Salon markkinat - part 2

28/9/2013

Kuvia Salon syysmarkkinoilta, jotka pidettiin 26.-28.9.2013.

Vas. Petteri Rantanen, Pentti Vahtera, Sinikka Makkonen, Juha Björkstrand ja Tapio Ruohonen.

Vas. Sininen persuhuivi kaulassa Heikki Tamminen, Mikael Nissi, Juha Väätäinen, selin jousiammunnan Suomen mestari Sanna Leivonen jne. Kauhea määrä Suomen mestareita samalla kertaa. Pitäisiköhän heidät kutsua joskus yhteiskuvaan?

 

Jani Salomaa ja Marjatta Halkilahti.

Vas. Niko ja Henry Kurila, joita aina mainostelen facebookissa. Herrat kävivät katsomassa meitä, mutta pitää tietysti sanoa, että he ovat sitoutumattomia, eivätkä kuulu perussuomalaisiin. Kuten eivät monet tässä kuvasarjassa esiintyvät muutkaan henkilöt.

Nämä kolme sinistä kaulaliinaa pitävät miehet sen sijaan kuuluvat. Vas. Salon seudun Perussuomalaisten puhenjohtaja, Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustajan avustaja Heikki Tamminen, Salon kaupungin hallituksen jäsen ja kaupungin valtuutettu Tapio Äyräväinen ja kansanedustaja, Euroopan parlamentin jäsenehdokas, liikuntaneuvos Juha Väätäinen. 

 

Isoja miehiä. Mikael Nissin oikealla puolella oleva "pikkupoika" on Tapio Ruohonen, jolla on taskussaan voimanoston MM-pronssia. Oikealla Ilkka Seppälä Salon Voimailijoista.

Ruohonenkaan ei ole mikään pieni mies, mutta nämä kaksi muuta herraa ovat vain yksinkertaisesti kaapin kokoisia, käyttääkseni kulunutta lainausta. Heidän mielensä tekee kovasti Ollikkalan saunaan.

 

 

Ja lisää voimailulajien harrastajia. Nyrkkeilyn SM-kultamitalisti Jarkko Putkonen, joka ottelee nykyisin paidattomana ja palvelee ammattisotilaana - tällä hetkellä Libanonissa. Jarkko kertoi matsaavansa seuraavan kerran tosimielessä ensi vuoden maalis-huhtikuussa.

 

Hän on täällä tänään. En ole milloinkaan nähnyt niin suurta mielenkiintoa kohdistuvan poliitikkoon kuin lauantaina Perussuomalaisten teltalla, kun kansanedustaja, tohtori Jussi Halla-aho saapui paikalle. Hänen suosionsa tuo mieleen rock-tähden suosion. Kiinnostus on valtavaa.

 

Jarno Vieno ja Jussi Halla-aho.

Seuraavat kuvat ovat Jarno Vienon ottamia. Kiitos Jamo, upeita kuvia.

 

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon markkinat

27/9/2013

Tämä mies oli tänään Salon markkinoilla.

Lisää kuvia tulee iltasella, jahka keritään.

11 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon sopeutusohjelma ja säästöt

26/9/2013

SSS:n toimittaja Vesa Käiväräinen kirjoitti tänään kolumnin, jossa avasi seuraavaa maanantaina kaupungihallituksen käsittelyyn tulevaa Sopeuttamissuunnitelmaa vuosille 2014-1016 rohkealla tavalla.

Alla on koko käsittelyyn tuleva teksti lukuunottamatta taulukoita. Ne te voitte katsoa kaupungin sivuilta osoitteesta: www.salo.fi

Kaupunginhallitus

30.9.2013

Asia numero 427 

Sopeuttamissuunnitelma vuosille 2014-2016

Kaupunginhallitus

Valmistelija: talousjohtaja Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi

kehittämispäällikkö Kauko Lindholm, kauko.lindholm@salo.fi

kehityspäällikkö Janne Hyvärinen, janne.hyvarinen@salo.fi

Koska vuoden 2013 talousarvion alijäämä on suurempi, kuin taseen ylijäämä, on taloussuunnitelmassa tai erillisellä ohjelmalla osoitettava, miten talousarvion laatimisvuoden taseeseen kertynyt alijäämä katetaan.

Tilinpäätösennuste vuodelle 2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kevään lisätalousarviossa mm. muita toimintamenoja karsittiin n. 2,0 milj. euroa ja vastaava summa siirrettiin henkilöstömenojen katteeksi kattamaan osaa 7,0 milj. euron henkilöstösäästötavoitetta. Seitsemän ensimmäisen kuukauden pohjalta tehtyjen talousarvion toteutumisennusteiden perusteella tilikauden tulos tulisi olemaan vähän budjetoitua parempi. Kun lomautuksen vaikutus on talouden kannalta positiivinen, on todennäköistä, että ennusteeseen päästään.

Viimeisen 12 kuukauden ulkoisten toimintamenojen toteutuma elokuulta 2012 heinäkuulle 2013 on 331,4 milj. euroa. Vuotta aikaisemmin saman jakson menot olivat 342,2 milj. euroa. Erotuksesta lomautusten vaikutus on arviolta n. puolet. Viime vuonna aloitettu kulukuri näkyy toteutumassa. Tätä kulukuria tulee jatkaa ja toimia on tehostettava kaikin mahdollisin keinoin.

Jos vuoden 2013 alijäämä saadaan budjetoitua pienemmäksi jää tulevina vuosina katettava alijäämä pienemmäksi ja velkaantumisvauhti hitaammaksi. Salon heikko työllisyystilanne tulee heijastumaan tämän vuoden veropohjaan ja sitä kautta lopulliseen verokertymään.

Tänä vuonna kunnalle tilitetään viime vuoden irtisanomispakettien veroja ja tilityksessä valtion verohallinnossa tapahtuva rytmin muutos tuo tälle vuodelle kaksi jäännösverotilitystä. Ne nostavat osaltaan tämän vuoden kertymää. Em. johtuen talousarvion mukainen kunnallisvero tulee ennusteen mukaan ylittymään. Koska viime vuoteen verrattuna kuluvana vuotena kunnallisveroissa verotettava tulo laskee selvästi, on ensi vuoden arvio tehtävä erityisen varovaisuuden periaatteella. Yhteisöverojen kertymät ovat olleet koko valtakunnan tasolla odotettua pienempiä. Ennusteen mukaan päästään lähelle lisätalousarviossa tarkistettua summaa.

Valtuustolle on valmisteltava kuntalain 65 §:n mukainen talouden tasapainotusohjelma, koska vuoden 2013 talousarvion alijäämä on ennusteenkin mukaan suurempi, kuin taseen ylijäämä.

Taloussuunnitelmassa tai erillisellä ohjelmalla on osoitettava, miten talousarvion laatimisvuoden taseeseen kertynyt alijäämä katetaan. Tilintarkastaja on kertomuksessaan muistuttanut tästä asiasta.

Valtuuston hyväksymä talousarvio on toimialoittain nettositova eli määräraha on ”toimiala – netto”. Lautakunnilla on vastuu talousarvion määrärahojen riittävyydestä. Talousarviomäärärahaylityksiä tulee kaikin tavoin välttää jatkamalla nykyistä tarkan talouden linjaa.

Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kiinnittivät lausunnoissaan huomiota viime vuoden runsaisiin lisämäärärahapyyntöihin. Salon kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmisteluohjeet, taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 sekä investointiohjelma 2014-2018 "Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia kaupungin nykyisessä toimintatavassa ja tehtävien organisoinnissa ei taloutta saada tasapainoon.

Nykyisten tulo-odotusten pohjalta laskettuna strateginen sopeuttamistarve on vuonna 2014 yli 30 milj. euroa. Taseen yli-/alijäämä tili kääntyy negatiiviseksi vuoden 2013 lopussa. Kertyvän alijäämän kattaminen edellyttää toimintamenojen karsimista vuoden 2013 tasosta sekä toimintatuottojen kattavuuden nostamista. Em. toimista huolimatta sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroja tulee korottaa.

Vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmassa toteutetaan vuoden 2013 aikana hyväksyttävää sopeuttamisohjelma. Painopisteen tulee olla vuodessa 2014. Tavoitteena on saada talous tasapainoon vuoteen 2017 mennessä.

Toimenpideohjelma lähtee siitä, että vuonna 2014 vuosikate on yhtä suuri kuin nettoinvestoinnit, jolloin kunnan velkaantuminen pysähtyisi. Velkaa otetaan yhtä paljon kuin lainoja lyhennetään. Vuosikatteesta mitattuna sopeuttamistarve on 22 – 23 milj. euroa. Tilikauden tulos on edelleen alijäämäinen.

Vuodelle 2015 tavoitellaan vuosikatetta, joka on yhtä suuri kuin poistot. Tällöin tilikauden tulos on nolla ja taseen alijäämä ei enää kasva. Sopeuttamistarve on n. 6,0 milj. euroa.

Vuosien 2016-2017 aikana vuosikate on nostettava sellaiselle tasolle, että vuosina 2013-2014 syntynyt n. 10,0 milj. eurona alijäämä saadaan katettua."

Sopeuttamispolku vuodelle 2016

Tavoite 1

Vuosikate on yhtä suuri kuin investoinnit netto

Kunnan velkamäärä ei enää kasva. Lyhennykset maksetaan uudella lainalla

Tavoite 2

Vuosikate on yhtä suuri kuin poistotTilikauden tulos on 0 ja taseen alijäämä ei enää kasva ja lainamäärä lähtee laskuun

Tavoite 3

Tulos on ylijäämäinen

Valmistelevat toimenpiteet:

Vuoden 2014 talousarvioraamin tulopohjan tarkistus

- Veroprosentin korotus 19,75 – 20,75 n. 7,8 milj. euroa

-  Kiinteistöveroprosenttien korotus n. 2,0 milj. euroa

-  Tasausjärjestelmä 5,2 milj. euroa

-  Yhteensä 15,0 milj. euroa

Palvelurakenteeseen tehtävät muutokset

-  Pohjustettiin kuntapalvelujen vertailuhankkeella

- Tavoitteena toimintojen tehostaminen ja palveluverkon supistaminen

- Ml. Koulukylä-selvitys, Kirjasto-selvitys

-  Toimialojen tavoitteet vuodelle 2014 yhteensä 4,2 milj. euroa

-  Toimialojen tavoitteet vuodelle 2015 yhteensä 3,8 milj. euroa

-  Toimialojen tavoitteet vuodelle 2016 yhteensä 2,0 milj. euroa

Organisaatiorakenteen muutokset

Uuden johtamisrakenteen luonti

- Tavoitteena asiakaslähtöisyyden lisääminen, toimintojen tehostaminen ja henkilöstösäästöt. Kaupunginhallituksen tuloskortin mukainen tavoite vuosille 2014-2016 on 5,0 milj. euroa.

Luonnollisen poistuman säästötavoite

- vuodelle 2014 yhteensä 1,1 milj. euroa

- vuodelle 2015 yhteensä 1,2 milj. euroa

- vuodelle 2016 yhteensä 1,2 milj. euroa

Henkilöstösäästötavoite vuosina 2014-2016 on yhteensä 8,5 milj. euroa. Eri säästötoimenpiteiden vaikutusten arviointeja on tehty seuraavista kohteista:

 - Hammashoito

 - Varhaiskasvatus

 - Tuntijako

 - Karjaskylän koulu

 - Montessoriopetus

 

Toimenpideohjelma vuosille 2014-2016

 

Konsernipalvelut 200 000

 

Sosiaali- ja terveystoimi 2 420 000

 - vanhuspalvelut 1 700 000 - terveyspalvelut 520 000

- päihdetyö 200 000

 

Sivistystoimi 6 179 000

- perusopetus 1 672 000

- varhaiskasvatus 3 680 000

- kirjastopalvelut 667 000

- kulttuuripalvelut 160 000

 

Tekninen toimi 1 200 000

- kiinteistöjen myynti 1 000 000

- muut 200 000

- Saktan kiinteistö

 

Luonnollisesta poistumasta johtuvat henkilöstösäästöt 3 500 000 

YHTEENSÄ 13 499 000

 

Tavoitteena on saada talous tasapainoon vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vuoden 2013 tasosta toimintakatteen muutoksen pitää olla 13 milj. euroa.

Toimenpideohjelmassa sovittavien rakenteellisten muutosten lisäksi vuosina 2014-2016 on jatkettava vaikeutettua rekrytointia ja hankintarajoituksia.

Vuodesta 2012 laskettuna katteen muutostarve on 18 milj. euroa. Sopeuttamisohjelman laskennan lähtökohtana on vuoden 2013 talousarvion toimintakate 269 milj. euroa. Tähän tulee lisätä 7 milj. euroa, joka leikattiin henkilöstömenoista pois. Laskennan lähtöluku on 276 milj. euroa eli sopeuttamistarve vuoteen 2016 on 26 milj. euroa.

Suunnitelmakaudella 2013-2016 veroprosenttien korotusten johdosta verotulot kasvavat vuositasolla n. 10 milj. euroa ja valtionosuuden tasaus poistuu, joka nostaa valtionosuuksia n. 6 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuksiin tehdään lain edellyttämät indeksitarkistukset, jonka vaikutus on n. 2 milj. euroa. Suunnitelmakaudella on myös varauduttava valtionosuusleikkauksiin. Poistot alenevat n. 1 milj. eurolla omaisuuden myynnistä johtuen. Edellä kuvatuilla toimilla talous on mahdollista saada

tasapainoon vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sopeuttamissuunnitelman vuosille 2014-2016. 

6 kommenttia          Bookkaa tämä

Kataisen leikkaukset lisäävät kurjuutta kunnissa

26/9/2013

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on päättänyt tasapainottaa julkisen talouden kestävyysvajeen pitkälti kuntien kautta. Vajetta on noin yhdeksän miljardia euroa, ja kuntien tulee kattaa siitä puolet.

Hallitus on luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla, ja toisen miljardin kunnat joutuvat säästämään tehostamalla toimintaansa vuoteen 2017 mennessä.

Jos nämä toimet onnistuisivat, olisi kuntien osuudesta kasassa vasta puolet vaaditusta sopeuttamisesta. Loput kaksi miljardia jää tulevaisuuteen, seuraavien hallitusten hoidettaviksi lähivuosikymmeninä.

Hallituksen mielestä kuntien tehtävien vähentäminen miljardin euron edestä toteutuu lähivuosina. Todellisuus on karu. Se on mahdoton tehtävä. Jos tehtäviä aiotaan vähentää  miljardilla, joudutaan kajoamaan keskeisiin sote- ja koulupalveluihin.

On puhuttu toissijaisista velvoitteista, mutta niiden säästövaikutukset eivät riitä.

Miljardin euron tehtävien vähentäminen kolahtaa peruspalveluihin. Hallinnosta sellaista summaa ei saa leikatuksi.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on viitannut miljardin karsintatalkoissa kuntien erilaisiin lupa- ja valvontatehtäviin. Asiantuntijoiden mukaan niistä saisi säästettyä kaikki lupapalvelut lakkauttamalla vain joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

Esimerkiksi kaikkien Suomen kuntien lukioiden bruttokustannukset ovat 651 miljoonaa euroa, kirjastojen vastaavasti 332 miljoonaa euroa. Lakkauttamalla kaikki lukiot ja kirjastot päästäisiin lähelle Virkkusen lupaamaa miljardia.

Kuntien kotipalvelut maksavat 794 miljoonaa euroa, vanhusten laitospalvelut 947 miljoonaa euroa, lastensuojelun laitos- ja perhehoito 649 miljoonaa euroa. Kansalaisopistojen toiminnan - 178 miljoonaa euroa - saisi lakkauttaa melkein kuusi kertaa, että saisi kasaan runsaan miljardin. Kansanterveyttä edistävät liikunta- ja ulkoilupalvelut maksavat 599 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnat joutuvat ahtaalle ennen kuin päästään edes vuoteen 2017.

- Ensinnäkin hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia 1,4 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Nämä leikkaukset eivät ole mukana hallituksen rakenteellisissa toimenpiteissä, vaan tulevat muiden sopeuttamistoimien päälle, sanoo apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä.

- Rakenteellisissa uudistuksissa hallitus on luvannut vähentää kuntien tehtäviä vielä miljardilla eurolla, mikä on erittäin kova haaste, koska kunta-ala on ihmisvaltaista työtä.

Lisäksi kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan yhden miljardin euron verran seuraavan 3–4 vuoden aikana. Näin iso sopeutus tarkoittaa ilman muuta tuntuvia kuntaverojen korottamisia.

Kuntatalouden sopeuttamisessa on kyse kuntatyöntekijöiden vähentämisestä, jopa tuntuvista irtisanomisista. Kuntien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Hallituksen olisi pitänyt ryhtyä purkamaan myös valtion byrokraattista järjestelmää. Se ei taas olisi voinut toteutua illman, että lakeja oltaisiin muutettu tai kokonaan purettu.

On täysin selvää, ettei Kataisen hallitus pysty pelastamaan Suomea vaan kuntaleikkaukset tarkoittavat hyvinvointipalveluiden alasajoa kunnissa. Karut ajat alkavat nyt.

Kysymyksessä ei siis ole, kuten monet tuntuvat uskovan, mitkään valintakysymykset vaan Salossakin joudutaan leikkaamaan paitsi kaikki ”tarpeeton” myös suuri osa tarpeellisista ja lakisääteisten palvelun rajalla olevista palveluista.

Se on surullista, sillä vaihtoehtoja on olemassa, mutta niitä ei haluta käyttää.

Lähteet: Tilastokeskus, Yle, Aamulehti, Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi -verkkolehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Hessu on päässyt telkkariin

25/9/2013

Kansanedustajan avustaja, Salon seudun Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Tamminen on päässyt telkkariin. Katso haastattelu Ylen Areenasta.

Terveydenhoidon haastattelusta toimittaja pääsi näppärästi narkomaanien asemaan ja hoitoon.

Niinpä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Syyrian pakolaiset

25/9/2013

Pohjoismaisten maahanmuuton kustannuksia käsittelevien tutkimusten mukaan ei-länsimaalaisen maahanmuuttajan koko elinkaaren kustannukset yhteiskunnalle nousevat jopa puoleen miljoonaan euroon maahanmuuttajaa kohden.

Julkisuudessa on esitetty 300 syyrialaispakolaisen tuovan yhteiskunnalle kuluja ensimmäisten neljän vuoden aikana 4,3 miljoonaa euroa. Luvut ovat vähintäänkin kyseenalaisia, sillä pohjoismaisten laskemien mukaan 300 syyrialaispakolaisen nettokulut yhteiskunnalle nousevat nykyrahassa jopa 150 miljoonaan euroon.

Lähde: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/syyrialaispakolaisista-150-miljoonan-euron-lasku/

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Maahanmuuton kustannukset

25/9/2013

Pohjoismaiset tutkimukset maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen – kommentti syyrialaisten pakolaisten arvioituun kustannukseen

Suomen Perusta -ajatuspaja haki elokuussa avoimella haulla projektitutkijaa selvittämään maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen Suomessa *. Tulin valituksi tuohon tehtävään.

Olen aloittanut tehtävän tutustumalla aiheeseen liittyvään akateemiseen kirjallisuuteen. Eritoten olen keskittynyt Pohjoismaita koskevaan tutkimukseen, sillä Pohjoismaita yhdistävät muun muassa tutkimuksissa käytetyt kattavat rekisteritiedot. Tätä taustaa vasten pohjoismaiset tutkimukset toimivat hyvänä pohjana Suomen Perustan omalle tutkimukselle.

Esittelen seuraavaksi maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä ja lähestymistapoja yleisellä tasolla. Suomen Perustan pyynnöstä tarkastelen lisäksi pohjoismaisten tutkimusten tuloksia länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskimääräisistä vaikutuksista julkiseen talouteen suhteessa Valtioneuvoston esittämään arvioon syyrialaisten pakolaisten lisäkiintiön (300 henkilöä) vuosina 2014–2017 aiheuttamasta yhteensä 4,3 miljoonan euron kustannuksesta (Valtioneuvosto 20.9.2013).

Pohjoismaiset tutkimukset maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen

Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on tutkittu akateemisesti Pohjoismaissa enimmäkseen viimeisen 15 vuoden aikana.

Tutkimukset voidaan jaotella käytettyjen menetelmien puolesta karkeasti kolmeen luokkaan: kassavirtalaskelmiin, nettonykyarvolaskelmiin sekä makrotaloudellisiin malleihin maahanmuuton vaikutuksista esimerkiksi työllisyyteen ja palkkatasoon. Esittelen lyhyesti kaksi ensimmäistä menetelmää, sillä niitä käytettäneen myös Suomen Perustan tutkimuksessa.

Kirjallisuudessa staattisiksi kutsutuissa kassavirtalaskelmissa maahanmuuttajaryhmän valtiolle tuomista yhteenlasketuista tuloista vähennetään yhteenlasketut menot tietyllä ajanjaksolla eli tyypillisesti yhden kalenterivuoden aikana. Kyse on siis jo toteutuneista nettovaikutuksista julkiseen talouteen. Tulokset voivat vaihdella riippuen siitä, mitä sisällytetään sekä tulo- että menopuolelle. Esimerkiksi erilaisten julkishyödykkeiden ja maahanmuuttajien lasten sisällyttäminen laskelmiin jakavat käytettyjä menetelmiä.
Toisaalta on olemassa kirjallisuudessa dynaamisiksi kutsuttuja nettonykyarvolaskelmia, joissa yksittäisen maahanmuuttajan yhteenlaskettu tuleva nettovaikutus julkiseen talouteen estimoidaan esimerkiksi maahanmuuttajan iän, sukupuolen ja lähtömaan perusteella. Tyypillisesti näihin malleihin sisältyvät laskelmat elinkaarikustannuksista. Tulokset voivat vaihdella paitsi sen perusteella, että mitä tekijöitä tulo- ja menopuolelle sisällytetään, niin myös sen perusteella, että mitä oletuksia tehdään esimerkiksi tulevasta veropolitiikasta.

Länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskimääräiset vaikutukset julkiseen talouteen pohjoismaisissa tutkimuksissa

Esittelen seuraavaksi hyvin lyhyesti tuloksia pohjoismaisista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu erikseen ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia tai osaa ei-länsimaalaisista maahanmuuttajista (joissain tapauksissa myös esimerkiksi entisestä Jugoslaviasta tulleet pakolaiset ovat sisältyneet pääasiassa ei-länsimaalaisista koostuvaan pakolaisten joukkoon). Vaikka oletukset ja laskentatavat vaihtelevat eri tutkimuksissa, eilänsimaalaisten maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen eri Pohjoismaissa on tutkimusten mukaan negatiivinen. Tämä johtuu tutkimusten mukaan länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskimääräistä heikommasta työllistymisestä sekä kuulumisesta työvoimaan.

Suomi

– Suomessa maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ovat tutkineet työministeriön tutkimusryhmä sekä kyseiseen ryhmään kuulunut VATT:n erikoistutkija Matti Sarvimäki omissa tutkimuksissaan.

– Humanitaarinen maahanmuutto (Jugoslavia, Irak, Iran, Somalia) heikensi keskimääräisen maahanmuuttajan vuosittaista vero-tulonsiirtotasetta 1990-luvulla. Ilman maahanmuuttajia näistä maista vuosittainen tase olisi ollut lähellä nollaa keskimääräiselle maahanmuuttajalle ja yli 6 vuotta Suomessa asuneilla positiivinen. Nämä maat mukaan lukien tase oli kuitenkin noin 800 euroa negatiivinen 2 vuotta maassa asuneella keskimääräisellä maahanmuuttajalla, 1 000 euroa negatiivinen 4 vuotta asuneella ja edelleen 400 euroa negatiivinen yli 6 vuotta asuneilla. (Hämäläinen et al. 2005, s. 80—81)

– OECD-maiden ulkopuolelta tulevalla keskimääräisellä maahanmuuttajalla vuositulot eivät saavuta kantaväestön tuloja vielä 20 maassaolovuoden jälkeen niin miehillä kuin naisilla. Vuosittaisia tulonsiirtoja OECD-maiden ulkopuolelta tulevat saavat keskimäärin kantaväestöä enemmän noin 20 maassaolovuoteen asti. (Sarvimäki 2011, s. 26—28)
Tanska

– Tanskassa on tehty viimeisen 15 vuoden aikana usean eri tahon toimesta tutkimuksia, joissa länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia on tutkittu yhtenä maahanmuuttajaryhmänä. Näitä tutkimuksia ja niiden tuloksia esittelee Tanskan hallituksen asettaman työryhmän laatima maahanmuuton vaikutuksia käsittelevä raportti (2011). Seuraavat tulokset löytyvät joko raportista tai raportista löytyy tutkimuslaitoksen vanhempi tutkimus aiheesta.

– Länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2004 keskimäärin noin 59 000 DKK eli noin 7 900 euroa vuodessa. Luku on pysynyt samassa suuruusluokassa, eli yli 54 000 kruunussa, vuodesta 1995 vuoteen 2004. (Gerdes et al. 2011, s. 22)

– Kehitysmaasta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2010 keskimäärin noin 20 000 DKK eli noin 2 650 euro vuodessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalle ja noin 119 00 DKK eli noin 16 000 euroa toisen sukupolven maahanmuuttajalle (lapsia). (DREAM 2011)

– Länsimaiden ulkopuolelta tulevan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2001 keskimäärin noin 58 000 DKK eli noin 7 800 euroa vuodessa ja noin 4 500 DKK eli noin 600 euroa toisen sukupolven maahanmuuttajalle. (Matthiessen 2009)

Norja

– Norjalainen Finansavisen-lehti on tehnyt laskelmia eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräisistä elinkaarikustannuksista Norjan tilastokeskuksen (SSB) tutkijoiden Holmøy ja Strøm mallin (2012) pohjalta (DN 7.6.2013).

– Finansavisenin laskelmien mukaan länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle on tämän koko elämän aikana keskimäärin noin 4,1 miljoonaa NKK eli hieman yli 0,5 miljoonaa euroa (DN 7.6.2013). Koska tämä luku on ennuste, johon sisältyy lukuisia oletuksia, sen toteutuminen on epävarmaa.
Valtioneuvoston edellä viitatun laskelman mukaan syyrialaisten pakolaisten 300 henkilön lisäkiintiön vastaanottaminen maksaa vuosina 2014–2017 noin 3 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Jos syyrialaiset pakolaiset tuottavat valtiolle tuloja tuloverojen muodossa vuosina 2014–2017, niin keskimääräinen nettokustannus henkilöä kohti on pienempi kuin mainittu 3 600 euroa.

Mikäli syyrialaiset pakolaiset vastaavat edellä mainittujen tutkimusten keskimääräisiä länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia (tai pakolaisia) Pohjoismaissa, niin nettokustannus on vuodessa henkilöä kohti kuitenkin suurempi kuin pelkkään Valtioneuvoston lukuun perustuva alle 3 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Tähän viittaa erityisesti Sarvimäen (2011) tulos, jonka mukaan OECD-maiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien saamat tulonsiirrot ovat suurimmillaan ensimmäisten vuosien aikana maahanmuuton jälkeen ja maksetut tuloverot puolestaan pienimmillään. Nettokustannukset ovat todennäköisesti vielä nollaa suuremmat vuoden 2017 jälkeen. Tähän viittaa erityisesti mainitun Hämäläisen et al. (2005) tulos vero-tulonsiirtotaseen kehittymisestä maassaoloajan mukaan.

Mainitut pohjoismaalaiset tutkimukset sisältävät yleisesti vain maassa pysyvästi asuvat, eikä niihin tyypillisesti sisälly esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja. Valtioneuvoston antaman luvun (mikäli arvio kaikista kustannuksista) perusteella keskimääräinen länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettomääräinen kustannus olisi Tanskassa moninkertainen vuodessa Suomeen vastaanotettavaan syyrialaiseen verrattuna.

Samuli Salminen

Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana Suomen Perustan maahanmuuton vaikutuksia julkiselle taloudelle käsittelevässä tutkimusprojektissa. Kirjoittaja on poliittisesti sitoutumaton.

* Ks. Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kirjoitus aiheesta: http://www.suomenperusta.fi/ajatus/maahanmuutto-ja-julkinen-talous/
Lähteet:

DREAM (2011): Samlet nettobidrag fordelt på oprindelse – Baseret på DREAMs 2009-fremskrivning.

DN (Dagens Næringsliv) 7.6.2013: SSB-forskere: Mange misforstår innvandringskostnader. http://www.dn.no/forsiden/politikkSamfunn/article2626691.ece.

Gerdes, Christer; Schultz-Nielsen, Marie; Wadensjö, Eskil (2011): The significance of immigration for public finances in Denmark. Study Paper No. 35. The Rockwool Foundation Research Unit and University Press of Southern Denmark.

Hämäläinen, Kari; Kangasharju, Aki; Pekkala, Sari; Sarvimäki, Matti (2005): 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työpoliittinen tutkimus 265. Työministeriö.

Holmøy, Erling; Strøm, Birger: Makroøkonomi og offentlige fi nanser i ulike scenarioer for innvandring. Statistisk sentralbyrå, 2012.

Matthiessen, Poul Chr. (2009): Immigration to Denmark: An Overview of the Research Carried Out from 1999 to 2006 by the Rockwool Foundation Research Unit. Odense: University Press of Southern Denmark.

Sarvimäki, Matti (2011): Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland. Scandinavian Journal of Economics, 113(3), 665–688, 2011.

Tanskan hallituksen työryhmä (Regeringens arbejdsgruppe) (2011): Indvandringens økonomiske konsekvenser: Delrapport.

Valtioneuvosto 20.9.2013: Hallitus päätti pakolaisten lisäkiintiöstä. Sisäasiainministeriön tiedote. http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=394864.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Vautsi vau!1 - ja kiitos!

24/9/2013

Kävijämäärät ovat viime päivinä olleet aivan hirvittävän suuria. Aikaisempi kuukauden enkka tuli lyötyä jo eilen.

Yhdessä päivässä käy nykyisin enemmän väkeä kuin vuosi sitten yhdessä kuukaudessa.

En osaa sanoa, miksi blogiani luetaan niin paljon, mutta olen siitä nöyrän kiitollinen kaikille lukijoilleni.

Muistakaa myös kommentoida ja kommentoidessanne muistakaa, etten minä näe kenenkään osoitetta.

Kommentoinnissa on viime päivinä ollut taas jonkinlaista selittämätöntä häikkää, kommentteja on jäänyt toisinaan saapumatta, mutta eiköhän sekin tästä järjesty.

KIITOS!1

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Hallitus on unohtanut lapsen edun

24/9/2013

On surullista seurata, kuinka hallituksen puheet ja lupaukset kerta toisensa jälkeen osoittautuvat katteettomiksi, ja kuinka lapsiperheet ovat toistuvasti hallituksen hampaissa.

Kotihoidontuen leikkaus jäi reilu vuosi sitten hallitukselta haaveeksi. Jotain jäi hampaankoloon ja hallitus keksikin uuden tavan viedä asia maaliin: kotihoidon tuki halutaan ns. korvamerkitä. Tätä tavoitetta tukemaan ja totuutta peittämään keksittiin hieno taikasana, tasa-arvo. Näin hallitus kaiketi toivoi kansalaisilta jäävän huomaamatta, että kyseessä on puhdas leikkaus.

Hallitukselle perheiden tasa-arvo merkitsee aivan jotain muuta kuin perussuomalaisille. Me uskomme perheiden kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä, te ette.  Meille aito tasa-arvo perustuu valinnanvapauteen, ei ylhäältä ohjattuihin käskyihin siitä, kuinka perheissä tulee asiat hoitaa. Me uskomme kestävään, pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan – te uskotte esimerkiksi lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämiseen.

Hyvä hallitus, puuttuessanne nyt törkeällä tavalla perheiden itsemääräämisoikeuteen te luotte entistä suurempaa epätasa-arvoa perheiden välille unohtaen lapsen edun.

Teidän sietäisi hävetä.

Perussuomalaiset katsovat, että hallitus antaa toimillaan perheille viestin, että lapset on raahattava mahdollisimman pieninä osaksi järjestelmää. Raadollisinta tässä on se, että kyse on nimenomaan kaikista pienimmistä ihmistaimista eli alle kolmivuotiaista. Päiväkodeissa ryhmäkoot ovat jo nykyisellään aivan liian suuria. Järjestelmä ei kestä tällaista muutosta ilman merkittäviä kustannuksia, jotka jäävät kuntien harteille.

Kotiäidit ansaitsevat arvostusta

Voin vakuuttaa, että kotihoidontuella lapsiaan kotona hoitavat äidit eivät ole ikeen ja sorron alla. He kokevat olevansa etuoikeutettuja voidessaan hoitaa pienet lapset kotona ja antaessaan oman panoksensa yhteiskuntamme eteen.

Menkää hallitus hyvä kentälle kuuntelemaan ihmisten ajatuksia. Siellä teille ei tarjota kiitosta ja ylistystä. Puuttumalla perinteisiksi koettuihin arvoihin te saatte monet naiset – kotiäidit – tuntemaan itsensä kaikkea muuta kuin arvostetuiksi.  Kotiäitiys ei ole, eikä saa tulevaisuudessakaan olla halveksittua, mutta sellainen tunne teidän toimistanne tulee. Perussuomalaisille kotiäitiys on valinta, jota kunnioitamme suuresti.

Miksi väkisin pyritään rikkomaan äitiyden kokemus ja viemään mahdollisuus lastensa kotona hoitamiseen niiltä äideiltä, jotka sitä haluavat? Iseillä on oma tärkeä paikkansa ja roolinsa lasten elämässä, sitä ei kiellä kukaan, ja sitäkin perussuomalaiset arvostavat. Osalle perheistä isien jääminen lasten kanssa kotiin sopii hyvin, ja heillä on ollut siihen nytkin mahdollisuus. Vielä on kuitenkin myös perheissä olemassa perinteisiksi koettuja rooleja, joita ei valtiovallan kuulu lähteä säätelemään tai ohjaamaan haluttuun suuntaan.

Hallituksen perustelut ontuvat

Ei ole lainkaan sanottua, että kaikilla kotihoidontukea saavilla äideillä olisi työpaikka odottamassa tai että kaikille olisi töitä. Onko hallitus lainkaan seurannut viimeaikaisia irtisanomisaaltoja? Onko kenties tarkoitus, että äidit siirtyvät yhä enenevässä määrin muiden tulonsiirtojen varaan, toimeentulotuelle tai työttömyyskortistoon ja sen kautta halpatyövoimaksi työllistämistoimiin? Perustelut hallituksen esittämään muutokseen ontuvat kaikkineen. Se käy ilmi myös valtionvarainministeriön omista arvioista, joissa todetaan, että muutoksen työllisyysvaikutukset jäävät todennäköisesti merkittävästikin toivottua pienemmiksi.

Kaikki suomalaiset perheet eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. On yrittäjä- ja yksinhuoltajaperheitä, on perheitä, joissa äiti toimii omien lastensa hoidon ohessa perhepäivähoitajana, ja perheitä, joissa isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan. Mitä sanottavaa hallituksella on heille?

Tarvitaan kestävää perhepolitiikkaa

Jokainen ymmärtää, että kaikissa perheissä ei ole mahdollisuutta hoitaa pieniä lapsia kotona. Siihen meidän kuitenkin tulisi perheitä kannustaa: luoda sellaista kestävää perhepolitiikkaa, joka antaa yhä useammalle mahdollisuuden tähän. Kysymyksessä on arvovalinta.

Hallitusohjelmassanne sanotaan, että yksi keinoista korjata kestävyysvajetta on syntyvyyden lisääminen. Oletteko ihan vakavissanne jos kuvittelette, että tällaisilla päätöksillä te lisäätte perheiden luottamusta tulevaisuuteen? Jo nyt ensisynnyttäjien keski-ikä on kohonnut ennennäkemättömän korkealle. Jos halutaan, että luottamus tulevaisuuteen lisääntyy, on myös perhepolitiikan oltava kestävää ja pitkäjänteistä - siis sitä, mitä perussuomalaiset ovat vaatineet. Kaikki elämänarvot eivät voi pohjautua siihen, kuinka tuottava ja tehokas ihminen on työelämässä, vaikka näin hallitus tuntuu ajattelevan. Perussuomalaiset eivät näin ajattele.

Lopuksi kannatankin edustaja Vehviläisen tekemää epäluottamuslause-esitystä.

Lisätiedot:
Hanna Mäntylä

050 5120 497

1 kommentti          Bookkaa tämä

Salon kuntafoorumi ja koulukyydit

24/9/2013

Facen mielenkiintoisin paikka on nykyään Salon kuntafoorumi. Tänään siellä riidellään koululaisten odottamisajasta koulun pihalla, kun taksi tenavat koululle jättää. Riidan aiheutti tietysti SSS:n artikkeli, joten on lehdestä jotain hyötyä.

Kuljetusyrittäjillä on vakuutus, joka kattaa vain koulumatkat. Kun lapsi jää koulun pihalle vaikka puolta tuntia aikaisemmin, ei vakuutus enää koske häntä.

Kiikalan kuntakuulemisessa Rekijoen koululla koulun rehtori oli keksinyt häikäisevän ja hämmästyttävän ratkaisun. Muutama ope tulee puolta tuntia aikaisemmin ja avaa oven lapsosille. Ja vieläpä järjestää jotain rattoisaa ajanvietettä sun muuta pienimuotoista kerhotoimintaa pilteille.

Tästä tietysti aiheutuu opettajille ylitöitä, joita kaupunki ei tietenkään suostu maksamaan.

En tullut kysyneeksi, miten palkka-asia on Rekijoella ratkaistu.

Ammattiyhdistysliike tietysti tietää ratkaisun. Se vaatii lisää rahaa.

Kun minä kävin Kaukolan kansakoulua, hiihdin koulun kesät talvet. Matka oli kolme kilometriä, eikä kukaan ollut kuullutkaan koulukyydeistä eikä aamuvahtijoiden tarpeesta. Hyvin kuitenkin pärjättiin omin nokkinemme. Aamut olivat itse asiassa kaikkein hauskimpia koulussa.

Välillä isommat antoivat lumipesun, mutta se vain kasvatti luonnetta.

Kovaa luontoa tarvitsee myöhemmällä iällä muun muassa muutaman tollon kanssa vääntäessä.

Nyt joku sanoo, että maailma muuttuu, Tapsaseni.

Niin muuttuu, mutta muuttuuko se järkevämpään suuntaan?

Onko tämä ääretön holhousyhteiskunta mennyt jo liian pitkälle, kun jokaiseen pikkuasiaan tarvitaan laki, asetus tai ohjeistus.

Mitä tapahtuisi suomalaiselle ihmiselle, jos hänet pudotettaisiin helikopterista susiturkki päällä, kauhavalainen hampaitten välissä ja puntti tulitikkuja tikkurin taskussa Lapin kairaan keskellä talvea?

Veikkaan, että hän kuolisi, kun kukaan ei olisi neuvomassa, mitä pitäisi tehdä.

4 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Tammikuu 2020 (19)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com