Meneekö kaikki Salossa perseelleen - aina?

14/12/2016

Otsikon mukainen asenne näyttää olevan vallalla Salossa. Se on hyvin valitettavaa. Itse koen olevani realisti – en optimisti enkä pessimisti.

Keskustelu niin sanotusta osaamiskeskuksesta on hyvin pessimistispainotteista. Se ei voi onnistua, se maksaa miljoonia veronmaksajille vuosittain, se on viimeinen niitti Salon arkkuun, IoT-keskuksen kannattajat haluamalla haluavat tuhota Salon ja kurjistaa sen veronmaksajien oloja – Salon Guggenheim. Nämä väitteet eivät ole keksimiäni, vaan jokainen on poimittu keskusteluista.

Keskustelu on avointa ja niin sen pitääkin olla. Mielipiteitä saa esittää – aina. Itse esitän seuraavaksi muutaman mielipiteen ja muutaman faktan mahdollisesti perustettavasta IoT-keskuksesta, Salon tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Väitteitä, vastauksia ja perusteluita

Vain tulevaisuutta voi muuttaa. Jos et ole samaa mieltä, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Jos et halua muuttaa mitään, vaikka jollain olisi hyväkin idea, voi lukemisen myös lopettaa. Muussa tapauksessa kannattaa jatkaa.

Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa salolaisista haluaa muuttaa tulevaisuutta ja mielellään hyvään suuntaan. Minä ainakin haluan. Osaamiskeskus on potentiaalinen vaihtoehto tällaiselle kehitykselle. Olen koko valtuustokauden valitellut sitä tosiasiaa, että kunnallishallinnon kyvyt luoda yksityisiä työpaikkoja ovat hyvin rajalliset. Julkisia työpaikkoja voi luoda, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Niitä pitäisi sen sijaan vähentää.

Yksi väite osaamiskeskuksesta on, että se maksaisi vuosittain huomattavia summia veronmaksajille. Ei pidä paikkaansa. Alkupääoma yhtiössä on 12,5 miljoonaa euroa. Siitä kiinteistön ostohinta on 5,5 miljoonaa. Salo ostaa, jos ostaa, yhtiöstä reilun kolmanneksen 4,5 miljoonalla eurolla ollen näin suurin yksittäinen yhtiön omistaja. Mitään velvoitetta lisäpanostuksiin ei ole. Vuosittain ei mene latiakaan enempää kaupungin investointi- tai käyttömenokassasta. Kiinteistön arvon ja koko yhtiön pääoman (12,5 miljoonaa euroa) välinen summa jää yhtiön kassaan kattamaan alkuun kertyviä tappioita. On täysin normaalia, että mikään suuremman luokan yhtiö ei tee voittoa heti.

Olen nähnyt yhtiön tuloslaskelmaennusteen. Se ei ole julkinen, mutta se on realistinen. Se on yksityisten sijoittajien kanssa tehty ja toimivaksi todettu. Sillä skenaariolla yhtiö alkaa tuottaa voittoa noin 4-5 vuoden kuluttua. Se on lyhyt aika liike-elämässä. Huomioitavaa on, että tänäkään aikana ei Salolta ole kulunut yhtään enempää investointi- tai käyttömenorahaa kuin tuo mahdollisesti sijoitettava 4,5 miljoonaa. Tähän yhtiön skenaarioon on laskettu mukaan yhtiön maksamat verot ja kiinteistön käyttökustannukset. Joillain palstoilla on virheellisesti annettu ymmärtää, että käyttökustannukset lähtisivät veronmaksajilta vuosittain. Höpö, höpö.

Miksi puhun koko ajan investointirahasta? Siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, että kyse ei ole kaupungin käyttömenoista. Varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, opetuksen tai muun vastaavan vertaaminen tuohon summaan on vähän kuin vertaisi yhtiön tekemää investointia siihen, että se olisi työntekijän palkasta pois. Vertaus ei siis ole tästä maailmasta. Jos kuljetusliike ostaa uuden jakeluauton, maksaako tyntekijänä oleva kuski sen?

Kaupunki on sijoittajista se, joka saa ensimmäisenä korjata mahdollisia hedelmiä, jos työpaikkoja syntyy. Työstä maksetaan veroa valtiolle ja kunnalle, nääs. Näitä verotuloja ei tietenkään ole laskettu IoT-yhtiön kassaan, koska ne tulevat suoraan kaupungin käyttömenoihin - huom. käyttömenoihin. Näillä rahoilla ostetaan sitten vaikka optus- ja vanhuspalveluita.

Monesti kysytään, mikseivät tilat ole jo täyttyneet. Siksi, koska Microsoft vuokraa vain huomattavan tilan kerrallaan – esimerkiksi kokonaisen toimistokerroksen. Kuka pienyrittäjä, saati yksinyrittäjä, sellaista tarvitsee? Ei kukaan. Se on rajoittanut huomattavasti yritysten hakeutumista ”kampukselle”.

Miksi sitten joku yksityinen sijoittaja ei osta koko roskaa ilman kaupungin osallistumista? Siksi, koska Microsoft myy yleishyödylliselle taholle (Salo) tilat pilkkahintaan (5,5 miljoonaa euroa). Verotusarvo on tällä hetkellä 68 miljoonaa. Jenkeissä on tapana tehdä tällaisia ”yhteisvastuullisia” kauppoja ja putsata omaatuntoa sillä. No, sehän käy meille. Ilman Salon osallisuutta hinta olisi aivan eri.

No, miksi asialla on niin kiire? En ole huomannut kiirettä. Neuvotteluita on käyty kauan ja onhan tässä ollut valtuutetuilla kuukausikin aikaa tutustua asioihin. Aivan normaali päätöksentekoaikataulu. Vertailuna voisin sanoa, että eduskunnassa esimerkiksi suurenvaliokunnan asialistalle lisätään asioita vielä samana päivänä, kun kokous on. Joskus siitä on pientä narinaa, mutta kuukausi olisi jo luksusta.

Asiassa ei ole myöskään mitään erikoista salailua. Kun raha vaihtaa omistajaa ja sillä luodaan yhtiö, on aivan normaalia, että tiettyjä liikesalaisuuksia vaaditaan pidettäväksi suurelta yleisöltä. Valtuutetuilla on kuitenkin tieto sopimuksista, joita on viilattu koko ajan. Mahdollisesti tulevaan sopimukseen on kirjattu laaja tiedonsaantioikeus. Yhtiöjärjestys on mielestäni Salon kannalta edullinen. Ja korostan tässä kohtaa, että sopimuksessa nimenomaan sanotaan, että latiakaan ei tarvitse laittaa lisää yhtiön pääomaan.

Miksi kaupungin olemassa olevia tyhjiä tiloja ei ensin täytetä? Noh, hölmömpikin ymmärtää, että esimerkiksi Rekijoen koulun tyhjiin tiloihin tuskin saadaan yrittäjiä. Tilat ovat Microsoftilla ensiluokkaiset juuri IoT-keskuksen perustamiseen.

Ihmisten verkosto luo työpaikkoja

Teollinen internet tai esineiden internet on globaalisti biljoonabisnes lähitulevaisuudessa, kuten ystäväni Tapio Äyräväinenkin kirjoitti vähän aikaa sitten. On tyhmää, jos emme ole mukana. Verkosto on tärkeämpi osa kehitystä kuin moni ehkä ymmärtää. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksossa, Silicon valleyssä, on keskittyneenä maan it-osaaminen. Verkosto on myös fyysistä kanssakäymistä, vaikka olisi kuinka laaja laajakaista töpselin päässä. Ajatusten spontaani törmääminen luo kehittävän alustan ja kehitys vetää puoleensa niitä, jotka haluavat kehittyä. Voiko tuota tuon yksinkertaisemmin sanoa – en tiedä.

Teen aina päätöksiä pragmaattisesti. Suhtauduin alussa skeptisesti tähän hankkeeseen. Olen kuitenkin tällä hetkellä erittäin vakuuttunut siitä, että Salon kannattaa olla mukana. Tämä on ehkä viimeinen mahdollisuus kehittää joitain yksittäisiä työpaikkoja suurempaa Salossa niin, että me itse olemme mukana luomassa niille jalansijaa. Aiesopimuksia on paljon ja varovasti liikesalaisuuksia paljastamatta haluan kertoa, että näkymät ovat jo vuonna 2017 valoisammat kuin julkisuudessa on voitu paljastaa.

Katsokaa eteenpäin. Minä haluan nähdä Salossa vielä toivoa. Olen sen kyllä itsekin melkein menettänyt aika ajoin, mutta tässä hommassa on ideaa. Äänestän siis 19.12. valtuustossa IoT-keskuksen investoinnin puolesta.

Heikki Tamminen (ps)

kansanedustaja Ville Vähämäen (ps) eduskunta-avustaja

Euroopan parlamentin jäsenen Jussi Halla-ahon kotimaan avustaja

7 kommenttia          Bookkaa tämä

Mestari tulee takaisin

14/12/2016

Euroopan parlamentin jäsen, tohtori Jussi Halla-aho palaa Suomeen ja kotimaan politiikkaan.

Jo on aikakin, sillä Halla-aho on ainoa mies, joka pystyy pelastamaan perussuomalaiset.

Tohtori Halla-aho asettuu kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä 2017 ja pyrkii takaisin kansanedustajaksi vuoden 2019 vaaleissa.

Muistanette, että vuoden 2012 kuntavaaleissa tohtori Halla-ahon äänimäärä oli kolmanneksi korkein koko Suomessa.

Halla-aho kertoo, että hän haluaa tuoda Helsingin päätöksentekoon kansallismielistä, maahanmuuttokriittistä linjaa. Hän peräänkuuluttaa vastuullista suhtautumista julkisen rahan käyttöön.

Sen verran uskon tuntevani Jussia, että tiedän hänen pelanneen shakkia pitkään tämän ratkaisun kanssa. Olen tohtori Halla-ahon ratkaisusta todella mielissäni ja uskon, että tähän touhuun saadaan Halla-ahon myötä jonkinmoista rotia ja järkeä. Jos minusta on Jussin kampanjassa jotain apua, niin olen mieluusti käytettävissä.

Toivon muutoksia tapahtuvan myös perussuomalaisissa puolueena ja näkisin mielelläni, että tohtori Halla-aho asettuisi ehdolle Perussuomalaiset rp:n valitessa ensi kesänä Jyväskylässä uutta puheenjohtajaa.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Osaamiskeskittymä Salon kaupungin hallituksessa

13/12/2016

Salon kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan torstaina 8.12.2016 osaamiskeskittymän ja siihen liittyvää kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan yhtiön perustamista Saloon. Päätösesityksessä kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että

1) kaupunginvaltuusto hyväksyy valmistelun mukaisen osaamiskeskittymän perustamisen, kaupungin pääomapanoksen perustettavaan yhtiöön, yhteensä 4 500 000 euroa ja osakassopimusluonnoksen;

2) varaa 4 500 000 euron määrärahan edellä mainittuun hankkeeseen vuoden 2017 talousarvioon; ja

3) valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksen, tarvittavat muutokset osakassopimukseen ja muut asiaan liittyvät sopimukset.

Kaupungin omistusosuus perustettavasta yhtiöstä on 36 prosenttia, 4capes Oy:n 32 prosenttia ja muiden osakkaiden kunkin 8 prosenttia. Yhtiön osakepääoma on 50 000 euroa. Osakkaat sijoittavat lisäksi yhtiöön oman pääoman ehtoisena rahoituksena yhteensä 12 450 000 euroa omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Tästä summasta 5 500 000 euroa käytetään Microsoft Mobile Asset Management Oy:ltä hankittavan kiinteistön kauppahinnan maksuun, enintään 700 000 euroa irtaimiston ostamiseen Microsoftilta ja 200 000 euroa varainsiirtoveroon. Ostettavan tontin osan pinta-ala on noin 134 296 m2. Kiinteistössä on monikäyttötilaa (muun muassa työpisteitä ja laboratoriotilaa) noin 63 000 m² ja tuotantotilaa noin 27 000 m².

Hankintahinnan ja varainsiirtoveron maksun jälkeen jäävä rahoitus käytetään käynnistysvaiheen toimintaan. Valmistelun yhteydessä laaditun talousmallin perustuu siihen, että 47 prosenttia monikäyttötilasta ja 95 prosenttia tuotantotilasta saadaan vuokrattua kuudessa vuodessa. Tällä oletuksella yhtiön kassavirta ennen rahoitusta on positiivinen vuodesta 2020 alkaen. Osakassopimuksen mukaan osakkailla ei ole velvollisuutta rahoittaa yhtiötä edellä mainittua enempää missään tilanteessa.

Osakassopimuksen mukaan osayhtiön hallitukseen nimetään seitsemän jäsentä. Kaupungilla on oikeus nimetä hallituksen puheenjohtaja ja lisäksi yksi muu hallituksen jäsen. Muilla osakkailla on kullakin oikeus nimetä yksi jäsen yhtiön hallitukseen. Osakeyhtiön operatiivista toimintaa tulee johtamaan erikseen palkattava toimitusjohtaja.

Osaamiskeskittymän kokonaisuuden rakentumista ohjaa Salon kaupungin strategia ja elinkeinopoliittinen ohjelma. Keskittymän perustamisen päätavoitteena on uusien yritysten ja työpaikkojen houkuttelu Saloon. Osakeyhtiön hankkimat tilat soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan tuotekehityksestä koetuotantoon ja varsinaiseen tuotantoon. Kiinteistö tarjoaa monitoimitilaa, joka toimii toimisto-, laboratorio- tai koulutustilana. Kiinteistö ja sinne muodostuva asiantuntijayhteisö ovat Salon elinkeinomarkkinoinnin käyntikortti yritysten sijoittumisen houkutteluun.

Kiinteistöliiketoiminnan (Salo IoT Park) lisäksi osaamiskeskittymä tulee tarjoamaan puitteet yhteisölliseen ja verkostoimaiseen liiketoiminnan kehittämiseen (Salo IoT Hub) sekä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja innovaatioihin (Salo IoT Living Lab).

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Iot - esineiden internet

13/12/2016

Yritän lyhyesti kertoa, mitä tarkoitettaan sanaparilla ”esineiden internet”. Sillä jos ei tajua, mistä koko asiassa on kysymys, ei tajua sitäkään, miksi Saloon, mikäli aiomme pärjätä kilpailussa tarvitaan osaamiskeskittymä.

Esineiden internetillä (Internet of Things, lyhyemmin IoT) tarkoitetaan inter-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida internet-verkon yli. IoT:n käsite on ollut käytössä ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Englanninkielistä termiä ehdotti Kevin Ashton vuonna 1999.

Gartnerin määritelmän mukaan teollisessa internetissäselvennä on kyse fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan muun muassa ennakoida ja automatisoida työvaiheita.

Verkottuneita laitteita voivat olla esimerkiksi lentokoneen moottorit, hitsauslaitteet, tuulivoimalan turbiinit tai sataman kontinkuljetusjärjestelmä. Esimerkiksi suomalainen hitsauslaitteita ja -ohjelmistoja tarjoava Kemppi hyödyntää teollista internetiä muun muassa kytkemällä hitsauslaitteet pilvipalveluun, jonne välittyy kaikki tieto hitsaustapahtumasta, kuten kohteen hitsaaja, työssä käytetyt asetukset ja lisäaineet. Ennen hitsausta hitsaajan tarvitsee vain skannata korttinsa viivakoodi, minkä jälkeen prosessista syntyvää dataa saadaan taltioitua yrityksen päätöksenteon tueksi tulevaisuuteen.

Teollisen internetin tuottama lisäarvo perustuu sen avulla kerättyyn ja tuotettuun tietoon. Oikeanlaisten prosessien avulla Teollisen internetin tuottama tieto saadaan jalostettua helposti hyödynnettävään muotoon, ja tietoverkon avulla automaattinen, reaaliaikainen analytiikka järjestämään valtavaa tietomassaa käyttökelpoisiksi tunnusluvuiksi ja tilannekatsauksiksi.

Tiedon teollinen internet start-up-liiketoimintayksikön johtaja Taneli Tikka selitti kesällä 2015 ilmiötä näin: "IoT liittyy digitalisaatioon, ja se tapahtuu monella eri tavalla." Digitalisaatio ei tarkoita palveluiden sähköistämistä, vaan sitä, että kun yksi asia digitalisoituu, koko ekosysteemi ja arvoverkosto sen ympärillä muuttuu. Näin on käynyt esimerkiksi kirjojen, musiikin, kuvien, karttojen ja matkustamisen digitalisoitumisen myötä. Television puolelta Tikka mainitsi pelkästään netissä toimivan Machinima-kanavan, jolla on 450 miljoonaa katsojaa.

Kun IoT:hen liittää sanat teollisuuden internet, se tarkoittaa, että seuraavaksi digitalisaatioon siirtyy perus valmistava teollisuus. Jotta valmistava teollisuus pysyy elinkelpoisena, on kehitettävä jotain uutta ja innovatiivista. Tieto on jakanut teollisuuden toimintatavat kolmeen horisonttimalliin. Horisontti ykkösessä teollisuusyritykset keskittyvät ydintoimintaansa ja rakentaa uutta vanhan päälle. Horisontti kakkosessa yritykset tekevät kokonaan uusia tuotteita ja palveluita ja horisontti kolmosessa yritykset tekevät todella radikaaleja asioita. Esimerkki horisontti kolmosen toiminnasta voisi olla se, että isot nosturit korvataan pienten robottien armeijalla.

Teollisen internetin on ennustettu tavoittavan globaalisti 1,9 biljoonan dollarin markkinat vuonna 2020. On myös ennustettu, että mikäli suomalaiset yritykset lähtevät aktiivisesti rakentamaan roolia teollisen internetin alustojen ja ekosysteemien avaintoimijoina, voidaan Suomeen saavuttaa jopa 12 miljardin euron suuruiset investointien ja 48 000 työpaikan kasvunäkymät.

Gartnerin mukaan vuonna 2015 noin 4,9 miljardia laitetta on liitettynä verkkoon, kun vuonna 2020 vastaava lukumäärä on jopa 25 miljardia laitetta. Se tarkoittaa yli kolmea laitetta maapallon jokaista asukasta kohden.

Valtava tiedon virta vaatii myös osaajia. Näen heistä tärkeimmiksi tilastomatemaatikot, joita Suomessa ei taida olla paljoakaan muualla kuin vakuutusyhtiöiden palveluksessa. Koulustusta tullaan tarvitsemaan – monella eri alalla.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Osaamiskeskittymä

13/12/2016

Maanantaina Salon valtuustosalissa Tammessa esiteltiin teollisen internetin osaamiskeskittymää noin 60:lle henkilölle, joista parikymmentä oli poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä.

Onnistuin päivän aikana hankkimaan itselleni yli 38 asteen kuumeen istuskellessani koko armaan päivän kokouksissa ja niinpä en jaksanut mennä kuuntelemaan esitelmää (mikä otti päähän aivan jumalattomasti).

Valitettavasti kaupunginjohtaja ja muut äänessä olleet eivät voi vieläkään kertoa hankkeesta aivan kaikkea, koska asiat ovat vielä kesken.

Valmista on suurimmalta osin tulossa ensi maanantain 19. joulukuuta kokoukseen, jolloin saamme muun muassa lisätietoa kiinteistön kunnosta. En syyllistyne vuotamiseen, jos totean, että se on sitkeästi eläviä huhupuheita parempi. Olen päässyt kiinteistöön tutustumaan ja tiedän, että sitä on hoidettu vielä tämän vuoden aikana hyvin.

Päällimmäiseksi vastustuksen syyksi nousee se, että joidenkin henkilöiden mielestä osaamiskeskittymän kaupassa ei saisi olla mukana Salon kaupunkia.

Myös Espooseen tuleva Microsoftin tila nähdään Salon kilpailijana. Näin ei ole asianlaita. Ja taas on vedottava vaitiolovelvollisuuteen.

Kovin suurta riskiä kauppa ei sisällä, sillä saamme sen erittäin edullisesti. Pelkkä verotusarvo on 68 miljoonaa euroa. Tästäkin on taitettu peistä, koska kaupungin on mahdollista pyytää verottajalta verotusarvon madaltamista. Joku näyttää pitävän tätä huonona asiana. Syytä en voi ymmärtää.

Toiset kummeksuvat sopimusta, ja epäilevät, ettei kaupungilla ole tarpeeksi päteviä lakimiehiä sopimuksia tekemässä ja kaikkia kiemuroita ymmärtämässä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska pitää muistaa, että myös Lounaismaan ekonomistit ja juristit samoin kuin Lounean vastaavat ovat olleet mukana sopimusta laatimassa. Ulkopuolisiakin huippuluokan lakiasiaintoimistoja lienee käytetty - sanotaan näin päin.

Joku kehottaa myös odottamaan pari vuotta, niin seinät saisi vielä halvemmalla.

Odottaminen on mahdotonta. Kahden vuoden päästä IoT on mennyttä aikaa. Meillä on pari vuotta aikaa saada aikaan toimiva kokonaisuus, josta saattaa nousta merkittäviä menestystekijöitä uusien teknologioiden myötä. Jos odotamme, momentum menee ohi.

Vastaantapaisista osaamiskeskittymistä on kokemusta jo Raumalta ja Seinäjoelta. Kokemukset ovat hyviä. Kun kaupungilla on vielä olemassa aiesopimus Turun Yliopiston kanssa ja myös ammattikurssikeskus on mukana, on yritys- ja koulutusyhteistyötä.

Salo on mainettaan paremmassa taloudellisessa kunnossa. Teemme tänä vuonna positiivisen tuloksen.
Samaan aikaan, kun näitä ”väärin sammutettu” ajatuksia esitetään, unohdetaan, että Salo maksaa tällä haavaa viisi miljoonaa euroa vuodessa Kelalle sakkomaksua pitkäaikaistyöttömistä.

Osaamiskeskittymä ja seinät eivät ole itsetarkoitus. Sen tarkoituksena on saada Saloon uusia työpaikkoja ja taata tätä kautta kasvun ja uuden alun mahdollisuudet.

Jollei mitään tehdä, jollei ole kanttia ottaa riskiä, ongelmia tulee varmasti.

Niiltä kaikkein pessimistisimmiltä kysyisin, mikä on heidän vaihtoehtonsa, kun osaamiskeskittymä ei kelpaa?

Annatteko te Salon taantua takaisin pikkukaupungiksi, jonka pölyisiä katuja syksyn tuuli puhaltaa?

Ei.

Me tarvitsemme elinvoimaa, me tarvitsemme työpaikkoja. Jos se ei onnistu ilman (pientä) riskiä, niin sitten ei onnistu.

Minusta tämä riski pitää uskaltaa ottaa.

Ja sitten vielä ennustus ensi maanantain valtuustosta. Veikkaan, että 35-40 valtuutettua on osaamiskeskittymän kannalla.

Ja meitähän istuu salissa 51 henkeä.

Menen äänestämään, vaikka pää olisi kainalossa, koska tämä on valtuustokautemme merkittävin päätös, jota on mukava eläkevaarina muistella.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Päätoimittaja Markku Huusko on punaryssäpatkuli

10/12/2016

Muslimit pelastavat Suomen

Päätoimittaja Markku Huusko solvasi tohtori Jussi Halla-ahoa blogissaan Uudessa Suomessa 7.12. Hän puolusti monikulttuurisuuden agendaa kertomalla, että kristityt, juutalaiset ja muslimit yhdessä uhrasivat henkensä itsenäisen Suomen puolesta, kun Suomen olemassaolo oli uhattuna 1939-1944.

Suomessa on tataareja 800-900. Tataarit tulivat Suomeen Venäjän vallankumouksen jaloista. Heidän oli pakko sopeutua Suomeen, koska mitään sosiaalitoimistoa muslimeille eikä kenellekään muullekaan ollut. Tataareja Suomea puolusti II maailmansodassa 150. Kymmenen tataaria menehtyi Suomen puolesta talvi- ja jatkosodassa.

Juutalaisia Suomea puolusti talvisodassa 260. Heistä kaatui 15. Jatkosodassa juutalaiset taistelivat saksalaisten sotilaiden rinnalla kuten muutkin suomalaiset. Talvi- ja jatkosodissa juutalaisia kuoli yhteensä 23.

Virolaisia Suomen puolella taisteli vapaaehtoisina jatkosodassa 3350. Heistä kaatui noin 200.

Talvi- ja välirauhan aikana sodassa kuolleitten suomalaisten määrä oli 27 008. Jatko- ja Lapin sodissa kuolleitten määrä oli 65 555.

Somaleja Suomessa on 18 000. He eivät ole tehneet käytännössä mitään Suomen puolesta, vaikka ovat saaneet täällä täyden vastikkeettoman olemisen.

Mutta ei hätää.

Yksi tulee Suomea puolustamaan, jos vielä joudumme sotaan. Husu Hussein kertoi Demokraatti-lehdelle lokakuussa, että ”Olen valmis puolustamaan kotimaatani – keinolla millä hyvänsä”. Eikä hän tarkoittanut kotimaalla Somaliaa.

Monet muutkin toimittajat myös Markku Huusko on menettänyt objektiivisuuden. He ajavat omaa agendaansa, mikä käytännössä on aina vihervasemmistolaista huuhaata. Tänään Helsingin Sanomat uutisoi ”Suomalainen Fadubo Dayib vetäytyy Somalian presidenttikisasta”. Kaksi vuotta media on tehnyt hänestä sankaria. Kun pitäisi käydä lopulliseen taistoon presidenttiyden puolesta, rouva Dayib vetäytyy. Näin hän voi syyttää korruptiota siitä, ettei voittanut.

Mutta miten ihmeessä suomalainen voi ylipäätään olla presidenttiehdokas muussa maassa kuin Suomessa. Hän siis ei ole suomalainen lainkaan. Olisiko Pekka Haaviston pitänyt olla ehdokkaana USA:n vaaleissa. Näin suomalainen vihervasemmisto olisi voinut saada oman presidenttinsä. Jos ei Suomessa, niin sentään Amerikassa.

Pauli Vahtera Face-seinällään

Boldaus minun.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon poliisi tiedottaa

10/12/2016

Pikkujouluviikonlopun viettoon kuuluvat perinteisesti juhliminen ja erilaiset sattumukset, joita juhlijoiden palveluksessa työtään tekevät henkilöt sitten todistavat.

Salohallissa vietettiin pikkujoulujuhlaa "Ysäribileiden" merkeissä. Juhla oli oikein onnistunut, ja poliisikin vieraili pariin otteeseen.

Ysäribileissä kahden salolaisnaisen pikkujoulukunto salli heidän räyhätä ja paiskia tavaroita siinä määrin että poliisi kantoi heidät putkaan nukkumaan. Naisten kanssa hikoilleet järjestyksenvalvojat ja poliisit saivat kärsiä päihtyneiden keski-ikäisten naisten viuhuvaa käsilaukkua, terävää korkokenkää ja pisteliästä verbaliikkaa rikosilmoituksen edestä.

Yksi parikymppinen mies oli poistettu järjestyksenvalvojien toimesta Salohallilta, mutta päättänyt jäädä juhlapaikan ovelle uhoamaan. Yksi 45-vuotias mies oli kolhinut itseään Salohallilla siinä määrin että oli joutunut sairaalaan jossa aloitti räyhäämisen. Putkan lattia heidätkin molemmat aamuun mennessä rauhoittanee.

Salossa Somerontiellä 10.12.2016 kello 01.00 aikoihin poliisi pysäytti h-auton , jota kuljetti ulkopaikkakuntalainen 1976 syntynyt mies.

Ajoneuvon nopeus oli ollut 123 km/h alueella, jossa suurin sallittu nopeus on 80 km/h.

Kuljettajalla ei ollut myöskään voimassaolevaa ajo-oikeutta ja aikaisempi ajo-oikeudetta ajoja oli 9 kpl vuoden sisällä.

Miehen käyttämä ajoneuvo oli katsastamaton ja ajokiellossa, ajoneuvovero oli maksamatta, h-autossa oli väärät rekisterikilvet ja lisäksi ajoneuvo oli lähes jarruton.

Poliisi määräsi auton takavarikkoon.

Tapahtumaa tutkitaan nimikkeillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja useita ajoneuvorikkomuksia.

Kyseisen miehen sitkeää autoilupyrkimystä yritetään hillitä takavarikoimalla auto valtion haltuun.

Lähde: Poliisi - Salo

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Vastaisen varalle - SSS

9/12/2016

Vastaukseni Salon Seudun Sanomien ketjuun.

Kuten SSS on kertonut, nimimerkin takaa kuukausikaupalla sitä itseään kaupungin päättäjien niskaan kaatavien kannattaa tulla kuuntelemaan faktoja.

Maanantai 12.12.2016

Klo 18.00-20.00 Tiedotustilaisuus osaamiskeskuksesta – valtuustosali Tammi - paikalla kaupungin ja sijoittajien edustajia. Ja myös niitä jatkuvasti loukkaamianne kaupungin poliitikkoja.

Jos joku ei ennätä, niin tiedotustilaisuudesta löytyy myös tapahtuman jälkeen video.

Kannattaa ottaa asioista selvää nyt kun siihen on mainio tilaisuus, vaikka veikkaankin, ettei yhtäkään tällä palstalla väärää tietoja levittävää ja suutaan soittavaa henkilöä tiedotustilaisuuteen vaivaudu.

Minulla on vankka mielipide siitä, mikseivät vaivaudu, mutten kerro. Kuiskaan kyllä korvaanne, jos tulette, paiskaatte kättä, ja kerrotte paitsi ivanimen (poliisitermi), jolla tänne kirjoitatte ja näytätte henkilötodistuksen, josta käy selville oikea nimenne.

Pistän tämän kirjoitelmani blogiani varten talteen, koska SSS on ryhtynyt sensuroimaan kirjoituksiani.

Seuraava askel on se, ettei Salon Seudun Sanomille anneta enää haastatteluja tai julkaista kuntavaali-ilmoituksia.

Printtimedia elää kuolinkouristuksissaan, joten tällaiseen ei luulisi olevan varaa.

Muun muassa Linnan itsenäisyysjuhlista kertovat jutut ovat vuosikausia olleet puolueellisia.

Pohjat vedettiin silloin, kun entinen päätoimittaja Jarmo Vähäsilta sai kutsun linnaan.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Puheeni itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 Muurlassa

6/12/2016

Arvoisat juhlavieraat

Itsenäisyyspäivänä on tapana muistella menneitä. Niin minäkin aion nyt tehdä.

Ennen Suomen valtiollisen itsenäisyyden saavuttamista kansallisuusaate oli kulkenut rajuna puhurian läpi Euroopan. Oli syntynyt liike, joka johti uusien kansallisvaltioiden syntyyn. Suomessa väkevä itsenäisyysliike oli voimissaan jo 1800-luvulla ja se näkyi sekä politiikassa että tieteessä ja taiteessa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen rajoja piirreltiin Euroopassa uusiksi. Suomalaiset ottivat hetkestä vaarin ja maamme itsenäistyi suuren hyökyaallon mukana.

Kun puhutaan itsenäisestä Suomesta tarkoitetaan yleensä toista maailmasotaa. Suomi joutui tahtomattaan mukaan, kun kaksi diktatuuria, kansallissosialistinen Saksa ja kommunistinen Neuvostoliitto päättivät jakaa Euroopan keskenään.

Hitler ja Stalin päättivät Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, että Suomi, Baltia ja osa Romaniaa kuuluvat Neuvostoliitolle.

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939. Suomi ei antautunut vaan torjui hyökkäyksen. Kovimman hinnan sodasta kantoivat karjalaiset, jotka joutuivat lähtemään kaksi kertaa kotiseudultaan sotaa pakoon. Eivätkä vain aineelliset menetykset, vaan ennen muuta inhimilliset kärsimykset olivat suunnattomia. Lähes jokaisesta perheestä joku kaatui, joku haavoittui.

Suomi hävisi sodan, mutta voitti rauhan. Sodan sekasorron jälkeen Suomi oli edelleen itsenäinen valtio. Me olimme isäntänä omassa maassamme.

Minulla on isän puolelta karjalaiset sukujuuret. Tein aikoinaan sukututkimuksen ja pääsin vuoteen 1480 saakka, josta löytyi suvun kantaisä Tahvo Äyräväinen, joka oli ammatiltaan lampuoti eli vuokraviljelijä.

Isäni ei koskaan puhunut sodasta, enkä totta puhuen siitä häneltä kysynytkään, vaikka hän  oli mukana taisteluissa talvisodan alkamisesta jatkosodan loppuun saakka. Katselin toki itsenäisyyspäivän lähetyksiä televisiosta ja taisin käydä muutaman kerran seppeleenlaskutilaisuuksissa, mutta itsenäisyyden olemus ei tullut, kuten nykyään sanotaan, iholle.

Mutta sitten – vuonna 1994 ilmestyi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti. Kirjan mottona oli kenraalin ajatus:

”Suomi on hyvä maa. Se on puolustamisen arvoinen. Ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa.”

Minulla oli tilaisuus tavata Adolf Ehrnrooth kaksi kertaa. Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui Salossa, jossa kenraali oli vaimonsa tanskalaissyntyisen kreivittären Karin-Birgitten kanssa kirjansa myynnin edistämismatkalla kauppakeskus Plazassa.

Vanhempia miehiä oli kertynyt kadulle saakka ulottuvaksi jonoksi. Tunsin monet heistä ja kysyin, oletteko te ostamassa kenraalin kirjaa. He myönsivät näin olevan ja kertoivat olleensa aikoinaan taistelemassa Äyräpää-Vuosalmella kenraalin johtamassa Jalkaväkirykmentti seitsemässä, joka tunnetaan paremmin Tyrjän rykmentin nimellä. Tuohon rykmenttiin myönnettiin 13 Mannerheim-ristiä, selvästi enemmän kuin yhteenkään muuhun.

Yhdellä jonottavista miehistä oli mukanaan muutaman vuoden takaisia valokuvia vanhalta sotatoimialueelta. Hän halusi minun lahjoittavan ne kenraalille, kun tiesi, että haastattelen kenraalia. Näin tapahtui ja tuona hetkenä minulle valkeni, mitä itsenäisyys suomalaisille merkitsee. Nuo kymmenet salonseudun miehet olivat toiminnallaan varmistaneet omalta osaltaan sen, että meillä on itsenäinen Suomi. Veteraanit nousivat silmissäni hetkessä arvoon arvaamattomaan.

Suomi ja suomalaiset ovat käyneet kovat koulut sodanjälkeisistä vuosista nykypäivään. Maailma muuttuu ja teknistyy sellaista vauhtia, ettei meinaa perässä pysyä. Suomessa elettiin vuosikymmeniä sodan jälkeen valtaisaa kasvukautta, joka huipentui muutaman suuren yhtiön maallemme tuomaan hyvinvointiin.

Viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana tummia pilviä on noussut Euroopan ja koko maailman ylle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi syksyllä, että Suomen turvallisuusasema on muutaman pilarin varassa. Niihin kuuluvat kansallinen puolustus ja turvallisuus, länsi-integraatio ja kumppanuudet sekä toimivat Venäjä-suhteet.

Niinistön näkemys on oikeutettu. Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Ukrainan ja Krimin konfliktit jatkuvat, Syyriassa sota jatkuu ja Turkin kehitys huolestuttaa. Arkiturvallisuus alkaa olla Euroopassa uhattuna, koska näyttää siltä, että terrorismi on tullut Eurooppaan jäädäkseen. Maailma, Suomi mukaanlukien, on aikamoisissa ongelmissa, joita poliitikot eivät jostain syystä näytä kykenevän ratkaisemaan.

Palataan Venäjään, rajanaapuriimme. Muutamat suomalaiset poliitikot ovat arvostelleet Venäjän toimia hyvin avoimesti ja suorasukaisesti. He unohtavat realiteetit.

Presidentti Juho Kusti Paasikivi totesi aikoinaan, että Suomi ei voi muuttaa maantiedettä. Meillä on yhteistä rajaa suurvallan kanssa tarkasti sanoen 1 342 kilometriä. Paasikivi antoi rivien välistä ymmärtää, että Venäjä, tuolloinen Neuvostoliitto, pitää ottaa Suomen politiikassa huomioon. Paasikiven oppi ei ole vanhentunut vaan se on edelleen realiteetti.

Suomen ei pidä käpertyä, mutta ei meidän kannata rinta rottingilla olla ensimmäisten joukossa syöksymässä suin päin mukaan uusiin haasteisiin. Kannattaa fundeerata, kuten eräs Turun satamassa työskennellyt mies on sanonut.

Suurien suunnitelmien sijasta minusta olennaista on suunnata mielenkiinto perusasioihin, palata juurille ja turvata vakaa elämänmeno.

Ajatuspaja E2 julkaisi alkukeväästä raportin – Kenen mitta on täysi – joka kertoo Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

Raportti on kaunistelematon. Sen mukaan merkittävä osa kansalaisista on tyytymättömiä, kantaa huolta eriarvoistumisesta ja kokee elämänmenonsa turvattomaksi. Oma koulutus ja ahkeruus ei enää takaa riittävää toimeentuloa. Suomi, kuten koko Eurooppa on jakautumassa elämäänsä tyytyväisiin menestyjiin ja toisaalta tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin.

Parin viime päivän ikävät uutiset Imatralta kertovat, että yhteiskuntamme pitää kiinnittää erityistä huomioita tulevaisuuden tekijöihimme, nuoriin ihmisiin. Vaikka suurin osa heistä  voi hyvin, on kolmanneksella nuorista ongelmia siirtyä koulutukseen ja edelleen työelämään. Suomi näyttää tässä kehityksessä olevan Pohjoismaiden häntäpäässä.

Vuoden 2015 nuorisobarometrin mukaan 56 prosenttia nuorista tuntevansa kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuonna 2012, kolme vuotta aiemmin, vastaava luku oli 76 prosenttia. Lasku on huikea, suunta on huono ja näen tässä kasvualustan tuleville ongelmille.

Suomi ei ole ainoa kansakunta, joka näyttää olevan jakautumassa kahtia, vaan samanlaisia ilmiöitä on havaittavissa muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Kun osattomaksi itsensä kokevat ihmiset aktivoituvat, seurauksia on vaikea ennakoida.

Tyytymättömyys kuuluu luonnollisesti demokraattiseen yhteiskuntaan. Tyytymättömyys saattaa olla myös rakentavaa, jos se aktivoi kansalaisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Suomalainen yhteiskunta on jännitteistään huolimatta edelleen vakaa ja toimiva. Monet asiat ovat Suomessa hyvin.

Minun ikäisteni sukupolvi ei ole koskaan kokenut sotaa. Toivottavasti päättäjillämme on älyä ja malttia huolehtia siitä, ettei seuraavienkaan sukupolvien tarvitse sotaa nähdä.

Hirveämpää asiaa ei maailmassa ole.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Yle - vaikka seinää päin

5/12/2016

Yleisradio pyrkii pimittämään islamistien rikollisten hirmuteot Suomessa niin pitkään kuin mahdollista.

Uutisoinnissa on huimia eroavaisuuksia riippuen siitä, onko henkirikoksen tekijä islamisti vai suomalainen.

Edellisessä päivityksessä ihmettelin Yleisradion uutisoinnin eroavaisuuksia riippuen siitä, onko henkirikoksen tekijä islaminuskoinen vai suomalainen henkilö.

Yle on Euroopan Yleisradiounionin (EBU) jäsen, kuten ovat myös Saksan ARD ja Viron ERR.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan osalta em. yhtiöissä on ollut havaittavissa jo pitkään melko yhteneväinen uutisointitapa.

Uusin tapaus liittyy Saksan ARD:n toteuttamaan pimitykseen, kun 17-vuotiaaksi itsensä ilmoittanut afganistanilainen turvapaikanhakija raiskasi ja surmasi 19-vuotiaan saksalaisnaisen. Julman kohtalon kokenut Maria Ladenburger oli lääketieteen opiskelija, joka toimi vapaaehtoisena pakolaisten auttajana.

Marian isä on korkea EU-viranomainen ja oikeustieteen tohtori Clemens Ladenburg, joka on ihmisoikeusjuristi ja työskentelee Euroopan komission lakiasiain palvelussa Brysselissä.

Hänen vastuualueenaan ovat ihmisoikeudet ja hän on osallistunut muun muassa EU:n perusoikeusjulistuksen laatimiseen.

Saksassa on ihmetelty, miksi Saksan Yle eli ARD ei ole katsonut tarpeelliseksi uutisoida aiheesta, vaikka muut mediat ovat huomioineet surullisen tapauksen laajasti.

Toimittaja Pertti Rönkkö kirjoittaa fb-seinällään 5.12.2016 näin:

”Nuori afganistanilainen turvapaikanhakija raiskasi ja murhasi Freiburgissa saksalaisen opiskelijatytön. Nyt kysytään, miksi tapaus ei ylittänyt Saksan ykköstelevision ARD:n uutiskynnystä. Muilla kanavilla ja ulkomailla tapaus sai paljon julkisuutta. Palstoilla kysytään, olisiko uutisharkinta muuttunut, jos tekijä olisi ollut saksalainen ja uhri ulkomaalainen.‬”

Lääketieteen opiskelija Maria Ladenburger.

Afganistanista tullut, alaikäiseksi itseään väittävä laiton maahantulija on tunnustanut raiskanneensa ja tappaneensa 19-vuotiaan opiskelijatytön. Samaa henkilöä epäillään myös toisesta henkirikoksesta.

Moni muistaa, kuinka vaikeaa Yleisradion uutistoimitukselle oli kertoa Suomessa tapahtuneesta raiskauksesta ja polttomurhasta, johon afganistanilainen pakolainen syyllistyi.

9.2.2015 Yle kertoi murhaajasta näin: ”Teosta epäilty 25-vuotias mies vangittiin viime keskiviikkona epäiltynä taposta, mutta nyt tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat päättäneet tutkia tapausta murhana.”

Vain mies - ei muuta!

Miten Yle olisi uutisoinut, jos uhri olisi ollut pakolainen ja tekijä suomalainen?

Neljä kuukautta myöhemmin eli 9.6.2015 Yle jatkoi harhaanjohtavaa uutisointiaan. Tekijän kerrotaan olevan helsinkiläinen ja mies.

"Porilaisen lenkkeilijätytön surmasta luetaan raskaat syytteet helsinkiläismiehelle.

Satakunnan käräjäoikeus on vastaanottanut haastehakemuksen, jonka mukaan mies saa syytteet murhasta, törkeästä raiskauksesta, törkeästä vahingonteosta sekä liikennerikkomuksesta.”

9.6.2015 Yle uutisoi myös näin tekijään liittyen:

"Helsinkiläistä miestä syytetään porilaisen 17-vuotiaan teinitytön murhasta ja törkeästä raiskauksesta.”

22.6.2015 Ylen uutinen antoi ensimmäisen kerran viitteitä murhaajan todellisesta minästä:

”Ulkomaalaistaustainen syytetty kiistää murha- ja raiskaussyytteet.”

”Syytetty noin 25-vuotias mies, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Hänellä on oleskelulupa.”

Ylen uutinen on edelleen harhaanjohtava. Kyseessä ei ole ”ulkomaalaistaustainen” vaan ulkomaalainen, jonka lisäksi tekotapa ja toiminta viittaavat islamistiseen kunniamurhaan, jota Yle ei tietenkään uutisoinut.

Kymmenen kuukautta murhan jälkeen, 26.11.2015 Yle uutisoi ensimmäisen kerran murhaajan nimen, mutta kertoo edelleen miehen olevan ”ulkomaalaistaustainen”, vaikka tiedossa on, että tekijä on afganistanilainen:

”Porilaisen teinitytön tammikuussa surmannut Ramin Azimi on tuomittu elinkautiseen vankeuteen 17-vuotiaan porilaistytön polttomurhasta. Satakunnan käräjäoikeuden mukaan ulkomaalaistaustainen mies oli teot tehdessään täydessä ymmärryksessä.

Teon motiivina oli seurustelusuhteen päättyminen. Azimi oli halunnut tytön kanssa naimisiin ja saada tämän kanssa lapsia. Tyttö puolestaan oli katkaissut seurustelusuhteen ja alkanut tapailla uutta miestä.”

Kertaus: tyttö katosi 30.1.2015 lähdettyään lenkille, 2.2.2015 uutisoitiin poliisin epäilevän, että tytön ruumis on löytynyt poltetusta rakennuksesta. Poliisi pääsi nopeasti syyllisen jäljille. Sosiaalisessa mediassa murhaajan nimi ja kuva olivat esillä ensimmäisen kerran 3.2.2015.

9.2.2015 syyttäjä ja tutkinnanjohtaja vaihtoivat tapposyytteen murhasyytteeksi.

Yle kertoi murhaajan nimen ensimmäisen kerran 26.11.2015, mutta ei kertonut hänen olevan afganistanilainen, joka oli tullut Suomeen pakolaispolitiikan myötä. Yle käytti sanaa ulkomaalaistaustainen.

Ramin Azimi ja hänen uhrinsa - jääköön polttomurhatun suomalaisen tytön nimi kertomatta sukulaisten suojaamiseksi.

Yle piilotteli useita kuukausia murhaajan kansallisuutta, nimeä ja statusta, vaikka tiedot olivat olleet kuvan kera jo kuukausia aiemmin esillä netissä.

Kohdellaanko suomalaisia samanlaisin silkkihansikkain? Jos jotkut, niin nimenomaan useat valtamediat ja maan poliittinen johto luovat yhteiskuntaan eripuraa omalaatuisella toiseuden palvontaan viittaavalla toiminnallaan.

Heikki Porkka Face-seinällään

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Syyskuu 2018 (91)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com