Viiden vuoden suojatyöaika

23/9/2013

Timo Soinin puheissa on aina järkeä.

Salolaiset tietävät varsin hyvin ilman Soiniakin, millaista jälkeä ja tuhoa viiden vuoden suojatyöaika on aiheuttanut. Ja aiheuttaa jatkossa.

Näin STT:

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini purkaisi kunnanjohtajilta ja muilta ylimmiltä virkamiehiltä viiden vuoden irtisanomissuojan. Kuntaliitoksissa henkilöstölle annettu suoja koskee tällä hetkellä myös heitä.

Soini arvosteli nykykäytäntöä rajusti eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina. Hän puhui jokaiselle ”pikkuherralle ja nilkille” annetusta edusta.

- Kun hallitus tekee kuntauudistusta ja rakenneuudistusta, niin miten se tässä taloudellisessa tilanteessa, kun otetaan seitsemän miljardia velkaa, voi antaa tällaisen viiden vuoden mällitakuun. Siinä ei ole minkään näköistä järkeä, Soini päivitteli.

Oliko populismia?

Vai onko totta?

2 kommenttia          Bookkaa tämä

VSSHP syöksyy

23/9/2013

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus ei tänään poistanut lomautuksia sairaanhoitopiirin henkilöstösäästöjen keinovalikoimasta.

Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen esitti, että henkilöstöä ei tänä vuonna lomautettaisi. Hallitus kuitenkin jyräsi hänet äänin 10–9.

Lomautukset jäivät siis yhä yhdeksi keinoksi pyrittäessä hallituksen asettamaan 5,8 miljoonan euron säästöön henkilöstökuluissa.

Lomautusmahdollisuuden puolesta äänestivät kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja kaksi keskustalaista. Vastaan olivat Sdp, vasemmistoliitto, yliopiston edustajat sekä keskustan Mirjam Karila.

Lähde: Turun Sanomat

Kauniisti on Tusari uutisoinut asian. Säästöjä haettiin 5,8 miljoonan edestä, mutta ammattiyhdistysliike ei suostunut irtisanomisiin ja lomauttamisistakin jouduttiin äänestämään. Tilanne on täysin kestämätön.

Tämä tarkoittaa sitä, että piirn velka nousee 18 miljoonaan euroon.

Salon synnärin kohtalosta käytiin lähetekeskustelu. Näyttää siltä, että tulevassa äänestyksessä synnäri Salosta lähtee.

Salolaiset edustajat tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä äänestämään kaikki synnärin lakkauttamista vastaan.

Ja ihan tiedoksi muun muassa Jarmo Ilmaselle Salon kuntalaisfoorumille.
Tämä ei ole populismia vaan faktaa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Päivän mietelause

23/9/2013

Jos nyt ihan etiikan kannalta asiaa tarkastellaan, niin miksi suomalainen vanhus olisi arvokkaampi, kuin syyrialainen lapsi?

Pekka Roponen

Uusi Suomi -verkkolehti

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon Ankkalinna

23/9/2013

Tammisen Hessun kanssa muistelimme yks päivä, mistä Saloran hallintorakennus sai aikanaan Ankkalinna lempinimensä. Emme muistaneet, joten asiaa piti tutkia.

Näin kertoo nykyisen Astrum-keskuksen historiikki.

Vuonna 1972 valmistunut Saloran hallintorakennus sai nimekseen Ankkalinna. Nimellä lienee kansan mielestä jotain yhtymäkohtia Aku Ankan Ankkalinnaan… Lempinimeen saattoi myös vaikuttaa yhtiön logo, joka oli Salon vaakunan joutsenesta muotoiltu S-kirjain.

Se nimittäin muistutti henkilökunnan mielestä enemmän ankkaa kuin joutsenta.

Hallintorakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Hollmén. Hän sai suunnittelutyöhönsä suhteellisen vapaat kädet. Materiaaleissa ei pihistelty, eikä rajoituksia oikeastaan ollut. Arkkitehti sai käyttää uusimpia sekä arkkitehtonisia että teknisiä ratkaisuja. Ensimmäinen ohje, jonka Saloran silloinen markkinointijohtaja Jouko Nordell antoi, oli: ”Ei sitten mitään tavanomaista laatikkoa, vaan jotain erilaista ja modernia.” Toinen ohje koski rakennuksen väriä: ”Tehdas maalataan tummemman siniseksi ja hallintorakennukseen tulee vaaleampaa sinistä.”

Eikä Jouko Nordell halunnut katolle myöskään mitään kirkuvia, silloin muodissa olevia neonvaloja, joten arkkitehti suunnitteli valotornin, sokeripalan, johon valkoisiin ruutuihin kiinnitettiin siniset kirjaimet, joista muodostui sana SALORA.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Salon kuntalaisfoorumi

23/9/2013

Salon kuntalaisfoorumilla, jonne en ole tohtinut mennä, koska kirjoittelu ja toisten ihmisten haukkuminen on sen verran huimaa, on puhuttu myös maahanmuutosta.

Kirjoittajat eivät tunnu tietävän, että aihe on Salossa tabu, esimerkiksi Salon Seudun Sanomat ei salli minkäänlaista humanitaarisen maahanmuuton arvostelua.

Esiin nousi (tietysti) myös ikuisuusaihe eli suomalaiset sotalapset.

Mielestäni Persut vois joskus toimia ilman populistisia kannanottoja näiden maahanmuuttajien osalta. Kannattaisi muistaa, miten suomalaisia lapsia ja naisia otettiin sodan aikana vastaan maahanmuuttajina Ruotsiin. Tuhannet ja taas tuhannet lapset saivat turvapaikan länsinaapuristamme. Ilman Ruotsin myötämielisyyttä nämä lapset ja naiset olisivat joutuneet elämään sodan keskellä pelon ja sekasorron keskellä. Kannattaisi Persujenkin muistaa tämä tosiasia, eikä aina torpata nyt Suomen harrastama maahanmuuttopolitiikka.

Rinnastuksessa ei ole järkeä, joten muutama fakta on paikallaan.

1. Suomesta lähetettiin Ruotsiin koordinoidusti ja ruotsalaisten aloitteesta (kuinkas muuten) ennalta sovittu määrä pieniä lapsia. Lasten äitejä ei tässä joukossa ollut.

2. Nämä lapset sijoitettiin ruotsalaisperheisiin eikä vastaanottokeskuksiin.

3. Lasten vanhemmat eivät saaneet muuttaa Ruotsiin lastensa perässä vaan jäivät tänne taistelemaan Suomen vapauden puolesta.

4. Lapset palasivat sodan päätyttyä pääosin Suomeen.

5. Lapset olivat pieniä lapsia, eivät partasuisia "nuorukaisia".

Lisäksi on tietysti huomioitava, että Ruotsi ei millään tavoin panostanut sotalasten äidinkielen ja suomalaisen identiteetin vaalimiseen.

Karjalan evakoista ei ryhmässä ole vielä käyty keskustelua. Suvaitsevaisten ajattelu kulkee jotenkin niin, että koska Suomi asutti evakot, niin meillä on velvollisuus asuttaa myös humanitaariset maahanmuuttajat. Tämän keskustelun aika varmasti Salossa tulee, joten viisasta on vastata etukäteen:

1. Suomi asutti sodan jälkeen lähes puoli miljoonaa Karjalan evakkoa.

2. Karjalaiset olivat Suomen tasavallan kansalaisia ja siten lain mukaan nauttivat Suomen tasavallan suojelua. Kun valtion rajaa siirrettiin, Suomella oli oman lakinsa langettama juridinen velvoite ottaa kansalaisensa vastaan. Muu olisi merkinnyt Suomen kansalaisten luovuttamista vieraalle valtiolle, minkä lakimme kieltää.

3. Karjalaiset olivat suomalaisia. He puhuivat samaa kieltä ja olivat keskimäärin samalla tavoin koulutettuja kuin maan muu väestö. He eivät muodostaneet suomalaisten työmarkkinoiden kannalta laadullista ongelmaa, eivätkä itse asiassa määrällistäkään, kun otetaan huomioon, että parisataa tuhatta kaatunutta tai vammautunutta miestä oli poistunut näiltä markkinoilta, ja että oli polkaistava pystyyn valtava sotakorvausteollisuus.

4. Karjalaiset eivät saaneet mitään ilmaiseksi. Heille lohkaistiin pieniä maaplänttejä, joille he saivat rakentaa talon, ja jonka he saivat lunastaa omakseen täyttämällä vuosien maanraivaus- ja rakentamisvelvoitteen.

Yksikään näistä faktoista ei päde humanitaarisiin maahanmuuttajiin. Suomella ei ole heihin nähden juridisia velvoitteita: He eivät osaa suomea. He eivät pääsääntöisesti osaa tehdä mitään, mistä kukaan olisi täällä valmis maksamaan. Lisäksi heitä ja kantaväestöä erottaa kulttuurinen kuilu, joka on mitoiltaan hieman toinen kuin se, joka erotti karjalaisia ja hämäläisiä. Tärkein asia on, ettei heiltä vaadita asunnon ja elatuksen vastineeksi yhtään mitään.

Perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perusta laskee parhaillaan humanitaarisen maahantulon kustannuksia Suomessa. Matemaatikko Pauli Vahtera on aiemmin esittänyt julkisuudessa, että Suomessa kuluu humanitaarien maahantuloon, asuttamiseen ja elättämiseen 1,5-2,0 miljardia euroa joka ikinen vuosi.

Humanitaaristen maahanmuuttajien määrään suhteutettuna puhumme Salossa vähintään miljoonan euron kuluerästä per vuosi. Tämä kulu koskee sekä valtiota että kaupunkia.

Kun salolaisilta viedään tuhkatkin pesästä, niin ei voi olla niin, että yksi ryhmä luistelee kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Keskustelu humanitaarisesta maahanmuutosta avautuu Salossa ennemmin tai myöhemmin.

Tätä keskustelua on järkevää käydä asiaperusteisesti, eikä tunnepohjaisesti.

Perussuomalaiset tulee tekemään Salossa valtuustoaloitteen humanitaarisen maahantulon lopettamisesta Saloon. Tämän me olemme luvanneet äänestäjille. Odottelemme Suomen Perustan laskelmia ennen aloitteen tekemistä.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Mörö tulee ja vie

23/9/2013

Tätä mieltä -palsta Salon Seudun Sanomat

24.9.2013

Suomen julkinen velka ylittää EU:n velkarajan ensi vuonna. Vuonna 2015 meillä on velkaa 130 miljardia. Suomi tarvitsee miljardien säästöt. Hallituksen päättämät, kuntiin kohdistuvat lisäsäästöt, noin kaksi miljardia, ovat kymmenen prosenttia kuntien menoista. Viimeistään näiden suunnitelmien toteutuessa Suomen kuntien talous romahtaa. Kunnat joutuvat irtisanomaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä samaan aikaan, kun palveluja ajetaan alas.

Salo on Suomi pienoiskoossa. Emme voi kasvattaa veroprosenttia, säästökohteitakaan ei enää löydy, jollei sitten panna esimerkiksi uimahallia, museoita, kouluja ja kaikkia kirjastoja lihoiksi ja keskitetä palvelut ydinkeskustaan. Tämä vaatii toimivaa joukkoliikennettä, jota ei kuluneen viiden vuoden aikana ole saatu aikaiseksi.

Säästökohteeksi jää kaupungin henkilöstöön kajoaminen viiden vuoden suojatyöajan päättyessä. Tämä ei näytä sopivan ammattiyhdistysliikkeelle, jolloin ainoaksi tieksi jäävät lomautukset, joita voidaan jatkaa joka vuosi, kunnes luonnollinen poistuma hoitaa homman.

En ole kunnan palveluiden yksityistämisen puolustaja, mutta jos ammattiyhdistysliike ei anna muuta mahdollisuutta, tätäkin korttia voidaan käyttää.

Yksityistäminen johtaa palvelujen tehostumiseen, kun julkiselle sektorille tyypillinen toimintatapa korvataan markkinamekanismeilla. Kaupungilla on byrokratiasta johtuvia kustannuksia, jotka ovat yksityisellä puolella vähäisempiä. Lopputuloksena on tehokkaampi palvelutuotanto ja julkisten menojen säästöjä, joita Salo kipeästi tarvitsee. Salossa kuin kaikki omin voimin tehtävät työt näyttävät olevan aloittamista vaille valmiita.

Lisääntyvä kilpailu luo paineita toimintatapojen uudistamiselle, joita ehdottomasti tarvitaan, mutta joihin ei näytetä päästävän. Tämä vaikutus toteutuu, vaikka yksityisten palvelujen osuus kaikista palveluista olisikin pieni.

Kysymykseen voisivat tulla muun muassa pysäköinnin valvonta, josta saamme tuloja, valaistuksen vaihtaminen lediin, koska tekninen toimi ei näytä vaihdosta suoriutuvan, urheilualueiden ja –hallien hoitaminen ja ylläpito, osa terveyspalveluista, ensihoitopalvelut, jäte- ja ruokahuolto, kiinteistöjen siivous ja kunnossapito, kotisairaanhoito ja osittainen vanhusten asuinpalvelu.

Yhden asian voimme tehdä heti. Salossa on kaupungin omistuksessa 6 000 neliötä tyhjiä tiloja, joiden huollosta, lämmityksestä ja kunnossapidosta maksamme pitkän sentin. Ne pitäisi myydä tai lahjoittaa mahdollisimman nopeasti pois.

Olemme luuppien alla, koska meistä muodostuu tahtomattamme ennakkotapaus monelle suomalaiselle kaupungille. Toivon päättäjien kantin kestävän painostuksen edessäkin vaikeiden leikkausten tekemisen, kuten se kesti hillittömän menon kuntaliitoksen yhteydessä.

Muuten mörkö, oli se tuttu tai outo, meidät perii halusimmepa tai emme.

Tapio Äyräväinen

kaupunginvaltuutettu (ps.)

Muurla

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Stahanov - työn sankari

22/9/2013

Kollega Raimo Honkanen pääsi panemaan aika pahan.

Harvalla suomalaisella on neuvostoliittolaista työn sankarin merkkiä.

Eipä ole minullakaan, mutta sen sijaan esittelen tässä muutaman kunniamerkin, jotka Honkaseltakin aivan varmasti puuttuvat.

Äärimmäisellä vasemmalla on Moskovassa aloittaneen Radio Jerevanin perustajajäsenen Semjon Kirsanovin minulle lahjoittama neulamerkki vuodelta 1957. Keskimmäinen merkki on Punaisen traktorin kolhoosimerkki Tallinnan liepeiltä ja oikeanpuoleinen Verhojanskin kengurun, kolmiloikkaaja Viktor Sanejevin minulle lahjoittama rauhan ja ystävyyden neulamerkki.

Mutta jottei totuus unohtuisi, on pakko panna paremmaksi.

Kas tässä:

 

Isä, poika ja paha henki.

Pohjoiskorealaisia merkkejä. Vasemmanpuoleisessa on marsalkka Nam Il, seuraavassa kenraali Kim Hyong-Jik, kolmas on Pohjois-Korean ilmavoimien (Air Force) merkki ja neljännessä on itse Suuri johtaja Kim Jong-Il nuorena alokkaana.

Näitä ei ihan joka pojalla olekaan.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Salo tarvitsee pk-yrityksiä

21/9/2013

Yrittäjän päivän säätiö teetti tutkimuksen, jonka mukaan peräti 80 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudelle ja työllisyydelle tunnustetaan, mutta siitä huolimatta palkkatyö on edelleen yrittäjyyttä selvästi houkuttelevampaan. Yrittäjyyden riskiä karsastetaan.

Tässä taloudellisessa tilanteessa on päivänselvää, että Suomen toipuminen lepää PK-yrittäjien varassa. Yrittäjäkunta vanhenee, ja vaikka useat pienet yritykset ovat hyvässä taloudellisessa kunnossa, tarvittaisiin tuoreita voimia toiminnan jatkajiksi.

Yrittäjäkentässä toimii peräti 74 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää.

Kerrankin on Salon Seudun Sanomien seinällä järkevä puheenvuoro yrittäjyydestä.

Se kuuluu näin:

Olen useaan otteeseen keskustellut yrittäjyydestä (toiminimi) ja saanut samana vastauksen kuin pari ystävääni: ei kannata. Työvoimatoimisto, ammattiliitto ym. varoittavat kuinka epäonnistuessaan menettää oikeuden ansiosidonnaiseen.

Tätä olen lukuisaan otteeseen selvittänyt eri ihmisiltä ja nyt en sitten yritä kun työt loppuivat. Makaan sohvalla ja saan rahaa tekemättä mitään.

Suomi on oleskeluyhteiskunta.

Yrittäjyyteen ei kannusteta vaan siitä lähinnä rangaistaan. Eikö olisi parempi että edes kokeilisin vaikka olemattomalla riskillä menettämättä kaikkea? Että tätä tuettaisiin. Paperilla tuetaan mutta tulkinnoista johtuen liian iso riski. Jo osuuskunnan laskutuksesta voi työttömyyskassa oman tulkintansa mukaan kategorioida yrittäjäksi = tukiverkosto lähtee = ei kannata edes yrittää tuottaa tälle yhteiskunnalle rahaa vaan ottaa se makaamalla sohvalla. Pettymysten pettymys tällaiselle ihmiselle, joka tekisi mieluiten työtä.

Nimimerkki: Yrittäjyydestä rangaistaan

Kirjoittaja on tässä niin oikeassa kuin olla voi.

Salon perussuomalaisilla oli tänään mahdollisuus vierailla eräässä keskisuuressa yrityksessä, joka työllistää kymmeniä paikallisia ihmisiä.

Yllätyimme loppuun saakka hiotusta toiminnasta, työtilojen viihtyvyydestä ja kliinisestä siisteydestä, joka joka puolella vallitsi.

Tehdaskierroksen lopuksi meille tarjottiin kahvia ja tilaisuus vapaaseen keskusteluun. Mielipiteiden vaihto oli ainakin meikäläisten mielestä onnistunut. Esiin nousi toki uusiakin asioita, mutta myös juuri tuossa edellisessä SSS:n lukijan kommentissa esiin nostettuja aiheita.

Minä lähden ajattelussani siitä, että jotain Salon kaupungin myyntijohtajaa (mitähän hänelle mahtaa kuulua) on turha lennättää Kiinassa ja Aasiassa, koska on päivänselvää, ettei sieltä ykskaks putkahda Saloon 500 ihmistä työllistävää yritystä.

Saloa muistetaan aina kehua hyvänä yrityspaikkakuntana, mutta onko se sitä. Meillä on moottoritie ja rautatieasema. Viisikymmentä kilometriä länteen on satama, lentokenttä, moottoritie ja rautatieasema ynnä kohtuullisen hyvin toimiva kaavoitus. Miksi tulla Saloon, kun yrittäjän kannalta paremmat palvelut löytyvät naapurista.

Yrityssalon ja koko kaupungin olisi aika miettiä strategioita uudelleen.

Se, mitä me Saloon tarvitsemme, on 50 yritystä eri sektoreille, jotka voivat aloittaa pienistä nyrkkipajoista, mutta vähitellen kasvavat ainakin 50 ihmistä työllistäviksi. Se tekee jo 2 500 työpaikkaa. Helppoa ei tämäkään ole. Koko prosessin hallitseminen ja kadonneiden työpaikkojen korvaaminen vie aikaa vähintään 10–15 vuotta.

Tulevaisuuteen on pakko luottaa, mutta tosiasia on se, että Salo tarvitsee kipeästi uutta yritystoimintaa, kaupungin ja rahoituslaitosten apua siihen, että ideoita päästään jalostamaan eteenpäin.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Antero

21/9/2013

Kuten pitkäaikaisimmat lukijamme varmaan muistavat, syvästi kunnioitettu ja viisas kissamme Juho Kusti Kollipoika siirtyi taivaallisten naukujien joukkoon 22.11.2011.

Menetys oli sekä rouvalle että minulle kovin raskas.

Kesti melkein pari vuotta ennen kuin edes uskalsimme harkita uuden kissanpojan ottamista.

Nyt sellainen on lähellä.

Tässä hän on.

Hänellä on jo työnimikin.

Hän on Antero.

Antero on patamusta, muttei todennäköisesti porvari.

Luulen ennemminkin, että hän on työkansan tuntojen tulkki.

Tai mistä sen niin varmaksi tietää.

5 kommenttia          Bookkaa tämä

Mitä mieltä olette?

21/9/2013

Maa alkaa polttaa Kataisen jalkojen alla.

Joko Bryssel kutsuu?

3 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2019 (35)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com