EU-vaalipaneeli Salossa

22/4/2014

EU-vaalipaneeli on siis ensi lauantaina Salon kaupungintalolla.
Tilaisuus alkaa klo 11 kahvituksella.

Tervetuloa kyselemään ja kuuntelemaan.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Perussuomalaisten EU-vaalipaneeli ensi lauantaina Salossa

22/4/2014

Tiedot löytyvät täältä.

Tervetuloa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Moraalitonta ottaa pakolaisia vastaan kuntatalouden piristeeksi

22/4/2014

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho on tehnyt kirjallisen kysymyksen Lieksassa vellovista epäilyistä, joiden mukaan maahanmuuttajia suositaan harkinnanvaraisia sosiaalitukia myönnettäessä.

Väärinkäytösepäilyt Lieksassa kumpuavat vuoden 2012 tilintarkastuksesta, jonka mukaan harkinnanvaraisia sosiaalitukia on myönnetty maahanmuuttajille kantaväestöä väljemmin kriteerein. Sosiaalitoimen vastuuhenkilöille myönnettiin kansanedustaja Jussi Halla-ahon mukaan vastuuvapaus tavalla, joka herättää epäilyn tilintarkastajien epäasianmukaisesta ohjailusta.

Lieksan kaupunginjohtaja ja sosiaalitoimi ovat puolustaneet maahanmuuttoa kuntataloutta piristävänä tekijänä.

– Valtion korvatessa vuosien ajan kunnan suorat pakolaiskulut ja elinkeinoelämän nauttiessa välillisesti myönnetyistä tuista maahanmuutosta on tullut kunnalle kannattava bisnes. Kun vielä Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan elinkeinona on maahanmuuttajien kotouttaminen yksityisessä perhekodissa, herää kysymys vähintään moraalisesta jääviydestä, Halla-aho toteaa.

Halla-aho kysyy, voiko sama ihminen päättää pääosin valtion tulonsiirroilla elätettävien maahanmuuttajien sijoittamisesta kuntaan ja olla taloudellisesti riippuvainen näistä. Hänen mielestään kuntien on moraalitonta ottaa vastaan pakolaisia lähinnä kuntatalouden kohentamiseksi.

– Prosessien on oltava läpinäkyviä ja uskottavasti valvottuja, jotta kansan luottamus niihin säilyy. Kuntataloutta ei tule pönkittää valtiolta kunnan liike-elämään kanavoitavilla tulonsiirroilla, Halla-aho toteaa.

Halla-aho kysyy hallitukselta, valvotaanko maahanmuuttajien harkinnanvaraisten sosiaalitukien maksukäytäntöjä riittävästi ja objektiivisesti ja pitääkö hallitus ongelmana sitä, jos pakolaisten vastaanoton perusteena on lähinnä valtiolta kunnalle ja sen luottamushenkilöiden liiketoimiin kanavoituvat tuet.

Lähde: uutiset.perussuomalaiset

Verkkouutiset

Yle

Onko jo aika ryhtyä pöyhimään näitä(kin) asioita Salossa?

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomeen tarvitaan uusi hallitus

20/4/2014

Suomi elää nyt sellaista vaihetta, jota ei ole ennen nähty. Poikkeusaika vaatii poikkeukselliset keinot. Ja poikkeukselliset ihmiset. Onko Suomessa sellaisia?

Maa on historiansa suurimmassa kriisissä ja hallitus tuuliajolla. Kataisen lähtö tiesi rapistuneen hallituksen uskottavuuden menoa. SDP on sekaisin kuin kanalauma ja tappelee jo kasvot veressä keskenään. Jos jostakin syystä sellainen ihme tapahtuisi, että Jutta Urpilainen voi jatkaa puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä, omat ovat jo repineet hänen uskottavuutensa pilalle. Kun puolet SDP:stä ei luota Urpilaiseen, miksi muut luottaisivat. Antti Rinteen nousu Urpilaisen paikalle ei lisää luottamusta hallitukseen.

Onko Suomella aikaa odottaa vielä melkein vuosi?

Taloustilanne on niin huono, että heikompia hirvittää. Istuvat kansanedustajat pelkäävät uusia vaaleja. Fundeerausaikaa on kaksi kuukautta. Kesäkuussa kokoomuksen puoluekokous, joka prosessi itsessään on demokratian irvikuva, valitsee Suomea johtamaan tyypin, jonka suurin ja ainoa tehtävä on esittää ennenaikaisia vaaleja.

En usko, että demareiden, keskustan ja perussuomalaisten mieli keittää tästä ehdotuksesta mettä.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Jan Hurri

20/4/2014

Jokin aika sitten media valitsi vuoden toimittajaksi Saska Saarikosken, joka luonnollisesti oli uskomaton asia. Pahempaa lässyttäjää on vaikea löytää.

Suomessa on erittäin vähän hyvin toimittajia. Kuitenkin heitä löytyy jonkin verran. Yksi heistä on Taloussanomien toimittaja Jan Hurri.

Tässä hänen viimeisin kirjoituksensa Euroopan Unionista ja rahaliitosta.

Euron piti muovata euromaiden taloudet yhteen muottiin, ja euron piti olla kasvun ja vakauden tae. Kävikin päinvastoin, ja nyt euroalue potee viidettä vuotta tuon vakaus- ja kasvuharhan voimistamaa kriisiä. Seuraava suuri harha on pankkiunioni. Sen pitäisi estää uudet pankkikriisit – mutta se ei estä vaan ennemmin pahentaa niitä.

Eurokriisin kärjistymiseen oli vielä toista vuotta aikaa mutta kansainvälinen finanssikriisi oli jo pitkällä, kun Euroopan unioni (EU) juhli talous- ja rahaliitto EMUn ja euron ensimmäistä vuosikymmentä vuonna 2008.

ANALYYSI

Juhlapuheissa EMU ja euro olivat menestystarinoita vailla vertaa, ja kaikki europrojektin epäilijät olivat olleet pahan kerran väärässä. Juhlijoiden mukaan euro ei ollut vain euroalueen vakauden ankkuri vaan se oli koko maailmantalouden tärkeä ankkuri.

Euron kymmenvuotisjuhlissa moinen suitsutus on ehkä ollut ymmärrettävä osa juhlallisuuksia, mutta liki viisi kriisivuotta myöhemmin hehkutus herättää lähinnä myötähäpeän tunnetta.

Hehkutus herättää myös kysymyksen, miten moiset harhat saattoivat ylipäätään syntyä ja säilyä vahvoina tuon jättiläismäisen vakaus- ja luottamuskuplan puhkeamiseen asti.

Se herättää toisenkin kysymyksen. Eivät kai edes europäättäjät voi sortua moiseen itsepetokseen enää milloinkaan uudestaan?

Vastauskin on tiedossa: kyllä voivat. Seuraavan luottamusharhan nimi on pankkiunioni.

Piti tulla vakautta ja kasvua, tulikin kriisi

Suomen valtiovarainministeriö (VM) on julkaissut eurokriisin kuluessa itse kriisistä ja kriisitoimista suuren määrän erilaisia esityksiä, joissa on paikoin enemmän markkinointiviestinnän kuin puolueettoman taustatiedon piirteitä.

Viime kuussa VM kuitenkin yllätti julkaisemalla laajan, perusteellisen ja ennen kaikkea kriittisen raportin rahaliittoon ja Suomen eurotaipaleeseen liittyneistä riskeistä ja siitä, miten niitä on käsitelty meikäläisessä keskustelussa.

Selonteon otsikko on Tietoisuus talous- ja rahaliiton riskeistä, ja sen on laatinut VM:n vakausyksikön neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen.

Yli 150-sivuinen raportti alkaa tavalla, joka karistaa välittömästi vähäisenkin epäilyn taas uudesta rahaliiton markkinointiesitteestä.

Tiihonen kuvaa raporttinsa taustaa saattamalla euron kymmenvuotisjuhlien suitsutuksen ja suitsuttajat suoraan sanottuna naurettavaan valoon. Siitä tämänkin kirjoituksen aloitus on epäsuoraa lainausta.

Muukin raportti tilittää vähääkään peittelemättä, kuinka rahaliiton perustaminen ja euron käyttöönotto sekä Suomen mukaan liittyminen perustuivat keskeisiltä osin toiveajatteluun ja monenlaisiin harhakuvitelmiin.

Sekin käy selväksi, että moni kriisin esiin nostama rahaliiton "valuvika" ja niihin liittyvät vakavat riskit – kriisin keskeiset ainekset – olivat pääpiirteissään jo rahaliittoa rakentaneiden päättäjien tiedossa.

Tiihonen kertaa, että euro oli poliittinen eikä taloudellinen hanke. Rahaliiton perustaminen ja euron käyttöön ottaminen olivat 1990-luvun päättäjille tärkeämpiä tavoitteita kuin juhlapuheiden talouskasvu ja vakaus tai riskien välttäminen.

Talouskasvun, vakauden ja harmonian piti tulla kaupan päälle, ja valuvikojen piti korjautua itsestään. Mutta tulikin kriisi.

Pankkiunioni vielä puuttuu

Rahaliiton alkuaikojen harhojen lisäksi VM:n Tiihonen selostaa varsin perusteellisesti niitä lukuisia toimia ja muutoksia, joita EU:n komissio, euromaiden keskuspankki EKP sekä Suomi ja muut euromaat ovat toteuttaneet kriisin taltuttamiseksi ja uusien kriisien estämiseksi.

Yksi suurimmista rahaliiton uudistushankkeista on niin sanotun pankkiunionin alulle saattaminen. Se on itse rahaliiton perustamisen ja euron käyttöön ottamisen jälkeen mittavimpia uudistuksia EMUn rakenteessa.

Pankkiunioni keskittää euroalueen pankkijärjestelmän valvonnan ja kriisinhallinnan uusille toimielimille, kuten EKP:n perustamalle uudelle valvontavirastolle. Se on uudistus, jota Tiihosen mukaan moni rahaliiton tarkastelija kaipasi Suomea myöten jo 1990-luvulla ennen kuin euro oli edes käytössä.

Varhaiset varoittajat katsoivat, että kautta rahaliiton laajeneva pankkijärjestelmä ja suurimmat pankit ovat auttamatta liian suuria ja monimutkaisia kansallisten valvojien vahdittaviksi. Samoin he varoittivat, että ennen pitkää vastaan tulevat kriisit olisivat liian vaikeita kansallisten viranomaisten hoidettaviksi.

Kriisi on osoittanut, että varoittajat olivat oikeassa.

Siksi tarvittiin kriisitoimia ja Suomenkin kustantamia hätäluottoja. Ja siksi seuraavaksi tarvitaan pankkiunioni. Tai niin ainakin kuuluu virallinen tulkinta.

Nyberg ei usko harhaluuloihin

VM:n raportti EMU-riskeistä käsittelee kriittisemmin europäättäjien ennen kriisiä tekemiä virheitä kuin samojen päättäjien tai heidän seuraajiensa kriisin aikana ja sen varjolla virittämiä uusia riskejä.

Uusien virheiden kritiikkiä on etsittävä muista lähteistä kuin Tiihosen raportista. Tuoretta ja lisäksi purevaa kritiikkiä löytyy esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja Yhteiskunta -julkaisun vasta ilmestyneestä numerosta.

Siinä VM:n rahoitusmarkkinaosaston johdosta vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt tohtori Peter Nyberg selostaa ne rahaliiton tärkeimmät uudet riskit ja luottamusharhat, jotka VM:n raportti käsittelee ilman kritiikkiä tai jättää tyystin käsittelemättä.

PT:n erikoistutkijan Heikki Taimion haastattelussa Nyberg tekee selväksi, että hän on täsmälleen eri mieltä pankkiunionin väitetyistä eduista kuin esimerkiksi VM:n nyttemmin edustama virallinen tulkinta.

Virallisesti pankkiunioni on välttämätön ratkaisu moniin isoihin ongelmiin, mutta Nybergin mukaan se jättää vanhat ongelmat ratkaisematta ja sen sijaan aiheuttaa uusia ongelmia.

Nybergin mielestä pankkiunionia perustetaan ja perustellaan epäuskottavilla harhakuvitelmilla. Jos hän on oikeassa, rakenteilla ei ole vain pankkiunioni vaan rahaliiton seuraava suuri itsepetos ja luottamusharha.

EU:n parlamentti valaa lujaa uskoa

VM:n Tiihonen käsittelee ajankohtaista keskustelua pankkiunionista viittaamalla esimerkiksi talousprofessori Sixten Korkmanin kantaan, johon tavallaan tiivistyy virallinenkin tulkinta aiheesta.

Tämän kannan mukaan euroalueen pankit ovat toisistaan riippuvaisia ja iso osa niistä on liian suuria päästettäväksi kaatumaan sekä liian suuria yksittäisten euromaiden vastuulle, ja siksi koko euroalueen laajuinen pankkiunioni on perustettava pankkien ja jäsenvaltioiden väliin.

Tätä mieltä on esimerkiksi EU:n parlamentti, joka vahvisti tiistaina laajan lakipaketin pankkiunionin kriisinratkaisutoimintojen keskittämiseksi ja talletussuojan yhtenäistämiseksi. Tämä oli parlamentin viimeinen suuri ponnistus ennen toukokuun eurovaaleja.

Parlamentin oman tiedotteen mukaan päätökset viimeistelevät pankkiunionin – ja "nostavat pankkikriisien pelastustaakan pois veronmaksajien harteilta".

Nyberg on hillitysti mutta jyrkästi eri mieltä.

Seuraava kriisi taas samaa sähläämistä

Pankkiunionin on tarkoitus siirtää kriisipankkien pelastamisen taakka veronmaksajilta pankeille itselleen. Taakan siirto perustuu pankeilta ennalta koottavaan kriisirahastoon ja siihen, että vastaisuudessa kriisipankkien tappioita on tarkoitus sälyttää entistä enemmän riskisijoittajien kontolle.

Kumpikin aie näyttää tehneen ainakin parlamentin enemmistöön vaikutuksen, mutta ne ovat Nybergin kaltaisten kriittisten asiantuntijoiden silmissä harhakuvitelmia ja haihattelua.

Kriisirahasto riittää korkeintaan parin keskikokoisen pankin pystyssä pitämiseen, mutta seuraavassa järjestelmäkriisissä siitä ei ole mihinkään. Samoin seuraavassa euroalueen laajuisessa pankkikriisissä sijoittajien pääomapako on sitä nopeampi ja sitä rajumpi mitä kauemmin viranomaisilta kestää taas kumota sijoitusriskit.

Nybergin mukaan onkin harhaluulo, että EKP:n uusi valvontavirasto tai muutkaan EU:n "virkamiesjärjestelyt" estäisivät uusia pankkikriisejä tai säästäisivät veronmaksajia kriisien kustannuksilta. Yhä meneillään oleva kriisi on hänen mukaansa osoittanut, että EKP tai muutkaan EU:n virastot eivät tunnista kriisejä sen paremmin kuin muutkaan.

Kriisi on osoittanut myös, että EKP ja komissio ovat tiukan paikan tullen halukkaita pelastamaan pankkeja julkisella tuella. Nyberg ei usko, että tämä olisi seuraavassa kriisissä jotenkin toisin.

Seuraava kriisi tulee aikanaan taas yllätyksenä, ja kun se tulee, se on Nybergin mukaan taas "samanlaista sähläämistä kuin tähänkin saakka".

Sillä erotuksella, että ensi kriisissä euromaat pelastavat pankkeja jonkinlaisen fiskaaliunionin avulla. Nybergin mukaan näin käy siksi, että keskitetyt kriisitoimet vaativat tuekseen keskitettyjä varoja.

Toki ensin puhkeaa sekin harha, että pankkiunioni olisi integraation päätepiste.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ongelmanratkaisu

20/4/2014

Ongelmanratkaisu on aina sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä se on ongelman syntyä.

Esimerkiksi, jos talon katto vuotaa, on järkevintä paikata katto sen sijaan, että alkaisi pohtia, millaisiin astioihin katosta valuva vesi olisi hyvä kerätä tai miten parhaiten voitaisiin elää homeen kanssa.

Samoin ne ongelmat, jotka aiheutuvat haittamaahanmuutosta, voidaan parhaiten ratkaista lopettamalla haittamaahanmuutto. Tätä on kyllä ratkaisuksi ehdotettu, mutta ei kelpaa marxilaisille. Sen sijaan halutaan puuhastella tehottomilla "kotouttamisprojekteilla" ja asennekampanjoilla.

On hoidettava syitä eikä siirreltävä seurauksia taskusta toiseen.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Meillä on aikaa kovin vähän

19/4/2014

Ihmisiä ei ole koskaan ollut Maa-planeetalla niin paljon kuin nyt. Maailman väkiluku on kasvanut 7,3 miljardiin. Vuonna 1750 maapallolla oli 700 miljoonaa ihmistä. Emme ole koskaan olleet näin pitkäikäisiä. Ekologinen jalanjälkemme ei ole koskaan ollut näin suuri. Nykyaikainen ihminen käyttää enemmän hiiltä, matkustaa kauemmas ja syö enemmän kuin yksikään aikaisemmista sukupolvista.

Miljardi Euroopan, Amerikan, Japanin ja Etelä-Korean rikkaissa valtioissa elävää ihmistä on suistanut maailman kuilun partaalle kestämättömällä kulutuksellaan. Niskaamme hengittää Kiina, Intia, Brasilia ja Indonesia. Kiinan kasvu ja ympäristön tuhoaminen on ollut niin massiivista, että se uhkaa työntää meidän lopullisesti kurimukseen.

Ihmiskunta on tulossa vanhaksi. Maapallo on tulossa vanhaksi. Aikaa ei ole paljon, sillä seuraavan 20–30 vuoden aikana meidän on selvittävä paitsi ekologisesta kriisistä myös liikaväestön aiheuttamista haasteista. Ihmisen – lajina – parhaat vuodet ovat juuri nyt jäämässä taakse.

Kiina on avainasemassa. Seuraavan viidentoista vuoden aikana on arvioitu sen väestön kasvavan 200 miljoonalla ihmisellä. Kaikesta alkaa olla pulaa, puhtaasta vedestä, maasta, jota voi viljellä, puhtaasta ilmasta, ruoansaannista.

Ihmiskunnan tottumukset ja tavat ovat samankaltaistuneet: syömme samaa roskaruokaa, kuuntelemme samaa musiikkia, katsomme samoja filmejä, juomme samaa kahvia.

Tiedemiehemme ja poliitikkomme tietävät nämä uhat, mutta muutoksen saaminen vaikuttaa mahdottomalta. Kaiken takana on raha. Itse asiassa yksi ainoa sana: ahneus.

 

1 kommentti          Bookkaa tämä

Jutta uskoo vaalivoittoon eduskuntavaaleissa

18/4/2014

Jutta Urpilainen antoi Helsingin Sanomille lausunnon, jossa hän kertoo uskovansa demarien voittavan seuraavat eduskuntavaalit. Hän sanoo, että demareiden suosio johtuu siitä, että SDP on rehellinen vastuunkantaja, turvallinen uudistaja ja kansainvälinen puolue.

Tosiasia on, että SDP on hävinnyt Urpilaisen johdolla kaikki vaalit, joiden aikana hän on ollut puheenjohtajana. Puolueen kannatuskäyrä on ollut laskeva. Syyt saattavat löytyä hänen esittelemästään linjasta.

1. Rehellinen vastuunkantaja

SDP on näyttönsä antanut vuosikymmenten aikana: työelämässä on haettu itsekkäästi vain etuja näkemättä, mihin ne johtavat. Jos hallituksen johdossa on ollut ”väärä puolue” uudistuksia on vastustettu yleislakkouhalla. Tuloksena on jättityöttömyys, koska yrityksillä ei ole varaa palkata työntekijöitä nykyehdoilla. Suomen kurja taloustilanne ei vakuuta vastuunkannosta taloudenpidossa varsinkaan, koska Urpilainen on valtiovarainministeri.

2. Turvallinen uudistaja

"Kun Sdp on ollut hyvinvointivaltion arkkitehti, meidän pitää olla myös se puolue, joka uudistaa hyvinvointivaltiota ihmisten kannalta turvallisesti”, tunnustaa Urpilainen, jolta ei kuitenkaan ole kuultu vieläkään selkeitä suunnitelmia. Koska SDP:n kannatus on ennätysmäisen alhaalla ja sen lisäputoamista pelätään hysteerisesti, ei esityksiä taida olla odotettavissa ennen vaaleja. Jarruttaminen ei riitä, pitää olla myös esityksiä.

3. Kansainvälinen puolue

Urpilainen muistuttaa, että iso osa nykypäivän ongelmista ei ratkea omassa maassa vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kokemukset ovat osoittaneet, että Suomelle on jäänyt huippumaksajan rooli, jota Urpilainen on itse ollut näyttävästi tukemassa ja hoitamassa.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kaupunginjohtajien palkat

17/4/2014

Suomi on kriisissä ja huonompaan suuntaan ollaan menossa. Yksityissektori joustaa irtisanomisten kautta. Julkisella sektorilla tällaista joustoa ei näytä olevan, kuten Salon organisaatiomuutoksesta opimme.

Kaupunginjohtajat ovat kehittäneet ikiliikkujan, jolla palkkoja voidaan hilata ylöspäin. Tästä viimeisin esimerkki on Mikkelistä, jossa kaupunginjohtajan 9 862 euron kk-palkkaa (+ vapaa autoetu) ollaan korottamassa, koska sairaanhoitopiiri nosti johtajiensa palkkoja.

Mitä suurempi kriisi, sitä suurempi palkka. Salon kaupunginjohtajan palkka oli 11 235 euroa. Vantaan kaupunginjohtajalle sovittiin hänen tullessaan 2011 Vantaalle 14 200 euroa.

Huomionarvoista on se, että Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, jota riepotellaan julkisuudessa todella paljon, on ensimmäisenä Suomen kunnanjohtajista laskenut palkkaansa vapaaehtoisesti 10 500 euroon.

Tätä yksikään muu kunnanjohtaja ei Suomessa ole tehnyt.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Hyvä veli - paha veli

17/4/2014

Salon Seudun Sanomien toimittaja Asko Lehtonen kirjoitti tänään pakinassaan (johon ei ole vastineoikeutta) "jos nyt kuitenkin" -menetelmästä, jossa viittasi perussuomalaisten ponteen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa kaupungin työntekijöiden vapaa-ehtoinen palkanalennus ja välttyä lomautuksilta.

Jos nyt kuitenkin yritettäisiin, sillä kuntasektori on kuin valtio valtiossa, jota hallitsevat ay-liikkeen tiukat säännöt, joita yksityisellä puolella ei ole. En ole milloinkaan aikaisemmin törmännyt vastaavaan yksityissektorilla vastaavaan. Mitä enemmän kuntasektorin ay-asioihin perehtyy, sitä enemmän tukka nousee pystyyn.

Salon "konkurssia" vauhditti kymmenen kunnan yhdistyminen yhdeksi kriisikunnaksi. Mansikkana kermakakussa olivat viiden vuoden irtisanomissuoja, joka on täysin käsittämätön ja kertoo vain siitä, ettei töitä ole tarpeeksi, ja palkkojen korottamainen eli "harmonisoiminen" ylimmän palkan mukaan. Seurauksena olivat miljoonien ylimääräiset menot.

Valtuutettu Raimo Honkanen kirjoitti jo viime vuoden puolella asiasta varsin tyhjentävästi blogissaan:

”Prosessin aikana on selvinnyt, että kuntapuolella näyttää toimivan ”hyvä veli” -verkosto. Sen lonkerot näyttävät ulottuvan kaikkialle alkaen kunnan perustyöntekijöistä johtajiin ja jopa valtakunnan tasolle asti. Kunnan työntekijöille on luotu suojamuuri, joka suojaa myös selviä suojatyöpaikkoja. Tätä uskomatonta järjestelmää on rakennettu vuosikymmenten ajan.

On keksitty kummallisia palkkausjärjestelmiä kuten kaikille sama palkka tehtävistä, vastuualueen koosta ja henkilön taidoista piittamatta, kunhan vain toimivat samalla organisaatiotasolla. Jos joku saa euronkin vähemmän niin heti tulee syyte yhdenvertaisuuden periaatteen rikkomisesta. Millään perusteella ei voi ketään erottaa, se yritetään eri verukkein tehdä mahdottomaksi. Palkkaa voidaan kevein perustein korottaa, mutta alentaminen pyritään estämään massiivisin operaatioin.

Palkankorotusautomaatiksi on aikanaan kehitetty ”työn vaativuuden” arviointi, jossa porukka arvioi keskenään toistensa palkkoja ja aina tuloksena on palkankorotus. Palkan alentamisesta tai vapaaehtoisista lomista on tehty kielletty puheenaihe ja niitä pidetään jo ajatuksenakin mahdottomina.

Koko tämä järjestelmä on aikaansaanut sen, että kunnat ovat vuosikausia toimineet palkkajohtajina Suomessa. Eli kuntien palkat ovat kasvaneet voimakkaammin kuin yksityisen sektorin. Salossa tästä palkankorotusautomatiikasta on tehty oikea tieteenala, sillä Salon palkkataso on onnistuttu hilaamaan muita kuntia korkeammalle.”

Näin Honkanen.

Poliittisissa puheissa sanotaan aina, että kuntien henkilökunta on kunnan tärkein voimavara. Niin varmasti onkin. Katsellaanpa.

Kun Salossa muun muassa perussuomalaiset halusivat yksinkertaistaa kaupungin organisaatiota ja siirtää päätäntävaltaa alaspäin suorittavalla portaalle saakka, niin uskoimme sinisilmäisesti, että esimerkiksi (tämä on vain esimerkki, enkä syyllistä ketään) koulujen rehtorit iloitsevat, kun pääsevät päättämään oman koulunsa asioista heille annetun budjettiraamin mukaan vapaasti henkilökuntansa eli opettajien kanssa. He tuntevat paikalliset asiat parhaiten.

Miten kävi?

No, ei onnistunut, koska nämä vastuuhenkilöt pyysivät ensimmäiseksi lisää palkkaa, koska hommat ja vastuu kasvoivat.

En ihmettele yhtään, jos apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa näki ainoaksi mahdollisuudeksi kouluverkon rankan supistamisen.

Siihenkään ei valtavasta kuulemiskierroksesta huolimatta näytä päästävän.

Jossain on vika. Eikä se ole virkamiesportaassa tai päättäjissä.

Yksityisektorilla kesälomapäivien määrä vuodessa on 30 ja kun lauantait lasketaan lomapäiviksi, lomapäiviä on 25. Kunnissa lauantaita ei lasketa lomaksi, jolloin pitempään kunnissa olleet työntekijät saavat 38 lomapäivää vuodessa.

Otetaan esimerkki Vantaalta, jonka asiat ovat totaalisesti päin seiniä. Siellä 39 prosenttia vakinaisesta henkilökunnasta saa henkilökohtaista palkanlisää. Liikelaitokset maksavat tulospalkkioita. Joka kolmas työntekijä saa kannustuslisää. Ja palkkiolomiakin pidetään. On työsuhdematkalippu, on kaikenlaista tyky-päivää, on palkallisia opintovapaita.

Vantaalla eläke- ja muut henkilöstömenot ovat 31,5 prosenttia palkoista. Yksityissektorilla menot jäävät 22-24 prosenttiin. Kuntien korkeammat menot johtuvat kuntien eläkevakuutukselle maksettavista eläkemaksuista sekä erilaisista työviihtyvyyteen tehdyistä panoksista.

Kuntien eläkkeet maksetaan kunnallisveroista. Vain pieni osa eläkkeistä on rahastoitu. Kun kuntien henkilökunta eläköityy, eläkemaksut ja sitä kautta kunnallisverot nousevat. Jos kuntien palveluja tehdään enemmän yksityissektorin kautta, eivät eläkemenot minnekään katoa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2020 (11)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com