EU:n tietosuoja-asetus

27/12/2017

SAS Instituten teettämän tuoreen kyselyn mukaan vain 29 prosenttia suomalaisista kuluttajista on kuullut toukokuussa 2018 voimaan astuvasta EU:n tietosuoja-asetuksesta.

EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa 2018. Asetus tarkoittaa muun muassa sitä, että yritysten pitää kyetä yksilöimään yhden ihmisen tiedot tietomassastaan ja pyydettäessä poistamaan ne.

SAS:n kyselyn mukaan yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo käyttää heti lain astuttua voimaan oikeuttaan päästä käsiksi heistä säilytettäviin tietoihin. Suurelle osalle vastaajista asetus oli kuitenkin täysin tuntematon.

Eniten suomalaisia kiinnostaa sosiaalisen median palveluiden heistä tallettamat tiedot, joita aikoo kysellä 33 prosenttia. Lähes joka kolmas aikoo selvittää, mitä tietoja pankit ovat heistä tallentaneet ja 28 prosenttia suunnittelee samaa vakuutusyhtiöiden kohdalla.

"Sosiaalisen median yritykset ovat kärjessä myös, kun suomalaisilta kysyttiin, mistä haluamme poistaa tietoja. Lähes joka kolmannes aikoo pyytää niitä lopettamaan tiettyjen tietojensa käytön", sanoo johtaja Henrikki Hervonen SAS Institutelta toteaa tiedotteessa.

"Myös järjestöjen kannattaa olla hereillä. Noin joka viidennes vastaaja suunnittelee pyytävänsä tietojensa poistoa poliittisten organisaatioiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen rekistereistä."

Ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat eivät nousseet merkittävästi esiin kyselyssä. Noin 15 prosenttia vastaajista aikoo pyytää ruokakauppoja lopettamaan profiloinnin tai historiatietojen käytön.

Tietosuoja-asetus asettaa haasteita monelle organisaatiolle.

"Asiakkaan tiedot voivat olla hajallaan useassa eri tietokannassa. Jatkossa organisaatioiden tulee kuitenkin löytää, arvioida ja kategorisoida jokainen asiakastiedon osa, jotta ne voivat täyttää asetuksen määräykset."

Kyselyn toteutti SAS Instituten tilauksesta tutkimusyhtiö SynoInt verkkopaneelina. Kyselyyn vastasi 17.11.-21.11.2017 välisenä aikana 1001 suomalaista. Vastaajat olivat iältään 18-80-vuotiaita ja kysely on väestöä demografisesti edustava.

Lähde: Kauppalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Hakeutukaa johonkin toiseen maahan

26/12/2017

Sosiaalidemokraatteja edustavan valtiovarainministerin Magdalena Anderssonin mukaan Ruotsin hallitus on tehnyt virheen ottaessaan niin paljon maahanmuuttajia viime vuosina.

– Integraatio ei toimi kunnolla. Se ei toiminut kunnolla myöskään ennen syksyä 2015. Meille olisi pitänyt olla jo aiemmin selvää, ettei meillä voi olla suurempaa maahanmuuttoa kuin mitä yhteiskunta pystyy ottamaan vastaan, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan nykyinen tilanne ei ole hyvä kenellekään, ei maahanmuuttajille eikä ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Pääsy Ruotsin työmarkkinoille on hidasta, ja pulaa on asunnoista sekä opettajista.

Valtiovarainministeri kehottaa ihmisiä etsimään turvapaikkaa jostain muualta kuin Ruotsista.

– Heillä on enemmän mahdollisuuksia, jos he hakeutuvat johonkin toiseen maahan, hän painottaa.

Lähde: Dagens Nyheter

Niinpä. Mikähän se toinen maa mahtaisi olla?

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Länsi-eurooppalaiset pakenevat monikulttuuria

26/12/2017

Unkarista on tullut yksi maailman turvallisimmista maista. Kun Länsi-Eurooppa on avannut rajansa ja kiihdyttänyt islamilaista siirtolaisuutta, Keski-Eurooppa on toiminut juuri päinvastoin.

Monissa Länsi-Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa muodostuu kiihtyvällä vauhdilla maahanmuuttajavaltaisia rinnakkaisyhteiskuntia ja no-go -alueita, missä valtion lait eivät enää päde. Näissä maissa valtio alkaa menettämään tilanteen hallinnan. Kansalaisten turvattomuus ja turvattomuudentunne lisääntyy

Ilmiö, jota kovin moni ei olisi osannut ennustaa muutamia kymmeniä vuosia sitten, on nyt tapahtumassa: monet suunnittelevat muuttoa Länsi-Euroopan monikulttuurisista maista Keski-Eurooppaan. Useat ovat jo haaveensa toteuttaneet.

”He pakenevat pakolaisia”

Alankomaalainen Bastiaensenin perhe, joka omisti jo aiemmin loma-asunnon Unkarissa, tajusi, että Budapest on turvallisempi kuin Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam. Unkarin alempi verotus yhdistettynä siihen tosiasiaan, että maahan ei ole annettu kohdistua yhteiskuntarauhan romuttavaa, pääasiassa Afrikan ja Lähi-idän maista lähtöisin olevaa haittamaahanmuuttoa, tekee maasta todella houkuttelevan asuinpaikan.

Tämän totesi myös Bastiaensenin perhe, ja he tekivät päätöksen muuttaa Unkariin.

Perheen mielestä Unkarin pääministeri tekee erinomaista työtä.

Viktor Orbán asettaa Unkarin etusijalle, ja Unkarin erinomainen rajavalvonta poistaa terrorismin pelon täysin, he sanovat.

Perheen mukaan ainakin 300 alankomaalaista ja belgialaista on hankkinut talon Csemön kaupungin lähettyviltä.

Unkarin erinomainen rajavalvonta poistaa terrorismin pelon täysin

Monet kiinteistönvälittäjät vahvistavat Bastiaensenien tarinan. Alankomaalainen kiinteistönvälittäjä Robert Kemers sanoo, että Unkarissa asuu pysyvästi ainakin tuhat alankomaalaista, ja turvapaikanhakijakriisin alettua määrä on kasvanut jatkuvasti.

Lähde: Voice of Europe

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Oman maan halveksintaa

26/12/2017

Liekö missään muussa maassa kuin Suomessa pyritty viimeisten vuosien aikana halveksimaan yhtä innokkaasti omia perinteitä ja symboleja?

1. Suvivirren laulamista pidettiin joitain vuosia sitten suurena syntinä, koska se loukkaa suvaitsevaisten mielestä muslimeja.

Helsingin Sanomat osallistui vanhan perinteen tuhoamiseen pyytämällä vuonna 2011 Paula Vesalaa väsäämään uudet sanat suvivirteen. Vesala teki työtä käskettyä, mutta suomalaiset eivät innostuneet.

Helsingin Sanomien ideoiman uudelleen sanoituksen takana oli suomalaiseen yhteiskuntaan olennaisesti liittyvän kristillisen perinnön halveksunta.

Hesari on noudattanut koko 2 000-luvun linjaa, jonka mukaan moni perinteinen suomalainen asia on p***aa, joka täytyy vetää vessanpytystä alas.

Helsingin Sanomien aiheesta kertova artikkeli on kadonnut lehden omilta nettisivuilta, mutta se löytyy vielä täältä sekä yksityisiltä henkilöiltä tallennettuna.

2. Yleisradio ei ollut Helsingin Sanomia heikompi hyökäten vuonna 2012 vahvan symboliarvon omaavan kansallissankarin Mannerheimin kimppuun.

Tuloksena elokuva, jossa Afrikan musta mies esittää Mannerheimiä.

Ylen kulttuuritoimitus tunnetaan äärivasemmistolaisesta väestään, jonka perimmäisenä tarkoituksena vaikuttaa olevan suomalaisen kulttuurin halveksunta mitä tahansa roskaa tuottamalla.

Uuden Suomen artikkeli kertoo, että ”tuotannon ja käsikirjoituksen siirtäminen Keniaan oli Ylen draamaosaston mukaan monikulttuurinen teko”. Tiedotustilaisuudessa Yle Draaman edustaja antoi ymmärtää, että monikansallinen tuotanto oli Mannerheim-elokuvassa Ylelle tärkeämpää kuin itse aihe.

3. Helsingin Sanomien seuraava ponnistus yhdessä Finlaysonin kanssa oli Suomi-leijonan mitätöintiyritys.

Finlaysonin edustajat väittivät, että ”leijonamme on valitettavasti joutunut vääriin käsiin”. Yrityksen kannan kertoi toimitusjohtaja Jukka Kurttila joulukuun 2016 alussa.

Finlayson kutsui suomalaisia suunnittelemaan vähintään sata uutta leijonaa virallisen Suomen leijonan rinnalle.

Leijona on Suomen kansallistunnus ja sen symboliarvo on erittäin merkittävä. Finlaysonin ”vähintään sadan leijonan” – suunnittelukampanja on Kurttilan mukaan osa Suomi 100 –hanketta.

Suomi 100 –hankkeen pääorganisaattori ja käytännön toteutusten edistäjä on pääsihteeri Pekka Timonen. Suomi 100 –toimikunta on kumileimasin, joka pääasiassa hyväksyy sen, mitä Timonen esittää.

Hanke on nostattanut paljon negatiivista ilmapiiriä, koska siihen sisällytettiin asioita, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden tai sen kunnioittamisen kanssa.

Suomi 100 osoittautui punavihreäksi kulttuurimarxilaiseksi projektiksi, jonka tarkoituksena oli jopa häväistä suomalaista perintöä sen sijaan, että historiaa kunnioitettaisiin juhlavasti.

Useimmat Suomen historiaan liittyvät merkkihenkilöt sivuutettiin ja sen sijaan tarjoiltiin eriskummallisia hankkeita, kuten ”Koodaribussi Afrikkaan”, ”Startup Refugees” ja ”Suomalaisuuden uudelleenmäärittely”.

Suomi 100 –hankkeen perusta luotiin ja henkilövalinnat toteutettiin Jyrki Kataisen (kok) pääministerikaudella Paavo Arhinmäen (vas) toimiessa kulttuuriministerinä.

4. Finlaysonin ja Helsingin Sanomien yhteisprojekti, jota Suomi 100 tuki, muistutti vahvasti vihreiden vuoden 2011 eduskuntavaaleja varten lanseeraamaa projektia, jossa vihreät kertoivat pyrkivänsä rakentamaan uuden Suomen.

Projektia varten vihreät organisoivat julkisen ”Tuunaa vihreä leijona” – kilpailun.

Moni ei tiedä, että vihreä on myös islamia symboloiva väri.

5. Suomen [sosialidemokraattinen] Posti kantoi myös kortensa kekoon Suomen täyttäessä 100 vuotta kieltäytymällä julkaisemasta Mannerheim –postimerkkiä.

Mannerheimin syntymästä tuli 4. kesäkuuta 2017 kuluneeksi tasan 150 vuotta.

Sittemmin Posti joutui perääntymään rankan yleisöpalautteen seurauksena. Mannerheim-postimerkki julkaistiin lopulta 6.9.2017.

Vuonna 2014 Posti osoitti kunniaa Tom of Finlandille julkaisemalla peräti kaksi aiheeseen liittyvää postimerkkiä.

Sen sijaan Posti ei julkaissut merkkiä jääkäriliikkeen perustamisen satavuotisjuhlan tiimoilta vuonna 2014.

6. Tom of Finland nousi rytinällä esiin Suomi leijonan mitätöintiä yrittäneen Finlaysonin toimesta vuonna 2015, kun yritys lanseerasi markkinoille Tom of Finland -lakanat. Media piti kovaa meteliä siitä, kuinka Suomi nousee maailmankartalle homoeroottisten lakanoiden myötä.

Kuinkas sitten kävikään?

Kauppalehdessä (20.4.2016) toimitusjohtaja Kurttila toteaa: ”Siitä tuli maailmallakin aika iso juttu, että lanseerasimme Tom of Finland -malliston. Kuvittelimme julkisuusmyllyn jälkeen, että nyt vienti rävähtää käyntiin. Mokasimme siinä. Kaksi kuukautta odotimme puhelinsoittoja.”

Ylen sivuilla viestittiin samaa jo 15.11.2015 : ”Malliston menekki ei kuitenkaan vastannut odotuksia.

– Jos mä [Kurttila] olen umpirehellinen, niin kyllä mä pikkuisen petyin siihen. Tom of Finlandiin asetettiin valtavia toiveita viennin suhteen.”

7. Isänmaan symbolia häpeävän Jukka Kurttilan edustaman Finlaysonin lakanoita ei edes tehdä Suomessa vaan esimerkiksi Turkissa ja Latviassa. Talouselämän ja Helsingin Sanomien mukaan Kurttila on todennut "lopettaisin, jos minut pakotettaisiin siirtämään tuotanto Suomeen”.

8. Suomi 100 –hankkeen monet päätökset, Helsingin Sanomat, Yleisradio ja Finlayson ovat edistäneet 2010-luvulla monin tavoin Suomen kulttuuriperintöä halveksivaa näkemystä sekä kansallisella että kansainvälisellä kentällä.

Politiikan punavihreät (vas, vihr, sdp) ja oikeistoliberaalit eivät jostain syystä ole piitanneet isänmaansa halventamisesta enää moneen vuoteen.

Miten kansa on vastannut? Jatkanut lampaana määkimistä ja tukensa antamista juuri niille, jotka syövät maata Suomi-neidon jalkojen alta.

9. Entä kuinka kannattavaa boikotointi on, kun se suuntautuu suurien ihmismäärien mielipidettä vastaan?

a) Vuosi sitten Kelloggs ryhtyi boikotoimaan Breitbart-sivustoa esimerkiksi siksi, että sivuston miljoonat konservatiiviset lukijat eivät sovi Kelloggsin linjaan. Seurauksena alkoi Kelloggs-tuotteiden boikotti, joka laajeni nopeasti. 4.12.2016 boikottiin oli ilmoittautunut hiukan yli 328 000 henkilöä, kolmessa viikossa, 25.12.2016 mennessä, määrä oli noussut lukemaan 428 000.

b) Finlaysonin Suomen leijonan mitätöimiseen tähdänneellä projektilla ja Tom of Finlandin rajulla esiin nostamisella oli seurauksensa.

Toimitusjohtaja Kurttila siirtyy syrjään toimitusjohtajan pallilta ja Finlayson on aloittanut yt-neuvottelut.

Kannattaako yritysmaailman halveksia eri mieltä olevia ihmisiä, kuten Kelloggs ja Finlayson ovat tehneet?

10. Entä kannattaako poliitikkojen halveksia Suomessa kansan enemmistön mielipidettä? Toistaiseksi on kannattanut, sillä kokoomus, sdp, vihreät, keskusta ja vasemmistoliitto ovat keskustaa lukuun ottamatta edelleen kohtuullisen suosittuja puolueita, kun niiden gallup-menestystä vertaa edellisvaalien tulokseen.

Loppujen lopuksi rauhanomainen yhteiskunnallinen muutos on aina kansalaisista kiinni.

Suomessa kansalaiset ovat hitaita heräämään. Nykyään vaikuttaa jopa siltä, että kansakunta on vaipunut Ruususen uneen, josta herää vasta siinä vaiheessa, kun Suomesta on tullut ”Ruotsi”.

Heikki Porkka blogissaan

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Katse suomalaisiin

24/12/2017

Suomen kommunistisen puolueen Turun piirijärjestön puheenjohtaja Tiago Silva esitti (TS 18.12.) vaatimuksen Turulle laajentaa paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon Helsingin tapaan. Siellähän paperittomat saavat laajennettua terveydenhuoltoa – ja mikä tärkeintä, tämän ihmisryhmän "ei tarvitse jonottaa päivystyksessä"!

Hän perää vieraille hammashoitoa, mielenterveyspalveluja, rokotuksia jne. Silvan mukaan "yhteiskunnan edistyksellisyyttä tulee arvioida sen mukaan, jolla se kohtaa haavoittuvimmissa tilanteissa olevat ihmiset".

Kuka siis on paperiton?

Paperiton on henkilö, joka on saapunut maahamme ilman laillisia asiakirjoja, joita maahanpääsy edellyttää. Jos on maassa ilman niitä, on maassa laittomasti.

Tänne tulleet on syynätty monen instanssin kautta, veronmaksajiemme rahoilla, eikä tarvetta esimerkiksi turvapaikkaan ole löytynyt, vaikka suurennuslasilla jokainen porsaanreikä tutkien sellaista on haettu.

Oikeuslaitos – lakeihin perustuen – on siis päättänyt, ettei tällaisella henkilöllä ole oikeutta olla maassamme. Paperittomalla ei siis ole lainkaan oikeutta olla maassamme, puhumattakaan, että hänen terveydenhoitoaan, eikä mitään muutakaan, tulisi mitenkään järjestellä, vaan osoittaa nopein reitti ulos maasta.

On valtava yhteiskunnallinen vaaratekijä sallia laittomien, tuntemattomien, maahan pesiytyminen.

Suomessa haavoittuvimmassa asemassa ovat jo ne suomalaiset, joilla ei ole varaa lainkaan enää lääkkeisiin kiristysten vuoksi, jotka ovat asunnottomia ja jotka makaavat hoidotta kroonikko-osastoilla, "koska ei ole varaa". Jo tavallinen palkansaaja alkaa löytää itsensä leipäjonoista, koska palkka ei riitä, mutta apua ei löydy.

Suomi kurjistuu, mutta vieraille on löydyttävä täysylöspito, sellainen, mistä oma kansamme ei voisi uneksiakaan.

Paperittoman jonotuskin hoitoon on Silvan mielestä sellaista, joka sotii ilmeisesti jotakin laittoman oikeutta vastaan. Kuinka on suomalaisilla?

Suomalaiset jonottavat terveyskeskuksiin kuukausia. Jonotus kuuluu nykyään suomalaisen elämään olennaisena osana, on sairaus sitten kiireellinen tai ei. Kukaan ei korvaa suomalaisien hammashoitoja, laajoja rokotusohjelmia jne. Mielenterveyspalveluista voi tuskin enää puhuakaan niiden alasajon vuoksi ja leipäjonot kasvavat päivä päivältä. Kuka kantaa huolta omista, suomalaisista?

Suomalaiset hätää kärsivät ovat maksaneet veroja maahamme koko ikänsä, joten heille kuuluvat ne laajennetut terveydenhoitopalvelut, jos kelle, ei näille tulijoille, joista kukaan ei tiedä mitään.

Jos ihminen tulee hädässä, pitää hän tiukasti huolta, että asiapaperit ovat matkassa, joilla hän pystyy todistamaan väitteensä ja vaateensa, eikä tällainen henkilö revi niitä rajalla, vaihda henkilöllisyyttään tilanteen mukaan ja unohda syntyneensäkin heti rajan ylitettyään.

Yksi viisaus Silvan kirjoituksesta sentään löytyi, se, että kansakunnan arvo mitataan sillä, kuinka se kohtelee heikoimpiaan. Tässä asiassa Suomi reputtaa kirkkaasti, jos puhumme omasta kansastamme ja sen kohtelusta.

Kerrotaan, että Suomi on itsenäinen maa. Itsenäisen maan päättäjät ovat oman maansa palkkalistoilla, vastuussa omalle kansalleen sen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Ehkä olisi viimeinkin suunnattava katse meihin suomalaisiin.

Riitta Kvist

Yleisönosasto-kirjoitus Turun Sanomissa.

Ihme, että julkaistiin.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Puukotus Särkisalossa - häirintää Perniössä

24/12/2017

Perniössä Mäntytiellä 24.12.2017 kello 23.15 aikaan poliisille tulleen ilmoituksen mukaan omakotitalon pihalle oli tullut kaksi huppupäistä miestä. Toinen miehistä oli pyrkinyt sisälle ovea raivoisasti hakkaamalla, mutta sisällä olleet eivät ole ovea avanneet.

Mies oli tästä kiukustuneena vaurioittanut puutarhatuolilla hakkaamalla pihalla ollutta autoa.

Poistuessaan pihalta miehet olivat vielä kaataneet jäteastian ojaan.

Tapahtumaa tutkitaan kotirauhan rikkomisena ja vahingontekona.

Särkisalossa 25.12.2017 kello 02.40 aikaan poliisi sai ilmoituksen, että miestä oli lyöty yksityisasunnossa puukolla kaulan alueelle.

Poliisi otti asunnosta kiinni teosta epäillyn naishenkilön.

Puukotuksen uhri kuljetettu Tyksiin, mutta vammat eivät ole olleet hengenvaarallisia.

Tekijän epäillään syyllistyneen tapon yritykseen.

Poliisi

1 kommentti          Bookkaa tämä

Valden joululahja

22/12/2017
Laitetaanpa vielä lyhyt juttu ennen jouluun hiljentymistä. Kyseessä ei ole fiktiivinen joulutarina vaan joululahja jonka hallitus antoi suomalaisille köyhille. Eli niille vapaaehtoisille toimijoille jotka antavat vähävaraisille ruoka-avustusta annettu tuki putoaa ensi vuonna nollaan. Kahtena aikaisempana vuonna se apu on ollut miljoona euroa vuodessa. Ilman tukea jäi mm. Heikki Hursti, joka sai edellisenä vuonna 80 000 euroa. Tälle rahalle Hurstilla on ollut tarpeellista käyttöä.
Kyseinen apu on ollut voimassa kaksi vuotta ja se on aikanaan tehty perussuomalaisten aloitteesta. Selvää on, että päätöksessä näytettiin keskisormea Jussi Halla-ahon johtamille perussuomalaisille, puolueelle, joka muuttui viime kesänä oikeasti kansallismieliseksi puolueeksi.
Ylen uutisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö totesi että ruoka-avun tapaisesta köyhäinavusta olisi päästävä hyvinvointivaltiossa eroon. Yksi hallituksen kärkihankkeista keskittyykin hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen.
Jäämme odottelemaan hallituksen toimia. Hallituksen, jolle yli viisikymppistä työtöntä suomalaista ei ole edes olemassa. Kannattaa ottaa huomioon, että kyseinen ministeriö kantaa leijonanosan utopistisesta väestönvaihtoprojektista, jonka kustannuksiin ei riitä miljoona euroa edes yhdeksi päiväksi. Voitaneen tässä yhteydessä todeta, että vittuilu on taitolaji.
Joululahjoja on monenlaisia.
Kai se keskisormikin sellaiseksi lasketaan.
0 kommenttia          Bookkaa tämä

Halonen

22/12/2017

Presidentti Tarja Halonen on kiinnittänyt uransa aikana erityisesti huomiota ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon edistämistä koskevat asiat ovat olleet keskeisiä koko hänen poliittisen uransa aikana. Presidenttinä Halonen oli erittäin suosittu suomalaisten keskuudessa: kyselyjen mukaan hänen suosionsa oli huipussaan joulukuussa 2003, jolloin 88 % suomalaisista oli Haloseen tyytyväisiä.

Olitko sinä näiden tyytyväisten joukossa?

Hallituspesti yliopistossa takaa kolmea eläkettä saavalle Tarja Haloselle kuusinumeroisen summan.

Presidentti Tarja Halonen kuittaa Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajan pestistä 120 000 euroa.

Presidentti Tarja Halonen johtaa Helsingin yliopiston hallitusta seuraavat neljä vuotta. Tehtävästä maksetaan 2 500 euroa kuukaudessa.

Presidentti Tarja Halonen, 73, valittiin keskiviikkona Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2018-2021. Halonen kuittaa nelivuotiskaudestaan yhteensä 120 000 euroa. Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 2 500 euroa kuukaudessa eli 30 000 euroa vuodessa, yliopiston viestinnästä kerrotaan Iltalehdelle.

Hallituksen varapuheenjohtajalle maksetaan 2 000 euroa kuukaudessa (24 000 euroa vuodessa) ja jäsenelle 1 500 euroa kuukaudessa (18 000 euroa vuodessa). Hallituksen kokonaispalkkiot ovat 252 000 euroa vuodessa.

Helsingin yliopiston 13-henkisen hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, 53. Jäseniksi valittiin Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi Pajunen, Ilona Riipinen, Jukka Kekkonen, Kalle Saksela, Pirjo Hiidenmaa, Thomas Wallgren, Elisa Hyytiäinen, Antti Kähkönen ja Johanna Ritakorpi. Kähkösen ja Ritakorven toimikausi on muista poiketen kaksivuotinen (2018-2019).

Yksi Halosen johtaman hallituksen ensimmäisistä tehtävistä on päättää keväällä 2018 Helsingin yliopiston seuraavasta rehtorista. Nykyisen rehtorin Jukka Kolan viisivuotiskausi päättyy 31. heinäkuuta 2018.

Julkisten verotietojen mukaan Halosen verotettavat tulot olivat viime vuonna yhteensä 94 819 euroa. Halosella oli ansiotuloja 75 846 euroa ja pääomatuloja 18 973 euroa. Lisäksi Haloselle maksetaan presidentin verovapaata eläkettä 8 000 euroa kuukaudessa.

Presidentin eläkkeen lisäksi Halonen saa täyttä kansanedustajan eläkettä ja työeläkettä, jotka sisältyvät hänen verotettaviin ansiotuloihinsa.

Presidentin eläke on 60 prosenttia presidentin palkkiosta, joka alennettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta 160 000 eurosta 126 000 euroon vuonna 2013. Lakimuutos ei vaikuttanut sillä hetkellä elossa olleiden presidenttien eläkkeisiin.

Halosen ja presidentti Martti Ahtisaaren verovapaat eläkkeet maksetaan edelleen 160 000 euron mukaan, joten heidän eläkkeensä on 96 000 euroa vuodessa. Leskeksi jäänyt Tellervo Koivisto on oikeutettu 80 000 euron suuruiseen perhe-eläkkeeseen.

Lisäksi valtio voi kustantaa eläkkeellä olevalle presidentille sopivan asunnon kohtuullista vuokraa vastaan, tarjota tarpeen mukaan erilliset työtilat sekä antaa kuljetus-, turvallisuus-, sihteeri- ja toimistopalveluja valtion talousarvion rajoissa.

Jätän tämän vain tähän, koska pää ei kestä kommentointia...

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tuulivoimatuet peruttava

21/12/2017

Perussuomalaiset vaati vuoden 2018 talousarviota käsitellessä, että hallitus ottaa huomioon tuulivoimaloiden ympäristö- ja terveyshaitat tukipäätösehdoissa ja peruu myönnetyt kohtuuttomat tuulituet. Perussuomalaiset on pitkään kritisoinut tuulivoiman aiheuttamia terveyshaittoja sekä niin sanotun takuuhinnan aiheuttamia kuluja.

– Ensinnäkin, tuulivoima maksaa yhteiskunnalle useita miljardeja euroja. Valtiontalouden tarkastusvirasto on puhunut jopa kolmesta miljardista pidemmällä aikavälillä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä huomauttaa.

– Tilannehan on se, että mitä halvempaa sähköä markkinoilta saisi ja mitä enemmän tuulivoimaa tuotetaan, sitä enemmän siirtyy rahaa veronmaksajilta yksityisille tuulivoimayhtiöille. Veronmaksajahan maksaa erotuksen. Tuulivoimabisnes on härskiä rahastusta.

Tukia piti leikata, mutta tilalle luodaankin uusi

Laki uusiutuvien energialähteiden tuesta ollaan uudistamassa. Laissa säädetään tarjouskilpailuun perustuvasta järjestelmästä, jossa teknologianeutraalisti edistettäisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Perussuomalaiset vastusti uudistusta.

– Nyt kun viimein sijoittajille tuottoisaa syöttötariffi-järjestelmää ollaan pitkällä aikavälillä ajamassa alas, niin hallitus on luomassa kyseisellä lakiesityksellä uutta uusiutuvan energian tuotantotukea, joka pääasiassa kuitenkin ohjautuu jälleen tuulivoimayhtiöille, kansanedustajat arvioivat.

– Meillä on jo valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melusta, jossa rajataan, ettei melu saa yöllä ylittää 40 desibeliä eikä päivällä 45 desibeliä. Lisäksi Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan haitallisia terveysvaikutuksia alkaa näkyä, kun yöaikainen äänenpainetaso on ulkona yli 40 desibeliä, eduskuntaryhmä toteaa.

Terveysvaikutukset epäselviä

Työ- ja elinkenoministeriö on teettänyt meluhaitoista raportin (28/2017 – Tuulivoiman tuottaman äänen vaikutukset terveyteen). Raportista käy ilmi, että esimerkiksi Salossa sijaitsevan Märyn tuulipuiston ennakkoon tehdyt melumallinnukset ovat epäonnistuneet.

– Mittaustuloksissa raja-arvot, jotka on määritelty asetuksessa tuulivoiman ulkomelusta, ylittyvät selvästi. Märyssä altistuvassa mittauspisteessä alle 10 Hz:n melutaso oli keskimäärin yli 50 desibeliä, vaikka mittauspiste sijaitsi yli kahden kilometrin päässä voimaloista.

– Kuinka monta vastaavaa tapausta löytyy koko Suomesta? eduskuntaryhmä kysyy.

Siniset kääntäneet kelkkansa

Perussuomalaisten esitys tuulivoimatukien purkamisesta ja terveyshaittojen huomioimista sai tyrmäyksen. Esitystä kannatti vain 22 edustajaa.

– Siellä istuu hallituksessa entisiä perussuomalaisiakin, jotka nyt ovatkin uusien tuulivoimatukien kannalla. Tämä on todella harmillista demokratian kannalta. Ministeri Jari Lindström (sin) vastaa alasta ja on ennen nimenomaan halunnut purkaa tukia.

Suomen Uutiset

1 kommentti          Bookkaa tämä

Hallitus unohti köyhät

20/12/2017

Satoja tuhansia suomalaisia palveleva ruoka-apu jäi tänä vuonna kokonaan vaille valtion tukea. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti ruoka-avun tukemisen vuoden 2016 budjetissa ja jatkoi sitä vuonna 2017. Ensi vuoden budjettiin paljon kiiteltyä tukea ei kuitenkaan lisätty.

– Hallituspohjan muutos näkyy selvästi hallituksen arvovalinnoissa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.

Köyhät on unohdettu

Ruoka-avun tuki haudattiin tänään lopullisesti, kun hallituspuolueet äänestivät nurin Savion aloitteen, joka olisi edellisvuoden tapaan lisännyt 1 000 000 euroa ruoka-aputyön tukeen.

– Hallitustaipaleen alussa sovimme keskustan ja kokoomuksen kanssa yksissä tuumin, että tuemme kaikkein köyhimpiä ohjaamalla resursseja ruoka-aputyöhön. Nyt olen pettynyt. Jos joitakuita tässä maassa pitäisi joulun alla muistaa, niin ruokajonossa seisovia köyhiä kansalaisiamme, taustoittaa ruoka-avussa ennen eduskuntauraansa toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko.

– Juhlapuheita kyllä pidetään, mutta kun tekojen paikka tulee, köyhät unohdetaan.

Kiivas väittely eduskunnassa

Ruoka-avusta keskusteltiin eilisessä täysistunnossa vilkkaasti.

– Olisin tästä ruokailusta muistuttanut vielä, että lokakuussa viime vuonna Heikki Hursti ilmoitti mediassa, että yksi puolue teki sen, mitä muut ovat vuosikausia lupailleet, ja hän kiitti perussuomalaisia siitä, että näitä ruoka-apuja heille tuli, muisteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Hän kysyi, vaikuttiko perussuomalaisten poistuminen hallituksesta tuen lopettamiseen.

– Ihmettelen sitä, miksi poliittinen kunnia on tärkeämpää kuin köyhien auttaminen. En sitä ikinä voi ymmärtää, sanoi Niikko.

Hän kritisoi kunta- ja terveysjaostossa istuvia kokoomuksen Sari Sarkomaata ja sinisten Kaj Turusta siitä, että tuki haudattiin, vaikka jaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps) sitä esitti rahoitusta budjetin jakovarasta edellisvuosien tapaan.

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa lisättiin sosiaali- ja terveysalan eri kohteisiin ensi vuodelle nettomääräisesti 8,55 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä sinisten kansanedustaja Turunen kielsivät jyrkästi poliittiset motiivit tuen lopettamisessa.

Apua saa viikoittain yli 20 000 suomalaista

Vuodelle 2017 osoitettu miljoonan euron tuki kohdistui yli sadalle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Suurin osa tuesta kohdistettiin Ruoka-apu Yhdistysten Liiton 70 jäsenjärjestölle, jotka jakavat tämän vuoden aikana 3 600 000 ruokakassia ja 350 000 lämmintä ateriaa yli 4 000 vapaaehtoisen voimin.

Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan ja palkkauskustannuksiin.

Pitkälti vapaaehtoisvoimin pyörivä ruoka-aputyö ei ole ennen vuotta 2016 saanut suoraa valtion tukea, koska rahapelivoittovaroista ruoka-apua ei jakoperiaatteiden mukaan rahoiteta. Ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen saaminen rahapelivoittovarojen piiriin toisi tuelle jatkuvuutta.

Ministeri ei vastannut

Vastuuministeri Mattila ei kuitenkaan vastannut Niikon kysymykseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuen ulottamisesta ruoka-apuun.

Ruoka-avun toimijoita on Suomessa Ruoka-apu Yhdistysten Liiton arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 400-500.

– Mahdollisimman suoraan tarvitsijoille menevä tuki on vaikuttavaa. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että kolmannen sektorin arvo nähtäisiin käytännössä, pohtii kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Kankaanniemi.

Suomen Uutiset

1 kommentti          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Marraskuu 2019 (30)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com