Ei tässä sen suurempaa draamaa ole.

Kansa on puhunut. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä.

Paska on hyvää.

8 kommenttia          Bookkaa tämä

Halla-aho pysäytti polkuauton

15/2/2013

Perussuomalaisten kansanedustaja, tohtori Jussi Halla-aho on pysäyttänyt polkuauton.

Ministeri Lauri Ihalainen on samaa mieltä.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Laurin koulu

15/2/2013

Tämänpäiväinen SSS kertoi Laurin koulun tulevasta kohtalosta.

Uutisessa esiteltiin seitsemän eri vaihtoehtoa, joita opetuslautakunta ja kaupungin hallitus parhaillaan selvittelevät.

Valtuustoryhmät käsittelevät asiaa omissa kokouksissaan.

Perussuomalaiset järjestää oman tilaisuutensa sunnuntaina.

SSS:n mukaan laurin koulut vanhemmat toivovat Laurin koulun jatkavan Astrum-keskuksessa.

Se on yhtenä vaihtoehtona mukana, kun asiasta päätetään.

Toivottavasti Laurin vanhempain yhdistys käyttää hyväkseen neuvottelumahdollisuutta virkamiesten lisäksi suoraan valtuutettujen kanssa.

Mitä enemmän meillä on tietoa ja mitä enemmän saamme kuulla muun muassa oppilaiden vanhempia, sitä paremman päätöksen pystymme toivottavasti tekemään.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kunnat tarvitsevat suojelusenkelin

15/2/2013

Vanhaan hyvään aikaan, jos se sellaista oli, kunnat elelivät hissuksiin, kantoivat veroa asukkailtaan ja saivat valtiolta tukiaisia. Kuntien tarkoitus ei ollut tuolloin, eikä ole nytkään kerätä omaisuutta vaan tuottaa palveluja. Se on kuntien perustehtävä. Tulot ja menot olivast suurin piirtein tasapainossa vuosikymmenestä toiseen, kunnes tapahtui jotain.

Tuli Euroopan Unioni.

Kahdessatoista vuodessa kuntien valtionosuudet ovat pudonneet noin 50 prosenttia.

Yhä harvempi kunta pystyy tuottamaan lakisääteisiä palveluita siten, kun ne pitäisi tuottaa. Vapaaehtoisia palveluita leikataan. Investoinnit pannaan jäihin.

Viime vuonna Manner-Suomessa oli 320 kuntaa. Näistä 220 vuosikate ei kattanut poistoja eli suomeksi sanottuna kunnan eri lähteistä saama rahoitus ei ole riittänyt muun muassa kulumisesta aiheutuneisiin investointeihin. Tämä on tilanne luonnollisesti myös Salossa, joka on äkillisen rakennemuutoksen kaupunki, ollut sitä jo vuodesta 2009.

Kuntien tilikauden tulos on ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen tappiollinen. Kunnat ovat joutuneet ottamaan hirveitä lainoja. Lainakanta on noin 3,5-kertainen vuoteen 2000 verrattuna.

Yllättäen pahimmassa kurimuksessa ovat kunnat, joissa on 40 000-100 000 asukasta. Salossahan asukkasmäärä on poismuutosta johtuen pudonnut alle 55 000:n. Kriisikuntaehdokkaita on tuosta sadasta vielä pärjäävästä vähenemässä kovaa vauhtia.

Valtion pitäisi tulla apuun veropohjan laajentamisen, valtionosuuksien leikkauksista pidättäytymisen ja kuntien velvollisuuksien uudelleenarvioinnin kautta.

Salo on kovien aikojen edessä.

Ankarat ratkaisut ovat välttämättömiä, odotteluun ja jahkailuun ei ole varaa. Päättäjät ovat puun ja kuoren välissä.

Näiden todella ikävien ratkaisujen tekemisen aika on nyt.

Varmaa on, että jokainen salolainen huomaa säästötoimet omassa kukkarossaan ja elämässään, valtion rahat kun tarvitaan Etelä-Euroopan maiden tukemiseen.

Ainoa pelastus olisi, jos Saloon saataisiin useita tuhansia uusia työpaikkoja.

Salolaiset kuntapäättäjät olivat eilen perehdyttämistilaisuudessa, jossa elinkeinopolitiikasta vastaavat henkilöt kertoivat tämän hetkisestä tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Monenmoista on tekeillä, jotta Saloon saataisiin uusia yrityksiä. Uusien yritysten tulo edellyttää kuitenkin, että palvelut ja myös veroprosentti ovat kohdallaan. Muuten ei kaupungillamme ole vetovoimaa.

Tähän asti tulokset ovat olleet laihoja, mutta asioita esitelleiden mukaan tilanne on paranemassa, joskin hitaasti.

5 kommenttia          Bookkaa tämä

Kajala - osa II

13/2/2013

Hups, kiirettä on piisannut niin, että vasta nyt pääsen kertomaan Kajalakodin tämänhetkisestä tilanteesta. Kävin muutaman perussuomalaisen kanssa paikan päällä sunnuntaina 10.2.2013.

Tässä virallista liturgiaa:

Kajalakoti on rakennettu useassa vaiheessa, eikä siihen ole tehty selkeää perussaneerausta. Ensimmäinen osa on vuodelta 1938 ja laajennusosat 1960- ja 70-luvun vaihteessa. Viimeinen laajennus tapahtui 1990-luvun lopulla.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos on suorittanut yksikössä 16.9.2010 turvatarkastuksen, jonka perusteella yläkerran 13 paikkaa tyhjennettiin. Kiinteistöön asennettiin automaattinen paloilmoitinjärjestelmä maaliskuussa 2011. Myös sprinklerjärjestelmä asennettiin.

Kajalakoti voidaan kokonaisuudessaan siirtää psykososiaalisen (mielenterveys kuntoutujien) osaston käyttöön vuonna 2016.

Tyhjennys toteutetaan viiden vuoden aikana vähitellen. Asukkaat siirtyvät joko kaupungin omiin (esim. Anninkartanon laajennus) tai ostopalvelupaikkoihin. Vapautuvat vakanssit siirretään pääasiassa kotihoitoon. Yläkerran 13 paikan lopettamien mahdollistaa noin viiden työntekijän/vakanssin siirtämisen esim. Kiskon uuteen kehitysvammahuollon yksikköön.

Tässä todellinen tausta ja tilanne:

Kajalakoti rakennettiin vasiten kunnalliskodiksi vuonna 1938. Se oli kaksikerroksinen kivitalo, jossa neliöitä oli 580. Kellarissa oli tilaa 290 neliötä ja paikkoja 36.

Vuonna 1972 valmistui edellä mainitun osan kylkeen uusi vanhainkoti, jossa oli pihatasossa 27 yhden hengen ja viisi kahden hengen huonetta. Tämän jälkeen koko talossa oli neliöitä 1 528 ja kellarissa 600. Asukaspaikkoja oli 37.

Uusia hoitopaikkoja pykättiin vuonna 1991, jolloin valmistui 12 yhden hengen huonetta. Laajennuksessa neliöitä tuli lisää 308.

Samassa rempassa vanhimman osan huoneita laajennettiin 1–2 hengen huoneiksi ja niihin sijoitettiin pääosin vuoteeseen hoidettavia, jotka eivät enää pystyneet käyttämään itsenäisesti muun muassa vessoja eikä suihkuja.

Samassa remontissa liian ahtaat huoneet otettiin muuhun kuin asukaskäyttöön. Paikkaluku väheni hiljalleen vuoteen 2007 mennessä siten, että Salon kaupungin omistukseen siirtyessään paikkoja oli 63.

Katsotaanpa, mitä muuta Kajalassa on puuhailtu ja korjattu:

1973 kunnalliskodin vesijohto uusittiin. Uusinnan yhteydessä kymmenen yksityistaloutta jäi omaan liittymään.

Vuonna 1980 palvelukutsujärjestelmä rakennettiin vuoden 1938 osaan rakennusta.

Vuonna 1984 hissi rakennettiin uusiksi vuoden 1972 osasta kolmanteen kerrokseen.

Vuonna 1988–1989 vanhimman osan alakerta ja putket korjattiin sekä henkilöstön sosiaalitilat siirrettiin.

Vuonna 1988 Kajalakoti sai oman, pinta-alaltaan hieman vajaan kolmen hehtaarin, tontin, jonka sisään mahtuivat kaikki alueella olevat rakennukset.

Vuonna 1990 rakennettiin 12 uutta yhden hengen huonetta ja maalattiin vuonna 1972 rakennettu osa eli sisäseinät ja asukashuoneisiin johtavat ovet. Laajennus mahdollisti ison, ehdottomasti turvallisen ulkoiluun tarkoitetun sisäpihan, joka on kovassa käytössä edelleen.

Vuonna 1992 rakennettiin sisäinen palovaroitinjärjestelmä, jolla oli yhteys palokuntaan. Yhteys katkaistiin, kun hälytyskeskus siirtyi Turkuun.

Vuosina 1991–1992 saneerattiin vuoden 1938 osa, asukashuoneet ja eri vuosilta olevien osastojen yleisilme yhtenäistettiin. Ikkunat, katot ja lattiat uusittiin, asbestit poistettiin, antennit, puhelinjohdot, hoitajakutsujärjestelmä ja palovaroittimet uusittiin. Ulko-ovelle tehtiin hälytysjärjestelmä karkaaville asukkaille.

Vuosina 1993–1994 uusittiin sisävesijohdot, päärakennus ja piharakennukset maalattiin.

Vuonna 1995 vuoden 1938 osan tiilikatto uusittiin.

Vuonna 1996 rakennettiin vuoden 1972 ja 1991 laajennusten tasakatto muutettiin harjakatoksi.

Vuonna 1997 rakennettiin palopoistumistie yläkerroksissa asuville.

Vuonna 2001 hissin kone ja kori uusittiin.

Vuonna 2004 piharakennukset maalattiin.

Vuonna 2006 vanhimman osan yläkertaan rakennettiin uusi, erillinen suihkuhuone, vanha wc- alusastioitten ym. huoltohuone saneerattiin ja rakennettiin vainajan kylmäsäilytystila.

Vuonna 2007 laitos liitettiin Inkereen koulun kaukolämpöverkkoon.

Huomaamme, että laitosta on huollettu ja korjattu erittäin hyvin. Sitten levisi tieto kymmenen kunnan yhteen liittämisestä ja kas, valtuuston jo hyväksymät uudet remonttisuunnitelmat jäädytettiin.

Näitä asioita oli tuolloin suunnitelmissa:

Vuonna 2008 aloitettaisiin 1972 käyttöönotetun osan asukashuoneiden väljennysremontti. Tarkoitus oli muuttaa kahden asukkaan solu yhden asukkaan käyttöön. Huone olisi ollut  mahdollista ottaa myös pariskunnan käyttöön.

Ulko-oveen piti tulla kulunvalvonta ja mahdolliset palohälytykset piti siirtää hälytyskeskukseen. Sprinkelereiden ja ilmastoinnin uusiminen oli suunnitelmassa vuosiksi 2007–2009.

Tässä vaiheessa kannattaa huomioida, että ”Yhtymävaltuusto haluaa, että Kajalakoti toimii lähialueen vanhainkotina tulevaisuudessakin”.

Lakkauspäätös Kajalakodista tehtiin vuoden 2011 syksyllä äänin 50-25.

Muuta huomioitavaa:

Vuosina 1978–2008 talossa oli päätoiminen ahkera ja taitava talonmies, joka teki vuosittain remontteja joka lähtöön. Hän uusi keittiön kalusteita, teki pintaremontteja, kaikkea mahdollista. Talon ulkopuolisia ammattimiehiä ei tarvittu kuin sähkö- ja LVI-töihin.

Nyt on Kajalaan tulossa 11 mielenterveyskuntoutujien paikkaa (neljä heistä saapuu tällä viikolla). Tätä varten talo on jaettu kahtia. Vanhuksille on varattu 21 paikkaa ynnä yksi intervallipaikka.

Kun joku vanhuksista kuolee, uutta henkilöä ei oteta tilalle vaan Kajala koti ajetaan alas. Paikkoja jää vapaaksi, mutta keitä varten nämä paikat ovat, kun Salossa ”vanhusten määrä ja laitoshoidon tarve ei enää lisäänny”?

Väite on kummallinen, sillä Suomessa vanhusten määrä lisääntyy ainakin seuraavat kolmekymmentä vuotta. Kaikkia ei voida hoitaa kotiin vaan laitoshoitopaikkoja tarvitaan aivan varmasti.

Tätä ei ratkaista sillä, että Salo tekisi sopimuksen yksityisen monikansallisen toimijan kanssa, joka maksaa veronsa muualle kuin Suomeen.

Kajalasta puuttuu myös johtaja, joka uuden lain mukaan (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) pitää toimintayksikössä olla.

Näin kuuluu ko. lain pykälä 21:

”Johtaminen

Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa siitä, että asiakastyössä noudatetaan 13, 14 ja 19 §:ssä säädettyjä periaatteita sekä että palvelut täyttävät muutkin niille asetetut vaatimukset. Toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä.”

No niin, siinä historiaa.

Kajalakodin sijainti on tavattoman hyvä. Se on umpiperässä melko kaukana yleisestä tiestä, joten vanhuksilla on siellä hyvä asua. Laaja ja kesäaikaan kaunis piha on kaikilta neljältä puolelta suljettu. Siellä vanhukset voivat oleskella omin päin vapaasti ilman pienintäkään vaaraa täysin turvallisesti.

Tällä hetkellä Kajalakoti on myös ehdottoman paloturvallinen. Sisärakenteissa on käytetty osin kiveä (muurattua tiiltä) ja gyproc-levyä. Sisällä koti henkii lämpöä.

Henkilökunta vaikuttaa erittäin ammattitaitoiselta ja tehtäviinsä omistautuneilta.

Vanhustenhoitoa ei pidä tuoda luottamushenkilöiden päätettäväksi tipoittain vaan on laadittava yksinkertainen ja selkeä kokonaissuunnitelma. Jokaiseen rakennukseen, joissa vanhuksia hoidetaan, on nimitettävä oma johtaja.

Mikä tärkeintä, jokaisella paikalla pitää olla oma kustannusarvio, josta johtaja työntekijöidensä kanssa on vastuussa.

Lyhyesti sanoen, päätäntävaltaa pitää siirtää organisaatiossa alaspäin hieman Sveitsin mallin tapaan. Tarpeettomat johtajat ja virkamiehet organisaation yläpäässä pitää irtisanoa vuoden 2014 alusta alkaen.

Tällä samalla metodilla tulee hoitaa KAIKKI kaupungin laitokset, olivat ne sitten päiväkoteja, kouluja tai vanhusten hoitopaikkoja.

Ja mikä tärkeintä:

Vanhukset eivät enää saa olla Salossa heittopusseja, joiden elinolosuhteista leikataan ensimmäiseksi, koska he eivät kykene puolustautumaan.

Vanhukset ovat luoneet Suomesta hyvinvointivaltion, jota muun muassa kokoomuslainen pääministeri jatkuvasti muistaa meille hehkuttaa.

Hän unohtaa kuitenkin kokonaan, että hyvinvointivaltion mahdollistivat juuri ne ihmiset, jotka nyt tarvitsevat apua.

Kaikki liittyy kaikkeen, mutta Suomen ja poliitikkojen velvollisuus on huolehtia omasta kansastaan, eikä kreikkalaisista, espajalaisista ja kyproslaisista vaan suomalaisista.

Tämä voidaan ottaa vihreän kaupungin, jossa on hyvä asua ja yrittää, punaiseksi langaksi.

Vihreässä kaupungissa on pystyttävä takaamaan seniorikansalaisille elämisen arvoiset viimeiset päivät.

Tähän liittyy hyvin vahvasti Kajalakoti.

Kajalakodin toimintaa ei saa missään tapauksessa lopettaa. 

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Kajala - osa I

11/2/2013

Jossain Koivistossa mesikämmen asustaa

varastellen hunajaa.

Hunajaa se syö.

Ihmisolennossa pedos syntyy uudestaan

pallo siirtyy radaltaan, karhun kämmen lyö.

Karhun naapurissa, pikku-Miska askaroi.

niin kun minäkin, sinäkin, meistä jokainen.

Voiko johtajilta midän uutta odottaa,

midä niildä sai…

Kävin eilen sunnuntaina muutaman perussuomalaisen kanssa katsastamassa Kajalakodin. Sinne kun on vapaa pääsy ja avoimet ovet.

Pöyristyin.

Huomenna, jos jaksan, kirjoitan rabortin...

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2018 (67)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com