Muutos feissaa

11/2/2010
Tietoa jaetaan ja kannattajakortteja kerätään:

Espoo: Tapiolassa Heikintorin edustalla klo 10.30 alkaen

Helsinki: Kontulan ostarilla klo 13-15

Hämeenlinna: klo 12 alkaen kävelykadun ja torin tienoilla

Lappeenranta: klo 12.00 alkaen keskustassa

Kouvola: klo 12.00 alkaen torilla

Oulu: klo 13.30-n.17.00 alueella Linja-autoasema (Oikeustalon puoli) - Oulun Energia Areena

Ruovesi: Siwan edessä klo 10 alkaen

Tampere: Pirkkahallin pihassa ASTA-rakentajamessuilla klo 12 alkaen

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi on osa Afrikkaa

10/2/2010

Suomi on osa Afrikkaa. Mahtaako Salokin olla osa sitä?

Jo vuodesta 1993.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Uusi enkka

10/2/2010

Sivuillani on käynyt 9.2.2010 yhden vuorokauden aikana 3601 kävijää.

Eli komea uusi ennätys.

Nöyrä kiitos kaikille.

Nöyrä kiitos Pauli Vahteralle ja MOTille.

Viimeiset kaksi päivää olen istunut melko tiiviisti koneen äärellä ja pakannut Muutos 2011:n kannattajakortteja ja ropakantaa. Kuriiri vie sitä kaksi kertaa päivässä postiin eri puolelle Suomea lähetettäväksi.

Muutos tulee...

0 kommenttia          Bookkaa tämä

MOT 5

8/2/2010

Tässä vielä linkki, josta voit katsoa ohjelman seuraavan viikon ajan.

http://areena.yle.fi/video/739164

Kiitos mainiosta ohjelmasta Yle. Kerrankin on kiitoksen paikka.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

MOT 4

8/2/2010

Tämä materiaali on ollut perustana tänään TV1:ssä nähdyssä MOT-ohjelmassa.

 

Maahanmuuton kustannusten avoimuus estäisi rasismia

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Barrikadi.fi sivustolla 12.3.2009

Päivitetty 8.2.2010

Pauli Vahtera
KHT tilintarkastaja
Vantaa


Maahanmuuton kustannuksista saa hyvin vähän julkista tietoa. Sitä enemmän näkee spekulointeja siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat elävät suomalaiseen enemmistöön verrattuna. Puhutaan uusista lastenvaunuista, merkkivaatteista, lasten kännyköistä, kukkurillaan olevista ostoskärryistä, lomamatkoista Afrikkaan ja autoista. Maahanmuuttajat lähettävät myös paljon rahaa kotimaahansa jääneille sukulaisilleen. Kun tätä kaikkea selvittää, saa aina vastauksen: samat edut koskevat myös suomalaisia. Koska tietoja salaillaan, epäily elää ja voi hyvin. Syntyy paljon arvuuttelua ja spekulointia, joka voi ruokkia maahanmuuttajavihamielisyyttä.

Valtion talousarviossa maahanmuuton menoihin sisäasiainministeriön pääluokan 26 kohdan 40 mukaan on varattu tänä vuonna (2009) 92,9 miljoonaa euroa. Määrä sisältää kunnille maksettavia toimeentulotukimenoja 2.141 €/vuosi/henkilö eli 9,6 miljoonaa euroa. Summa tarkoittaisi 4500 maahanmuuttajaa, eli vain 1500 vuotuista muuttajaa, koska korvaus maksetaan kolmelta vuodelta.

Kuntien talousarvioista maahanmuuton kokonaismenoja ei näe lainkaan. Sen sijaan vakuutetaan, että maahanmuuttajat tuovat kunnille selvää voittoa, kun valtio maksaa kolmen ensimmäisen vuoden kaikki menot ja maahanmuutto työllistää monin eri tavoin kuntalaisia.

Maahanmuuttajien tuomia verotuloja myös tuodaan esille. Usein ei huomata, että esimerkiksi tarvittavat tulkit aiheuttavat enemmän menoja palkkojen ja sosiaalikustannusten takia kuin mitä yhteiskunnan maksamasta palkasta saadaan veroja takaisin.

Yhteiskunnan menot ovat julkisia, koska ne rahoitetaan verovaroilla. Toki on selvää, ettei yhden perheen saamia tukia pidä julkistaa, mutta monissa kunnissa maahanmuuttajia on niin paljon, ettei heidän aiheuttamiensa kokonaismenojen julkistaminen mitenkään vaaranna yksittäisen maahanmuuttajan yksityisyyttä. Jos kokonaistiedot olisivat avoimesti julkisia, sillä parhaiten poistettaisiin kansalaisten epäilyjä ja spekulointeja tässä asiassa. Avoimuudella voidaan vain voittaa rasismin vastaisessa taistelussa, jos sitä aidosti ollaan tekemässä. Salailu on itse asiassa rikollista, koska kuntien ja valtion menot ovat julkisia.

TOIMEENTULOTUKITILASTOT

Viime vuoden lopulla julkaistiin tilastotietoja vuoden 2007 maksetuista tuista. Silloin tukea maksettiin 217.842 kotitaloudelle yhteensä 476,1 miljoonaa euroa. Tästä rahamäärästä riitti yhdelle kotitaloudelle keskimäärin 2.156 euroa.

Toimeentulotukien saajat jaetaan tilastoissa seuraaviin luokkiin: Yrittäjät, Ylemmät toimihenkilöt, Alemmat toimihenkilöt, Työntekijät, Eläkeläiset, Opiskelijat, Muut, Ei tietoa. Ihmisten jakaminen ylempiin ja alempiin on kummallista, mutta maahanmuuttajia ei tilastoida erikseen.

Asiaa voidaan kuitenkin päätellä: maahanmuuttajien työttömyys on suurta, eivätkä he aina ole aikuisopiskelijoitakaan, joten heidät tilastoidaan kohtaan ”Muut”. Vuonna 2007 ainoastaan eläkeläisten ja muiden ryhmässä tukien saajien lukumäärä lisääntyi.

Eniten tukea saanutta kotitaloutta kohti toimeentulotukea maksettiin keskimäärin Uudellamaalla (2736 euroa), Varsinais-Suomessa (2300 euroa) ja Pohjanmaalla (2734 euroa). Pienimmät tuet maksettiin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Käytännössä koko vuoden tukea saavien perheiden määrä lisääntyi. Samaan aikaan kaikissa muissa kestoluokissa (kk vuoden aikana) saajien määrä väheni. Koko vuoden ajan toimeentulotukea saavia perheitä oli eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖS TOIMEENTULOTUESTA

Äskettäin saatiin ensimmäistä kertaa tarkat tukitiedot, nekin tosin sosiaalitukien väärinkäyttöä koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä. Korkein Oikeus antoi 24.2.2009 päätöksen, jossa väärillä tiedoilla tukia saanut maahanmuuttaja ei ollut tehnyt rikosta antaessaan vääriä tietoja viranomaisille. Sekä käräjäoikeus että hallinto-oikeus olivat tuominneet naisen törkeästä petoksesta. KKO vapautti naisen syytteistä.

Faiza A haki oleskelulupaa itselleen ja yhdelle lapselleen Suomen Etiopian suurlähetystöön 28.4.1998 jättämällään hakemuksella perheenyhdistämisperusteella. Hakemus perustui siihen, että A oli solminut 6.4.1998 avioliiton Abdullahi B -nimisen miehen kanssa, jolla oli pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että lapsi oli heidän yhteinen.

Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 - 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A nouti toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.

Oleskeluluvan saatuaan A oli hakenut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselta ja Helsingin kaupungilta sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea, joita heille oli myös maksettu. Sittemmin A ja B olivat ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he tosiasiassa olleet avioliitossa eikä B ollut A:n lasten oikea isä ja että A:n aviopuoliso ja lasten isä asui edelleen Etiopiassa.

Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 - 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A nouti toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.

A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:
Kansaneläkelaitokselta

· 1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,

· 3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,

· 20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä

Helsingin kaupungilta

· 3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

Etiopiasta Suomeen tullut Somalian kansalainen on saanut nettotuloja yhteensä 55.723 euroa. Kun rahan jakaa keskimäärin kuukausille, tulee siitä 2.570 euroa kuukaudessa. Huomioitakoon, että aluksi hänellä oli vain yksi lapsi. Vuoden tuloksi tulee 30.840 euroa netto.

Tänä vuonna 2009 ansaitakseen kolmen lapsen äitinä tuon määrän, pitää palkan olla vuodessa 44.400 euroa eli 3.700 euroa kuukaudessa. Kun palkasta maksetaan vero ja työeläkemaksu, käteen jää Helsingissä sama summa.

Vuoden 2002 verotilastojen mukaan ylimpään tilastoituun tuloluokkaan eli yli 200.000 markkaa (siis yli 33.600 euroa) kuuluvia veronmaksajia oli 10,6 %. Tapauksen nainen siis kuului Suomen suurituloisten joukkoon. Vuodesta 2000, jolloin hän muutti Suomeen, palkat ovat nousseet 30 % ja myös toimeentulotukea on korotettu.

KUN TÖRKEÄ PETOS EI OLE RIKOS

Korkeimman oikeuden mukaan ”…asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkä suuruisina sanotut sosiaalietuudet A:lle olisi oikeiden perhetietojen perusteella myönnetty. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena. Näyttämättä on jäänyt sekin, että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen on pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä hakemiensa etuuksien määrän kannalta. Näin ollen A ei ole syyllistynyt niihin petoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.”

KKO olisi voinut vaatia Kelaa ja Helsinkiä laskemaan, kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut vääristä tiedoista. Kun tätä laskentaa ei ole tehty, ei ole tapahtunut rikostakaan. Varsin kummallinen ratkaisu. Sehän tarkoittaa, että uhrien on ennakoitava Korkeimman oikeuden tekemät ratkaisut ja sen mukaan tehtävä korvausvaatimukset erilaisin vaihtoehdoin. Mutta tämä rangaistuksen arvottaminenhan on juuri oikeuden tehtävä. Jos Suomen laissa on tällainen porsaanreikä, se pitäisi tukkia heti, koska se antaa mahdollisuuden kaikenlaisille avustus- ja tukihuijareille.

Korkeimman oikeuden päätösperusteluiden mukaan avioliitto, avoliitto ja huoltajuus vaikuttavat maksettavan tuen määrään, mutta oikea tieto avioliitosta, aviopuolisosta tai lasten isyydestä ei ole minkään kyseessä olevan tukimuodon osalta tuen myöntämisen edellytys. Näin ollen Faiza on ollut virheellisistä tiedoista riippumattakin oikeutettu lakien mukaisiin etuuksiin.

Vastaava ratkaisu on (1.2.2010) tehty Kouvolan China Center -jutussa törkeän laittoman maahantulon ja sen  järjestämisen rikosepäilyistä. Vapauttamisen syynä on korkeimman oikeuden tuore päätös. Päätöksen mukaan väärillä tiedoilla saatu viisumi on laillinen ja oikeuttaa maahantuloon.

Tuskin KKOn tulkinta sentään muuttaa Suomen kansalaisten tekemien asiakirjaväärennöksiä
laillisiksi. 

EIVÄT TUET TÄHÄN LOPU

Faizan tapauksessa toimeentulotukea on maksettu selvästi yli normien eli toimeentulotuen perusosan. Se on mahdollista, koska sosiaaliviranomaiset voivat harkintansa mukaan maksaa  täydentävää toimeentulotukea.

Ennen toimeentulotukipäätöstä Faizan toimeentulo turvattiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin, mitä määrää ei käsitelty oikeudessa.

Asumistuki on eri tukimuoto, eikä sitä käsitelty korkeimmassa oikeudessa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä rahantarvitsija ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintotukijärjestelmä (opintoraha, -laina, asumislisä).

3-lapsinen perhe saa kaupungilta asunnoksi 4 huonetta ja keittiön. Asunnon vuokra Itä-Helsingissä on 1100-1300 euroa. Tällaiseen asuntoon saa Kelalta asumistukea 695 euroa. (Laskuri osoitteessa http://asiakas.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication ). Jos tuloja ei ole, vuokran omavastuun saa toimeentulotukena. KELAn maksaman asumistuen ylittävät menot maksetaan toimeentulotuesta.

Oleskeluluvan saaneen perheen asunto kalustetaan käytännössä uusilla kalusteilla, joita ovat kaikki tavanomaiset kalusteet ja kodinkoneet. Pakastin kuuluu kalustukseen, mutta astianpesukone ei. Lisäksi kotiin hankitaan liinavaatteet, matot ja astiasto.

Asumistukea ei makseta matkustajakotiasumisesta. Sosiaaliviranomaiset selittävät tapauksen korkeiden tukien yhtenä syynä perheen asumista matkustajakodissa. Asumisen aikaa ei kuitenkaan ole kerrottu. Kaupungilla pitäisi olla edulliset sopimukset tällaisten tapausten varalle. Silti jää miettimään, että perheenyhdistäminen on mahdollista vain, koska valeaviomiehellä oli jo asunto, jonne perheen olisi pitänyt muuttaa. Tiesivätkö sosiaaliviranomaiset jo alusta alkaen, että kyseessä oli petos vai miksi perhe muutti matkustajakotiin. Asunnon koko ei voi olla syynä, koska monet suomalaiset asuvat yhden lapsen kanssa paljon ahtaammin.

Jotta itse itsensä elättävä väestörekisteriin kuuluva olisi vuonna 2009 maksanut 695 e vuokran (KELAn korvaama osa) ja saanut käteen verojen, työeläkemaksun ja vuokran jälkeen vuodessa 30.840 euroa, hänen palkkansa tulee olla 60.000 euroa eli 5.000 euroa kuukaudessa. Laskelmassa ei ole huomioitu lapsilisiä ja mahdollisia tukia, joita henkilö saisi, sillä jos työssä käyvällä on lapsia, hän joutuu maksamaan vastaavasti päivähoidosta ja työmatkoista.

Sitä paitsi perheenyhdistämisen järjestänyt oikean aviomiehen veli sai omat tukensa olivat ne sitten työvoimapoliittisia tai muita. Ne tulevat tähän päälle, eikä niitä alunperinkään haettu takaisin, koska hänellä oli laillinen oleskelulupa Suomessa.

Työtön maahanmuuttaja saa työmarkkinatukea kotoutumistukena pääsääntöisesti 3 ensimmäisen Suomessa asumisvuoden ajan. Tuen maksuaika voidaan pidentää 5 vuoteen. Kotoutumistukena maksettava työmarkkinatuki määräytyy samoin perustein ja on saman suuruinen kuin tavallinen työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta kotoutumistuki maksetaan ilman tarveharkintaa. Työmarkkinatuki on 25,63 euroa päivässä, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Vuodessa tätä tukea kertyy 6.663 euroa.

MORAALIN RAPPEUTUMINEN

Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli heinä-syyskuussa 2008 noin 2 800 euroa kuukaudessa, kertoo Tilastokeskus. Miehet ansaitsivat keskimäärin 3.110 ja naiset 2.520 euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin 2.920 euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio 2.370 euroa. Työssä käyvä keskipalkkainen aviopari ei siis yhdessäkään ansaitse yhtä hyvin kuin kolmen lapsen maahanmuuttajaäiti yksin tukien avulla. Ero on suuri kun huomioidaan työstä aiheutuvat matka- ja päivähoitokustannukset.

Minua henkilökohtaisesti ei tässä jutussa kiinnosta itse petos, vaan se kuinka suuria tukisummia Suomessa jaetaan. Jos työtä tekemättä voi ansaita enemmän kuin keskipalkkainen omalla työllään, mennään kriittisen rajan yli. Tällainen rahanjako on mahdollista vain tiettyyn rajaan asti, koska kaikki kansalaiset eivät voi alkaa yhteiskunnan elätettäviksi. Rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken. Raha pitää ensin ansaita pankin seinään laitettavaksi, jotta sitä voi sieltä huoletta nostaa. Tämä arkitotuus on unohtunut myös monelta päättäjältä, koska rahan jakaminen hyviin tarkoituksiin on niin kivaa.

Julkisuudessa puhutaan paljon pienten ansiotulojen verojen alentamisesta. Pitäisi uskaltaa puhua suoraan. Tärkeämpää on alentaa sosiaaliturvaa. Jos sosiaaliturvalla saa elannon, mutta ei sen enempää, kiinnostus työntekoon kasvaa olennaisesti.

KKO:n päätös on julkaistu internetissä

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090014

0 kommenttia          Bookkaa tämä

MOT 3

8/2/2010

Tämä materiaali on ollut perustana tänään TV1:ssä nähdyssä MOT-ohjelmassa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

MOT 2

8/2/2010

Tämä materiaali on ollut perustana tänään TV1:ssä nähdyssä MOT-ohjelmassa.

Monikulttuurisen Helsingin asumiskustannuksista
8.2.2010


Pauli Vahtera
KHT tilintarkastaja
Vantaa


Julkisuudessa maahanmuuttajien asumiskustannuksia käsitellään yleensä yhden perheen yhden asunnon kuukausikustannuksina. Tilastoja ei ole julkistettu edes yhden vuoden asumiskustannuksista.

Kaupungin omien vuokra-asuntojen osalta esitetään asunnon vuokra, joka maksetaan asumistukena ja toimeentulotukena. Asuntorakentamisen kustannuksia ei käsitellä. Asunnot on maksettava jo rakentamisen aikana joko suoraan verorahoista tai velkarahoitteisena, jolloin maksettavaksi vuosittain tulevat lyhennykset ja korot.

Valtion ja kaupungin velka ei ole yhden vuoden aikaista, vaan velkaa hoidetaan vuosikymmeniä. Yhden vuoden lisävelkaantuminen tulee vanhojen velkojen päälle. Siksi myös asuntorakentamisen menot on otettava huomioon kun maahanmuuton aiheuttamia menoja käsitellään. Asuntorakentaminen tuo verotuloja arvonlisäveron sekä palkoista maksettavien verojen ja maksujen muodossa, mikä vähentää yhteiskunnan kustannuksia.

Asumiskuluja lisäävät myös kulttuurieroista johtuvat asuntojen käyttöön liittyvät korjauskulut. Niiden vähentämiseksi on julkaistu eri kielillä oppaita suomalaiseen asumiseen. Kun kaupunkien vuokra-asuntoja liitetään samaan yhtiöön saadaan lisämenot kaikkien vuokralaisten maksettavaksi. Valtakunnallisiin yhtiöihin siirrettyjen kunnallisten asuntojen velat saadaan siirrettyä pois kaupungin konsernitaseesta.

Kaupungin asumismenoja lisää myös se, että työssä käyvät suomalaiset lapsiperheet muuttavat korkeiden asumiskustannusten takia kehyskuntia myöten pois Helsingistä. Samaan aikaan KELA ja kaupunki maksavat lähellä Helsingin keskustaa asuvien vuokrat.

Helsinki 2025


On esitetty, että Helsingissä voisi olla maahanmuuttajia 25 % vuonna 2025, esimerkiksi

”KAUPUNGINJOHTAJA, YLIPORMESTARI JUSSI PAJUSEN
PUHE MAAHANMUUTTO-OSASTON MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN TOIMEENPANON AVAJAISSEMINAARISSA 2.12.2009

Arvoisa yleisö - Ärade åhörare

Pääkaupunkiseudulla asuu puolet Suomen maahanmuuttajista. Maahanmuuttajia muuttaa tänne suoraan ulkomailta, mutta yhä enenevässä määrin myös muualta Suomesta. Joka kymmenes helsinkiläinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja vuoteen 2025 mennessä osuuden arvioidaan nousevan 20 - 25 prosenttiin. Maahanmuuttajien väestöosuus on tällä seudulla yli kolme kertaa suurempi kuin koko maan tasolla. Väestönlisäyksestämme 80 - 90 prosenttia tulee maahanmuutosta ja maahanmuuttajien syntyvyydestä. Jos siis Helsinki haluaa säilyä kasvu-uralla, on maahanmuuttoon satsaaminen keskeistä kaikessa toiminnassamme.”

Tällä hetkellä vieraskielisten määrä Helsingissä on 9,5 %

Jos suomen- tai ruotsinkielisten määrä Helsingissä ei enää lainkaan muuttuisi ja kaikki uudet asukkaat ovat maahanmuuttajia, tarvitaan 120.000 uutta asukasta, jotta kaupunginjohtaja Pajusen esittämä 25 %:n määrä saavutetaan. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heillä ei vielä ole paljon lapsia. Jos perheessä on maahan tullessaan kolme henkeä ja perheelle annetaan Helsingistä 3 huoneen ja keittiön asunto, tarvitaan 40.000 uutta asuntoa. Hintatilastojen mukaan Helsingin Vuosaaressa tuon kokoiset uudemmat asunnot maksavat 230.000 euroa. Isompaa asuntoa tarvitaan kun perhe kasvaa.

Asukasmäärän nopea kasvu jatkaa asuntopulaa, mikä nostaa kovan rahan asuntojen hintoja. Näin veroa maksavat kansalaiset maksavat omien korkeampien asumiskulujen lisäksi myös maahanmuutosta aiheutuvien asuntojen kulut verojen kautta.

Maahanmuuttajien uudet asunnot maksaisivat 9 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä.

Helsingin verotulojen määräksi on arvioitu vuonna 2010 1,8 miljardia euroa, joten maahanmuuttajien asuntojen hankkiminen veisi viiden vuoden ajalta kaikki verotulot. Aikaa väestörakenteen muutokseen on 15 vuotta.

Osa maahanmuuttajista maksaisi itse oman asuntonsa, mikä vähentää helsinkiläisten veronmaksajien taakkaa. Toisaalta uusia asuntoja hankitaan jo nyt kalliimmilta asuntoalueilta, jotta estettäisiin slummiutumista ja nämä asunnot maksavat 1,5-2 kertaa enemmän kuin Vuosaaren uudet asunnot.

Laskelma:
Helsingissä on noin 583 100 asukasta   
Vieraskielisiä 55 425    
     
 2009   2025 
Suomen ja ruotsin kielisiä 527 675 90,5 %  527 675 75,0 %
Vieraskielisiä 55 425 9,5 %  175 892 25,0 %
yht 583 100   703 567 
     
Uusia asukkaita    120 467 
     
Asuntoja 3 asukasta per asunto 40 156 
     
Kolmen hengen asunnon hinta   230 000 
     
Asuntojen hinta yht    9 235 777 778 euroa     9 miljardia euroa 


Esimerkkiasuntojen hintoja:

Kolme huonetta + keittiö
Vuosaari 3h+k+s+kph+piha+parveke 80,5 m2 239.000 € 2969 €/m2 2003 rakentamisvuosi
Vuosaari 3h,k,s 81,0 m2 234.500 € 2895 €/m2 2003

Kaupungin rakennuttamien asuntojen hintatasoa

http://www.att.hel.fi/

Turvallisesti omaan kotiin

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att tuottaa korkeatasoisia vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja. Asuntotuotantotoimisto on Helsingin kaupungin organisaatio, jonka tehtävänä on vastata kaupungin oman asuntotuotannon rakennuttamisesta kaupungin tavoitteiden mukaisesti.

ATT:n rakentamista taloista sekä myydään asuntoja että kaupunki antaa niitä vuokralle maahanmuuttajille. Asunnon vuokra maksetaan asumis- ja toimeentulotukina. Kun asuntoihin otettu velka maksetaan sosiaalisesti tuetun vuokran kautta asumistukena, sen rahoittamiseen osallistuvat KELAn maksaman tuen kautta kaikki suomalaiset, mikä vähentää helsinkiläisten taakkaa. Joku virkamies onkin sanonut, etteivät näiden kalliiden asuntojen antaminen maahanmuuttajien käyttöön maksa mitään veronmaksajille.

ATT myy rakentamansa asunnot itse, eikä anna kauppahintatietoja julkiseen tietojärjestelmään, joten toteutuneita hintoja ei saa selville. Siksi käytän hintatietoja alueilta, joilta on sekä myyty kaupungin rakennuttamia asuntoja että annettu niitä vuokralle.

Asuntojen myyntihintoja 2009 alueilla, joissa ATT on tuottanut uusia vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja:

Asunto Pinta-ala m2 Velaton hinta Hinta/m2


3 h+k+s 77 360 400 4 681
4h+k+s 100 466 000 4 660
3 h+k+s 88 398 000 4 523
4 h+avok+saunaos 95 418 000 4 423

Vuokra-asuntojen varustetaso on vaatimattomampi kuin myytyjen asuntojen.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

MOT 1

8/2/2010

Tämä materiaali on ollut perustana tänään TV1:ssä nähdyssä MOT-ohjelmassa.

 

Maahanmuuttajan aiheuttamat kustannukset

Pauli Vahtera
KHT tilintarkastaja
Vantaa

Maahanmuuton kustannuksista on vähän julkista tietoa. Sekin vähä on ristiriitaista. Kustannuksia esitetään vain lyhyeltä periodilta, esimerkiksi vastaanottokeskuksessa vietettävältä ajalta tai yhden hengen kuukauden toimeentulotukimenojen osalta. Lainkaan ei ole pohdittu pitkäaikaiskustannuksia. Yksi pysyvästi työttömäksi jäävä maahanmuuttaja aiheuttaa yhteiskunnalle menoja vuosikymmenien ajan. Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan lisääntyy uusien turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten kautta, yhteiskunnan menot kumuloituvat. Kansalaisuuden saamisen jälkeen maahanmuuttajan kustannukset muuttuvat suomalaisen kansalaisen kustannuksiksi.

Tärkeintä olisi selvittää, kuinka paljon Suomen valtio maksaa maahanmuutosta ja kuinka suuri osa yksittäisen paikkakunnan verotuloista käytetään maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannuksia vähentää saatavat tulot, joista tärkein on työllistyneen maahanmuuttajan maksamat verot. Myös maahanmuuttajien ostamiin hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät arvonlisäverot vähentävät maahanmuuttajien aiheuttamia menoja.

Vaikeaa on selvittää maahanmuuton välillisiä kustannuksia. Maahanmuuttajat tarvitsevat terveydenhoito-, sosiaali- ja asumispalveluja, koulutus- ja kotoutuspalveluja, oikeusapua, vapaa-ajan urheilu- ja kulttuuripalveluja. Tuhannet suomalaiset elävät maahanmuuton kautta saaduista työpaikoista vastaanottokeskuksissa, oikeusaputoimistoissa, kotoutus- ja koulutushankkeissa. Nämä menot mielletään usein nollaksi, koska henkilöt muutoin ehkä olisivat työttöminä. Vastaanottokeskuksia perustaneet kunnat katsovat toiminnan voitolliseksi, kun se työllistää kuntalaisia ja kun valtio maksaa kaikki menot. Yhtä hyvin palkkakustannukset voitaisiin laskea yhteiskunnan menoiksi, jos ajatellaan että ne ovat poissa muista palveluista kuten vanhusten hoidosta ja lasten koulutuksesta.

Välillisesti maahanmuuttajat luovat työpaikkoja kulutuksen kautta. Uuden asunnon kalustaminen, päivittäin tarvittavien elintarvikkeiden ja erilaisten palvelujen käyttö työllistää lukuisia suomalaisia.

Maahanmuuton tuottamia tuloja tulkitaan virheellisesti. Esimerkiksi kokoomuksen raportin mukaan (Satonen 2009) hammaslääkärin ”... pätevöittämiskoulutuksella yhden henkilön saaminen terveydenhoidon palvelukseen kesti 10 kuukautta, ja maksoi noin 18 000 euroa. ... suomalaisen hammaslääkärin koulutus kestää yliopistossa viitisen vuotta ja maksaa lähes 100 000 euroa. --- maahanmuuttajien pätevöittämiskoulutus on selkeä kansantaloudellinen sijoitus.”

Kokoomuksen raportissa unohdetaan se, että maahanmuuttajat tarvitsevat suomalaisten hammaslääkärien palveluja moninkertaisesti maahanmuuttajataustaisten tekemän hoitotyön määrän. Kokonaisvaikutus on kansantaloudellisena sijoituksena negatiivinen.

Maahanmuutto koetaan väistämättömäksi, minkä vuoksi ei ole esitetty mitään tavoitteita siitä, kuinka suuri maahanmuuttajien määrä on riittävä Suomen kannalta. Monet Euroopan maat tulevat muuttumaan maahanmuuttajaenemmistöisiksi 60 vuoden kuluessa. Näin tulee käymään myös Suomessa tämän vuosisadan loppupuolella. Maassamme on jo nyt suomalaisia lapsia, jotka tulevat näkemään itsensä vähemmistön edustajina. Tämä tulee vaikuttamaan olennaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, sen menoihin, velkaantumiseen ja eläketurvaan. Kun yhteiskunnalle aiheutuvia menoja ei selvitetä edes nyt kun valtio velkaantuu miljardi euroa kuukaudessa, olemme täysin sokkoja toteuttaessamme maahanmuutto-ohjelmia ja tehdessämme velvoitteita tuleville sukupolville.

Selvitystyö kuuluisi yhteiskunnan tehtäväksi. Sitä odotellessa voidaan tehdä alustavia hahmotelmia yhden maahanmuuttajan aiheuttamista menoista yhteiskunnalle. Tässä esimerkkitapauksessa on selvitetty nuorukaisena maahan tulleen turvapaikan hakijan kustannuksia. Hän asuu vuoden vastaanottokeskuksessa ja sen jälkeen muuttaa omaan kotiin. Esimerkin maahanmuuttaja ei työllisty, mikä on monen tänne tulleen kohtalo. Hän jää aikanaan eläkkeelle ja elää yhtä kauan kuin keskimääräinen suomalainen mies.

Aika vastaanottokeskuksessa

Vastaanottokeskusten menot turvapaikanhakijaa kohden vaihtelevat paikkakunnittain, keskuksen koon ja asukkaiden mukaan. Lapsi-ikäiset turvapaikanhakijat maksavat eniten. Julkisuudessa on keskusteltu lähinnä turvapaikanhakijan saamasta toimeentulotuesta. Naimattoman aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on ollut 375,71 euroa kk:ssa.

Kustannuksia aiheuttavat myös asumiskustannukset, vastaanottokeskuksen ylläpito, henkilökunta ja terveydenhoito. Kokoomuksen raportin (Satonen 2009) yhdestä turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat 5 000–66 300 €/vuosi, sijoituspaikasta riippuen.

Tässä selvityksessä vuoden asuminen vastaanottokeskuksessa on arvioitu 30.000 euroksi, mikä on keskiarvo viranomaisten esittämistä kustannuksista.

Oman kodin perustaminen

Maahanmuuttajan tarvitsema asunto on ensin hankittava. Yhteiskunta on sen rakennuttanut tai ostanut. Kun monissa kaupungeissa on asuntopula, johtaa vanhan asunnon antaminen maahanmuuttajalle asuntohankintapaineita asuntojonossa.

Yhteiskunnan rakennuttamissa asunnoissa tulee maksettavaksi asuntojen käyttökulut. Kun asunto vuokrataan yksityisiltä markkinoilta käyttökulujen lisäksi on maksettava asunnon pääomakulut.

Asunnon ostohinnan lisäksi käypä vuokra voidaan katsoa maahanmuuton kustannuksiksi, jos arvioidaan että asuntojonossa ulkopuolelle jää työssä käyvä henkilö, joka maksaisi asunnosta käyvän vuokran.

Omaan kotiin sosiaalivirasto rahoittaa kaikki asumisen kannalta välttämättömät huonekalut ja kodinkoneet ml tietokoneet ja matkapuhelin, astiasto ja liinavaatteet. Useimmiten nämä kaikki ostetaan uutena kaupoista.

Kodin perustamiseen tarvittavien hankintojen määrä on arvioitu 6000 euroksi. Kalustus maksaa enemmän kun asuntoon muuttaa useampilapsinen perhe.

Elinkustannukset vuodessa

Toimeentulotuen perusosalla (417 euroa/kk) ei Helsingissä yksinkertaisesti voi selvitä, vaikka sillä yritetäänkin sinnitellä, koska asuminen pääkaupunkiseudulla on niin kallista. Asumisen kuluja maksetaan KELAn asumistuella, mutta osa vuokrakuluista on maksettava toimeentulotuella.

10 eurolla päivässä pystyy syömään ja hankkimaan kodin välttämättömät päivittäistavarat, kun ruoka on ”kaurapuuro”-tasoa. Rahalla ei kuitenkaan käydä ulkona edes kahvilla montaa kertaa kuukaudessa.

Saamieni tietojen mukaan sosiaalitoimistot antavat maahanmuuttajille herkästi harkinnanvaraista ylimääräistä toimeentulotukea. Tämä mahdollistaa myös turvapaikan saaneiden loma- ja kulttuurimatkat sekä rahojen lähettämisen kotimaahan.

Yksin asuvan miehen elinkustannuksiksi asuntomenot mukaan lukien on tässä selvityksessä laskettu 16.000 euroa.

Yhteiskunnan antamien palvelujen menot

Turun kaupungin terveydenhoitoon käytettävät varat olivat vuonna 2008 320 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä aiheutuu 1800 euron vuosikustannukset yhtä turkulaista kohden. Koska maahanmuuttajat ovat nuoria, he sairastavat vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen. Toisaalta maahan tultuaan heihin käytetään enemmän perusterveyshoidon varoja, esimerkiksi hampaiden hoitoon. Maahanmuuttajien syntyvyys on suurempi kuin suomalaisten. Maahanmuuttajatkin ikääntyvät, mikä aiheuttaa lisää terveydenhoitomenoja.

Maahanmuuttajien koulutukseen, kielen oppimiseen ja kotouttamiseen käytetään paljon varoja, joista kellään Suomessa ei liene kokonaiskäsitystä. Detaljitietoa on saatavissa. Esimerkiksi Turun Varissuon koulun vuotuiset menot ovat 1,2 miljoonaa euroa. Koulussa on 164 oppilasta, joten yhden oppilaan kustannukset ovat 7100 euroa vuodessa. Oppilaista 70 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, joten maahanmuuttajien koulumenoiksi Varissuon koulussa voidaan arvioida 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Koulun opettajista ja avustajista puolet on maahanmuuttajia.

Turussa maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut maksavat 1,4 miljoonaa euroa vuodessa eli 114 euroa jokaista Turussa asuvaa vieraskielistä kohden.

Palveluja tarjotaan yhä enemmän omakielisenä. Turun peruskouluissa on 40 eri kielen oppilaita. Espoon kouluissa puhutaan 77 kieltä.

Turun kaupungin kotouttamisen kehittämisohjelmassa on runsaasti uusia toimintoja, mutta kertaakaan ohjelmassa ei mainita aiheutuvien kustannusten määrää. Päättäjät joutuvat hyväksymään sokossa esitettävät toimenpiteet ohjelman ja talousarvion hyväksyessään.

Esimerkkejä Turun tavoiteohjelmasta:

Omakielisten vanhempainiltojen suunnittelu
Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen kehittäminen
Suvaitsevaisuuskasvatus kouluissa ja päiväkodeissa
Lapsen kotoutumista tukevien päivähoitotoimintaa täydentävien palvelujen kehittäminen
Moniammatillisesta palvelusta hyötyvien maahanmuuttajien palvelutarpeen arviointi
Sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimistosta alueellisiin sosiaalitoimistoihin siirtyvien maahanmuuttajien seulonta
Maahanmuuttajille suunnatun keskeytyksettömän kartoitus- ja ohjauskeskuksen luominen
Ammatilliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen aloituspaikkojen lisääminen, opetuksen roolin kehittäminen ja sisällön uudistaminen
Kaupungin työvoiman saannin varmistamiseksi ja maahanmuuttajien työllistämiseksi harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen osoittaminen maahanmuuttajille kaupungin taholta.
Määrärahan osoittaminen kaupungin työllisyysmäärärahasta maahanmuuttajien täydentävään suomen kielen opetukseen.
Varmistetaan kohderyhmien (Kotiäidit ja iäkkäät yli 65–vuotiaat) palvelujen saatavuus kohdentamalla työllisyysmäärärahasta resurssit sosiaalitoimen Kototoiminnalle ja täydentävälle suomenkielen koulutukselle.
Työväenopiston toiminnan kehittäminen siten, että se omassa roolissaan palvelee maahanmuuttajaväestöä.
Asumiskeskittymäalueilla toimivien tahojen toimesta osoitetaan tila, jossa viranomaisten ja yhdistysten yhteistyö voi toteutua.
Huomioidaan maahanmuuttajien asuminen Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa

Jokainen toteutettava kotoutumisohjelman osa aiheuttaa menoja, jotka useimmiten hukkuvat varsinaisten toimintamenojen sisään. Toimintamenot eivät automaattisesti lisäänny, sillä rahaa voidaan säästää maahanmuuttajien tarpeisiin alkuperäisistä palveluista esimerkiksi sulkemalla kouluja ja vanhusten hoitolaitoksia.

Etenkin ammattikorkeakoulut ovat lisänneet ulkomaalaisten opiskelijoiden opetusta.  Opiskelijoita on noin 12.000. Näin varmistetaan koulujen toiminta ja opettajien työllisyys. Opetuksen lisäksi yhteiskunta maksaa useimpien asumisen ja elannon.

Maahanmuuttoon liittyen on syntynyt moninaista uutta liike- ja muuta toimintaa, joka rahoitetaan yhteiskunnan varoilla. Esimerkiksi diakonissalaitoksen vuosikertomuksessa 2008 esitellään yhteiskunnan rahoittamia hankkeita kuten kidutettujen kuntouttaminen, maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, monikulttuurinen työllistämisprojekti, etsivä nuorisotyö.

Maahanmuuttajilla on paljon erilaisia järjestöjä, jotka saavat toimintaansa varten rahoituksen valtiolta, kunnilta, Raha-automaattiyhdistykseltä ja myös EU:n sosiaalirahastoista. RAY on antanut vuosina 2006-2009 hankkeisiin, joiden käyttötarkoituksessa on hakusana ”maahanmuutt” 20 miljoonaa euroa.

Pelkästään Turun kaupungissa on 70 erilaista maahanmuuttajayhdistystä, joista suuri osa saa julkista tukea toimintaansa. Lisäksi on erilaisia maahanmuuttajien urheilu- ja kulttuuriyhdistyksiä, joiden toiminta rahoitetaan julkisin varoin. Monet suomalaiset yhdistykset ovat lisänneet toimintaansa monikulttuurityön tekemisen, mikä helpottaa julkisten avustusten saamista.

Maahanmuuttajien määrä

Maahanmuuttajien määrästä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. Tilastointia vääristää se, että Suomen kansalaisuuden saatuaan maahanmuuttaja tilastoidaan suomalaiseksi, vaikka hän käytännössä olisi samanlaisten kotoutumistoimenpiteiden piirissä kuin oleskeluluvan saaneet. Äidinkielen mukaan tehdään tilastoja ja niiden avulla voidaan arvioida humanitäärisen maahanmuuton kokonaismääriä.

Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 190.538 asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame. Näistä äidinkieleltään muita kuin EU-kansalliskielisiä ja englannin kielisiä (esim. amerikkalaisia) sekä japanilaisia, venäläisiä, ukrainalaisia oli samaan aikaan 65.514 eli 34 % (1,2 % kaikista Suomessa asuvista). Kaikkia heitä ei voida katsoa humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi, mutta toisaalta esim. äidinkieleltään venäjänkielisten joukossa on inkeriläisiä, joiden Suomeen tulo vastaa humanitääristä maahanmuuttoa.

Vuonna 2000 samalla tavalla laskettujen maahanmuuttajien määrä oli 33.000, joten määrä on kaksinkertaistunut 8 vuodessa. Sen jälkeen määrä on voimakkaasti kasvamassa lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten myötä.

Maahanmuuttajan työllistyminen

Tilastoinnin vajavaisuus vääristää työllistämistilastoja. EU-kansalaisten ja muiden em. tavalla tilastoitujen Suomessa asuvien määrä on kaksinkertainen muihin maahanmuuttajiin nähden. Kun esitetään tietoja maahanmuuttajien työllisyydestä, asiat sekoittuvat kokonaisuuden sisällä.

Äidinkielen mukaan lasketun humanitäärisen maahanmuuton piirin kuuluvia parhaassa työiässä (20 v- 49 v) olevia miehiä on 24.500 ja naisia 16.600. Humanitääristen maahanmuuttajien joukossa on paljon työvoimaan kuulumattomia. Lapsia on enemmän ja eräissä kulttuureissa moni nainen jää työvoiman ulkopuolelle. Työvoimaan kuuluvista suuri osa on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Suuri osa työskentelee tehtävissä, jotka johtuvat humanitäärisestä maahanmuutosta (esimerkiksi tulkit, kouluavustajat, kulttuurityöntekijät).

Suomessa on jo nyt suurtyöttömyys, eikä mitään työvoimapulaa ole tulossa. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi, vaikkei uusia maahanmuuttajia enää tulisi. Maahanmuutto sitoo yhä enemmän suomalaisia työntekijöitä eri tehtäviin, mikä vähentää työvoiman käyttöä perinteisiin tehtäviin. Esimerkiksi Paimion vastaanottokeskuksessa on 20 työntekijää ja noin 140 turvapaikanhakijaa. VOK:ssa työskentelevien lisäksi palveluun osallistuvat Punaisen Ristin ja sisäministeriön hallinto-, poliisi- ja muu henkilökunta sekä erilaiset yksityiset valtion rahoittamat neuvojat.


Arvio pitkäaikaiskustannuksista

Yhden maahanmuuttajan pitkäaikaiskustannukset   
Olettamus: jää työttömäksi Suomessa   
     
I Elinkustannukset   
  Asuin- ja muut elinkustannukset vuodessa 16 000  
  Julkiset terveydenhoitopalvelut (keskiarvo) 1 800  
  Muut julkiset palvelut vuosittain, arvio 1 500  
     
  Yhteensä 19 300  
  Suomessa olo aika 18 v - 73 v 55 vuotta 1 061 500 
     
II Kotoutumis-, koulutus-, työvoimapoliittiset toiminnot  
  Suomen kielen opetus 800  
  Tulkkaus- ja käännöspalvelut 100  
  Kotouttamistoimenpiteet 700  
  Työvoimapoliittinen koulutus 800  
     
  Yhteensä vuodessa 2 400  
  Vuosien 1 -11 lisäkustannukset 10 v 24 000 
     
III Kertakustannukset   
  Vastaanottokeskusajan kustannukset  30 000 
  Kodin perustamiseen liittyvät hankinnat  6 000 
  Oikeudelliset palvelut Suomeen tuloon liittyen  1 500 
  Kertakustannukset 1 vuosi 37 500 
     
  Elinaikakustannukset yhteensä eur 1 123 000 
     
Vuotuiset kustannukset keskimäärin 56 v 20 054 eur

 

Valtion talousarvion 2010 suorat maahanmuuttajamenot 168,6 milj eur sisäministeriön pääluokassa.
 
Jos humanitäärinen maahanmuutto työllistää 5000 suomalaista (varovainen arvio), se keskipalkan mukaan laskettuna aiheuttaa 200 miljoonan euron vuotuiset palkka- ja eläkemaksumenot. Niistä verotuloina saadaan takaisin 36 miljoonaa euroa.

Varaumia: Selvitys ei ole tieteellinen. Se perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin ja elämänkokemukseen perustuvaan arviointiin. Jolla on käytettävissä enemmän lähteitä ja salaisiksi määriteltyjä tietoja, voi esittää tieteellisesti laskettujen kokonaismenojen määrän.

Kokonaismenot on arvioitu varovaisesti. Laskentatavalla on ensisijaisena tavoitteena osoittaa menojen pitkäaikaisvaikutukset. Pitkäaikaistyöttömyydestä on saatavilla tietoja muista Pohjoismaista ja 1990-luvulla Suomeen tulleiden työllistymisestä. Menoja voidaan verrata siihen, mitä samalla rahalla saadaan aikaan kriisialueilla ja kehittyvissä maissa.

Vuonna 2008 Suomi antoi kehitysapua 830 miljoonaa euroa. Humanitäärisen maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat varovaisestikin laskien tätä korkeammat. Sekä kehitysavusta että maahanmuuton kustannuksista osa palautuu verotuloina (arvonlisävero, tuloverot).

Valtion ja kuntien nettomenot ovat 79 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton väkilukuun 1,2 % suhteutetut menot olisivat miljardi euroa. Maahanmuuttajien palveluun käytetään enemmän varoja kuin keskimääräisen suomalaisen, joten luku on alakanttiin. Suomella on vielä pitkä matka Ruotsiin, jossa erään tutkimuksen mukaan 22  % verokertymästä käytetään maahanmuutosta aiheutuviin menoihin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Nuukkia

8/2/2010

Nokia pistää Salon matakapuhelintuotannosta pihalle 285 henkilöä. Salossa on tällä hetkellä noin 2200 työntekijää. Näin meille kertoo Tekniikka ja talous -lehti.

Eihän tämä mikään uutinen ole. Uutinen sen sijaan tulee olemaan se, koska Nokia lopettaa kokonaan toimintansa Salossa. Ennustajaeukko kun olen, veikkaan, ettei siihen mene viittä vuotta enempää.

Kiva kun kävitte ja toitte hyvinvointia Saloon.

Niin. Ja kiitos kaloista!

0 kommenttia          Bookkaa tämä

TV-vinkki

8/2/2010

Harvemmin tulee telkkaria tsiigattua, kun sieltä tulee niin saatanan huonoa ohjelmaa. Tällä kertaa vannoutunut lukutoukka antaa kuitenkin TV-vinkin.

Tämä ohjelma kannattaa tänään katsoa, ehkä silmät aukenevat. Luulen, että tiedossa on klassikkotavaraa.

MOT: Maahanmuuton hinta

TV1 - maanantaina 8.2.2010 klo 20

Millaisia sosiaalietuuksia maahanmuuttajat saavat Suomessa ja muualla? Onko Suomi maailman avokätisin pakolaisten vastaanottaja?

Katselijat ovat viime aikoina pommittaneet MOT-toimitusta vaatimuksilla, että pitäisi tehdä juttu maahanmuuttajien saamista sosiaalietuuksista.

MOT teki myös vertailun maahanmuuttajien nauttiman sosiaaliturvan tasosta eri Euroopan maissa. Paljastui, että Suomi on parempaa elämää etsiville kehitysmaiden ihmisille erittäin houkutteleva kohdemaa. 

Suomessa olevan maahanmuuttajan perheenjäseniä ja sukulaisia Suomen tarjoamat anteliaat etuudet vetävät puoleensa voimakkaasti. Tämän vuoden aikana Suomeen odotetaan jopa 20 000 uutta perheenjäsentä, pääasiassa Somaliasta ja Irakista.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2018 (93)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com