Kike is back

22/6/2017

Kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa vaihtaa takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Hän oli hetken perussuomalaisista irronneessa Uusi vaihtoehto -ryhmässä.
Elomaa sanoi eduskunnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että hän teki aiemmin hätiköidyn ratkaisun.
Elomaa kuului Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän varapuheenjohtajistoon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi viime viikolla pidetyn puoluekokouksen jälkeen, että kaikki eduskuntaryhmästä lähteneet kansanedustajat erotetaan puolueesta. Samalla Halla-aho tarjosi kuitenkin kuukauden takaporttia niille edustajille, jotka peloteltiin mukaan uuteen ryhmään.
2 kommenttia          Bookkaa tämä

Terrorismiverkosto kasvaa Suomessa

22/6/2017

Terroristiverkostossa toimivien määrä on kasvanut Suomessa lyhyessä ajassa. Uutissuomalaisen mukaan pääkaupunkiseudulle on syntynyt salafistinen alamaailma, mutta verkostossa toimivia on muuallakin Suomessa.

Suojelupoliisin seurannassa on tällä hetkellä 350 henkilöä, jolla on terrorismikytkentöjä. Määrä on kasvanut noin 80 prosentilla vuodesta 2012.

Suomessa on pidetty aiemmin suurimpana uhkana yksittäisiä toimijoita, mutta Uutissuomalaisen mukaan nyt arvioidaan, että mahdollisen iskun takana voi olla myös jihadistinen ryhmä.

Yhä suurempi osa seurannassa olevista henkilöistä on Uutissuomalaisen mukaan osallistunut aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta.

– Joukossa on henkilöitä, joilla on selkeä terroristinen vakaumus ja kokemusta terrorijärjestössä toimimisesta sekä verkostot niihin. Eli kykyä räjähteiden käyttöön ja iskujen tekoon on, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari lehdelle.

Suojelupoliisi on arvioinut, että radikaaliryhmien tukitoiminta kasvaa entisestään. Nyt tietoon tulleet hankkeet ovat myös olleet selkeästi aiempaa vakavampia.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Miksi kokoomus pitää rajoja auki?

21/6/2017

Yksi kokoomusta ja perussuomalaisia eniten erottavista politiikan osa-alueista on ollut maahanmuuttopolitiikka, vaikka kokoomuksen kannattajissa ja jopa eduskuntaryhmässä on paljon maahanmuuttokriittisiä. Puolueliitti on kuitenkin samoilla linjoilla kuin punavihreät.

Haastateltavien mielestä yksi vastaus tähän epäsuhtaan on Eurooppa-ideologia. Niin kauan kun Saksa ja komissio puhuvat monikulttuurisuuden puolesta, kokoomukselle on luontevaa toimia samoin. Ja jos turvapaikanhakijakriisi ei uudelleen kriisiydy syksyn 2015 tapaan, ei kokoomuksessa ehkä koeta tarvetta keskustella maahanmuutosta.

Kokeneen kokoomusvaikuttajan mukaan pelko tulla leimatuksi pahaksi ihmiseksi on toinen keskeinen syy. Toisin kuin sosiaaliseen mediaan nojaavat perussuomalaiset, kokoomuslaiset pelkäävät perinteistä mediaa.

Kokoomuksen nuorten liiton entinen aktiivi on samalla kannalla.

“Monikulttuurisuus on ollut vahvasti eurooppalainen projekti, ja muissa Euroopan maissa se ideologia on paljon vahvemmin lyönyt läpi kuin täällä. Katsotaan vaikka Ruotsia. Kun oltiin kaikkein vapaimman ja rajoittamattomimman maahanmuuton kannalla, Ruotsissa oli jo vähän rasisti jos esitti mitään rajoituksia maahanmuuttoon.”

Kokoomuksen puolueliitti oli ja on tiukasti kiinni eurooppalaisuudessa, mutta jo eduskuntaryhmä, kenttäväestä puhumattakaan, ajattelee monikulttuurisuudesta toisin.

KNL-aktiivin mukaan iso enemmistö jopa kokoomuksen eduskuntaryhmästä kiroaa aina kun työhuoneen ovi menee kiinni, että “v*ttu mitä paskaa, mitä idiootteja ne on jotka tällaista ajaa”.

Nämä edustajat on kuitenkin pidetty hiljaisina, KNL-aktiivi kertoo.

Varsinkin Jan Vapaavuori kokoomuksen eduskuntaryhmän johtajana piti huolen siitä, että niitä, jotka edukuntaryhmässä olivat eri mieltä, “uhkailtiin ja annettiin ymmärtää että tää ei kannata ja on sulle itsellesikin huono veto”.

Marko Hamilo

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kokoomus jäänyt Brysselin vangiksi

21/6/2017

Mitä ihmettä kokoomukselle on tapahtunut?

Harrastustakuu eli se, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus vähintään yhteen itselle mieluiseen harrastukseen, kuulostaa kivalta. Moni asia, jota Sdp on historian saatossa ajanut, on kuulostanut kivalta. Perinteisesti kokoomus on Suomessa kuitenkin ollut se puolue, jonka mukaan vastuu kaikista kivoista asioista ei kuulu yhteiskunnalle.

Harrastustakuu kuulostaa tyypilliseltä sosiaalidemokraattiselta aloitteelta, mutta se oli yksi kokoomuksen kuntavaaliteemoista, joka henkilöityi vahvasti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoseen.

Kokoomuksessa on myös räikein ristiriita maailmoja syleilevän johtoportaan ja varsin nuivan kannattajakunnan välillä. Useimmilla mittareilla kokoomuslaiset ovat heti perussuomalaisten jälkeen ja kristillisdemokraattien ohella kaikkein maahanmuuttokriittisimpiä.

Näin kirjoitti perussuomalaisten Jussi Halla-aho keväällä 2010 Homma ry:n teettämästä mielipidekyselystä:

Kun kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman esitti kriittisiä näkemyksiä kiintiöpakolaisjärjestelmästä ja monikulttuurisuudesta yleensä, puoluesihteeri Taru Tujunen ehätti vakuuttamaan, ettei Rydma puhu puolueen äänellä.

Ulkoministeri Alexander Stubb nokitti julistamalla, ettei Rydmanin näkemyksillä ole mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa."Ei mitään!" Stubb arveli, että Rydmanin ajatuksilla on ehkä promillen verran kannatusta kokoomuksessa.

Samansuuntaisia tuloksia sai esimerkiksi Helsingin Sanomat kyselyssään syksyllä 2015, kun Euroopan turvapaikanhakijakriisi oli kuumimmillaan.

Jyrki Kataisen kokoomus ajoi Suomen hintakilpailukyvyn kannalta euro-oloissa katastrofaalisia palkankorotuksia

julkiselle sektorille.

Yleensä vasemmistokin on jättänyt palkanmuodostuksen työmarkkinajärjestöille. Petteri Orpon kokoomus kannattaa maksutonta päivähoitoa. Orpon kokoomus kannattaa myös perhevaiden kiintiöintia tavalla, jonka kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman itse myöntää olevan lähellä SAK:n mallia.

Helmikuussa vain yksi kokoomuksen kansanedustaja, Susanna Koski, äänesti perinteisen avioliiton puolesta.

Kokoomus näyttäisi luopuneen paitsi perinteisistä arvoistaan kodista, uskonnosta ja isänmaasta, myös monista klassisesta liberalismista kumpuavista käsityksistä.

Moni sanoo, ettei kokoomusta erota enää sosialidemokraateista.

Mikä puolueeseen on mennyt?

Kysytään kokoomuslaisilta.

Ikuisesta oppositiopuolueesta valtionhoitajaksi

Omalla nimellään kukaan ei nykyään kerro mitään mielenkiintoista ennen eläkeikää, joten annetaan nimettömien lähteiden puhua.

Kaikkien haastattelemieni sisäpiiriläisten puheissa toistuivat samat teema: halu pysyä vallassa hinnalla millä hyvänsä, EU:n valtava vaikutus puolueen identiteettiin, kilpailu vihreiden kanssa ja median pelko. Kokoomuksessa on myös aito vasemmistolainen aatesuuntaus, mutta sen vaikutus on EU:hun ja mediaan verrattuna marginaalinen.

Suomessa ei ole ollut yhtään toimivaa hallitusta 2000-luvulla. Yhtä lukuunottamatta niissä on ollut kokoomus mukana. Kaikille kokoomuslaisille hallituksille vallassa roikkuminen on ollut kaikista tärkeintä, haastateltavat sanovat kuin yhdestä suusta.

Jo Holkerin hallituksessa 1987-1991 kokoomus suostui kaikkeen mahdolliseen, jotta hallitus pysyi kasassa.

Kokoomuksen vanhoista arvoista kodista, uskonnosta ja isänmaasta on isänmaan tilalle tullut Euroopan unioni – hyvin voimakas 1990-lukulainen ajatus Euroopan unionista. Silloin Euroopan unioni oli kuitenkin aivan toisenlainen.

“EU oli markkinatalouden puolustaja. Unioni oli lupaus liberaalista Euroopasta, taloudellisesti liberaalista mutta myös yksilön kannalta liberaalista Euroopasta”, toteaa vanhemman polven kokoomusvaikuttaja.

Suomelle EU-jäsenyys merkitsi alussa eräänlaisia norminpurkutalkoita, kun jäsenyys pakotti vapauttamaan taloutta ja rajoittamaan esimerkiksi kansallisia maataloustukia.

Euroopan unioni kääntyi kuitenkin 2000-luvulla itseään vastaan. Valtio tuli takaisin unionin muodossa. Terrorismin vastainen sota, ilmastonmuutos ja monet muut hyvät asiat verukkeenaan EU lisäsi kaikenlaista sääntelyä.

Haastateltavien mukaan kokoomus meni tähän mukaan – ja samalla tavalla kun se meni jälkijättöisesti mukaan aikanaan YYA-liturgiaan, ja se oli viimeiseen saakka YYA-liturgian kannalla, on se nyt samalla tavalla EU-liturgian kannalla.

“Kuten Junckerit ja muut ovat osoittaneet, sut otetaan tällaiseksi harmittomaksi byrokraatiksi merkittävään asemaan, jos sulla on kritiikitön lähestymistapa”, vanhempi kokoomuslainen sanoo.

Aiemmin pienen valtion edustajalle oli kansainvälisessä politiikassa vain yksi mahdollisuus päästä todella korkealle: se pesti oli YK:n pääsihteeri.

“Nythän EU:sta on tullut pelkkä pienten valtioiden poliitikkojen egotrippi. EU on tullut houkuttelevaksi pienten maiden poliitikoille, ja sinnehän sua ei valita ellet sä ole EU-myönteinen.”

Nuorempi polvi on samalla kannalla. Kokoomuksen nuorten liitossa KNL:ssa 2010-luvulla vaikuttanut mies muistuttaa, että Jyrki Kataiselle oli sydämen asia saada kaikki tukipaketit Kreikkaan täysimääräisinä. Kun Katainen veti hallitusneuvotteluita keväällä 2011, hänellä oli jo näköpiirissä mahdollisuus siirtyä komissaariksi vuoden 2014 europarlamenttivaalien jälkeen.

“Se on systeemiin rakennettua korruptiota”, KNL-aktiivi täsmentää.

“Pitää muistaa, että kokoomus ajoi Suomen EU:hun. Ne sen käytännössä teki, ne sitä kannatti, siellä oli porukkaa jotka oli intohimoisesti sen puolesta. Se on vaikeaa myöntää, että ei tää nyt ollutkaan sitä mitä piti olla.”

KNL:n aktiivit olivat kaduilla jakamassa flaijereita, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Nyt se sukupolvi on tukevasti vallan kahvassa.

Kataisen moraalista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta harva on ymmärtänyt, että suurin osa poliitikoista, joille tulisi samanlaiset kannustinmekanismit omalle urakehitykselle, toimisi samoin, epäilee KNL-aktiivi.

“Eikä se tule muuttumaan niin kauan kuin meillä on moninkertaisesti kovapalkkaisemmat duunit Brysselissä, mihin pystyy menemään ilman kansanvaalia ja kohtuullisen turvalliseen virkaan, sen jälkeen kun on ensin taistellut vaaleissa neljän vuoden välein.”

Ajelehtiminen valtionhoitajapuolueeksi

Kaikkien haastateltujen mielestä kokoomus on menettänyt ajatuksen siitä miksi se on olemassa. Siitä on tullut vaalitaktinen puolue.

“Tujunen oli tietyllä tavalla vaikutusvaltaisempi kuin Katainen”, toinen haastattelemani Kokoomuksen nuorten liiton aktiivi kuvaa puolueen ajelehtimista vasemmalle.

Hänen mukaansa Katainen ja Tujunen halusivat saada kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi hinnalla millä hyvänsä. Puoluetta johdettiin ikään kuin yritystä, jonka liikevoitto on kannatusluku, ei se mitä saadaan aikaan.

Puolueen kenttä oli tyytyväinen, kun kuntasoa myöten saatiin “suojatyöpaikkoja”. Kuntavaalien voitto merkitsee kenttäväelle muun ohella suurta määrää lautakuntapaikkoja, joista saa kokouspalkkioita.

Kokoomus ei niinkään siirtynyt aatteellisesti vasemmalle kuin ajelehti sinne. Kun aate myytiin kannatuksen saamiseksi, se oli alkuun “vaaliteknistä naminamia”, mutta sitten kävi niin kuin usein käy: alettiin uskoa omaan propagandaan.

Vihreiden peesissä, median pelossa

Kaikki haastateltavat korostavat myös vihreiden merkitystä kokoomuksen kilpailijana. Vihreys koettiin 2000-luvun alussa nousevana megatrendinä, jossa kokoomuksen tulee olla mukana.

Asetelma on ollut erityisen korostunut Helsingissä, josta monet aatevirtaukset lähtevät maakuntiin. Poikkeuksellisen voimakas tämä ilmiö oli kevään kunnallisvaaleissa Helsingissä, kun pormestarivaaleista tuli kahden kauppa.

Vihreät ovat viime aikoina saaneet määrittelyvallan yhteiskunnallisiin ongelmiin, politiikan asialistaan ja sopiviin puheenaiheisiin. Se, joka ei itse pääse määrittämään, mistä puhutaan, pelaa koko ajan ikään kuin vieraskentällä. Jotkut kokoomuslaiset ovat yrittäneet profiloitua esimerkiksi “järkivihreiksi”, mutta on vaikea voittaa kilpailevaa puoluetta sillä politiikan agendalla, jonka omistajaksi kilpailija mielletään.

Punavihreitä ja arvoliberaaleja näkemyksiä suosiva media luo sallittujen mielipiteiden sfäärin, joiden ulkopuolelle jäävät mielipiteet mielletään yleisesti ääriajatteluksi. Jos ajattelu ei pysy tässä mielipidekäytävässä, se leimataan ääriajatteluksi.

Politiikan tutkijat puhuvat niin sanotusta Overtonin ikkunasta. Uusi ajatus on usein ensin radikaali, sitten ehkä periaatteessa juuri ja juuri hyväksyttävissä. Kun sitä aletaan pitää järkevänä, se on ikkunan sisäpuolella. Menestyvä ajatus tulee suosituksi ja lopulta vallitsevaksi lainsäädännöksi.

Vastaavasti itsestäänselvyydet voivat vähitellen tulla kyseenalaistetuksi. Se, mikä oli vielä hetki sitten lainsäädäntöä, saattaa tänään olla hieman vanhanaikaisena pidetty käytäntö ja huomenna vain radikaalisti taantumuksellisten kannattama juttu.

Vaihtoehtomedian noususta huolimatta kokoomus näyttää pelkäävän valtamediaa.

“Meillä älymystö, tietyt piirit, hallitsevat keskustelua. Meillä on kokoomusjohtoinen hallitus mutta ne ei uskalla tehdä kokoomusarvojen mukaista politiikkaa. Yleisellä sallitulla mielipiteellä hallitaan sitä hommaa, ei oo mitään väliä kuka johtaa sitä hallitusta”, entinen KNL-aktiivi sanoo.

Korjausliike syntyy

Kataisen tilalle varasijalta eduskuntaan vuonna 2014 noussut Elina Lepomäki edusti viime vuoden puheenjohtajakisassa paitsi huomattavasti oikeistolaisempaa talousnäkemystä kuin kilpakumppaninsa Alexander Stubb tai varsinkaan Petteri Orpo, myös kriittisempää suhtautumista yhteisvaluuttaan ja humanitaariseen maahanmuuttoon.

Kokoomuksen oikealla puolella ei ole 1990-luvun nuorsuomalaisten jälkeen ollut kilpailevaa puoluetta, joka estäisi kokoomusta liukumasta liian pitkälle vasemmalle. Kokoomuksen puolueliitin merkittävin oikeistolainen kriitikko on 2000-luvulla ollut nuorisojärjestö KNL. Se otti kantaa tasaveron puolesta vuonna 2005 ja Wille Rydmanin kaudella vuodesta 2009 alkaen KNL profiloitui myös maahanmuuttokriittiseksi ryhmäksi.

Nuorten kapina tyrehtyy

Toinen kokoomusnuorissa vaikuttanut haastateltava selittää, mikä oli KNL:n idea puolueen tervehdyttämiseksi.

“Koko meidän toiminta perustui siihen, että luodaan vahva oikeistoblokki ensin nuoriin, sitten laitetaan sieltä tosi vahvasti ideologisia kansanedustajia, jotka uskaltaa ajaa omia mielipiteitään, ja sen jälkeen ruvetaan hankkimaan koalitiota kokoomuksen eduskuntaryhmästä. Sitten jossain vaiheessa voitaisiin ajaa “oikeasti kokoomuslaista politiikkaa”.

Oikeistolaisia kokoomusnuoria nousikin eduskuntaan 2015 vaaleissa peräti kolme peräkkäistä puheenjohtajaa. Wille Rydman, Antti Häkkänen ja Susanna Koski. Lisäksi pitkälti samanlaiset arvot jakava Elina Lepomäki, joka oli noussut eduskuntaan edellisenä kesänä varasijalta, valittiin nyt suoraan.

Suunnitelma kuitenkin kaatui, osaksi Orpon valintaan.

“Stubb antoi oikeistolaisen porukan toimia niissäkin asioissa missä se ei ollut samaa mieltä. Meidän kanssa se toimi hyvin kun me vastavuoroisesti ei missään vaiheessa yritetty vetää siltä mattoa alta toisin kuin noi kaikki muut kaverit.”

“Mutta sitten hävittiin se puheenjohtaja, ja myöhemmin hävittiin KNL”, liiton entinen aktiivi selittää. Ei nuorten liitto sentään aatteellisesti vasemmalle ole mennyt. Mutta se ei enää uskalla haastaa emopuoluettaan asioissa, jotka media on määritellyt tabuaiheiksi.

“Se ei ole enää sellainen mielipidejohtaja, joka ajaisi sitä Overtonin ikkunaa johonkin suuntaan ja yrittäisi muuttaa mielipideilmastoa. Kyllä se nuorisoliitto, jolla on jotain vaikutusta, on ollut jo muutaman vuoden perussuomalaiset nuoret.”

Vaikka kokoomus on hallituksessa ilman Sdp:tä, ei Sipilän hallitus ole saanut oikein mitään kokoomuslaista aikaan. Työmarkkinoita ei ole uudistettu. Haastateltavien mukaan Orpo on luonteeltaan perusvarovainen, eikä eduskuntaryhmästäkään ole tullut painetta kokoomuslaisemman politiikan suuntaan.

Tosin jotkut pitävät Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta vielä kokoomustakin suurempana syypäänä siihen, että Suomessa ei ole uudistettu työmarkkinoita. SAK ja EK ovat samassa veneessä: ilman työehtosopimusten yleissitovuutta ne ovat tarpeettomia. Ja moni kokoomuslainen myös aidosti uskoo “sosiaaliseen markkinatalouteen”, joka on ollut yksi EU:n trendeistä 2000-luvulla aiemman markkinahenkisyyden jälkeen.

Eduskuntaan reippailla kannanotoilla nousseet entiset kokoomusnuoretkin ovat nyt yhtä vaisuja ja mitäänsanomattomia kuin kaikki muutkin kansanedustajat. Jo viiden, kuuden kansanedustajan klikki voisi vaikuttaa päätöksentekoon.

“Aika paljon älyttömiä juttuja ajetaan sieltä johdosta päin, josta kenttä ei ole samaa mieltä – jota eduskuntaryhmä voisi vastustaa. Jos sä yksin vastustat, sen jälkeen sä olet paitsiossa, mutta jos siellä on kolme neljä tyyppiä, sekin riittää. Niitä voisi olla kuusi seitsemän, jotka aina välillä ilmoittaa, että neuvotellaas tää uusiksi”, entinen nuorisoaktiivi ehdottaa. “Niitä ei voisi sivuuttaa, vaan niiden kanssa olisi pakko neuvotella.”

Voiko kokoomus palata juurilleen?

KNL-aktiivit uskovat, että edessä on vaalitappioita, ja Orpo istuu vain yhden kauden, maksimissaan kaksi. Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi voi myös luoda uuden kilpailuasetelman. Silloin perussuomalaiset voisivat saada takaisin selkeän vision, kun taas valtionhoitajapuolueeksi jämähtäneeltä kokoomukselta se on puuttunut jo pitkään.

Orpon seuraajaa haetaan jo. Lepomäki pelasi itsensä paitsioon. Erilaisia klikkejä on ainakin europarlamentaarikko Henna Virkkusen, ulkomaankauppa- ja kehitysminsiteri Kai Mykkäsen ja toukokuussa oikeusministeriksi nousseen Antti Häkkäsen takana.

Haastattelemani KNL-aktivistin mukaan Häkkänen tuki puheenjohtajakisassa julkisesti Orpoa, vaikka aatteellisesti kannatti Lepomäkeä. Oikeusministerin ensimmäiset ulostulot viittaavat siihen, että Häkkäsellä olisi eniten potentiaalia kokoomuksen uudistamiseen perinteisempään suuntaan.

 

Marko Hamino

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Jatkoa edelliseen juttuun...

20/6/2017

Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa spontaanien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole laskenut vuoden 2015 vyöryä edeltävälle tasolle. Suomi on ainoa pohjoismaa, joka osallistuu täysimittaisesti turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin Italiasta ja Kreikasta.

Muista pohjoismaista Tanska on lopettanut kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan spontaanien tulijoiden suuren määrän vuoksi. Kuitenkin Tanskaan tuli sekä vuonna 2015 että sen jälkeen vähemmän spontaaneja hakijoita kuin Suomeen.

Suomi on myös ainoa pohjoismaa, joka myöntää kansainvälistä suojelua neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jopa Ruotsi myöntää toissijaista suojelua vuodeksi kerrallaan. Lisäksi Suomi on ottanut käyttöön vähemmän EU-direktiivin sallimia perheenyhdistämisen ehtoja kuin muut pohjoismaat.

Ei ole yllättävää, että myös viime vuonna 6000 turvapaikkashoppailijaa käveli muiden pohjoismaiden läpi Suomeen.

Vastuullinen linja näyttää jatkuvan.

Jussi Halla-aho

puoluejohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuoleman suudelma

20/6/2017

Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi nostaa kolmellasadalla 1 050:een, kun pakolaiskriisin kriittinen vaihe on ohi ja turvapaikanhakijoiden määrä laskenut selvästi, puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi kokoomuksen tilaisuudessa Helsingissä. Orpon mukaan korotus ei olisi suuri, mutta kyseessä olisi merkittävä ele.

Muutos olisi Orpon mukaan hallitusohjelman mukainen, koska ohjelman mukaan pakolaiskiintiön tulee olla samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750–1050.

Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset ovat olleet hallitukselle hankala asia, koska perussuomalaiset on vaatinut maahanmuuttopolitiikkaan tiukennuksia.

Nyt perussuomalaiset on hajonnut kahtia ja hallituksessa jatkaa 20 soinilaisen Uusi vaihtoehto -ryhmä.

Orpo kiisti, että hänen ehdotuksensa olisi testi soinilaisille.

– Ei ole testi heille. Meillä on puhuttu maahanmuuttokriisin alusta asti, että paras tapa olisi auttaa ihmisiä paikan päällä kotimaissaan. Tai ottaa sieltä ihmisiä, jotka ovat kovimmassa hädässä, ja heidän ei tarvitsisi henkensä kaupalla kulkea salakuljettajien kyydissä tai Välimeren yli.

– Kun meillä tilanne on helpottanut, ja Suomeen ei tule enää hakeudu sellaisia määriä turvapaikanhakijoita, nyt meillä olisi mahdollisuus ottaa enemmän kiintiöpakolaisia. Määrä ei kuitenkaan ole huimaava. Minusta se olisi ele ja ihmisyyden puolesta tehty teko. Tämä ei ole testi, tämä on kokoomuksen näkemys ja asioita hallituksessa keskustellaan, Orpo perusteli ehdotustaan.

Kuinka iso rähäkkä 300 kiintiöpakolaisesta saadaan aikaiseksi?

- Jos vältetään niitä rähäköitä. Keskustellaan ja toivottavasti löytyy hyvä ratkaisu. Viittasin hallitusohjelmaan. Siellä lukee, että kiintiöpakolaisten määrä pidetään nykyisten vuosien tasolla.

– Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, lukemat olivat 750–1050. Tänä vuonna määrä on 750, joten hallitusohjelman perusteella voimme kyllä nostaa sen 300:lla, Orpo laskeskeli.

Orpon mukaan kiintiöpakolaisten määrän nostamisesta ei ole hallituksessa tarkemmin keskusteltu.

– Matkan varrella on käyty keskusteluja ja todettu, että tämä tilanne maahanmuuton ja turvapaikanhaun osalta on ollut kesken. Haluan vain tukea sisäministeri Paula Risikon hyvää esitystä siitä, että olisi syytä nostaa harkintaan, että voisimmeko tässä tehdä inhimillisen teon, Orpo totesi.

Lähde: Suomalaiset mediat

Samana päivänä, kun hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 104-85, valtiovarainministeri Petteri Orpo ryhtyi toimimaan pakolaiskiintiössä ja haluaa nostaa Suomen osuutta. Ovatko Uuden vaihtoehdon puheenjohtaja Simon Elo ja taustavaikuttaja ulkoministeri Timo Soini takuumiehenä?

Nyt ollaan jännän äärellä. On mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan Uuden vaihtoehdon pakolais- ja turvapaikkapoliittinen linja. Suostuuko ryhmä Orpon esitykseen vai täräytetäänkö nyrkkiä pöytään.

Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa.

Se tulee olemaan Soinille ja hänen joukkiolleen kuolemansuudelma.



0 kommenttia          Bookkaa tämä

A-studio

20/6/2017

Perussuomalaisista irtautuneen Uuden vaihtoehdon eli Sinisen tulevaisuuden johtaja Simon Elo syytti A-studiossa puolueen hajoamisesta Halla-ahoa puoluekokouksessa äänestäneitä.

Simon Elo (st) kertoi tänään johtamansa Siniseksi tulevaisuudeksi nimetyn eduskuntaryhmän keskustelleen arvoista. Elon mukaan Sinisen tulevaisuuden arvot ovat, että jokainen ihminen ja jokainen elämä on tärkeä. Elo korosti myös usein kuultua “nollatoleranssia rasismille”.

Elo ei kuitenkaan halunnut vastata suoraan kysymykseen siitä, miten hän voi arvoiltaan niin voimakkaasti poiketa Jussi Halla-ahosta, kun on kuitenkin itsekin kannattanut tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Perussuomalaisten uusi ryhmänjohtaja Leena Meri muistutti Halla-ahon nostaneet nuorta Simon Eloa näkyviin asemiin.

Lopulta Elo totesi, että ongelma ei ole Halla-aho itsessään, vaan “ne tahot, jotka ovat Halla-ahon valinnan takana”.

– Tässä on puututtu laillisen puolueen demokraattiseen puoluekokoukseen, jäsenistö on valinnut puheenjohtajan, Meri muistutti. – Siis meidän vuosikausia torilla seisoneet ihmiset!

Meri toivoi, ettei väheksyttäisi puolueen jäsenistöä, joka puheenjohtajavalinnat todellisuudessa teki. Hän ei ymmärtänyt entisten puoluetovereiden ja hallituskumppaneiden puheita puolueen dramaattisesta muuttumisesta yhdessä kokouksessa.

– Kyllä se, anteeksi, kuulostaa keksityltä. Ohjelmat ja arvot ovat samat. Ei me olla voitu kahdessa päivässä muuttua.

Meri pitää puolueen hajoamista pahana kolauksena suomalaiselle demokratialle. Häneen yhteyttä ottaneet ovat ihmetelleet, miten hallituksessa voi olla puolue, jota ei ole kukaan äänestänyt.

– Minulta lakimiehenä on kysytty, miten tämä voi olla mahdollista.

Marko Hamilo

Suomen Uutiset

1 kommentti          Bookkaa tämä

Eduskunta tänään

19/6/2017

Kun perussuomalaiset viikko sitten lauantaina valitsivat Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi ja kolme muuta  kepulle ja kokoomukselle sopimatonta poliitikkoa varapuheenjohtajiksi, edessä oli hallituskriisi.

Keskusta ja kokoomus ilmoittivat viime viikon maanantaina, että hallitus hajoaa ja yhteistyötä perussuomalaisten kanssa ei jatketa. Pääministeri Juha Sipilä oli jo autossa Kultarannan porteilla, kun hallituskriisi laukesi. Perussuomalaisista erosi 20 kansanedustajan Uusi vaihtoehto –ryhmä ja hallitus päätti jatkaa entisellä ohjelmallaan ja entisillä ministereillään.

– Tämä oli härski näytelmä. Kulisseissa oli jo pidempään juoniteltu operaatiota. Jussi Halla-ahon kutsuminen hallitusneuvotteluihin oli pelkkä näytelmä. Vedottiin höpöhöpö-verukkeisiin, jotta perussuomalaisista päästiin eroon, perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sanoi.

Uusi vaihtoehto -ryhmä aikoo perustaa uuden yhdistyksen, josta aiotaan luoda myös puolue. Sen nimi on Sininen tulevaisuus.

– Toivotamme ministeri Sampo Terholle ja kumppaneille mukavaa hallitustaivalta Sipilän ja Petteri Orpon peukalon alla. Muistakaa totella kiltisti, niin kiiltävä musta auto odottaa huomennakin, Huhtasaari piikitteli.

Huhtasaari arvosteli puheenvuorossaan myös presidentti Sauli Niinistöä.

– Vallanhimoiset ihmiset asettavat itsensä muiden yläpuolelle. Päättäjät ovat heille oikeita, mutta jäsenistö väärä. Hurskasteluun on osallistunut uuden vaihtoehdon lisäksi myös muita. Jopa tasavallan presidentti sortui tähän.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Pauli Vahteralla on asiaa

18/6/2017

"Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo puhuivat kauniita sanoja ihmisarvosta perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. Heidän käsityksensä ihmisarvosta on parempaa kuin uuden puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. Kattaako ministerien globaali ihmisarvokäsitys myös libanonilaisten kristittyjen ihmisarvon?

Mutta mitä heidän ihmisarvonsa on, se on jäänyt epäselväksi sanojen pyörittelyksi. Kun he eivät osaa selittää ihmisarvokäsitystään, on kansalaisen tehtävä omat päätelmänsä. Erot voidaan pelkistää siten, että Halla-aho ei halua haitallista humanitääristä maahanmuuttoa Suomeen.

Sipilä ja Orpo pitävät tällaista tavoitetta sopimattomana. Kumpikin ministereistä on sitä mieltä, että kaikilla on oikeus tulla Suomeen turvapaikanhakijana, ja jäädä tänne. Kokoomuksen ja keskustapuolueen kaiken hyväksyväksi apuministeriksi jäävä Timo Soini on näköjään samaa mieltä.

Migrin tekemä turvapaikkahaastattelu on samanlaista teatteria kuin Sipilän, Orpon ja Halla-ahon neuvottelu hallituksen jatkamisesta. Sipilä oli niin innoissaan tulijoista, että hän lupasi oman asuntonsa heidän kodikseen.

Hallitus ei ole käytännössä tehnyt mitään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamiseksi kotimaahansa vapaaehtoisesti palaavien lentoja lukuunottamatta. Se on tulkittava niin, että kaikki saavat tulla ja kaikki halukkaat saavat jäädä. Etenkään murhiin ja muihin väkivaltarikoksiin syyllistyneitä ei palauteta, koska he voivat kotimaassaan saada kuolemantuomion. Jos ISIS saadaan tuhotuksi, tappajia ja murhamiehiä Suomessa tulee riittämään."

Paulin kirjoitus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Näin se tehtiin

18/6/2017

Tasan kuukautta ennen puoluekokousta kokoomuslaiset viestittivät hallituksessa perussuomalaisten hallitusedustajille, että Petteri Orpo ei tekisi hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.

Asia tehtiin hallituksessa perussuomalaisille selväksi. Ensimmäistäkään kirjallista dokumenttia asiasta tuskin on olemassa, koska politiikassa kaikkein herkimmät asiat kerrotaan vain suullisesti.

Kokoomuksen ratkaisusta hylätä Halla-aho on kuitenkin olemassa päiväkirjamerkintä hallituslähteellä.

Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue oli alkanut muutamaa päivää aiemmin (lauantaina 6.5.) Tampereella. Sen jälkeen perussuomalaisten johdossa tehtiin analyysi, että Halla-aho todennäköisesti voittaisi Sampo Terhon Jyväskylän puoluekokouksessa.

Aluksi kyse oli henkisestä valmistautumisesta, joka toukokuun loppuun mennessä vahvistui tahtotilaksi, että jotain olisi tehtävä, jos Halla-aho voittaisi.

Hallituksessa eri toimintavaihtoehdoista keskustelivat niin perussuomalaiset, kokoomuslaiset kuin keskustalaisetkin. Aktiivisimpia keskusteluissa olivat perussuomalaisten ja kokoomuksen sisäpiirit, mutta myös keskustalaiset, pääministeri Juha Sipilä mukaan lukien, olivat tietoisia mahdollisuudesta, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautuisi kahtia.

Perussuomalaiset hahmottelivat toukokuussa mielessään, ketkä 20 kansanedustajaa voisivat muodostaa soinilais-terholaisen eduskuntaryhmän, jos pelastusrengasta tarvittaisiin.

Osa rajattiin heti ulos

Kartoitus tehtiin sen perusteella, kenet arvioitiin kriittisimmässä paikassa eli varsinaisessa toteutusvaiheessa kaikkein luotettavimmiksi.

Ulos rajattiin ryhmän yhdeksän kansanedustajaa: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio. Yhdeksikkö oli allekirjoittanut maaliskuun lopussa tiedotteen, jossa he vaativat hallitusta kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa. Heille ei missään olosuhteissa hiiskuttaisi asiasta.

Perussuomalaiset laskivat hallituksessa, että uudessa ryhmässä pitäisi olla vähintään 20 kansanedustajaa, jotta se olisi Sipilälle ja Orpolle kiinnostava yhteistyötaho.

Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltillinen enemmistö heittäisi halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisi puolueesta. Tämä olisi mahdollista siinä tilanteessa, että perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto jäisivät soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi.

Samalla ymmärrettiin, että toinen vaihtoehto olisi poliittisesti raskain: enemmistön eroaminen eduskuntaryhmästä ja sen jälkeen uuden puolueen perustaminen.

Äärimmäiseen vaihtoehtoon alettiin valmistautua, koska soinilais-terholaiset pitivät Halla-ahon turvapaikanhakijoista käyttämää retoriikkaa rasistisena ja tulivat toukokuun alkupuolella siihen johtopäätökseen, että toimiminen Halla-ahon johtamassa puolueessa ei ollut heille vaihtoehto.

Halla-aho kuvaili Tampereen puheenjohtajatentissä maahanmuutosta Lapissa käymiään keskusteluja seuraavasti:

– Kyse ei ole pelkästään esteettisestä haitasta oman kylän raitilla, vaan kyllä ihmiset näkevät, että tässä kyse on kansakunnallisesta ongelmasta ja kansantaloudellisesta ongelmasta, Halla-aho sanoi 6. toukokuuta Tampereella.

Avoimen rasistista "esteettinen haitta" -viittausta on kuvailtu hallituslähteistä viimeiseksi sinetiksi Halla-ahon torjumiselle.

Timo Soinin luotetuille sekä hallituksen keskustalaisille ja kokoomuslaisille tuli hätä: hallitus ei saisi kaatua Halla-ahoon.

Soinin raju reaktio oli viesti

Lännen Media uutisoi lauantaina 3. kesäkuuta, että Suomen hallituksessa käytiin vakavia keskusteluita siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. LM kertoi samalla, että kokoomus ei suostu hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman puolueen kanssa.

Lue lisää:

Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle

"Kokoomuksen siirron jälkeen pääministeri Sipilän olisi muutettava hallituspohjaa. Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Sipilän hallitus voisi helposti jatkaa työskentelyään, koska keskustalla on 49 ja kokoomuksella 37 kansanedustajaa. Koossa olisi valmis enemmistöhallitus", uutisessa kerrottiin.

Touko-kesäkuun vaihteessa hallituksessa keskusteltiin asiasta, ja sitä pidettiin varasuunnitelmana. Keskusteluissa oli myös ulkoministeri Soinin ja muiden perussuomalaisten ministereiden jatkaminen tehtävissään.

Alustava suunnitelma sopi kaikille, koska kokoomuslaiset ja keskustalaiset hyötyisivät perussuomalaisten halkeamisesta kahtia ja koska maltillisilla perussuomalaisilla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa pelastaa asemaansa hallituksessa.

Soinin hätkähdyttävän raju blogiteksti oli tarkoitettu horjuttamaan suuren yleisön ja ennen kaikkea tiedotusvälineiden uskoa siihen, että mistään tällaisesta olisi puhuttu hallituksessa.

Soini tiesi uhraavansa maineensa.

Kun Halla-aho nousi perussuomalaisten puheenjohtajaksi, pelastussuunnitelma päätettiin toteuttaa. Marssijärjestys eteni siten, että soinilais-terholaisten sisäpiiri piti koko ajan Sipilän ja Orpon tietoisina käänteistä.

Tarkkaan mietitty lista edustajia mukaan

Operaatio ja hallituksen jatkaminen ilman eronpyyntöä ei olisi välttämättä onnistunut, ellei asiaa olisi hallituksessa pohjustettu ja suunniteltu siitä keskustelemalla. Mielikuvat tai väitteet siitä, että asia olisi ollut improvisoitu, eivät Lännen Median lähteiden mukaan vastaa todellisuutta.

Esimerkiksi Halla-ahon ja Sipilän tapaaminen maanantaina 12. kesäkuuta oli poliittista teatteria, joka kaikkien piti näytellä kunnialla. Myös Sipilä oli hyvissä ajoin linjannut, että keskusta ei arvojensa takia tekisi hallitusyhteistyötä Halla-ahon kanssa.

Sunnuntaina, Halla-ahon valinnan jälkeisenä päivänä, soinilais-terholaisten ytimellä oli valmiina 20 kansanedustajan lista. Sillä olleita nimiä alettiin tavoitella puhelimitse. Soini, Terho ja Jussi Niinistö pysyivät ryhmän muodostamisen käytännön toteutuksesta sivussa.

Lisäksi toteuttajilla oli listallaan kahdeksan mahdollista perussuomalaisten kansanedustajaa uuteen ryhmään ja puolueeseen. Lopulta kävi niin, että 20 alkuperäisen nimen listalta putosi pois kaksi nimeä, joita ei yhteydenoton jälkeen enää voitu harkita perustajajäseniksi. Kaksi korvaavaa nimeä saatiin kahdeksan mahdollisen nimen listalta.

Esimerkiksi kansanedustaja Veera Ruoho oli pakko jättää alkuvaiheen toteutuksen ulkopuolelle, vaikka hänet tiedettiin Halla-ahon vastustajaksi. Ruoho oli saanut eduskuntaryhmältä varoituksen äänestettyään hallintarekisterilakia vastaan. Pienintäkään riskiä ei myöskään suunnitelman toteutusvaiheessa ollut mahdollista ottaa, vaikka Ruoho sittemmin on mielellään hyväksytty Uuden vaihtoehdon jäseneksi.

Maanantaina kaikki oli valmista

Maanantaina Uva-ryhmä oli koossa, ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli antamiensa lausuntojen valossa tietoinen siitä, että hallitus ei ollut kaatumassa.

– Hallituksella ei ole nyt sellaisenaan ollen enää jatkomahdollisuuksia. Puhuin juuri pääministeri Sipilän kanssa.

– En enteile nyt mitään vaihdoksia todellakaan, Niinistö esimerkiksi sanoi toimittajille Kultarannassa. Poistuessaan tiedotustilaisuudesta presidentti letkautti paljon puhuvasti:

– Ei muuta kuin lehmänkauppoja tekemään.

Lähde: Aamulehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2017 (18)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com