Susi söi eväät

26/2/2015

Tämä uutinen on elokuulta 2013.

Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa

Katso, ketkä kansanedustajista ovat ilmoittaneet julkisesti kannattavansa pakkoruotsia – ja ketkä vastustavansa.

IS selvitti, ketkä kansanedustajista ovat kertoneet julkisesti kannattavansa ja ketkä vastustavansa pakkoruotsia. Tiedot on kerätty valituiksi tulleiden kansanedustajien Ylen vaalikoneeseen vuonna 2011 antamista vastauksista.

Mikäli ”pakkoruotsitakit” eivät ole kahden vuoden takaisista vaaleista kääntyneet, tilanne on lähestulkoon tasan: pakkoruotsia ilmoitti Ylen kysymykseen vastanneista kannattavansa 93 valituksi tullutta kansanedustajaa. Pakkoruotsin vastustajia löytyi kaksi enemmän, 95. Lopuilta 12:lta ei saatu kysymykseen vastausta puolesta tai vastaan.

Pakkoruotsin vastustajat voittivat 95-93

Kokoomuksen edustajista pakkoruotsia kannatti 22 ja vastusti 21 valituksi tullutta edustajaa. Sdp:n piirissä pakkoruotsin kannatus on selkeämpää: 25 kannatti ja 11 vastusti. Keskustan edustajien äänet menevät tasan: 17–17.

Rkp:n edustajien vastaukset eivät yllätä: kaikki vaalikoneen pakkoruotsikysymykseen vastanneista 17:sta valitusta edustajasta kannattivat pakkoruotsia.

Perussuomalaisissa pakkoruotsin vastustus oli kaikkein selvintä: 34 vastusti ja vain kaksi kannatti.

Vasemmistoliiton ja vasenryhmän pakkoruotsin kannattajilla ja vastustajilla on tasatilanne. Vihreissä kannattajia on selvästi enemmän (7) kuin vastustajia (3).

Tulokset ovat hyvin lähellä Hufvudstadsbladetin elokuun alussa Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella tekemää selvitystä: sen mukaan kansanedustajista 97 kannatti ruotsin vapaaehtoisuutta ja 96 ei kannattanut – nimiä ei kuitenkaan eritelty. IS kokosi koko nimilistan alle.

Näin kysyttiin

Ylen vaalikoneen väittämä oli: Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. Tähän piti vastata viisiportaisella asteikolla täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä tai en osaa sanoa. Alla olevasta nimilistasta ne, joiden nimen perässä on 0%, ovat vastanneet olevansa täysin samaa mieltä pakkoruotsin opiskelun säilyttämisestä. Ne, joiden nimen perässä on luku 20%, ovat vastanneet olevansa jokseenkin samaa mieltä pakkoruotsin säilyttämisestä.

Ne, joiden nimen perässä lukee 80% ovat vastanneet olevansa jokseenkin eri mieltä siitä, että ruotsin kielen opiskelun pitäisi olla pakollista. Ne, joiden nimen perässä on 100% vastustavat täysin ja yksiselitteisesti ruotsipakkoa.

Pakkoruotsin kannattajat:

Kokoomus:

Zyskowicz, Ben Kok. 20%
Vapaavuori, Jan Kok. 20%
Sarkomaa, Sari Kok. 0%
Räty, Laura Kok. 0%
Vahasalo, Raija Kok. 20%
Harkimo, Leena Kok. 20%
Katainen, Jyrki Kok. 0%
Mäkinen, Tapani Kok. 0%
Stubb, Alexander Kok. 0%
Virolainen, Anne-Mari Kok. 20%
Kanerva, Ilkka Kok. 20%
Orpo, Petteri Kok. 20%
Heinonen, Timo Kok. 20%
Grahn-Laasonen, Sanni Kok. 20%
Satonen, Arto Kok. 20%
Sasi, Kimmo Kok. 0%
Häkämies, Jyri Kok. 20%
Eestilä, Markku Kok. 20%
Ravi, Pekka Kok. 20%
Risikko, Paula Kok. 20%
Mäntymaa, Markku Kok. 0%
Virkkunen, Henna Kok. 20%

Sdp:
Lipponen, Päivi SDP 20%
Hiltunen, Rakel SDP 20%
Lindtman, Antti SDP 20%
Jungner, Mikael SDP 20%
Guzenina-Richardson, Maria SDP 20%
Ihalainen, Lauri SDP 20%
Feldt-Ranta, Maarit SDP 20%
Taimela, Katja SDP 0%
Kantola, Ilkka SDP 0%
Salonen, Kristiina SDP 20%
Kiuru, Krista SDP 20%
Viitanen, Pia SDP 20%
Paatero, Sirpa SDP 20%
Kiljunen, Anneli SDP 20%
Viitamies, Pauliina SDP 20%
Backman, Jouni SDP 20%
Väätäinen, Tuula SDP 0%
Mäkisalo-Ropponen, Merja SDP 20%
Myller, Riitta SDP 20%
Urpilainen, Jutta SDP 0%
Kumpula-Natri, Miapetra SDP 0%
Huovinen, Susanna SDP 0%
Tuppurainen, Tytti SDP 20%
Ojala-Niemelä, Johanna SDP 20%

Rkp:
Thors, Astrid RKP 0%
Nylander, Mikaela RKP 0%
Gestrin, Christina RKP 0%
Blomqvist, Thomas RKP 0%
Wallin, Stefan RKP 0%
Nauclér, Elisabeth Å. Saml. 0%
Gästgivars, Lars RKP 20%
Wideroos, Ulla-Maj RKP 0%
Henriksson, Anna-Maja RKP 0%
Nylund, Mats RKP 0%

Keskusta:
Kiviniemi, Mari Kesk. 20%
Lehtomäki, Paula Kesk. 20%
Kaikkonen, Antti Kesk. 20%
Saarikko, Annika Kesk. 20%
Kiviranta, Esko Kesk. 20%
Rehula, Juha Kesk. 20%
Alatalo, Mikko Kesk. 20%
Komi, Katri Kesk. 20%
Kääriäinen, Seppo Kesk. 20%
Vehviläinen, Anu Kesk. 20%
Puumala, Tuomo Kesk. 20%
Tölli, Tapani Kesk. 20%
Rantakangas, Antti Kesk. 20%
Korhonen, Timo Kesk. 20%
Sipilä, Juha Kesk. 20%
Rundgren, Simo Kesk. 20%
Maijala, Eeva-Maria Kesk. 20%

Kristillisdemokraatit:
Jääskeläinen, Jouko KD 20%
Räsänen, Päivi KD 20%
Östman, Peter KD 0%
Palm, Sari KD 20%

Perussuomalaiset:
Packalen, Tom PS 20%
Tolppanen, Maria PS 20%

Vasemmistoliitto:
Modig, Silvia Vas. 20%
Arhinmäki, Paavo Vas. 0%
Uotila, Kari Vas. 20%
Lapintie, Annika Vas. 0%
Tiainen, Eila Vas. 20%
Kalliorinne, Risto Vas. 20%

Vasenryhmä:
Yrttiaho, Jyrki Vas. 20%

Vihreät:
Sinnemäki, Anni Vihr. 20%
Haavisto, Pekka Vihr. 20%
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihr. 0%
Brax, Tuija Vihr. 20%
Karimäki, Johanna Vihr. 20%
Toivola, Jani Vihr. 0%
Niinistö, Ville Vihr. 20%


Pakkoruotsin vastustajat:

Kokoomus:
Pelkonen, Jaana Kok. 80%
Salolainen, Pertti Kok. 80%
Lehti, Eero Kok. 100%
Tolvanen, Kari Kok. 100%
Mäkelä, Outi Kok. 80%
Matikainen-Kallström, Marjo Kok. 80%
Lauslahti, Sanna Kok. 80%
Kauma, Pia Kok. 80%
Hemmilä, Pertti Kok. 80%
Kataja, Sampsa Kok. 80%
Jokinen, Kalle Kok. 100%
Kiuru, Pauli Kok. 100%
Vikman, Sofia Kok. 80%
Jaskari, Harri Kok. 80%
Kopra, Jukka Kok. 100%
Toivakka, Lenita Kok. 80%
Sankelo, Janne Kok. 80%
Wallinheimo, Sinuhe Kok. 80%
Kurvinen, Esko Kok. 100%
Suutari, Eero Kok. 80%
Autto, Heikki Kok. 80%

Sdp:
Kuusisto, Merja SDP 80%
Saarinen, Matti SDP 80%
Paasio, Heli SDP 80%
Eloranta, Eeva-Johanna SDP 80%
Tainio, Hanna SDP 80%
Karhu, Saara SDP 80%
Gustafsson, Jukka SDP 80%
Kymäläinen, Suna SDP 100%
Rajamäki, Kari SDP 80%
Peltonen, Tuula SDP 80%
Piirainen, Raimo SDP 80%

Rkp:
-

Keskusta:
Anttila, Sirkka-Liisa Kesk. 80%
Pirttilahti, Arto Kesk. 80%
Tiilikainen, Kimmo Kesk. 100%
Torniainen, Ari Kesk. 80%
Leppä, Jari Kesk. 80%
Katainen, Elsi Kesk. 80%
Rossi, Markku Kesk. 80%
Reijonen, Eero Kesk. 80%
Lintilä, Mika Kesk. 100%
Hautala, Lasse Kesk. 80%
Savola, Mikko Kesk. 80%
Kalmari, Anne Kesk. 100%
Pekkarinen, Mauri Kesk. 100%
Paloniemi, Aila Kesk. 80%
Kerola, Inkeri Kesk. 80%
Vehkaperä, Mirja Kesk. 80%
Lohi, Markus Kesk. 80%

Kristillisdemokraatit:
Ahvenjärvi, Sauli KD 100%
Rauhala, Leena KD 100%

Perussuomalaiset:
Halla-aho, Jussi PS 100%
Väätäinen, Juha PS 100%
Ruohonen-Lerner, Pirkko PS 100%
Soini, Timo PS 100%
Niinistö, Jussi PS 100%
Niikko, Mika PS 100%
Jääskeläinen, Pietari PS 100%
Juvonen, Arja PS 80%
Elomaa, Kike PS 100%
Lohela, Maria PS 100%
Heikkilä, Lauri PS 80%
Joutsenlahti, Anssi PS 100%
Jalonen, Ari PS 100%
Soukola, Ismo PS 100%
Louhelainen, Anne PS 100%
Hirvisaari, James PS 100%
Virtanen, Pertti PS 100%
Mölsä, Martti PS 100%
Mäkipää, Lea PS 100%
Koskela, Laila PS 100%
Tossavainen, Reijo PS 100%
Lindström, Jari PS 100%
Eerola, Juho PS 100%
Turunen, Kaj PS 100%
Kivelä, Kimmo PS 80%
Kokko, Osmo PS 80%
Hongisto, Reijo PS 100%
Saarakkala, Vesa-Matti PS 100%
Tuupainen, Kauko PS 100%
Hakkarainen, Teuvo PS 100%
Immonen, Olli PS 100%
Mattila, Pirkko PS 100%
Vähämäki, Ville PS 80%
Mäntylä, Hanna PS 100%

Vasemmistoliitto:
Myllykoski, Jari Vas. 80%
Pekonen, Aino-Kaisa Vas. 80%
Kontula, Anna Vas. 80%
Virtanen, Erkki Vas. 80%
Kyllönen, Merja Vas. 100%
Korhonen, Martti Vas. 80%

Vasenryhmä:
Mustajärvi, Markus Vas. 80%

Vihreät:
Soininvaara, Osmo Vihr. 80%
Tynkkynen, Oras Vihr. 80%
Haapanen, Satu Vihr. 80%

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ylellä on tiukat eettiset säännöt

26/2/2015

Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki kertoo Demokraatti-lehdessä 18.2.2015, että mikäli Ylessä työskentelevä henkilö on ehdokkaana vaaleissa, "hänet siirretään taustatehtäviin heti, kun henkilön ehdokkuus tulee tietoon".

"Lähtökohta on, että työnsä kautta ehdokas ei saa saada niin sanotusti erityistä etua muihin nähden. Suhtaudumme vastuullisesti siihen, että kun meillä on käytössämme vahvat välineet ja julkisuus, niin me emme suosi ketään, Pihlajamäki sanoo."

On ollut pitkään yleisessä tiedossa, että Abdirahim Hussein on keskustan ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Tästä huolimatta hän, ainakin ohjelmatietojen mukaan, vetää edelleen Ali ja Husu -ohjelmaa Yle Puheella. Seuraava lähetys on 5.3.2015.

Olenko ymmärtänyt jotakin väärin, vai onko tässä nyt kunniakansalaisille omat säännöt?

Tohtori Jussi Halla-aho Facessa

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pakkoruotsin kumotut perustelut

25/2/2015

Kymmenen kuukautta sitten eduskunnalle jätetty kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta eteni tänään vaiheeseen, jossa sivistysvaliokunta antoi oman mietintönsä aloitteesta. Valiokunta esittää aloitteen hylkäämistä, mutta perussuomalaiset edustajat jättivät eriävän mielipiteen ja asia tulee etenemään myös täysistunnon käsittelyyn.

Valiokunnan näkemys ei ollut yllättävä. Perusteluissa pakkoruotsin säilyttämiseksi ei totuttuun tapaan esitetty niinkään yksilön käytännön tarpeisiin liittyviä syitä (joita ei ole), vaan valiokunta korosti, että “ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus”.

Olen vuosittain julkaissut kirjoituksen, jossa kumoan yleisimmät pakkoruotsin puolesta esitetyt virhepäätelmät. Nyt on aika päivittää luettelo, joka on jo pitkään sisältänyt myös sivistysvaliokunnan tänään esittämät teesit.

Kaikeksi onneksi tärkeintä valiokuntalausuntojen sijaan on, että asia menee myös eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Jos aloite ei siellä menestyisikään, niin vähintään kansalaiset saavat vielä ennen vaaleja nähdä, ketkä kansanedustajista puoltavat kielivapautta ja ketkä vastustavat, ja millä perusteilla.

Älä anna oman kansanedustajasi vastustaa kielivapautta ainakaan vetoamalla seuraaviin, moneen kertaan kumottuihin ja älyllisesti tyhjiin väitteisiin:

1. Ruotsin kieli on sivistävää

– Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?

2. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme

– Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.

3. Kaksikielisyys on rikkaus

 – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.

4. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi

– Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.

5. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta

– Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?

6. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä

– Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.

7. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä

– Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.

8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä”

– Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.

9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin

– Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei tarvitse sitä osata.

10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua

–Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.

11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin

– Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.

12. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän

– Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.

13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa

– Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.

14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme

– Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?

15. Ruotsi on meille tärkeä vientimaa

– Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on käsittämätön väite, että jos tehdas esimerkiksi tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, että kaupankäynti onnistuu.

16. Ruotsihan on niin helppoa, että koko riita asiasta on turha

– Todellisuudessa ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia ja siksi eri ihmisille eri asiat ovat helppoja tai vaikeita. Toisekseen mitään aineita ei opiskella koulussa sillä perusteella, että ne ovat helppoja, vaan syynä täytyy olla käytännön tarve. Jos aineet todella valittaisiin helppouden perusteella, olisi yläasteen ja lukion oppimäärät vaivatonta täyttää vieläkin helpommilla opinnoilla, mutta tämä olisi järjetöntä.

17. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi

– Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun ”elävän” kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.

Sampo Terho

Euroopan parlamentin jäsen (ps.)

 
2 kommenttia          Bookkaa tämä

On kotiinlähdön aika

25/2/2015

Somalian naispuolisen ex-ulkoministerin Fowsiyo Yusuf Haji Adan mukaan tilanne maassa on tasaantunut ja jälleenrakentaminen aloitettu. Nyt Somalia kaipaa osaavaa työvoimaa, mm. koneinsinöörejä. Olisi molempien yhteiskuntien etu, että somalit palaisivat jälleenrakentamaan rakasta isänmaataan. Ehdotan heille ja muille paluumuuttajille kotiinpaluurahaa ja muuta virka-apua omassa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassani.

Tanskan maahanmuuttoviranomaiset (Udlændingestyrelsen) ovat antaneet vastaavansisältöisiä lausuntoja kuin Fowsiyo Yusuf Haji Adan. Etelä-Afrikasta on jo alkanut valtaisa paluumuutto Mogadishuun ja muualle Somaliaan. Afrikan unionin ja Somalian hallituksen mukaan terroristijärjestö al-Shabaab on poistunut pääkaupungista ja maassa on toimiva hallitus ja parlamentti. Suomen ulkoministeriöllä on kuitenkin erilainen tilannekuva.

Ilta-Sanomat kertoi viime torstaina Ugaaso Abukar Boocowista, joka muutti Kanadasta takaisin Somaliaan. Hän halusi näyttää, että elämä Somaliassa on samanlaista kuin missä tahansa muualla maailmassa.

”Olen asunut täällä seitsemän kuukautta ja kuullut yhden räjähdyksen. Uutisten perusteella niitä tapahtuu kymmenen kertaa useammin”, nainen kertoi Helsingin Sanomille, joka tavoitti Abukar Boocowin haastattelua varten. Ilta-Sanomat näyttääkin iloisia kuvia aivan normaalista elämästä.

Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoi taannoin sanomalehti Karjalaiselle, että somaleissa on runsaasti korkeasti koulutettuja koneinsinöörejä. Syrjäläisen mukaan heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan. Esimerkiksi Lieksan somali sillanrakentajat ry:n nimi viittaa vahvasti siltainsinööreihin.

Meidän pitääkin osoittaa solidaarisuutta ja toimia aktiivisesti kotiinpaluun edistämisessä. Yhdistysnetin mukaan esimerkiksi Somali Insinööri Yhdistys ry vaihtoi ensin nimensä Somalian Kehitys Foorumi ry:ksi ja on nyt kokonaan kadonnut, ilmeisesti kotimaahansa. Olisi ihmisoikeuksien vastaista, jos emme tukisi tätä positiivista kehitystä. Myös somalialainen Rahma Omar on ehdottanut, että YK:n pakolaisjärjestö avustaisi paluumuutossa.

"Moni ihminen haluaisi palata, mutta heillä ei ole varaa" Omar totesi humanitaariselle uutislehdelle. Kotiinpaluurahalle olisi siis kysyntää myös kansainvälisesti.

Wilhelm Junnila (ps.)

5 kommenttia          Bookkaa tämä

Talvivaaran järjestelyihin lisää sata miljoonaa

25/2/2015

Hallitus osoittaa lisäbudjetissa Talvivaaran kaivosta koskeviin järjestelyihin lisää liki sata miljoonaa euroa. Esitys tehdään työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan tilanteessa, jossa ei vielä ole varmuutta kaivostoiminnan jatkosta.

Määräraha mahdollistaa yritys- ja omistusjärjestelyihin osallistumisen sekä vaihtoehtoisesti kaivoksen mahdolliseen sulkemiseen tähtäävien toimien käynnistämisen.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) perustelee ratkaisua sillä, että valtion täytyy olla toimintakykyinen kaikissa erilaisissa vaihtoehdoissa.

– Mikäli kaivostoiminnalle Talvivaarassa löytyisi jatkaja, valtio voi mahdollisesti tulla vähemmistöosakkaaksi uudessa perustettavassa kaivosyhtiössä ja valtiolla on siten oltava valmius tarvittavien järjestelyjen tekemiseen. Jos kaivostoiminnalle ei kuitenkaan löydy jatkajaa, on valtion erikseen arvioitava parasta toimintalinjaa ja jopa kaivoksen mahdollista alasajoa, Vapaavuori sanoo tiedotteessa.

Osana varautumista valtio on perustanut uuden valtion kokonaan omistaman Terrafame-osakeyhtiön.

Lähde: STT

Tähän suomalaisilla veronmaksajilla on kuitenkin varaa, vai onko? Mikä tulee olemaan loppullinen hintalappu Talvivaarasta, riittääkö reilu kaksi miljardia euroa vai tarvitaanko lisää?

Minulle on edelleen hieman epäselvää, kuka on vastuussa tästä farssista ja ketkä keräsivät voitot Talvivaarasta?

Samaan aikaan, kun veronmaksajien rahoja pannaan taivaan tuuliin, hyvinvointivaltiossamme kerätään rahaa lastensairaalaan lipaskeräyksillä ja juhlakonserteilla, kun sairaalaa ei pystytä valtion varoilla tekemään. Ei kai Teemu Selännekään kaikkea voi omasta pussitaan maksaa.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Kreikka

25/2/2015

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan Kreikan lainaohjelman neljän kuukauden lykkääminen on ”näpertelyä ja laastarointia”.

– Poliittinen teatteri Kreikan lainaohjelman ympärillä jatkuu komedian ja tragedian välimaastossa. Nyt saavutettu yksimielisyys on tyypillistä poliittista peliä, jolla ostetaan aikaa ja kasvojen säilyttämistä. Sama sirkus on edessä neljän kuukauden päästä, Soini moittii.

Soini huomauttaa, että Kreikan esityksissä on vain vähän konkreettista sisältöä. Ohjelmien jatkuvuudesta ei ole varmuutta, yksityistämisohjelman etenemissuunnitelma on epäselvä ja ylijäämäsäännöksen kohtalo on utuinen.

– Taas on löydetty ratkaisu, ” jossa kaikki voittavat” eli mitään ei tehdä. Rahaa luodaan ikään kuin tyhjästä. Millä velka maksetaan? Se tässä nyt ei ollut edes esillä, sillä Kreikalla on tuntuvasti lyhennysvapaata aikaa.

– Kreikan poliitikot näyttävät olevan poliittisen pelin ja rahan kuppaamisen mestareita. Rahaa ja erivapauksia nyhdetään aina kuin mahdollista. Tällä lykkäysohjelmalla ei ole mitään tekemistä ongelmien ratkaisun kanssa. Piina jatkuu, asia pitkittyy – mutta ei ratkea.

SUOMEN UUTISET

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tohtori Halla-ahon vaalivinkit

24/2/2015

Euroopan parlamentin jäsenen, tohtori Jussi Halla-ahon vaalivinkit on julkaistu.

Sieltä löytyy tuttuja nimiä.

Käykääpä vilkaisemassa.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Ylessä on seottu lopullisesti

24/2/2015

Suomessa toimivien imaamien koulutukseen ei ole vieläkään löytynyt rahaa. Epätietoiset imaamit kyselevät islamin tulkinta-apua ulkomailta.

Rukoushetki moskeijassa 14. helmikuuta 2014. Suomessa toimii kymmeniä rekisteröityjä islamilaisia yhdyskuntia.

Imaamien pätevyysongelmiin herättiin toissa vuonna, kun Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry selvitti Suomen noin viidenkymmenen imaamin koulutustasoa. Puolella ei ollut tehtäväänsä minkäänlaista koulutusta, vain muutamalla oli islamin opintoja yliopistotasolta ja loput olivat itseoppineita.

Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset ry ovat Fokus ry:n tuella yrittäneet löytää rahaa koulutuksen järjestämiseen. Toistaiseksi hakemukset eivät ole tuottaneet tulosta. Tällä hetkellä hakemus on vetämässä Euroopan sosiaalirahastossa.

Uskonnolliset yhdyskunnat eivät voi kirkon tapaa kartuttaa kassaansa verottamalla. Valtio tukee yhdyskuntia muutamalla eurolla vuodessa jäsentä kohden.

– Kristilliset herätysliikkeet ovat samassa asemassa, mutta niiden jäsenet ovat varakkaita suomalaisia. Meidän jäsenemme ovat pääasiassa pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleita, vertaa Yle Radio Suomen Ajantasassa haastateltu Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi.

Muslimiseurakunnat eivät siis saa taloudenpitoa helpottavia lahjoituksia ja jo tilavuokrien maksamisessa on selviämistä.

Vallilalaisessa kerrostalossa toimivan Darul Aman -rukoushuoneen perjantairukouksia johtaa bangladeshilaissyntyinen Abdul Quddus Khan. Uskonnollisessa perheessä kasvanut mies kertoo uskonnon kuuluneen kouluopintoihin, mutta yliopistotasolla Khan ei ole islamia koskaan opiskellut. Hän toimi kuitenkin lähimoskeijan imaamina jo 17-vuotiaana.

– Kun varsinainen imaami oli lomalla, minut valittiin hänen sijaisekseen, Khan muistelee nuoruutta Dhakassa.

Abdul Quddus Khan valittiin Helsingin bangladeshilaisten suosiman rukoushuoneen imaamiksi, koska hänen arveltiin tuntevan uskonkysymyksiä. Lisäksi Khanilla oli aikaa sen jälkeen kun mies joutui sulkemaan heikosti menestyneen elintarvikekauppansa. Vallilan imaami opiskelisi mieluusti lisää, sillä seurakuntalaisten moninaisiin kysymyksiin on toisinaan hankala vastata.

– Minulta kysytään vaikkapa siitä, voiko lainaa ottaa tavallisesta pankista kun islamilaista pankkia ei Suomessa ole, Khan kertoo.

Imaamilta haetaan hyväksyntää bisnessuunnitelmille ja apua avioerotilanteessa. Islam kieltää koron perinnän ja rahan tekemisen alkoholilla ja sianlihalla.

Epätietoisena Khan sanoo hakevansa neuvoa suuren Itä-Lontoon moskeijan imaamilta, joka on opiskellut Saudi-Arabiassa ja opettanut Malesiassa.
Oppimattomat imaamit eivät osaa tulkita

Suomalaisimaamien heikohko islamin ja myös Suomen lainsäädännön ja yhteiskunnan tuntemus huolettaa muslimiyhteisöä, niin myös tapa hakea neuvoa ulkopuolelta.

– Suomessa kun ei oikein ole sellaisia oppineita, jotka uskaltaisivat omiin nimiinsä sanoa, että asia on näin tai noin. Silloin neuvoa täytyy hakea muualta. Ja kun sitä haetaan muualta, niin ei välttämättä osata kysyä neuvoa, jonka voi sopeuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, Jardi kuvaa.

Muutama ihminen on lähtenyt Suomesta uskonoppiin Saudi-Arabiaan, jonka valtionuskonto on äärikonservatiivinen wahhabismi. Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi ei pidä asiaa sinänsä ongelmallisena, vaan sanoo että islamin opetus on maassa korkeatasoista, kunhan sitä osaa tulkita.

– Saudi-Arabiassa annettavassa uskonnollisessa opetuksessa ei ole mitään vikaa. Kyse on siitä, että jotkut lähtijät ovat olleet nuoria, kasvaneet kenties suljetussa yhteisössä ja ovat yrittäneet tuoda Saudi-Arabian opit suoraan tähän yhteiskuntaan.

Pia Jardi kummastelee sitä, että valtiolta ei heru rahallista tukea imaamikoulutukseen, joka olisi ensi vaiheessa nimenomaan suomalaisen lainsäädännön, yhteiskunnan ja kielen opetusta. Diakonia-ammattikorkeakoulu on valmis järjestämään opetuksen, mikäli rahoitus löytyy.

Ilmaista islamin teologian opetusta on luvannut Marokon uskontoministeriö, joka on rahoittanut ja järjestänyt ulkomaisten imaamien koulutusta pitkään. Jardi kertoo, että hiljattain Marokkoon matkasi 25 ranskalaisimaamia.

Lähde: Yle

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Työttömyys kiusaa Saloa

24/2/2015

Kova työttömyys kiusaa yhä Saloa. Työttömien määrä on noussut Salon seutukunnassa eli Salossa ja Somerolla vuoden takaisesta 0,4 prosenttia.

Lukumäärällisesti Salossa oli tammikuussa tismalleen yhtä paljon työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten, 4 184. Työttömien osuus väestöstä on kuitenkin noussut, sillä samaan aikaan Salon väkiluku on laskenut.

Salon työttömyys on laskenut hiukan joulukuisista ennätyslukemista. Työttömyysaste oli tammikuussa 16,7 prosenttia, kun joulukuussa luku oli 17,4.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy Salossa edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä oli Salon seutukunnassa tammikuussa 1 481, kun vuotta aiemmin heitä oli 125 vähemmän.

Lähde. SSS

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Deflaatio

24/2/2015

Euromaista 15 on jo deflaation puolella, Itävallan inflaation ollessa korkein yhdessä prosentissa. Deflaation on ajateltu olevan hyvä asia, koska se johtuu pääosin raakaöljyn halpenemisesta. Se toimii kotitalouksilla ja yrityksillä kuten veronkevennys. Erityisesti talvisaikaan energiaa kuluu lämmitykseen.

Talousjulkaisu Business Insider kertoo, että deflaation seurauksista yhtä ei kuitenkaan tunneta laajalti. Deflaation oloissa rahapolitiikkaa pitäisi keventää. Se on kuitenkin nyt hyvin vaikeaa, koska rahapolitiikka on jo nyt ennätyksellisen löysää. Euroopan keskuspankin keskeisin rahapoliittinen työkalu eli ohjauskorko on jo 0,05 prosentissa.

Reaalikorko, jossa korkotasosta vähennetään inflaatio onkin euroalueella nyt jo 0,65 prosentissa, sillä euroalueen deflaatio on 0,6 prosentissa. Mikäli korkotasoa lasketaan edelleen tulevat vastaan negatiiviset korot. EKP tosin tarjoaa jo keskuspankkitalletuksille -0,2 prosentin korkoa.

Korkotasoa on kuitenkin vaikea laskea mielekkäästi alle nollan. Esimerkiksi talletustileille maksettava negatiivinen korko muuntuisikin käytännössä talletusveroksi. Asiakkailla on kuitenkin tarjolla nollakorkoinen vaihtoehto: rahat voi pakata aina patjan alle.

Yhdysvaltain keskuspankin tilastot kertovat, että keskuspankki on laskenut korkoja keskimäärin 3,9 prosenttiyksiköllä kuuden taantuman aikana vuodesta 1971 alkaen. Huolena onkin, että jos seuraava taantuma iskee nopeasti, ei tällaiseen kevennykseen ole mahdollisuutta.

Rahapolitiikassa pitäisi vaihtaa päämäärää, Business Insider kirjoittaa. Inflaatiolukujen sijaan rahapolitiikalla pitäisi tähdätä nimellisen bruttokansantuotteen kasvuun. Rahapoliittista päämäärää on kuitenkin vaikea vaihtaa – ja se voi tulla hyvin kalliiksi maailmantaloudelle.

Henri Myllyniemi

Suomen Uutiset

2 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2018 (67)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com