Broadcom irtisanoo Salossa

22/7/2014

Broadcom lopettaa koko liiketoimintansa ja irtisanoo henkilöstönsä. Salossa yrityksen palveluksessa on runsaat 70 henkilöä ja Oulussa, jonne suurin osa irtisanomisista kohdistuu 430 työntekijää. Suomessa työt loppuvat lähes 600:lta.

Langattomia modeemituotteita kehittävä yhdysvaltalainen Broadcom kertoi asiasta henkilöstölle kesken yt-neuvottelujen keskiviikkona aamupäivällä.

Broadcom on etsinyt modeemiliiketoiminnalleen ostajaa.

Broadcom osti älypuhelimien langatonta tiedonsiirtoa kehittävät toiminnot japanilaiselta Renesas mobilelta vuonna 2013. Langattomat modeemit olivat osa Nokiaa vuoteen 2010 asti, jolloin yhtiö möi liiketoiminnan Renesasille.

Lähde: Kaleva

1 kommentti          Bookkaa tämä

Uusi maailmanjärjestys

21/7/2014

Etsivä löytää, sanoi entinen komisario. Kirjoitin muutama aika sitten olevani jokseenkin varma siitä, että länsimainen nykyisen kaltainen kulutusyhteiskunta on tullut tiensä päähän ja tekee itsemurhaa.

Turkulainen tulevaisuudentutkija, professori Markku Wilenius – legendaarisen Reijo Wileniuksen poika – on tullut samaan päätelmään. Hänen mielestään teollinen aikakausi on ”huipentunut siinä määrin, että siihen liittyvä elämäntapa on tullut kestämättömäksi”.

En allekirjoita läheskään kaikkia Wileniuksen ajatuksia, mutta suunta on varmasti "sinnepäin", johon suomalaisenkin yhteiskunnan pitää muuttua. Joka tapauksessa Wileniuksen kaltaisia miehiä kannattaisi muun muassa Jyrki Kataisen kuunnella ennemmin kuin maksaa hyvälle kaverilleen täydellisestä roskasta 700 000 euroa.

- Nyt alkaa uusi aika, jota kutsun englanninkielisellä termillä ”turbulent teens” eli ihmiskunta tulee ikään kuin murrosikään. On aika itsenäistyä ja tulla vastuulliseksi omasta toiminnastaan, Wilenius sanoo.

Tiedämme, että maapallon väkiluku on parhaillaan 7,3 miljardia, joka on jo 110 prosenttia maapallon ylläpitokyvystä. Ennusteet ennakoivat, että vuonna 2050 maailmassa on yli yhdeksän miljardia ihmistä.

Tuleva murros on Wileniuksen mukaan henkinen, kun se edellisen kerran – uuden ajan alussa Nikolaus Kopernikuksen aikaan oli ulkoinen ja perustui luonnontieteiden nopeaan kehittymiseen. Tällä kerralla muutos tapahtuu niin, että ulkoinen muuttuu sisäiseksi. Syntyy sisäinen pakko, koska nykyinen järjestelmämme ei enää toimi vaan tarvitaan uusi sopimusjärjestelmä, jonka pitää olla  kansainvälinen.

- Vanhentuneet järjestelmät, kuten sharialaki, oppi valtioiden suvereniteetistä ja luonnonvarojen holtiton käyttö on romutettava, sillä ne eivät sovellu maailmaan, jossa tulemme elämään. - Jo nyt on selvää, että jos nykysysteemin annetaan jatkua vielä 20 vuotta, meille ei todellakaan kuulu kovin hyvää.

- Kaikki ihmiskunnan keskeiset ongelmat ovat tulleet pisteeseen, jossa ei ole enää olemassa mitään järjestelmää, kuten YK tai Nato, jolle ne voisi delegoida. Ainoa taso, joka voi todella vaikuttaa asioihin, ovat ne toimijat, jotka toimivat itse kentällä. Varsinkin yrityssektorilla on ollut havaittavissa uudenlaista ajattelua. Wileniuksen mukaan monet yritykset näkevät itsensä myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina, eivätkä yksinomaan omistajilleen voittoa tuottavina rahakoneina.

Muutoksen jarruna ovat vanhat ajattelutavat, joita on vaikea murtaa. Wilenius ottaa esiin Carl Jungin arkkityypit. Vanhat voimat ovat kuin arkkityyppejä, jotka on tunnistettava ja tuhottava, jotta systeemiä voitaisiin uudistaa.

Päättynyttä vuosikymmentä on luonnehdittu menetetyksi vuosikymmeneksi muuallakin kuin taantuman kolhimassa talouselämässä. Suurin syy pettymykseen on ollut pysähtyneisyys. Esiin on noussut yhä uusia ongelmia, kuten terrorismi ja ilmastonmuutos, mutta näiden ratkaisemiseksi ei ole kyetty tekemään juuri mitään.

Saamattomuudesta huolimatta Wilenius uskoo perustavanlaatuisia muutoksia tapahtuvan. Samalla hän kuitenkin korostaa, että vaikka kyse on pidemmän aikavälin asioista, näkyvää kehitystä pitäisi tapahtua varsin pian.

1) Markkinatalouden sääntely uusiksi

Markkinatalouden muutos on väistämätön. Kyse on ennen kaikkea uuden, nykyistä globaalia taloutta vastaavan sääntelyjärjestelmän rakentamisesta. Uudistuksen tarve tuli selväksi viimeistään maailmanlaajuisen talouskriisin myötä:

- Suuri osa finanssikriisin yhteydessä toteutuneista riskeistä on seurausta siitä, että käytössä olleet riskimallit ovat olleet täysin vanhanaikaisia. Ne perustuivat maailmaan, jota ei enää ole, Wilenius sanoo. Hän korostaa, että globaali talous vaatii globaalia riskien arvioinnin järjestelmää. Sellaista ei tähän mennessä kuitenkaan ole ollut olemassa.

Pelissä ovat myös kansainväliset valtarakenteet. Jotta rahoitusmarkkinoiden kansainvälinen sääntelyjärjestelmä vastaisi markkinoiden todellisuutta, tarvitaan aivan uudenlaisia vuorovaikutusmalleja. - Ei riitä, että haetaan pelkästään jonkinlaista superrakennetta, johon kuuluvat IMF, G20 ja muutama muu toimielin. Tarvitaan paljon alemman tason rakenteita, joita ei vielä ole edes olemassa, jotta saatavilla on aina tieto vastuusuhteista ja viime käden vastuunkantajasta.

Markkinajärjestelmän muutostarvetta ei siis voi pitää talouskriisin tuloksena, eikä sen tarve poistu taantuman hellitettyä. Finanssikriisi kuitenkin toimi eräänlaisena katalysaattorina vaikka sen luonne pysyi Wileniuksen mielestä pitkään pimennossa.

- Väärät instrumentit riskien hajauttamisessa vaikuttivat toki merkittävästi kriisin syntyyn, mutta pääsyy romahdukseen löytyy itse systeemistä.” Nykyinen sääntelyjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Tästä syystä kyse onkin suuremmasta mullistuksesta, kuin mitä finanssikriisistä pitkään ajateltiin.

2) Kohti niukkaenergistä yhteiskuntaa

Kansainväliseen tietoisuuteen yltänyt ilmastonmuutos on Markku Wileniuksen mukaan vain yksi osa laajempaa ilmiötä. Käynnissä oleva ympäristönmuutos on perustavanlaatuinen muutos, joka pakottaa ihmiskunnan siirtymään vähäenergiseen ja niukkamateriaaliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Muutospaineet kohdistuvat erityisesti yhteiskuntien perusrakenteisiin, kuten infrastruktuuri- ja liikennejärjestelmiin.

Uhkakuvista huolimatta ympäristönmuutos tarjoaa myös taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi EU:lla olisi erinomainen tilaisuus toimia suunnannäyttäjänä ja vahvistaa siten painoarvoaan tulevaisuuden valtarakenteissa. - EU:lla on kaikki edellytykset luoda aidosti alueellinen sisämarkkina, joka tarjoaa puitteet uusien teknologia- ja palvelurakenteiden kehittämiselle.  Tämä voisi vahvistaa eurooppalaisyritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

Edellytyksenä on kuitenkin, että EU:ssa tehdään selkeitä päätöksiä keinoista edistää uutta teknologiaa ja palvelutuotantoa yhdenmukaisesti. Ilman poliittisten reunaehtojen, kuten verotus- ja normijärjestelmien määrittämistä ei investointeja kannata odottaa. - Investoijalle kaikkein tärkein edellytys on tietää, kuinka luotettavasti yhteiskunnallista päätöksentekoa voi ennakoida, Wilenius huomauttaa. Yrityksen on kyettävä arvioimaan kyllin luotettavasti, voiko se sijoittaa joko omia tai kolmannen osapuolen rahoja tavalla, jonka tuotto on niille riittävä.

Saksalaisen vakuutusjätin ja suursijoittajan Allianzin palveluksessa viimeiset kaksi vuotta työskennellyt Wilenius kehuu Saksan syöttötariffeihin perustuvaa takuuhintajärjestelmää. - Konkreettiset ratkaisut ovat vauhdittaneet investointeja niin, että Saksassa on varsin lyhyessä ajassa saatu generoitua huima määrä uusiutuvaa energiantuotantoa.

Siirtyminen niukkaenergiseen elämäntapaan edellyttää johdonmukaisen lainsäädännön lisäksi myös uutta teknologiaa ja palveluja, mikä asettaa suuria paineita koko innovaatiojärjestelmälle. - On selvää, että ratkaisua ei löydetä vanhoilla menetelmillä, Wilenius sanoo. Suomalaista innovaatiojärjestelmää hän kritisoi liiasta valtiolähtöisyydestä ja insinööriajattelusta.

- Jos haluamme uusia nokioita, ihan ensin on kartoitettava alue, jossa haluamme profiloitua. Mielestäni sen pitäisi olla uusiutuva ympäristöteknologia, ehdottomasti. Samalla on myös mietittävä, miten edistämme tavoitteitamme kansainvälisesti. Tähänastisessa ilmastopolitiikassa Suomi on Wileniuksen mukaan pysytellyt melko näkymättömissä.

3) Yritykset osaksi hyvinvointiyhteiskuntaa

Eurooppa siirtyy kymmenen vuoden kuluessa ensi kertaa vaiheeseen, jossa väki vähenee työmarkkinoilta. Näin tapahtuu suurimmassa osassa eurooppalaisia yhteiskuntia, muttei aivan kaikissa. Väestön vanhetessa julkiseen sektoriin kohdistuu valtava paine. Miten hyvinvointijärjestelmä rahoitetaan, kun 20 vuoden kuluessa jopa kolmannes ihmisistä on yli 65-vuotiaita?

- Nykyinen järjestelmä – eri puolilla maailmaa vähän eri tavalla – perustuu kehityskaareen, jossa synnytään, kasvetaan, opiskellaan, ollaan työelämässä ja jäädään eläkkeelle. Tämä järjestelmä ei toimi Markku Wileniuksen mukaan jälkiteollisessa maailmassa, koska ihmiset haluavat lisääntyvässä määrin olla eri tavoin työelämässä.

Ainoa tapa, jolla tähän haasteeseen voidaan vastata, on muuttaa työmarkkinoiden rakenteita joustavammiksi, mikä edellyttää julkiselta ja yksityiseltä sektorilta entistä enemmän yhteispeliä.

Esimerkiksi eläkejärjestelmän uudistamisessa täytyy löytää keinoja sisällyttää yksityisiä palveluntarjoajia osaksi julkista, kaikkien saatavilla olevaa järjestelmää ilman maksukykyyn perustuvaa jakoa a- ja b-luokan kansalaisiin.

Yritysten yhteiskunnallinen velvoite rajoittui aiemmin lähinnä työpaikkojen luomiseen. Se on edelleen tärkeä tehtävä, muttei riittävä. Julkisrahoitteinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee tuekseen yksityistä sektoria.

- Yritysten yhteiskuntavastuu ei kuitenkaan tarkoita, että niiden pitäisi syytää rahaa yhteiskunnallisiin hankkeisiin, vaan niiden toiminta pitäisi itsessään niveltää enemmän osaksi yhteiskunnallisia prosesseja. Tämä tuo tullessaan myös erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia, Wilenius sanoo. Sopivia kohteita yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoiminnalle löytyisi muun muassa eläketurvan ja energiahuollon parista.

Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien siirtyminen yksityissektorille edellyttää yhteiskunnallista ohjausta normi- ja verotusjärjestelmineen. Pelkkä hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien siirtäminen yritysten hoidettavaksi ei siis riitä. - Markkinat eivät ole itsessään ratkaisu, vaan se piilee markkinamekanismin fiksummassa hyödyntämisessä yhteiskunnallisten tarkoitusperien toteuttamiseksi.

4) Kuluttajakansalaisten vaikutusvalta kasvaa

Voimakas muutospaine näkyy myös kuluttajien arvomaailmassa. He vaativat lisää avoimuutta sekä mahdollisuuksia kontrolloida omaa elämäänsä. Wilenius uskoo tällä olevan suorastaan dramaattisia seurauksia sekä hallituksille ja julkiselle sektorille että yrityksille.

- Ihmiset ovat kyllästyneitä siihen, että heitä holhotaan kuin lapsia. Se ei enää onnistu.

Wileniuksen mukaan suuri murros tapahtuu, koska ylhäältä luodut poliittiset rakenteet, esimerkiksi poliittiset puolueet, ovat menettäneet ja menettävät yhä legitimiteettiään. Ihmiset kuitenkin haluavat toimia jatkossakin erilaisissa yhteisöissä, jotka ajavat heille tärkeitä asioita. Näin valtaa siirtyy pois perinteisistä rakenteista ja vallankäyttö pirstaloituu.

Wilenius näkee tälle sekä hyviä että huonoja seurauksia. Vaikka kansalaistoiminnalle syntyy uusia mahdollisuuksia, koko päätöksentekojärjestelmän avoimuus on samaan aikaan vaarassa heikentyä. Valtajärjestelmä hämärtyy, jos uusia yhteisöjä ei oteta mukaan viralliseen päätöksentekojärjestelmään vaan ylläpidetään kuvitelmaa, että asioista päätetään edelleen vanhoissa valtarakennelmissa.

Kööpenhaminan ilmastokokous osoitti Wileniuksen mukaan, että YK-järjestelmä on tullut tiensä päähän. Neuvotteluiden suurimpana esteenä oli vaatimus päätösten yksimielisyydestä.

- Se tarkoittaa, että jokainen yksittäinen jarrumies on yhtä vahva kuin koko järjestelmä. Näin valtavassa kansainvälisessä systeemissä se ei voi tuottaa mitään muuta kuin ongelmia pidemmällä aikavälillä. Varsinkin, kun vanha järjestelmä näyttää lähtevän siitä, että kansalliset intressit ohittavat aina kansainväliset intressit.” Ainoa tapa saada aikaan uudistuksia on luoda päätöksentekojärjestelmä, joka mahdollistaa muutokset.

EU:ssa tämä on Wileniuksen mielestä jo jossain määrin oivallettu, mistä on osoituksena pyrkimys siirtyä lisääntyvässä määrin enemmistöpäätöksentekoon. Toisena ratkaisevana edellytyksenä hän pitää päätösten sitovuutta.

5) Kansainvälinen valtajärjestelmä murtuu

Koko nykyinen valtajärjestelmä on uusiutumassa. Sen keskus ei ole enää Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltojen, Euroopan ja Aasian muodostamassa kolmiossa vaan kehittymässä on paljon monimutkaisempi systeemi. Wilenius arvioi, että maailma on menossa kohti järjestelmää, jossa ei ole mitään yksiselitteistä valtarakennetta. Juuri tästä syystä lopputulos on vaikea hahmottaa: se poikkeaa niin selvästi tähänastisesta.

Myös EU:n on otettava paikkansa kansainvälisessä järjestelmässä. Pitkään jatkunut instituution rakentaminen on vihdoin edennyt siihen vaiheeseen, että päästään puhumaan sisällöistä.

- Kaikki tässä mainitut viisi ilmiötä tarjoaisivat mahdollisuuksia unionin kansainvälisen aseman vahvistamiseksi. Uskon, että EU:lla voisi olla niihin jotain erityistä annettavaa. Ja jos sillä ei ole, sen vaikutus tulee väistämättä vähenemään, Wilenius sanoo. Unionin ainoa mahdollisuus on ottaa rakentava ja ennakoiva rooli, mistä ei ole juurikaan merkkejä nähtävissä. - Katsotaan mitä tahansa taloudellisia tai sosiaalisia mittareita, EU:n painoarvo supistuu koko ajan.

Valtarakenteen pirstaloituminen näkyy myös erilaisten verkostojen merkityksen kasvuna. Ilmiö näkyy eri tavoin eri tasoilla. Yksittäisten ihmisten urat ja elämänkaaret rakentuvat yhä enemmän erilaisiin verkostoihin ja yhteyksiin perustuvasta sosiaalisesta pääomasta. Myös yritysten menestys riippuu yhä enemmän strategisten yhteistyökumppaneiden valinnasta. - Muutos on ollut radikaali, koska vanhastaan on ajateltu, että jos kehitetään jotain strategisesti sensitiivistä, kaikki tieto täytyy pitää tiukasti yrityksen sisällä, Wilenius huomauttaa.

Vastaavasti valtioiden kesken on syntymässä uudenlaisia verkostoja. - Tässä Suomenkin kannattaisi aktivoitua ja etsiä kumppaneikseen lähtökohdiltaan samankaltaisia maita.

Tällaisia olisivat Wileniuksen mukaan ainakin Sveitsi, Irlanti, Uusi-Seelanti ja Israel. Kaikki ovat melko pieniä ja suhteellisen kehittyneitä maita, kukin omalla tavallaan. Jokaisella on omanlaisia kiinnostavia vahvuuksia.

- Uudistukset lähtevät lähes aina marginaaleista. Nyt vastassa on kuitenkin ensi kertaa todella globaaleja haasteita, kun aiemmin vastassa on ollut lähinnä paikallisia ja alueellisia ongelmia.

Wilenius korostaa, että todellinen uudistusvoima ei lähde Kiinasta, Yhdysvalloista eikä Saksasta vaan pikemminkin edellä mainittujen kaltaisista pienistä maista. Ratkaisevaa on, kuinka ne osaavat tehdä yhteistyötä ja ottaa oppia toisiltaan.

- Marginaalissa asiat nähdään aina vähän eri tavoin kuin vallan keskuksessa. Pienet maat eivät koskaan voi ajatella että ne pystyisivät sanelemaan jotain. Ne voivat ainoastaan toimia esimerkkinä ja luoda asemansa sitä kautta.

Wilenius ennakoi, että jatkossa syntyy entistä enemmän liittoumia, jotka eivät perustu maantieteeseen, eivätkä yhteiseen etniseen taustaan vaan yhteisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Vanhojen alueellisten viiteryhmien painoarvo puolestaan pienenee samaan aikaan.

- Toki pohjoismainen viiteryhmä on meille tärkeä myös jatkossa, mutta täytyy muistaa, että siihen sisältyvät vanhat valtarakenteet toimivat myös hidasteena, Wilenius sanoo.

Lähde: Koko juttu löytyy täältä.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Hei mies, haluatko ostaa oman seksiorjan?

21/7/2014

Paljonko maksaa nainen Göteborgissa?

Göteborgin kauniissa kaupungissa Ruotsissa puuhailee tällä haavaa ainakin yksi romanialaisliiga törkeän ihmiskaupan parissa. He ovat tähän saakka toimittaneet prostituoituja Ruotsiin, mutta nyt he ovat laajentaneet toimenkuvaansa ja aloittaneet orjakaupan.

Poliisi vahvistaa tiedon. Poliisilla ei kuitenkaan ole aikaa ja mahdollisuuksia tehdä asialle mitään, koska kaikki poliisit ovat selvittämässä kaupunkia järisyttäneitä kymmeniä ampumistapauksia.

Kuinka paljon nainen maksaa?

Poliisin tietojen mukaan hinta on 2 000 euroa. Joukossa on alaikäisiä tyttöjä, jollaisen kuka tahansa voi ostaa kotiinsa siivoamaan, tiskaamaan, pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa ja niin edelleen, ja niin edelleen.

- Kysymyksessä on orjakauppa, jolle emme pysty tekmään mitään. Vastaanotamme ilmoituksia, huokaisemme ja heitämme paperit Ö-mappiin, Göteborgin poliisin ihmiskaupan vastaisen ryhmän johtaja Mats Paulsson toteaa.

Näitten nuorten, pääasiassa romanialaisten naisten kauppa on jokseenkin avointa. Heitä myydään netissä ja mahdollisiin kiinnostuneisiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Ravintokeskittymässä Andra Långgatanilla kaupitellaan myös miehille ”omaa orjaa”.

Lähde: http://www.expressen.se/gt/kvinnorna-saljs-som-slavar--for-2000-euro/

1 kommentti          Bookkaa tämä

Suomalainen yhteiskunta romahtaa

20/7/2014

Mitä enemmän mietin, sitä varmempi olen siitä, että länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on tullut tiensä päähän. Elämme elämäämme epätodellisissa kulisseissa, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaikki on päältä katsoen täydellistä: koti on hyvä, ura on hieno ja lapset ovat täydellisiä. Jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan, eivätkä omat saavutukset ja elämä tunnu oikein miltään.

Kulissit muodostuvat rahasta, urasta, tavaran paljoudesta, älykännyköistä, tableteista, Twitteristä, Instagrammista, Facebookista, kesämökistä, jolla ei ehditä käydä, ulkomaan matkoista ja kaikesta joutavasta, jota emme loppujen lopuksi tarvitse. Kulissien ylläpitäminen vie arjen voimia ja johtaa väsymykseen ja tyhjyyden tunteeseen.

Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä varmempi olen siitä, että ihminen elää hirviömäisessä yhteiskunnassa. Meiltä puuttuu elämästämme kaikkein tärkein asia. Meiltä puuttuu vapaus. Puuttuuko meiltä myös valinnan vapaus?

Suomalainen ja koko länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on muuttunut pahoinvointiyhteiskunnaksi, joka jatkaa syöksykierrettä kohti kolmatta maailmansotaa. Katsokaa ympärillenne, katsokaa Ylen puoli yhdeksän uutiset. Maailma on tullut hulluksi.

Järjestelmä on ajautunut pahaan kriisiin. Mitä pitäisi tehdä, kun lopulta päädytään pohjalle? Pystyykö nykyinen sukupolvi siihen, vai onko nuorissamme tulevaisuus?

Ovatko he valmiitä joustamaan rahan ja tavaran määrässä?

Osaavatko he rauhoittua ja lakata juoksemasta joutavan jäljessä?

Löytävätkö he uudenlaista iloa ja energiaa elämään arkipäivästä?

Osaavatko he unelmoida – uudella tavalla?

Osaavatko he hylätä nykyisen suomalaisen elämäntavan, jossa kaikki arvot määritetään varallisuuden, omaisuuden ja tavaran määrällä?

Miten tähän uuteen, parempaan yhteiskuntaan päästään?

Tänä vuonna syntyy lapsia, jota näkevät vuoden 2100. Luulen, että länsimainen yhteiskunta alkaa olla valmis. Tarvitsemmeko oikeasti uutta infraa, uusia teitä, uusia rautateitä, uusia virastoja, museoita, gallerioita, jäähalleja ja monumentaalisia rakennuksia?

Mitä sellaista kulutettavaa tarvitsemme lisää, joka parantaa elämänlaatua?

Kuinka monta ulkomaanmatkaa tarvitsemme vuodessa?

Suomalainen järjestelmä ei anna ihmiselle elämisen vapautta vaan säätelee jokapäiväistä elämäämme sekä EU:n että kotimaisella lainsäädännöllä. Joku viisas on laskenut, että Suomessa on 15 000 erilaista lakia, säännöstä, määräystä ja suositusta.

Ennätätkö sinä noudattaa niistä jokaista? Tai oletko edes kuullut kaikista.

10 kommenttia          Bookkaa tämä

Kapteeni Kaleva

18/7/2014

Muistatteko kapteeni Atte Kalevan, joka siepattiin Omanissa puolitoista vuotta sitten ja joka oli vaimoineen islamin vankina 139 vuorokautta?

Kaleva oli myös Porin Suomi Areenalla ja osallistui siellä paneeliin.

Nyt hän tekee väitöskirjaa islamilaisuudesta ja on erityisesti perehtynyt sen pahimpaan ja kuvottavimpaan muotoon, jihadismiin.

Suomessahan kukkahattutädit (muun muassa Eva Biaudet´) väittävät, että islam ei ole väkivaltainen uskonto.

Hän on väärässä. Islam on erittäin julma, sadistinen ja väkivaltainen liike, jota ei voi enää nimittää uskonnoksi vaan poliittiseksi järjestelmäksi.

Atte Kaleva määrittelee varsin osuvasti islamin.

Hänestä "ihmisen radikalisoitumiseen on monia syitä. Muun muassa ympäristötekijät, luonteenpiirteet, erilaiset ja suuren vaikutuksen aiheuttavat elämänkokemukset, korkean testosteronin, seksuaalisessa puutteessa elämisen, lohduttomuuden ja merkityksettömyyden tunteen".

Pankaa merkille korkea testosteronitaso ja seksuaalinen puute.

Minä olen ymmärtänyt, että islam sallii vanhojen ikäisteni ukkojen naimakaupat hieman yli kymmenvuotiainen tyttöjen kanssa.

Ja olen ymmärtänyt aivan varmasti oikein.

Ei kai kapteeni Kaleva vain puhu vastoin parempaa tietoaan.

Minua kiinnostaa kovasti tietää, mikä mies tämä Atte Kaleva oikein on.

Tekisi mieli kysyä Kalevalta, eivätkö muut maailman miehet, sillä miehistä hän puhuu, tunne samanlaisia tuntemuksia kuin islamistit.

Luulen, että moni suomalainenkin mies tuntee riittämättömyyttä, merkityksettömyyttä ja lohduttomuutta.

Mutta se ei saa suomalaisia viiltemään toisten, eri tavalla ajattelevien, selkänahkaa partakoneen terillä, ripottelemaan niihin suolaa, hieromalla verta ja suolaa sekaisin maihinnoususaappailla, aiheuttamaan suunnattomia tuskia ja jättämään sidotut poikaset aavikolle paahtavaan auringonpaisteeseen, kunnes kuolema uhrit korjaa.

Jos ette usko, voin kertoa, mistä löydätte jihadistien itsensä kuvaaman filmin tästä hauskasta tapahtumasta.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Katteettomien lupausten Microsoft

18/7/2014

Salossa ollaan tyytyväisiä siitä, ettei Microsoft lopettanutkaan toimintoja. Katteettomiin lupauksiin ei kannata tuudittautua. Kaikki ne entiset nokialaiset, jotka tunnen, ovat sitä mieltä, etteivät löyhät puheet paina mitään.

Matkapuhelinteollisuuteen liittyvä tekeminen tulee häviämään Suomesta kokonaan. Salossakin kannattaa kahden vuoden periodilla varautua siihen, ettei täältä katoavat kaikki toiminnot.

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että työt keskitetään Yhdysvaltoihin, Microsoft ei usko hajauttamiseen. Jotain Eloppia ei kannata kuunnella, koska hän voi olla tänään tätä mieltä ja huomenna tuota mieltä. Hän ei ole lausunnoissaan luotettava, vaikka valkoista paitaa rennosti auki pitääkin.

Lumia-puhelinten markkinaosuus on laskusuunnassa, Apple ja Samsung hallitsevat korkean hintaluokan puhelinmarkkinoita, joten tosiasiaksi Microsoftin kohdalla jää, että sen elintila on budjettimalleissa, joiden kilpailu kiristyy kaiken aikaa, koska Android-puhelimien hintojen lasku kiihtyy. Kiinalaiset ja intialaiset polkevat hintoja.

Nokia menetti pelin jo vuonna 2010, koska suurimmat virheet tehtiin 2004–2006. Suurin virhe oli, kun yhtiö lopetti kosketusnäyttöjä käyttävien laitteiden kehittämisen, joka oli Nokiassa juuri alkamassa. Apple julkisti ensimmäisen iPhone-puhelimen vuonna 2007. Microsoftin valinta oli Nokialle täydellinen katastrofi.

Eri mieltä saa vapaasti olla.

Itse asiassa kuulisin mielelläni asiantuntijoiden ajatuksia, jotta lopulta saataisiin jonkinlainen realistinen selvyys siitä, mitä Salossa loppujen lopuksi tapahtuu.

Katteettomat odotukset kun ovat lähes yhtä paha asia kuin katteettomat lupaukset.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Hieman esimakua Sotesta

17/7/2014

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) on valmis karsimaan terveydenhuollon toimipisteitä kovalla kädellä. - Onko synnytystoiminta lähipalvelua? Ei se ole, eikä sen tarvitse olla, hän sanoi Aamulehden haastattelussa.

Sosiaali- ja terveysministeriöiden virkamiehet korostavat, että lopulliset lakkautuspäätökset tehdään kunnan, ei valtion tasolla.

- Ainoa kova kriteeri, jota on ehdotettu, on tuhannen synnytyksen raja synnytyssairaaloille, lääkintöneuvos Timo Keistinen korostaa.

Toisaalta ministeriön luonnostelema vaatimus siitä, ettei ympärivuorokautista päivystystä saa ylläpitää ilman alati valmiudessa olevaa laboratoriota, leikkaussalia, röntgenyksikköä ja erikoislääkäripäivystystä, on käytännössä lähes yhtä kova kriteeri.

Se hävittäisi todennäköisesti lähes kaikki 24/7-terveyskeskukset, sillä kuntien resurssit tuskin riittävät niin ylellisen päivystyksen ylläpitoon.

- Uuden asetuksen valmistelu on sairaaloilla hyvin tiedossa, ja osa on lähtenyt jo tekemään sensuuntaisia toimenpiteitä. On myös niitä, missä ei viesti mene perille, vaan otetaan lisää kapasiteettia hoitamaan, osastopäällikkö Kirsi Varhila kertoo.

Entä jos viesti ei mene perille sittenkään, kun vuosi vaihtuu ja uudistuksen on määrä astua voimaan?

- Soten järjestämispäätöksellä heidän täytyy panna se toimeen. Aville on tulossa oikeus valvoa rakenteita, johon sisältyy kovia sanktiomenettelyitä, Varhila vastaa.

- Mutta uskon, että fiksulla vuoropuhelulla päästään yhteisymmärrykseen.

Sote-uudistuksen edellyttämä terveyspalvelujen harvennus vaatii "kipeitä ja vaikeita päätöksiä", sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) painotti.

Pisimmälle edenneet suunnitelmat koskevat ympärivuorokautista päivystystä ja synnytysosastoja. Päivystysuudistus astuu voimaan alkuvuodesta 2015 ja synnytysosastouudistus saman vuoden kesällä. Kumpikin ehdotus on vielä käsittelyvaiheessa.

Suomessa toimii tällä hetkellä noin 60 ympärivuorokautista päivystyspistettä. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistisen mukaan 24/7 -päivystysten tavoitelukumäärä on 30, eli noin puolet nykyisestä.

Jos STM:n luonnostelma toteutuu, noin 910 000 suomalaista menettää lähimmän aina auki olevan päivystysvastaanottonsa.

Synnytysosastojen edelleen vähentämiseksi on säädetty selkeä tulosvaatimus: synnytysosastoista lakkautettaisiin ne, joissa syntyy vuositasolla alle 1 000 vauvaa. Näin ollen yhteensä kahdeksan synnytyssairaalaa on lakkautusuhan alla.

- Tuhannen synnytyksen raja ei kuitenkaan voi olla kategorinen, vaan esimerkiksi Lapin alueella pitää ottaa huomioon pitkät etäisyydet, STM:n osastopäällikkö Kirsi Varhila toteaa.

Peruspalveluministeri Räty väläyttää myös pienten keskus- ja aluesairaaloiden lakkautuksia. Lääkintöneuvos Keistinen muotoilee asian pehmeämmin.

- En usko, että yhtään sairaalaa lopetetaan kokonaan, vaan niiden toimenkuva muuttuu siten, että painopiste siirtyy perusterveydenhuoltoon ja kuntouttavaan hoitoon, hän arvioi.

Keistinen ottaa esimerkiksi Kristiinankaupungin, josta on kymmenen vuoden aikajänteellä karsittu niin synnytys- kuin leikkauspalvelut.

- Sairaala on lakkautettu, mutta toiminta jatkuu terveyskeskusmaisena, hän kuvailee.

Synnytysosastot, joiden lakkauttamista harkitaan:

Salon aluesairaala (714)

Oulaskankaan sairaala (1001)

Lohjan sairaala (999)

Porvoon sairaala (889)

Mikkelin keskussairaala (829)

Kainuun keskussairaala (714)*

Länsi-Pohjan keskussairaala (628)

Savonlinnan keskussairaala (337)

Suluissa synnytysten määrä per vuosi.

*) Synnytysosasto tullaan mahdollisesti säilyttämään alueellisista syistä.

Lähteet: Aamulehti, Iltalehti, STM ja Kuntaliitto

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Onko Salo pahemmassa jamassa kuin Oulu?

17/7/2014

Oulussa oli maaliskuun lopussa 14 220 työtöntä työnhakijaa.

Paljonko on parhaillaan Salossa?

Valittaako kansa leikkauksista ja säästöistä Oulussa yhtä paljon kuin Salossa, jossa kukaan ei ole valmis tinkimään omasta elintasostaa palanutta puupenniä.

Aina pitäisi leikata "joltain toiselta" ja rakentaa torilla kävijöille ilmaisia vessoja.

Miksi yhteiskunnan eli valtion ja kuntien pitäisi hoitaa ihminen kehdosta hautaan?

Milloin nämä kitisijät alkavat kantaa vastuuta omasta itsestään?

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Saloon vähintään 60 uutta työpaikkaa

17/7/2014

Tänään aamupäivällä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Nordea kertoi investoivansa Saloon tulevaan puhelinpalveluyksikköön. Yksikkö aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa ja ensi alkuun se työllistää Nokian vanhassa matkapuhelintehtaassa noin 60 henkeä. Pitkässä juoksussa on mahdollista, että Saloon tulee jopa 150 uutta työpaikkaa.

- Päätimme perustaa uuden yksikön Saloon, koska kaupungissa on paljon innokasta, osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa Nordean tarpeisiin. Myö Nokian vanhat valmiit ja modernit toimitilat vaikuttivat päätöksiimme, kertoo Nordean vähittäispankin johtaja Topi Manner.

Vas. Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko ja Nordean vähittäispankin johtaja Topi Manner.

 

Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko on luonnollisesti iloinen uudesta toimijasta.

- Salolle tämä on loistouutinen, sanoo Rantakokko. - Nordea teki erinomaisen valinnan, sillä Salosta löytyy heille kaikki tarvittava. Ja mikä tärkeintä: Saloon syntyy uusia työpaikkoja osaaville ihmisille.

Samaan aikaan salolainen Broadcom on mahdollisesti menettämässä 70 työpaikkaa, kun amerikkalainen emoyhtiö on päättänyt myydä Suomen yksikkönsä. Salon yksikön luottamusmies Kalle Tuulos kertoo, että YT-neuvottelut ovat olleet käynnissä jo muutaman viikon ajan ja koskevat koko henkilöstöä. Broadcom Communications Finlandilla on Salon lisäksi toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja Helsingissä.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Terveisiä jälleen Porista

17/7/2014

Parhaita terveisiä kesäkaupungistani Porista, jossa tuli vietettyä vajaa viikko. Oli pakko palata Saloon täksi päiväksi, kun aamusella on kaupungintalolla tiedotustilaisuus, joka käsittelee Nordean puhelinpalvelun 60 henkeä työllistävän yrityksen tuloa Saloon. Kerrankin iloista asiaa kerrottavana.

Iloista meininkiä ja leppoisaa tunnelmaa huokui myös Porin Suomi Areena ja Pori Jatsit.

Julkkiksia oli katukuvassa suorastaan vilisemällä. Heitä näkyi myös kaupungin iltaelämässä (yöelämään en tutustunut) ja meillä tavallisilla pulliaisilla oli hauskaa.

Maistiaisiksi muutamia kuvia.

Näitä ilmapurjehtijoita oli taivaalla yhtäaikaa useampiakin.

Vas. Juontaja Rosa Meriläinen, Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund, kokoomuksen puolusihteeri Taru Tujunen, RKP:n puoluesihteeri Johan Johansson ja perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo keskustelivat demokratian tulevaisuudesta ja etsivät uusia osallistumistapoja. Epäilen, etteivät oikein löytäneet. Suomalaisten puoluesidonnaisuus, mitä tulee puolueiden jäsenyyteen, laskee kuin lehmän häntä. Enää vain viisi prosenttia suomalaisista kuuluu johonkin puolueeseen.

Keskellä Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Vas. kirjeenvaihtaja Petri Saraste, kirjeenvaihtaja Kari Lumikero, presidentti Martti Ahtisaari ja toimittaja Mirja Sipinen.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero saapui BePOPin lavalle sinisellä Wolksvagen-pakettiautolla. Hänellä oli tosin toinen poliisimies kuljettajana.

Vas. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Jussi Niinistö ja Vaasan vaalipiirin eduskuntaehdokas Juha Mäenpää vaalitehtalla.

Jussin saattoi bongata myös Eetun aukion kahvilaterassilta tiistai-iltana.

Perussuomalaisten kansanedustaja oululainen Olli Immonen vauhdissa, kokoomuksen Kimmo Sasi peesaa. Kyseessä on Pakkoruotsi vai hyötyruotsi -keskustelu. Herrat olivat kovasti eri mieltä siitä, pitääkö imatralaisten ja lappeenrantalaisten puhua ruotsia vai mieluummin venäjää, jota näissä rajan läheisyydessä sijaitsevissa kaupungeissa tarvitaan.

Valittelen kuvien huonoa laatua, ihmettelin sitä kuvatessani itsekin, sillä olen tottunut luottamaan Canoniini. Lopulta sitten syykin selvisi, putki poksahti. Mutta ei hätää, Rajala-kamera korjaa. Onnistuin kuitenkin lankeamaan houkutuksiin ja ostin seuraavana päivänä uuden rungon, kolmannen Canonin. Nyt pitäisi kaluston riittää, jos vain viitsin roikottaa mukana.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2020 (20)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com