Kreikan hallituksen virkamies toteaa talouslehti Financial Timesille, että Kreikka on ilman tukirahoitusta aikeissa jättää hoitamatta erääntyviä velkojaan Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle touko- ja kesäkuussa. Laiminlyötävien velkojen summa olisi tällöin noin 2,5 miljardia euroa.

– Olemme tulleet tien päähän. Jos eurooppalaiset eivät vapauta tukipakettirahoja, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, hallituksen virkamies toteaa.

Kreikalla on saamatta toisesta tukipaketista viimeinen maksuerä, jonka suuruus on noin 7,2 miljardia euroa.

Suuret seuraamukset

2,5 miljardin euron erä on vain noin prosentin verran Kreikan koko n. 240 miljardin euron tukirahoituksen määrästä. Pienestä määrästä huolimatta velkojen maksamatta jättäminen tietäisi suuria seuraamuksia.

Kreikan tukirahoitussopimuksessa todetaan, että IMF:n ja euromaiden lainat ovat maksuhäiriötilanteessa yhdenvertaiset. Toisin sanoen jos Kreikka jättää IMF:lle maksamatta, se tulkitaan samoin kuin Kreikka olisi jättänyt maksamatta luottoja euromaille.

Euroopan keskuspankki joutuisi mitä ilmeisimmin katkaisemaan samalla kreikkalaispankkien ELA-hätärahoituksen. EKP on linjannut kreikkalaispankkien ELA-rahoituksen ehdoksi sen, että pankit ovat maksukykyisiä. Kreikkalaispankit eivät kuitenkaan kestäisi Kreikan valtion maksukyvyttömyyttä, sillä niillä on rutkasti Kreikan valtiolainoja taseissaan.

ELA-rahoituksen katkaisu merkitsisi sitä, että Kreikka joutuisi pääomakontrolleihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi talletusnostojen ja ulkomaille tehtävien tilisiirtojen rajoittamista.

Kreikalle oma euro?

Kyproksella toteutettiin vastaavanlaisia rajoituksia maan oman tukipakettiohjelman vuoksi. Kreikka on kuitenkin merkittävästi Kyprosta suurempi taloudeltaan, ja pääomakontrollien toteuttaminen Kreikassa olisi siten järeämpi toimi kuin pienemmällä Kyproksella.

Pääomakontrollien luonteesta johtuen Kreikka olisi teknisesti euroalueen ulkopuolella. Euro ei olisi enää euro Kreikassa, vaan tilalla olisi kreikkalainen euro. Sillä ei voisi tilata Saksasta tai muista euromaista yhtä mutkattomasti tuotteita tai palveluita kuin ilman kontrolleja.

Pääomakontrollien luonteesta johtuen Kreikan varsinainen ero yhteisvaluutasta olisi paljon todennäköisempää kuin ilman kontrolleja. Jo pelkät huolet mahdollisista rajoituksista voivat kiihdyttää kreikkalaisten tilinostoja.

Sopua tuskin tulee

Kreikka ja muut euromaat voivat kuitenkin tehdä kompromissin ja myöntää Kreikalle toisen tukipaketin viimeisen erän. Puheet ovat olleet uhmakkaita molemmilla osapuolilla. Euromailla voi olla kuitenkin halua jatkaa tukirahoitusta, vaikka sitä ei puheissa paljastettaisikaan.

Monet eurooppalaiset päättäjät ovat sitä mieltä, ettei Kreikan poistuminen yhteisvaluutasta olisi niin ravisuttava tapahtuma kuin mitä se olisi ollut muutama vuosi sitten.

Kansainväliset ekonomistit ovat kuitenkin epäilevämpiä. Heidän mukaansa huoli ”seuraavasta eroajasta” kasvaisi markkinoilla, ja se voisi syöstä muiden kriisin kouriin joutuneiden euromaiden valtiolainat myyntiaaltoon.

Kreikka on FT:n mukaan asettanut sovun löytämiselle takarajaksi huhtikuun lopun. Samaa takarajaa haluavat myös muut euromaat. Kreikan talousohjelma ja tukirahoitus ovat 24.4. pidettävässä euroryhmän kokouksessa varsinaisella esityslistalla. Euroryhmä koostuu euroalueen valtiovarainministereistä.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ei usko päätöksiä syntyvän.

– Kukaan ei odota ratkaisua siellä, Schäuble jyrisee Riiassa pidettävästä kokouksesta.

Schäublen mielestä Kreikan tuore hallitus ei pysty ohjelmallaan säästämään riittävästi taittaakseen Kreikan valtiovelan laskuun.

Kansanäänestys säästötoimista?

Kreikan hallitus voi toteuttaa kansanäänestyksen euromaiden vaatimasta säästöohjelmasta. Vastaavaa kansanäänestystä yritti aiemmin ex-pääministeri Giorgos Papandreou, mutta hänet syrjäytettiin vallasta.

– Me voimme harkita kansanäänestystä, jos neuvottelut päätyvät umpikujaan, Kreikan pääministeri Aleksis Tsiprasin neuvonantajiin kuuluva Alekos Flambouraris kertoo Financial Timesille.

Kansanäänestyksessä Tsipras voi saada tuen säästöohjelmaan, sillä yli 80 prosenttia kreikkalaisista haluaisi pysyttäytyä yhteisvaluutassa.

Henri Myllyniemi

Suomen Uutiset