KK 445/2018 vp

28/10/2018

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) jätti kirjallisen kysymyksen 26.10.2018 Suomen irtisanoutumisesta YK:n Global Compact for Migration -sopimuksesta.

Suomi ja muut Länsi-Euroopan maat ovat viimeistään 1990-luvulta lähtien olleet laajan kolmansista maista suuntautuvan maahanmuuttopaineen alaisena. Vanhoihin EU-15-maihin viime vuosina kohdistunut maahanmuutto on pääasiassa ollut turvapaikka- ja pakolaisperusteista tai perhesyiden nojalla tapahtuvaa. Vuosina 2015-2016 EU koki ennennäkemättömän siirtolaiskriisin, jonka aikana unionissa jätettiin lähes kolme miljoonaa turvapaikkahakemusta.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laski 2017 reilun 700 000 tasolle, jätetään EU-maissa yhä selvästi enemmän turvapaikkahakemuksia kuin ennen vuotta 2015. Myös kansainvälistä suojelua saaneiden tai muilla syillä Suomessa ja muissa EU-maissa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistäminen asettaa vakavia paineita Euroopan ulkomaalaisten vastaanottokyvylle. Tällä hetkellä Eurooppaan yhdistettävien maahanmuuttajien perheenjäsenten määrät ovat kasvaneet huomattavasti verrattuna aikaan ennen pakolaiskriisiä.

Useat EU-maat reagoivat vuoden 2015 pakolaiskriisiin tiukentamalla kansalliset maahanmuuttokäytäntönsä kansainvälisten sopimusten määrittämälle minimitasolle. Suomi ei vastaavalla tavalla toiminut, vaan keskeisimpiin vertailukohteisiin muihin Pohjoismaihin, Saksaan ja Itävaltaan nähden Suomi teki vain minimaalisia tarkennuksia oleskelulupa-, perheenyhdistämis- ja etuisuuskäytäntöihin.

Poiketen muista Pohjoismaista Suomi ei lisäksi ole ottanut käyttöön sisärajatarkastuksia. EU:ssa on saatu yhteisesti sovittua pakolaiskriisin jälkeen vain rajaturvallisuuteen, oikeudelliseen yhteistyöhön ja eri tietokantojen käyttöön liittyvistä säädösmuutoksista. Muun muassa kansainvälisen suojelun myöntämistä, turvapaikkamenettelyä ja Dublin-asetusta koskevat säädösneuvottelut taas ovat EU:ssa vielä täysin kesken eri instituutioiden välillä.

Yhdistyneissä kansakunnissa on käyty useamman vuoden ajan keskustelua tarpeesta saada järjestön jäsenmaiden kesken yhteinen näkemys globaalista maahanmuuton säätelystä. Useat EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet rajoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, ja nyt YK haluaa positiivisten  julkilausumiensa perusteella sitouttaa länsimaita jatkamaan massasiirtolaisuutta korostamalla maahanmuuton tarpeellisuutta. Maahanmuutto esitetään toivottavana ja väistämättömänä ilmiönä.

Tämä maahanmuuttopositiivinen henki näkyy kuluvan vuoden joulukuussa Marokossa YK-maiden kesken allekirjoitettavaksi tulevassa dokumentissa ”Global Compact for Migration”. Asiakirjan mukaan maahanmuuttajien tuomia positiivisia vaikutuksia vastaanottavissa yhteiskunnissa on painotettava julkisessa sanassa ja heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta uusissa asuinmaissaan on lisättävä. Global Compactissa myös toivotaan uusien ja joustavien muuttoreittien avaamista maahanmuuttajille sekä perheenyhdistämisen helpottamista.

Vaikka kyseinen sopimus ei ole kansainvälisjuridisesti sitova dokumentti, niin miksi valtio allekirjoittaisi sen, jos ei aio sitä noudattaa? Sopimus ei tuo ratkaisuja maahanmuuton tämänhetkisiin ongelmiin. Päinvastoin asiapaperi voi tärkeimmissä siirtolaisten alkuperämaissa toimia lisähoukuttimena lähteä liikkeelle, jos YK-jäsenet Global Compactissa sitoutuvat laajamittaisen maahanmuuton hyväksymiseen ja edistämiseen. Sopimus ei pyri vähentämään maahanmuuton haittoja, vaan pyrkii saamaan kaikille samat oikeudet, riippumatta onko tulija tullut laittomasti tai laillisesti maahan.

Näistä syistä johtuen USA:n ohella EU-maista Unkari on jo ilmoittanut, ettei se tule allekirjoittamaan tätä sopimusta. Puolan hallitus on todennäköisesti seuraamassa Unkarin linjaa, eikä liity Global Compactin allekirjoittajamaiden joukkoon. Muista EU-maista sopimuksesta irtautumista harkitsevat Tanska ja Itävalta.

Maahanmuuton laadullinen ja määrällinen hallinta on EU-oikeudesta ja kansainvälisistä pakolaisuutta ja siirtolaisuutta koskevista sopimuksista huolimatta hyvin paljon Suomen kansallisissa käsissä. EU:n epäonnistuminen realistisen ja kestävän yhteisen turvapaikkapolitiikan sopimisessa ja YK:n kyvyttömyys nähdä maahanmuuttoilmiön monia negatiivisia seurauksia yhä alleviivaavat tärkeyttä ajaa kansallisesti aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi ei voi hirttäytyä vanhentuneisiin liturgioihin maahanmuuton väitetystä rikastavasta vaikutuksesta ja perustella ihmisoikeuksilla liberaalia turvapaikkapolitiikkaa, kun koko muu Länsi-Eurooppa on muuttanut ulkomaalaislinjansa huomattavasti Suomea rajoittavammaksi.

Suomen tulee ensi vuoden heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan vaikuttaa siten, että puututaan väestöräjähdykseen siirtolaisten lähtömaissa ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa tehokkaalla ulkorajavalvonnalla. EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa on etsittävä pienintä yhteistä nimittäjää, eikä juututtava jo vuosia kestäneeseen hedelmättömään keskusteluun niin sanotusta taakanjaosta.Teoreettinen debatti uusien laillisten muuttoreittien avaamisesta on lisäksi syytä unohtaa.

Etenkin palautuspolitiikan tehostamisessa lienee yhteisymmärryksen löytäminen helpointa unionin jäsenmaiden kesken.

Suomen on myös kansallisella tasolla ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ja saatettava perheenyhdistäminen, kansainvälistä suojelua ja muita ulkomaalaisten oleskelulupia ja sosiaalietuisuuksia koskevat säädökset vähintään muihin Pohjoismaiden tasolle, sillä Suomi noudattaa näissä säädöksissä tällä hetkellä Pohjoismaiden sallivinta linjaa. Suomen on lisäksi irtauduttava Marokossa joulukuussa allekirjoitettavasta YK:n Global Compactista, sillä sopimus ei tuo minkäänlaista lisäarvoa sen allekirjoittajamaille ja pahimmassa tapauksessa se voi toimia uuden suuren muuttoliikkeen katalysaattorina.

Suomi olisi osallistumassa tähän itsenäisenä valtiona eikä osana EU:ta, joten nyt pitäisi kerrankin olla kanttia ja pysyä tästä sopimuksesta ulkona.

Onko hallituksella halua valmistautua Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen linjaamalla unionin maahanmuuttopolitiikan prioriteeteiksi väestöräjähdyksen ja laittoman maahanmuuton torjunnan sekä saattaa perheenyhdistäminen, kansainvälistä suojelua ja muiden ulkomaalaisten oleskelulupia ja sosiaalietuisuuksia koskevat säädökset vähintään muiden pohjoismaiden tasolle ja irtautua YK:n Global Compact for Migration-sopimuksesta?

 

Tästä linkistä voit allekirjoittaa GCM-sopimusta vastustavan adressin.

 


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Propagandaa

27/10/2018

Näennäisesti riippumaton valtamedia on entistä harvempien käsissä. Piirit ovat pienet ja sisäänlämpiävät. Valtionmedia YLE on paisutettu media- ja kulttuurikenttää hallitsevaksi hegemoniaksi, jonka itseriittoisuutta sille annettu verotusoikeus entisestään pönkittää.

Monet toimittajat ovat muuttuneet poliittisiksi toimijoiksi ilman kansan heille antamaa valtakirjaa. He ovat luopuneet heille länsimaisessa demokratiassa kuuluvasta tehtävästään palvella kansaa raportoimalla asioista todenmukaisesti ja monipuolisesti.

Sen sijaan he katsovat tehtäväkseen väärinkäyttää asemaansa osallistumalla yksipuoliseen poliittiseen kampanjointiin, mielipiteenmuokkaukseen ja asennekasvatukseen, sanalla sanoen, propagandaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tuumaustunti

27/10/2018

Jatkan perjantaisen tuumaustunnin mainostamista. Kylmät numerot ja faktat osoittavat, että:

a) Osaajat pääsevät jo nyt Suomeen helposti.

b) Saatavuusharkinnan poistaminen koskee kouluttamatonta halpatyövoimaa, ei osaajia.

c) EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva maahanmuutto on julkiselle taloudelle vahingollista, eikä sitä tarvita lainkaan.

Silti elinkeinoelämä, vasemmisto ja porvaristo jatkavat saman mantran toistamista: "Saatavuusharkinta on poistettava, koska Suomi tarvitsee osaajia!"

On kuvaavaa, että laatumedia toimii tämän mantran megafonina, mutta ei edes mainitse Suomen Perustan tutkimusta ja sen keskeisiä tuloksia.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

Tästä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomeen kohdistuva maahanmuutto heikentää kaikkien palveluja ja lisää huono-osaisuutta

26/10/2018

– On yhdentekevää, saapuuko kouluttamaton henkilö Suomeen työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, mutta käytännössä lopputulos on samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli hän työllistyy, työllistyminen tapahtuu vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille, muistutti perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra Työmiehen tuumaustunnilla.

Perjantain tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.

Tuumaustunnilla aiheesta laajemmin puhui myös perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra, joka esitti, kuinka työperäinen maahanmuutto liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon ja samalla suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaamme.

Suomeen pyrkii enimmäkseen kouluttamattomia henkilöitä

Purran mukaan ongelmat aihetta käsittelevässä julkisessa keskustelussa ovat räikeitä.

– Tärkeimpänä esimerkkinä on, että meillä puhutaan osaajista, veronmaksajista ja huoltosuhteen korjaajista, vaikka oikeasti saamme halpatyövoimaa palvelualoille, sosiaaliturvan varassa eläviä perheitä ja yhä vääntyneemmän taloudellisen huoltosuhteen muiden maahanmuuton ongelmien lisäksi. Ja tämä pääasiassa siksi, että Suomeen saavutaan maista, joista ei tule koulutettuja osaajia.

– Meitä on vuosikaudet aivopesty siihen, että Suomi nimenomaan tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä. Joko siksi että meillä on joko työvoimapula, meitä on liian vähän tai irvokkaimmillaan, koska suomalaisia ei kiinnosta työnteko, ja niin edelleen. Media ei useinkaan välitä kyseenalaistaa poliitikkojen väitteitä tässäkään asiassa tai vaatia asiantuntijoita perustelemaan näkemyksiään selkein tutkimustuloksin. Niinpä menemme hyvin paljon mielikuvien varassa, Purra totesi.

Matala koulutustaso periytyy

Purra korosti, kuinka perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat.

– On siis maamme kannalta sangen yhdentekevää, saapuuko afganistanilainen tai nigerialainen kouluttamaton henkilö maahan työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, esimerkiksi sen suhteen, millaisiin kotouttamispalveluihin pääsee tai on velvoitettu, mutta käytännössä lopputulos on surullisen samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli työllistyy, työllistyy hän vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille tai itse itseään kasvattavaan maahanmuuttokoneistoon.

– Maahanmuuttajien koulutustaso on matala myös seuraavilla sukupolvilla, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia maasta toiseen. Suomeen saapuva maahanmuutto lisää siis huono-osaisuutta, Purra muistutti.

Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto kiihdyttävät toisiaan

Erityinen ongelma on myös siinä, että eri kanavat, humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto, kiihdyttävät toisiaan.

– Ne tekevät sitä ihan luonnostaan, koska kyse on globaalista siirtolaisuudesta, jossa kehittyvistä maista siirrytään paremman elintason ja konfliktien takia länsimaihin. Toisaalta Suomessa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka pahentaa oleellisesti tilannetta ja nimenomaan toimii vetotekijänä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomelle haitallista.

– Olemme viime aikoina kuulleet, että hallitus aikoo tarjota töihin tuleville heti sosiaaliturvan, vaikka ansiotulot olisivat alle 700 euroa kuussa. Toisaalta ministeri Kai Mykkänen (kok.) on kehunut ideaansa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivatkin jäädä maahan työperusteella. Maahanhan suurin osa kielteisen päätöksen saaneista joka tapauksessa jää – koska heidän annetaan jäädä – mutta tämä työvippaskonsti on jotakin uutta, Purra sivalsi.

Tulonsiirrot paisuvat perheenyhdistämisten myötä

Purra muistutti, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden elintasokanavaksi eikä tuottamaan halpoja työntekijöitä.

– Suomalaisia poliitikkoja, oikealla, vasemmalla tai ministeriaitiossa, kuuntelemalla voisi kuitenkin saada käsityksen, että juuri siihen se on tehty.

– Kukaan ei kuitenkaan elä, etenkään pääkaupunkiseudulla, 700 euron tuloilla. Ei edes 1 200 euron tuloilla. Elämiseen vaaditaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, palveluita ja koko ajan jatkuvasti paisuvaa maahanmuuttokoneistoa. Esimerkiksi Espoossa jopa 43 prosenttia toimeentulotukipäätöksistä tehdään maahanmuuttajataustaisille. Kun suoritetaan perheenyhdistäminen, vaadittujen tulonsiirtojen ja palvelujen ja muiden ongelmien määrä moninkertaistuu.

Valtio maksaa verorahoista surkean palkan kompensaation, siitä syystä että kaikilla on Suomessa oikeus säälliseen tulotasoon.

– Kyseessä on ensinnäkin selvä tiettyyn osaan elinkeinoelämää kohdistettava tukimuoto, yritystuki, joka mahdollistaa alhaiset palkat ja estää niiden normaalin kehittymisen. Toisekseen – vähän riippuen alla vaikuttavasta ideologiasta – kyse on näennäisestä maailmanparantamisesta, jonka senkin lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle, Purra sanoi.

Monikulttuuristumisen ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan

Matalapalkka-alojen kasvun ja monikulttuuristumisen ongelmat eivät kohdistu ainoastaan suomalaisiin duunareihin vaan koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin.

Purra huomautti, että suurimman taakan kantaa, kuten maahanmuuton tapauksessa aina, pieni- ja alempi keskituloinen tavallinen suomalainen, jonka taloudellinen liikkumavara ei mahdollista edes maahanmuuton muilta haitoilta suojautumista.

– Maahanmuutto jouduttaa tuotannon palveluvaltaistumista ja tuotannon työvoimavaltaistumista. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä, innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.

– Se, että meillä on yhä halvempaa kotisiivousta, pizzaa, hiustenleikkuuta, pian kengänkiillottajia ja muita ison maailman ammatteja on myös ristiriidassa suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettyjen monien arvojen kanssa. Me pääsimme jo kerran kotiapulaisista ja piioista – tuommeko ne takaisin? Me pääsimme luokkayhteiskunnasta – haluammeko sen takaisin, vielä vahvasti etnisenä versiona? Pitääkö meidän tuoda WC-vahdit takaisin, kuten Keski-Euroopassa, jotta saamme luku- ja kirjoitustaidottomille työpaikkoja? Purra kysyi.

Ovatko poliitikot oikeasti huolestuneita yhteiskunnan polarisaatiosta?

Purra osoitti, että kehitysmaista tuotavan maahanmuuton kannattajat haluavat Suomeen kahdet, jopa useammat erilliset työmarkkinat.

– Tämä on täysin käsittämätöntä tilanteessa, jossa jokainen poliitikko ja keskustelija on sitä mieltä, että eriarvoistuminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio ovat merkittäviä ongelmia, joihin pitää puuttua. Miksi sitä sitten tahallisesti kiihdytetään ja tuottamalla tuotetaan? Olisiko niin, että kaikki poliitikot tai keskustelijat eivät sittenkään ihan oikeasti ole huolestuneita eriarvoistumisesta tai polarisaatiosta?

– Samalla kun suomalaisella on yhä heikommat kannustimet tulla näille samoille työmarkkinoille, ulkomaalaisella on yhä suuremmat kannustimet saapua juuri Suomeen. Sosiaaliturva ja avoin yhteiskunta toimivat vetotekijöinä, Purra sanoi.

Hän huomautti, että mitä enemmän Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä.

– Maksajat eivät riitä koska saajia on yhä enemmän. Mitä tekee oikeisto – vaatii tietysti sosiaaliturvaan ja palveluihin leikkauksia, vaatii työehtoihin heikennyksiä ja vaatii maahanmuuttajille entistä alempia palkkoja heikon tuottavuuden vuoksi. Juuri näitä kaikkia meidän maassamme tällä hetkellä todistetaan, kuten kaikki ovat varmasti huomanneet.

– Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, ikänsä veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin tai varhaiskasvatukseen, jotta tapahtuu kotoutumista eli integroitumista eli halpatyömarkkinoille työllistymistä, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään.

Matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla

Yhä useampi poliitikko, talousasiantuntija, jopa nobelisti ja viime päivinä myös koulutettujen etujärjestö Akava ovat yllättäen vaatineet maahanmuuttajille alempaa palkkaa.

– Logiikka on oikea. Tuottavuus on huono, joten palkan pitää joustaa alaspäin. Mutta sosiaaliturva, jolla palkkaa kompensoidaan, veronmaksajan rahalla, ei maahanmuuttajien kohdalla jousta alaspäin. Vastaan tulevat perustuslaki ja yhdenvertaisuus ja moralistien huuto.

– Sen sijaan koko sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan juuri uudistamassa. Julkituotu tavoite on saada se vastaamaan paremmin työn murrosta ja sitä, että sosiaaliturva ja työ voidaan helpommin yhdistää. Kyseessä on juuri se prosessi, jota olen edellä kuvannut, Purra totesi.

Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto siten maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.

– Tämä on osa sitä noidankehää, jossa Suomi on. Hyvinvointiyhteiskunta ja säädellyt työmarkkinat eivät voi toteutua avoimen maahanmuuton maailmassa, täysin riippumatta siitä, puhummeko turvapaikanhakijoista vai kehittyvistä maista saapuvasta työperustaisesta maahanmuutosta vai ehkä opiskelijoista, jotka käyvät pokkaamassa ilmaisen koulutuksen ja samalla sosiaaliturvan ja perheenyhdistämisen etuudet, Purra totesi.

Riikka Purra

poliittinen suunnittelija

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Luopuisiko tehokkaasta kännykästä?

26/10/2018

Olen viime päivinä miettinyt vakavasti android-puhelimestani luopumista. Pitäisi nimittäin ostaa uusi. Nykyiset puhelimet toimivat kunnollisesti suunnilleen vuoden ostopäivästä. Ne on ohjelmoitu sellaisiksi.

Olen miettinyt, mihin itse asiassa puhelintani käytän ja olen tullut siihen tulokseen, että suuri osa on melko tyhjänpäiväistä kommunikaatiota. Jatkuva tavoitettavissa olo häiritsee elämää ja vie todella paljon aikaa.

Some-kanavien ja erilaisten viestien kautta tulee koko ajan informaatiota, jota en tarvitse. Ihan hauskoja juttuja, mutta joita en tarvitse.

Suomalaisen (ja ulkomaisen) valemedian uutiset eli epävarmuus uutisten oikeellisuudesta pitää joka tapauksessa tarkistaa ja se käy parhaiten vanhalla, tehokkaalla pöytätietokoneella, jonka vannoutunut ystävä olen. En tarvise puhelinta edes valokuvaukseen, koska käytän ammattimiehenä vain Canonin parhaita tuotteita. Kamera on lähes aina autossa.

Fundeeraan vielä pari viikkoa, mutta ratkaisu alkaa vaikuttaa melko selvältä, joten tulevaisuudessa minua on turha tavoitella muuta kuin sähköpostilla. Luen niitä silloin, kun on aikaa - kuitenkin vähintään pari kertaa päivässä.

Minut on viime päivinä Salossa pysäyttänyt useampi pariskunta. He ovat kiitelleet lähinnä Salon Seudun Sanomissa olleista Tätä mieltä -palstan kirjoituksista. Toki tätä blogiani luetaan myös todella paljon ja palaute on ollut positiivista.

Lämpimät terveiset ja kiitokset kaikille teille.

 

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Viikon 43 uutiset

26/10/2018

Perussuomalaiset viikon uutiset.

Toimttajana Riikka Purra.

Kesto 3,29.

Löytyy tästä linkistä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Riga ja Sigulda, 19. ja 20. lokakuuta 2018

24/10/2018
Lasten syyslomaviikolla tulin kahden kouluikäisen kanssa Latviaan. Tulimme laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Riikaan. Laivamatka kesti 2,5 tuntia, bussimatka 3,5 tuntia. Tallinnasta Riikaan on matkaa 311 km, bussilipun hinta aikuiselta 12 euroa ja paluumatka 4 euroa. Suomen hintatasossa on jotain perusteellisen outoa.

Rigan tori on ainutlaatuisen ihmeellinen paikka. Torin perusta on viisi suurta zeppelin-hallia. Yksi kaloille, yksi juustoille, yksi lihalle ja makkaroille. Kalahalli kuten muutkin hallit ovat kukin suurempia kuin Helsingin kauppatorin vieressä oleva kauppahalli. Muissa halleissa myydään kaikkea vihanneksista ja hedelmistä alkaen. Hallien ulkopuolella on pitkät rivit kukkakojuja ja hedelmäkauppiaita.

Hallit olivat ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan ilmalaivojen huoltohalleja. Latvian itsenäistyttyä alettiin rakentaa niistä Euroopan suurin tori, joka valmistui 1930.

Latviassa on 2 miljoonaa asukasta. Heistä Rigassa asuu 650.000. Helsingissä asukkaita on saman verran. Meillä Helsingissä on Hakaniemen halli ja pieni kauppatorin kauppahalli. Eikä muuta.

Kalahallissa on mitä ihmeellisimpiä ja erilaisempia kaloja. On myös silakoita, jotka maksavat 0,80 euroa kilo perkaamattomina.

Suomessa kuuluisa kävelyn Euroopan mestari kalastaja Reima Salonen saa kilosta silakkaa 0,17 euroa. Kaupassa silakat maksavat perkaamattomina kuusi euroa kilo. Salosen pitää 17 sentillä maksaa palkka kolmelle kalastajalle ja investoida kalastusalukseen ja sen polttoaineisiin sekä kalastuksessa tarvittaviin verkkoihin.

Ennen Venäjä-boikottia silakasta maksettiin 25 senttiä kilo, koska silakkaa vietiin paljon Venäjälle, mikä nosti hintoja. Eräs tuttu kuorma-autoilija kertoi olleensa Moskovassa kuorma-autojen terminaalissa ainoana suomalaisena rekkana. Paikalla oli pilvin pimein muista EU-maista tulleita rekkoja. Joku tässä mättää ja rankasti. Suomessa suurimman hinnan boikotista maksavat kalastajat. Tuo 8 sentin hinnanpudotus on suoraan pois heidän palkastaan. Pakko kirota nämä erilaiset virkamiesherrat ja ay-pomot satojen tuhansien eurojen vuosipalkkoineen ja kokouspalkkioineen alimpaan manalaan tekemään oikeata työtä. Vihapuhetta, mutta emmekö saa enää edes vihastua Suomen tuhoamisesta.

Kuka Suomessa vetää välistä. Suomen arvonlisävero ruoalle on 14 %.

Latviassa arvonlisäveron normaali on 21 %. Alennettu 12 % kanta mm. lasten ruo´assa. Paikalliset hedelmät ja vihannekset ovat alennetun 5 %:n alv-kannan piirissä. Siinäpä ilmastonmuutosideaa Suomeenkin. Kaukaa maailman ääristä tuotavat banaanit ja kiivit verotetaan 21 %:lla, mutta omassa maassa tuotetut porkkanat ja omenat 5 %:lla. Näinkin voi EU-direktiivejä soveltaa, paitsi Suomessa, jossa päättäjät matelevat EU-byrokraattien edessä sopertaen kyllä herra, kyllä herra.

Omenoissa ero ei ole niin suuri. Suomessa suomalaiset omenat maksavat kauppatoreilla 3,50-4,50 euroa kilo. Latviassa ostin todella hyvälaatuisia latvialaisia omenoita 1,20 euroa kilo. Osa omenalajikkeista on samoja kuin Suomessa.

Verot selvittävät osan Suomen hintatasosta. Palkat paljon enemmän. Suomi on hinnoitellut itsensä ulos maailmasta. Kinastelemme muutamasta kiky-tunnista kun isossa mittakaavassa ilman devalvointimahdollisuutta elävä Suomi kulkee kohti tuhoaan.

Latviassa lauantai- ja sunnuntaityöstä ei makseta ylimääräistä kuten Suomessa, mikäli viikonlopputyö kuuluu normaalisti osana työnkuvaan. Näin esimerkiksi sairaanhoitajilla, myyjillä ja ravintoloiden työntekijöillä.

Kun palkat ovat kohtuulliset ja verot alhaiset, riittää työllisyyttä omalle väelle. Työttömyys on laskenut koko 2010-luvun ja on nyt 7 %.

Ilman empiiristä tutkimusta päättelen, että Suomen suuri virkamieskunta ja kaikenlainen valvonta selittää osan ruoan korkeasta hinnasta. Keskusliikkeiden välistäveto on suurta. Byrokratian erilaisuus näkyy mm. Rigan raitiovaunupysäkeillä. Jalkakäytävälle on laitettu pysäkin merkki ja vaunu pysähtyy siihen. Autot odottavat kunnes vaunu jatkaa matkaa. Suomessa on kaikenlaista turvallisuuskaistaa ja kaidetta pysäkkien kohdalla.

Latvialaisten väki on vähentynyt ja siksi täällä kampanjoidaan uusien lasten puolesta. Heitä ei ole lähdetty tuomaan liikaväestöstä kärsivistä Lähi-Idän ja Afrikan maista. Lapset on mm. huomioitu monilla isoilla ja laadukkailla leikkipuistoilla.

Isänmaallisuus näkyy kaikkialla. Myös maahanmuutossa. Täällä ei haluta joutua uudestaan vieraan ien alle kun siitä Neuvostoliiton hajottua eroon päästiin. Neuvostoliiton jälki näkyy täällä vielä vuosikymmeniä etenkin rakennuksissa. Niitä puretaan ja peruskorjataan vielä pitkään. Suomenkin olisi pitänyt ottaa Karjala takaisin kun se olisi ollut mahdollista. Viipurin ja muun Karjalan rakentaminen työllistäisi suomalaisia yhtä kauan kuin Baltiassa Neuvostoliiton jälkien korjaaminen vaatii.

Suomalaiset eivät oikein pärjää Latviassa. Ilmeisesti suomalainen byrokratia ja suomalaisjohdon palkkataso vievät kilpailukyvyn. Esimerkiksi Prisma on lopettanut. K-Rautaa ei täällä näe, mutta jotain yhteistyötä Kesko vielä täällä tekee.

Jos Suomessa halutaan tehdä jotain todellista paremman tulevaisuuden eteen, pitäisi ensimmäiseksi lopettaa sekä EK että SAK. Suomen Yrittäjät voisi mennä pesuveden mukana.

Torstain ja lauantain 3 päivän aikana ei ole näkynyt yhtään afrikkalaista. Lauantaina Siguldan vapaa-ajan viettopaikalla oli 5 irakilaista, joista yksi kertoi olevansa Virosta. Nämä rahattomat interrreilaajat löytävät aina paikat, joissa on jotain kivaa puuhastelua. Latviassa he saavat päivärahaa 2 euroa. Sillä ei pitäisi edes päästä Rigasta kovin pitkälle, saatikka maksaa huvipaikan lipuista. Siguldaan on matkaa 50 km.

Siguldassa on kelkkarata, ja täällä halutaan olympialaiset yhdessä Ruotsin kanssa niin että talvikisojen kelkkailut kisataan täällä.

Käytiin lasten kanssa Rigan valtavan suuressa eläinpuistossa. Korkeasaari on sen rinnalla pieni pläntti. Nähtiin mm. neljä kamelia. Kun täällä ei juurikaan ole tulijoita Afrikasta, joutuvat latvialaiset itse hoitamaan kamelit.

Pauli Vahtera Facessa

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi nukkuu Ruususen unta

24/10/2018
YK:n GCM-sopimus herättää vastustusta useissa Euroopan maissa. Suomen hallitus ei näe sopimuksessa mitään vaaraa.

YK:n Global Compact for Migration – sopimuksen (GCM, Globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta maahanmuutosta) kauaskantoiset vaikutukset ovat saaneet kansalaiset Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä nousemaan vastarintaan GCM-sopimusta vastaan. Useita poliitikkoja, kansalaisaktivisteja ja kansalaisoikeuksien puolustajia on alkanut keräämään ihmisten huomiota kampanjoilleen, joiden tarkoitus on estää sopimuksen allekirjoitus.

Kaikkien vastustajien metodiksi on valittu nimikirjoitusten kerääminen adressiin, jolla vaaditaan kulloisenkin maan irtisanoutumista sopimuksesta, kuten USA, Unkari ja Australia jo ovat tehneet kansallisen itsemääräämisoikeuden menetyksen pelossa.

Globalen Migrationspakt der UNO stoppen – nationale Souveränität erhalten!

PatriotPedition.org – sivusto kerää nimiä kaikille saksalaisen kielialueen (Saksa, Itävalta ja Sveitsi) pääministereille annettavaksi ja riemuitsee Sveitsin liittymisestä keräykseen.

Saksassa toimiva Bürgerrecht Direkte Demokratie-liike (BDD, Kansalaisoikeudet Suora Demokratia) kerää myös nimiä sopimusta vastaan nimellä ”UN-Pläne stoppen: Globalen Pakt und Massenmigration verhindern” (Lopetetaan YK-suunnitelma – Globaali sopimus ja massamaahanmuutto on estettävä). Tämä kampanja on kerännyt jo yli 230 000 nimeä.

Saksan suurin oppositiopuolue AfD on myös avannut oman sivun, jolla juoksee lähtölaskenta dokumentin allekirjoitushetkeen. Sivustolla kerätään tukea puolueen kampanjalle GCM-sopimusta vastaan. Sivusto esittelee myös kattavasti oman käsityksensä sopimuksen sitovuudesta ja vakavuudesta.

USA, Unkari ja Australia ovat jo ilmoittaneet, etteivät allekirjoita sopimusta, joka vaarantaa maan itsenäisen pakolais- ja siirtolaispolitiikan ja kansallisen riippumattomuuden.

Euroopan johtajia ei pelota

Saksan hallitus, kuten ei Suomenkaan hallitus, näe sopimuksessa mitään vaaraa. Kritiikkiä sopimusta kohtaan ei esitä kukaan, eikä kukaan kerro vaalikansalle, mitä suunnitelma pitää sisällään ja mihin se velvoittaa allekirjoittaneet.

Suomen parlamentaarinen käsittely GCM-sopimuksen tiimoilta on rajoittunut kolmeen eduskunnan lautakuntaan. GCM-sopimuksesta on keskusteltu tai ainakin ulkoministeriön E-kirje tulisi olla luettu Suuressa valiokunnassa, Ulkoasiainvaliokunnassa ja Hallintovaliokunnassa. Kaikissa lautakunnissa tultiin samaan lopputulokseen E-kirjeen asiasta virastokapulalta kuulostavassa asiassa E43/2018 vp. Lopputulos oli ”Ei aiheuta toimenpiteitä”.

Ulkoministeriön esittelemänä oli käsittelyssä kaksi perusmuistiota. Toinen liiteasiakirja puhuu ”Globaalista turvallisesta, järjestäytyneestä ja sääntöjen mukaista siirtolaisuutta koskevasta neuvotteluprosessista YK:n puitteissa” (UM2018-00411) ja toinen ”Globaalin pakolaisia koskevan toimintakehyksen valmistelusta YK:n pakolaisjärjestön johdolla” (UM2018-00647).

Virallisen Suomen virallinen kanta GCM-sopimukseen

Suomen kanta on selvä. Suomi tukee molempien sopimusten solmimista ja on jo tehnyt ilmoituksensa mukaan kaiken mahdollisen sopimuksen allekirjoituksen varmistamiseksi. Kuitenkin virallinen Suomi uskaltaa toivoa oman päätösvallan pidättämistä itsellään, vaikka on toisaalla valmis keskittämään asioiden järjestelyä YK-järjestöille.

”Asiakirjan toimeenpano kuuluu valtioille. Suomen käsityksen mukaan valtionhallinnon lisäksi myös paikallisviranomaisilla, kansalaisyhteiskunnalla ja yksityissektorilla tulee olla rooli asiakirjan toimeenpanossa ja seurannassa samoin kuin koko YK-järjestelmän osilla toimivaltuuksiensa mukaisesti kuitenkin niin, että kansainvälisellä siirtolaisuusjärjestöllä (International Organisation on Migration, IOM) on vahva koordinoiva rooli vankan kokemuksen omaavana YK:n siirtolaisuusjärjestönä. Suomi pitää myös tärkeänä, että prosessille päätetään seurantaprosessi ja nykyisiä mekanismeja hyväksi käyttävä valvontamekanismi. (……) Suomi tukee vahvaa yhteyttä kestävää kehitystä koskevan toimintaohjelman (Agenda 2030) ja siirtolaisuuskompaktin seurannan välillä, ml. korkean tason poliittinen foorumi.”

Virallinen Suomi ei usko, että laitonta maahanmuuttoa saadaan GCM-sopimuksen avulla kuriin, mutta näkee, että ”laillisten maahantulomahdollisuuksien lisäämisellä vahvistetaan kuitenkin muuttoliikkeiden hallintamahdollisuuksia”.

Virallinen Suomi ei myöskään usko, että laittomasti maassa oleskelevien statuksen muuttaminen lailliseksi olisi toimiva keino, mutta ”Suomi hyväksyy laillistamismenettelyn, mikäli maat haluavat siitä kansallisesti päättää ja se on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista ja pääosin yksilökohtainen”.

Demokratiaa ála Suomi

Perusmuistion osuudessa ”kansallinen valmistelu” kerrotaan Suomen demokratian tila kaikessa karuudessaan:

”EU:n ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 29.-31.5.

Prosessien aikana on epävirallisesti konsultoitu muita ministeriöitä, kansalaisyhteiskuntaa, tiede- ja tutkimusyhteisöä, ammattiyhdistysliikkeitä, kun uusia versioita tausta- ja neuvottelupapereista on julkaistu. Asiaa ei ole valmisteltu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa”.

Mitään kirjoitettua tietoa jälkipolville ei näistä ”epävirallisista konsultoinneista” ole jäänyt luettavaksi. Tämä ”epävirallisuus” herättää kysymyksiä, joihin suomalainen on tottunut saamaan lautakuntamaisia vastauksia ”ei aiheuta toimenpiteitä”.

Allekirjoittajat etukenossa?

Saksan mediasta saa lukea, että ulkoministeri Saksan Heiko Maas (SPD) ja Suomen Timo Soini (Sin.) ovat jo allekirjoittaneet maidensa nimissä kyseisiä sopimuksia valmistelevan ”Political Declaration of the Rabat ProcessMarrakesh Political Declaration”-paperin (MPD) kuluvan vuoden huhtikuussa.

Tämä MPD-paperi perustaa itsensä useille dokumenteille ja julkilausumille, kuten ”framework of the 2006 Joint Africa-EU Declaration on Migration and Development, the 2014 Africa-EU Declaration on Migration and Mobility, the 2030 Agenda for Sustainable Development adopted by the United Nations in 2015 in which States pledged to “leave no-one behind”, the New York Declaration for Refugees and Migrants adopted the 19th September 2016 by the United Nations, the United Nations Declaration of the High-level Dialogue on International Migration of 2013 ja the Political Declaration of the 5th African Union–European Union Summit of 2017”.

Sopimuksella sovittu ohjelma rakentuu ”viiden asiakokonaisuuden” (Domain) ympärille.

Domain 1 peräänkuuluttaa maahanmuuttajista saatavan hyödyn maksimointia ja maahanmuuton perussyiden selvittämistä. Domain 2 käsittelee laillista maahanmuuttoa ja liikkuvuutta. Domain 3 suojelu- ja turvapaikka-asioita. Domain 4 haluaa ohjeistaa laittoman maahanmuuton ja ihmissalakuljetuksen vastaiseen taisteluun. Domain 5 käsittelee maahanmuuttajien paluuta lähtömaahan.

Domain 1 alistaa koko asiakirjan Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteelle 10.7 : ”Mahdollistaa ihmisten turvallinen, järjestelmällinen ja vastuullinen siirtolaisuus sekä liikkuvuus esimerkiksi suunnitelmallisten ja hyvin hallinnoitujen siirtolaispolitiikkojen avulla” (onko toiseksi viimeisessä sanassa tahaton kirjoitusvirhe, ei ole toimituksen tiedossa).

Domain 2 viittaa samaan Agenda 2030 kohtaan ja haluaa tehostaa erityisesti liikemiesten- ja naisten, nuorten erikoisosaajien tai tutkijoiden, mutta myös yleensä kaikkien nuorten naisten ja miesten liikkumista Euroopan ja Afrikan välillä.

Muut domainit käsittelevät toimia vastaan laitonta siirtolaisuutta, ihmisalakuljetusta ja pakolaisuuden alkusyitä.

Allekirjoittajat jonossa?

Saksa:

Saksassa AfD-puolueen tekemään kyselyyn asiakirjan demokraattisesta käsittelystä Saksan parlamentissa vastattiin, että ”kansallinen määräysvalta ei siirry sopimuksella, eikä sitä rajoiteta. Oikeudellisia velvoitteita ei sopimuksen kautta synny, joten parlamentin ei tarvitse käydä asiasta virallisia keskusteluja”.

Suomi:

Kansalaisen (K) ulkoministeriölle esittämiin kysymyksiin vastasi ulkoministeriön (UM) sisältö- ja viestintäasiantuntija Sari Uusi-Rauva.

K: Kuka/ketkä ulkoministeriöstä ottaa osaa kyseiseen YK:n kokoukseen joulukuussa Marokossa?

UM: Marokon kokouksen valtuuskuntaa ei ole vielä päätetty. Valtuuskuntaan tullaan nimeämään myös ulkoministeriön edustajia.

K: Mikä on Suomen kanta YK:n GCM-sopimukseen?

UM: Suomi on ollut mukana neuvottelemassa siirtolaisuuskompaktia ja kannattaa sen hyväksymistä.

K: Onko Suomen kantaa käsitelty eduskunnassa tai valiokunnissa tai muualla? Jos, niin missä?

UM: Asia on ollut esillä EU-ministerivaliokunnassa kirjallisessa menettelyssä ja eduskuntaa on informoitu E-kirjeellä.

K: Kuka/ketkä ovat ottaneet osaa aiemmin GCM-sopimuksen valmisteluun?

UM: Suomen osalta neuvotteluihin on osallistuttu virkamiestasolla ulkoministeriöstä. Prosessin aikana on konsultoitu muita ministeriöitä, kansalaisyhteiskuntaa, tiede- ja tutkimusyhteisöä ja ammattiyhdistysliikkeitä.

UM kertoi lisäksi, että ”Eduskunta ei ole pyytänyt asiasta lausuntoja”.

Itävalta:

Itävallan tilanne on sekavampi kuin Saksassa ja Suomessa. Itävallan varakansleri Heinz-Christian Strache oli hyvin skeptinen kysyttäessä hänen mielipidettään sopimuksen allekirjoittamisesta.

– Meille esitetyssä muodossa on olemassa ristiriitoja nykyisen hallitusohjelman kanssa, vaikka asiantuntijat eivät tunnistaisikaan sopimuksesta sitovia osuuksia”, kertoi Strache Kronen Zeitung-lehdelle ja jatkoi, että ”tätä YK-siirtolaispakettia ei viedä hallituksen ja eduskunnan ohi kaikessa hiljaisuudessa Marokkoon YK:n hoidettavaksi”.

Sveitsi:

Sveitsin kansanpuolue Schweizer Volkspartei (SVP) on myös avannut poliittisen keskustelun GCM-sopimuksen allekirjoittamisesta. Puolue kertoo vastustavansa sopimuksen allekirjoittamista ja kerää sivullaan vastustajien allekirjoituksia.

– Tämän sopimuksen tavoite on maailma ilman rajoja, kertoo SVP-puolueen puheenjohtaja Albert Rösti Kronen Zeitung-lehdelle.

Lisätietoa GCM-sopimuksesta voi etsiä täältä, täältä, täältä tai täältä

Lähteet: GCM, PatriotPedition, BDD

Suomessa asiaa käsittelevän adressin voi allekirjoittaa täällä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Onko suunnitteilla massamaahanmuuton oikeuttava sopimus, josta vaietaan?

24/10/2018

EU ja YK ajavat massamaahanmuuton oikeuttavaa sopimusta. Vastustajia ei ole paljon. Suoraan sopimusta ovat arvostelleet Tanska ja USA. Unkari kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta valmistelevaa yli 50 Euroopan ja Afrikan maan julkilausumaa.

Saksan oppositio on hereillä maahanmuuttopolitiikkaa maailman laajuisesti uudelleen organisoivan YK-sopimuksen tiimoilta. Kansanedustaja Martin Hebner (AfD) suosittelee hallitusta “vastustamaan poliittisesti ja sitovasti pitkälle ulottuvaa maailman laajuista maahanmuuttoa ohjaavaa sopimusta (Global Compact for Migration) ja sopimuksen hiljaista sisäänajoa”.

Julkisuudessa ei sopimuksen sisällöstä keskustella tarpeeksi. Myös kaikkien allekirjoittajamaiden hallitukset ovat passiivisia, vaikka sopimus tulee heikentämään valtioiden itsenäisyyttä pakolaispolitiikan harjoittamiseen ja maan rajojen suojaamisen suhteen.

GCM tulee! Oletko valmis?

Ilman suurta julkisuutta ja avointa julkista keskustelua GCM-sopimusta (Global Compact for Migration – GCM) valmistellaan tulevaan Marokon huippukokoukseen. Sopimusta on muokkaamassa useita maailmanlaajuisia organisaatioita YK-johtamana.

Hebner vaatii lisää julkista keskustelua sopimuksesta, joka on juuri valmistumassa.

– Sopimus tulee esittää kokonaisuutena kansalaisille, eikä sitä saa juntata läpi ilman tyhjentävää keskustelua.

Saksan poliitikot tukevat sopimusta

Hebner kertoi Saksan parlamentissa pitämässään puheessa, että EU:ssa hyväksyttiin julkilausuma unionin liittymisestä uuteen YK-pakolaissopimukseen. Tämä rajoittaa Hebnerin mielestä kansallista itsemääräämisoikeutta. Esimerkkinä rajauksista Hebner esitti muutaman kohdan julkilausumasta:

Euroopan parlamentti, joka:

5. painottaa humanitaarisen avun erityisasemaa, koska sen on oltava yksinomaan tarveperusteista ja sen täytäntöönpanossa on osoitettava äärimmäistä kunnioitusta inhimillisyyden, neutraaliuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisia perusperiaatteita sekä Geneven sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa vahvistettuja ihmisoikeuksia kohtaan; korostaa, että humanitaaristen periaatteiden kunnioittaminen on olennaisen tärkeää, jotta saavutetaan hädänalainen väestö ja suojellaan humanitaarisia toimijoita;

6. suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ja jäsenvaltioiden antamaan humanitaariseen apuun ei pitäisi soveltaa muiden kumppaniavunantajien asettamia rajoituksia, jotka koskevat välttämätöntä sairaanhoitoa, mukaan lukien mahdollisuus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen silloin kun nainen tai tyttö on joutunut raiskauksen uhriksi aseellisessa konfliktissa, vaan sen sijaan olisi noudatettava kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä;

7. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä rahoitussitoumuksiin ja kehitysyhteistyöohjelmiin, joihin sisällytetään haavoittuvimmassa asemassa olevat väestönosat; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti hauraiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita kuten tukea vastaanottavien kumppanimaiden oma sitoutuminen kehitysyhteistyön painopisteisiin (mukaan luettuna yhteensovittaminen kansallisten kehitysstrategioiden kanssa), keskittyminen tuloksiin, osallistavat kumppanuudet sekä avoimuus ja vastuuvelvollisuus; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien sekä kansalaisyhteiskunnan tärkeää seuranta- ja valvontaroolia.

Koko Eurooppaa sitova sopimus

EU-parlamentti haluaa YK-sopimuksesta kaikkia Euroopan ja maailman maita sitovan. Hebner taas näkee sopimuksen uhkana, koska se lähettää tervetuloa-signaalin maahanmuuttajille ja tämä tulee tuhoamaan hyvinvointivaltioperiaatteen koko Euroopasta.

Sopimuksen tarkoitus on säädellä koko maailman laajuista muuttoliikettä. GCM-sopimus haluaa asteittaisen kontrollin YK:n alaisuudessa, koska YK-johtoisuus velvoittaa hallitukset ratifioimaan sopimuksen sellaisenaan. USA:ta lukuun ottamatta kaikki YK-maat ovat saaneet sanoa sanansa sopimusta valmistellessa. USA on ilmoittanut vastustavansa sopimusta alusta lähtien, koska se haluaa määritellä omat maahanmuuttomääräyksensä kansallisesti. Sopimus velvoittaa USA:n käsityksen mukaan avoimiin rajoihin, eikä se tule USA:ssa kysymykseen.

Myös Tanska on kieltäytynyt osallistumasta sopimukseen jo tässä vaiheessa.

Hebnerin mielestä myös Saksan tulee kieltäytyä sopimuksesta, joka ”rajoittaa selvästi valtiollista itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa”. Maahanmuuttopolitiikka on ”valtiotasolla päätettävä asia”. Hebnerin mukaan GCM-sopimuksen mukaan ”valtiot menettävät maahanmuuton kontrollin kansainväliselle organisaatioille”.

Sopimuksen perustelut

YK perustelee sopimusta Euroopan talousalueen tarvitsemalla työvoimalla, jonka puute on rajoittanut talouskasvua. Lisäksi sopimus tuo lisää tukea maille, jotka ottavat maahanmuuttajia vastaan.

Hebner on eri mieltä maahanmuuton talouden kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hänen mielestään maahanmuuttajat rasittavat Saksan hyvinvointijärjestelmää kestämättömästi. Tämä johtuu hänen mielestään maahanmuuttajien heikosta koulutuksesta ja maahanmuuttajien tyytyväisyydestä Länsi-Euroopan tarjoaman sosiaaliturvan elämänlaatua nostavaan tasoon.

Hebner pitää huomattavasti kannatettavampana leirimuotoa, mihin hän tutustui Jordaniassa. Leirillä on 80 000 pakolaista.

– On huomattavasti parempi vaihtoehto ratkaista ongelmia paikallisesti kuin viedä niitä muualle ratkaistavaksi, sanoo Hebner.

YK ehdottaa Saksalle kahta miljoonaa maahanmuuttajaa vuosittain

GCM-sopimus on suorassa yhteydessä vuonna 2001 tehtyyn YK:n EU-jäsenmaille tekemään ehdotukseen. Tässä ehdotuksessa Saksan osuudeksi määriteltiin kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa vuodessa. Aikajana jolloin tämä kiintiö tulisi täyttää määriteltiin vuosien 2015 ja 2035 välille.

Tätä suositusta noudattaen tulisi vuonna 2050 Saksan asukkaista noin puolet olemaan maahanmuuttajia. Kreikkalainen EU-maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos kertoi totuuden ääneen vuoden 2015 lopulla:

– Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana Eurooppa tarvitsee yli 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta taloudellinen kasvu ja hyvinvointi voidaan säilyttää.

Lisäksi Avramopoulos pahoitteli sitä, etteivät useat EU-maat ole valmiita ottamaan maahanmuuttajia vastaan. Euroopan tulee olla solidaarinen joka suuntaan, eikä maahanmuuton vastustaminen ole järkevää tulevaisuutta silmällä pitäen.

GCM-sopimus tulee varmistamaan EU-komission ja Euroopan johtajien linjan maailman uudeksi yhteiseksi maahanmuuttopolitiikaksi, joka himmentää maanosien ja kansallisvaltioiden rajoja entisestään.

Lähde: https://www.iom.int/global-compact-migration

0 kommenttia          Bookkaa tämä

YK:n GCM-siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi

24/10/2018

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on tehnyt eduskunnassa tänään torstaina toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen (Global Compact for Migration) liittyminen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.

GCM on kansainvälinen siirtolaisuussopimus, joka kattaa koko siirtolaisuussyklin lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin sekä kotoutumistoimenpiteet ja siirtolaisille annettavat palvelut.

Suomen on tarkoitus allekirjoittaa sopimus joulukuussa YK:n kokouksessa. Ainakin Yhdysvallat ja Unkari ovat päättäneet olla allekirjoittamatta sopimusta.

Salattu kansalaisilta ja medialta

Pääministeri Sipilän hallitus ei ole tuonut sopimusta eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Sopimukseen liittymiseen ei ole eduskunnan kantaa.

Tavio moittii kovin sanoin hallituksen tapaa hoitaa asia vähin äänin suljettujen ovien takana.

– On hyvin valitettavaa Suomen itsemääräämisoikeuden ja demokratian kannalta, että Sipilän hallitus ja asiasta vastaava ulkoministeri Timo Soini (sin) ovat käytännössä toimillaan salanneet asian kansalaisilta ja medialta, Tavio moittii.

Yhdysvallat jättäytyi ulkopuolelle

Tavio näkee uuteen YK:n sopimukseen liittymisessä mahdollisia riskejä.

– Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, koska se katsoi sopimuksen mahdollisesti tulevaisuudessa rajoittavan valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa. Kun Yhdysvaltain kaltainen suuri maa toimii näin, olisi asiasta syytä käydä keskustelu eduskunnassa.

– Vaikka on todettu, että sopimus ei olisi juridisesti sitova, on kuultu useita puheenvuoroja, joiden mukaan sopimus olisi silti tosiasiallinen ohjeistus, Tavio toteaa.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2020 (13)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com