Hoivakodit kieltäytyvät laittamasta vanhuksille kuulolaitetta maksutta – Vapaaehtoiset ällistyivät: "Se veisi 30 sekuntia"

– Hoitolaitoksissa hoitajat kieltäytyvät laittamasta kuulolaitteita vanhusten korviin, sanoo tuohtunut Aija Silenius Keski-Uudenmaan Kuulo ry:ltä.

– Koska se ei kuulu heille. Ja aikaa siihen menisi puoli minuuttia, yhdistyksen sihteeri Arja Virolainen jatkaa pyöritellen päätään.

Yhdistyksen kuuloauto kiersi elokuussa Keski-Uudellamaalla ja halukkaat saivat testata oman kuulonsa sekä kuulolaitteen tarpeensa.

– Nurmijärvellä luoksemme tuli taksilla todella huonosti liikkuva nainen vaihtamaan kuulolaitteeseen patterin ja letkun ihan vain sen takia, että sitä ei tehdä hänen vanhainkodissaan, Virolainen ihmettelee.

– Tämä on ikärasismia. Yksi asiakas soitti meille viikko sitten, että erillistä maksua vastaan kuulolaite kyllä laitetaan, pöyristelee Silenius.

Virolaisen mukaan kyse on vanhusten laiminlyönnistä.

– Järkikin sanoo, että kuulolaite, joka on myönnetty vanhukselle, pitäisi hoitaa siinä paikassa, jossa hän asuu, hän sanoo.

Yhdistyksen puheenjohtajan Olavi Taipaleen mukaan heikkokuuloisuus saattaa aiheuttaa jopa muistisairauksia.

– Muisti pysyy kunnossa, kun kuulee elämän ääniä. Huonon kuulon takia voi dementoitua, se on tutkittu asia, Taipale sanoo.

Kuuloautolle oli viime sunnuntaina suunnannut kahdeksankymppinen Kaija Simo, joka on huomannut kuulonsa heikentyneen televisiota katsellessa.

– Olen joutunut koventamaan ja koventamaan äänenvoimakkuutta. Ennen se oli kahdeksan, nyt neljätoista, hän huokaa.

– Naapurista kuulen kaikki rasahdukset, mutta kun olen katsonut Salkkareita, niin varsinkaan naisten puheesta en saa selvää, hän jatkaa ihmetellen.

Olavi Taipale selvittää, että Simolla on heikentynyt nimenomaan korkeiden taajuuksien kuuleminen, mikä on normaalia ikäkuulolle.

Kuulon heikkeneminen on hänen mukaansa yksilöllistä, mutta yleensä se alkaa 50 ja 70 vuoden välillä.

Aija Sileniuksen mukaan huonokuuloisuutta tunnistetaan liian vähän.

– Mäntsälässä oli 90 kävijää ja 16:lla oli normaali kuulo, Silenius päivittelee.

Kävijät olivat hänen mukaansa 60–80-vuotiaita.

Silenius uskoo, että kuulolaitteen käyttäminen ehkäisee kuulon heikkenemistä myöhemmin.

– Se on aina parempi, mitä aikaisemmin sen saa, Taipale sanoo.

Ongelma on yhdistysten jäsenten mukaan siinä, että kuuloa ei välttämättä testata terveyskeskuksessa.

– Lääkäri saattaa puolen metrin päästä sanoa, että hyvinhän sinä kuulet.

Lähde: Helsingin uutiset

Kun valta alkaa horjua, se kiristää otetaan. Poliittiset oikeudenkäynnit perussuomalaisia poliitikkoja vastaan ilmeisesti jatkuvat, sillä poliisi ihan viran puolesta epäilee nyt myös kansanedustaja Sebastian Tynkkystä ”kiihottamisesta kansanryhmää” vastaan.

Tekevät siis Tynkkysen kanssa kaksoisvirheen. Se on Duponteilta ihan ymmärrettävää, sillä eiväthän he muutoin olisi tehneet virhettään ensimmäistäkään kertaa!

En aio sen kummemmin perustella, miksi poliitikkojen kurittaminen heidän mielipiteistään on rikos kansanvaltaa, vapaata yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisen totuuden etsintää vastaan. Olen tehnyt sen jo.

Syytteitä nostaneet perusoikeusfundamentalistit ja ihmisoikeuslegalistit eivät näytä ymmärtävän, että ei ole tuomarien asia päättää, mitä ihmiset saavat ja voivat ajatella tai sanoa.

Asioista pitäisi päättää poliittisissa prosesseissa, jolloin kysymykset kuuluisivat kansalaisyhteiskunnassa ratkaistaviksi, aivan niin kuin Geert Wildersin puolustajaksi ryhtynyt Leidenin yliopiston oikeustieteen professori Paul Cliteur sanoi vuonna 2017 valmistuneessa dokumenttiohjelmassa (TV1:n Ulkolinja 9.3.2017, kohta 36:00):

”Kun poliitikkoja tuomitaan julkisesti esitettyjen mielipiteiden takia, on vaarana, että julkisesta keskustelusta tulee mahdotonta. Poliitikkojen ei pitäisi joutua miettimään kaikkea sanomaansa etukäteen oikeustoimien varalta. Loppujen lopuksi äänestäjät arvioivat poliitikkojen näkökulmien ja mielipiteiden oikeellisuuden. Jos mielipiteet eivät miellytä, ääniä ei tule. Se on normaali toimintatapa demokratiassa. Se on muuttumassa tällaisten tuomioiden takia.”

Tunnetun hollantilaisen oikeusfilosofin toteamuksessa ei ole mitään muuta erikoista kuin että sen sanoi professori. Vastaava ei olisi mahdollista Suomessa, vaan sitä pidettäisiin ”tieteellisesti perustelemattomana populismina”.

Samalla kun valtiopäivämies Sebastian Tynkkystä ja Juha Mäenpäätä viedään kuin sikaa korvasta, on poliisilla noin 2000 seksuaalirikosepäilyä tutkimattomiksi tuomittuina pöytälaatikoissaan.

Ja vihreä ministeri Maria Ohisalo haluaa kätilöidä lisää poliiseja ”vihapuheen hillitsemiseksi”. Hän on huolissaan Isis-morsianten kohtalosta ja haluaa lisää turvapaikkashoppailua Suomeen. Jälkimmäisestä aiheesta Tytti Salenius kirjoittikin erinomaisen analyysin.

Iltalehden mukaan sisäministeri Ohisalo pullautti maanantaina kannan, että ”turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle”. Tämä ei pidä missään tapauksessa paikkaansa, vaan on asioita tuntemattoman Ohisalon suusta silkka vale.

Totuus asiassa on yksiselitteinen. Sen on todennut muun muassa Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Helsingin Sanomien jutussa ”Asiantuntija arvioi Trumpin aikeita suitsia muslimien tuloa Yhdysvaltoihin: Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle” (25.1.2017) Koskenniemi toteaa, että

”[…] valtiot saavat itse päättää, keiden ne antavat maaperälleen saapua. Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle.”

Asia on todellakin juuri näin, eikä Ohisalolla pitäisi olla asiaan nokan koputtamista.

Koskenniemen lausunto on vuodelta 2017, eikä myöskään 16.5.2016 voimaan astunut ulkomaalaislain huononnus ole tuonut tähän asiaan muutosta.

Lakia muokattiin tuolloin niin, että turvapaikanhakija on voinut saada oleskeluluvan ”humanitaarisen suojelun perusteella”. Jos turvapaikanhakija ei ole täyttänyt turvapaikan eikä toissijaisen suojelun kriteerejä mutta hän ei ole voinut palata kotimaahansa kehnon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi, on hänelle voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

Tämä kurja säädös on tarkoittanut käytännössä vain sitä, että hylkäävän turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttaminen on nykyään entistä vaikeampaa, sillä lainmuutoksen myötä kotimaahan paluun mahdollisuuksien arvioiminen jätettiin turvapaikanhakijoiden oman harkinnan varaan.
Tätä kautta palautettaviksi määrätyt voivat jatkaa oleskelua maassa humanitaarisen suojelun perusteella, mikäli he ilmoittavat paluun kotimaahan olevan omasta mielestään mahdotonta.

Myös juristikansanedustaja Ben Zyskowicz joutui kinaamaan kyseisen lainkohdan sisällöstä vihreiden Emma Karin kanssa Ylen vaalikeskustelussa, jossa olin itsekin mukana perussuomalaisena 8.4.2019. Lopulta Zyskowiczille ja Karille syntyi asiasta kovasanainen mutta tulokseton riita studion takatilassa.

Monet muut maat toimivat asiassa Suomen hallituksia järkevämmin. Esimerkiksi Norja on aloittanut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden palautukset ja on palauttamassa kotikonnuilleen 1600 somalia maan turvallisuustilanteen parannuttua.

Suomessa vain me perussuomalaiset ajamme ohjelmissamme myös palautusten käynnistämistä heti, kun lähtömaiden olot sallivat. Tietoa asiasta löytyy puolueemme Maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta.

Jukka Hankamäki

filosofian tohtori

valtiotieteiden tohtori

Kesäkuussa 2019 kadonneen 21-vuotiaan somerolaisen Milla Arosen katoamista tutkitaan henkirikoksena. Keskusrikospoliisi ja Lounais-Suomen poliisilaitos ovat tutkineet Arosen katoamista sen jälkeen, kun hänestä on omaisten toimesta 11. kesäkuuta tehty katoamisilmoitus. Tutkinnan perusteella Aronen ei ole kadonnut omasta tahdostaan.

Arosesta ei ole saatu havaintoja lauantain 8. kesäkuuta jälkeen, jolloin hänet on nähty Someron keskustassa kotipihallaan. Asiaa selvitettäessä on tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella on syytä epäillä Arosen joutuneen henkirikoksen uhriksi 8.–9. kesäkuuta 2019.

Keskusrikospoliisi on edelleen kiinnostunut havainnoista, jotka liittyvät Milla Arosen liikkeisiin 7. kesäkuuta 2019 jälkeen. Aronen on noin 165 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan hoikka. Arosella on pitkät mustat hiukset ja tatuointeja. Katoamisajankohtana Aronen oli pukeutunut todennäköisesti tummiin vaatteisiin ja kenkiin, joissa on pinkkiä väriä.

Lisäksi poliisi pyytää katoamisviikonlopulta havaintoja Arosen käyttämästä autosta. Arosen auto on vuosimallin 2001 Volkswagen Golf, rekisterinumeroltaan KPJ-506.

Havaintoja pyydetään myös katoamisviikonlopulta Someron alueella liikkuneesta hopeisesta vuosimallin 2003 Volvo V70 -farmariautosta, jonka kyydissä Aronen on mahdollisesti katoamisajankohtana ollut.

Havaintoja voi toimittaa poliisille numeroon 050 456 4903 tai sähköpostitse rikosvihje.krp@poliisi.fi.

KUVAT:

Milla Aronen

Ajoneuvo KPJ-506 (Arosen omistama VW Golf)

Ajoneuvo, jonka kyydissä Aronen on mahdollisesti ollut katoamisajankohtana (Volvo V70)

Lähde: Poliisi

Perussuomalaisten kansanedustajan Jenna Simulan mukaan keskustan kriisi oli näkyvästi esillä Oulun alueen vaalikeskusteluissa.

Oulun vaalipiirin mahtipuolue keskusta koki kevään eduskuntavaaleissa rajun pudotuksen, kun puolueen äänisaalis suli 31,4 prosentista 20,6 prosenttiin. Vuoteen 2015 verrattuna keskusta menetti kolmasosan vaalipiirin kansanedustajistaan.

Muutoksen suurin voittaja oli perussuomalaiset, jonka kannatus nousi 4,5 prosenttiyksikköä 19,7 prosenttiin.

Kevään vaaleissa äänivyöryn saanut PS:n kansanedustaja Jenna Simula (ps) kertoo nähneensä tuloksesta ennusmerkkejä pitkin kevättä. Hänen mukaansa keskustan kriisi on kytenyt jo vuosikausia.

– Näen asian niin, että keskustan romahdusta on ennakoitu pitkään ja hartaasti. Sen taustalla ei ollut vain Juha Sipilä (kesk) tai viime hallituskausi. Se on pidemmän ajan lopputulema, joka näkyi turuilla ja toreilla, kun kiersimme vaalien alla paljon, Jenna Simula sanoo Verkkouutisille.

Tuoreen kansanedustajan mukaan lukuisat entiset keskusta-aktiivit ovat liikkuneet viime aikoina juuri perussuomalaisiin.

– Oli paljon sellaista henkeä, että keskustan entiset kannattajat etsivät perussuomalaisista vakavasti otettavia poliitikkoja. Heidät haluttiin pidemmällä tähtäimellä vaikuttamaan ja viemään asioita eteenpäin, Jenna Simula sanoo.

– Keskustalaisuus on aika pitkälti periytynyt kuin äidinmaidosta, joten irrottautuminen sen äänestäjäkunnasta on aika hidas ja pitkä prosessi. Mutta sitten kun se tapahtuu, kuten nyt, niin ihmiset juurtuvat ja sitoutuvat hyvin meille, Jenna Simula sanoo.

Keskusta unohti maaseudun

Simula näkee keskustan kannatusluisun taustalla sekä maahanmuuton että ”liberaalin vihervasemmistolaisen politiikan”, jolla puolue on yrittänyt kalastella kaupunkien äänestäjiä.

Samalla retoriikka kotiseuturakkaudesta ja terveestä isänmaallisuudesta on kuulostanut monien äänestäjien korvissa ontolta puheelta.

– Tosiasiassa heidän ”terve isänmaallisuutensa” on tarkoittanut hyvin vihervasemmistolaista rajat auki -politiikkaa. Kotiseuturakkaus jäi puolestaan siinä vaiheessa, kun keskusta unohti maaseutujen ja haja-asutusalueilla asuvien asiat, Jenna Simula toteaa.

Keskusta valitsee Juha Sipilän seuraajan syyskuun 7. päivänä järjestettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Perussuomalaisten näkökulmasta sekä Katri Kulmuni että Antti Kaikkonen edustavat ideologista jatketta puolueen viime vuosien linjalle.

– Mielestäni kumpikaan ehdokkaista ei tunnusta keskustan ongelmia, mikä on tietysti hyvä asia meidän kannaltamme. Keskustan kannattaa toki jatkaa nykylinjalla – ihmiset ovat nähneet, mitä se tarkoittaa. Tämä myös näkyy gallupeissa, Jenna Simula sanoo.

Uuden hallituksemme talouspolitiikka näyttää toimivan odotetusti ja Suomen talouskasvu on hyytymässä kovaa vauhtia. Hallitusohjelma rakennettiin alun perin täysin utopistisen 2 % talouskasvun varaan, vaikka kaikki taloudesta ymmärtävät sanoivat, että talouden näkymät heikkenevät ja talouden huippusuhdanne on tulossa tiensä päähän.

Kun tätä kehitystä vielä vauhditettiin Antti Rinteen hallituksen toimesta heikentämällä kansan ostovoimaa lupaamalla verojen ja maksujen korotuksia, ei talouskasvun hyytymistä voida pitää mitenkään yllättävänä.

Nyt kun hallitusohjelmalta on jo pudonnut pohja pois, ei Antti Rinne hallituksineen hyväksy tätä tosiasiaa, vaan hän huutaa hätiin elvyttävää talouspolitiikkaa. Samalla hän paljastaa sen, että hän ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään.

Rinteen mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu periaate aktiivisesta finanssipolitiikasta joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Rinteen mukaan tähän on kolmenlaisia välineitä. Rinteen mukaan:

”Kun kasvu hiipuu, verotulot alenevat ja monet etuusmenot kasvavat. Se vaimentaa suhdannevaihtelua automaattisesti. Annamme automaattisten vakauttajien toimia vapaasti.”

Todellisuudessa asia on täysin päinvastoin kuin mitä Rinne väittää. Kun talous sakkaa, verotulojen määrä laskee ja vastaavasti sosiaalietuuksien määrä kasvaa. Tämä kehitys pahentaa taantumaa, koska valtion menot kasvavat ja vastaavasti verotulot ja talouskasvu romahtavat.

Seurauksena on valtion velan voimakas kasvu niin euromääräisesti, kuin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Erityisen haitallista on ollut Rinteen hallituksen politiikka, joka on lisännyt erityisesti sellaisten etuuksien tasoja, joiden määrä kasvaa voimakkaasti taantuman aikana.

Toinen Rinteen esittämä väline taantuman selättämiseksi on kysynnän tukeminen elvyttämällä. Tarkoituksena on tehdä verotoimia, ja käyttää budjetin ulkopuolisia rahastoja. Rahaa aiotaan käyttää myös työllisyyspolitiikkaan.

Tämäkin tavoite osoittaa hyvin sen, miten autuaan pihalla pääministerimme on siitä, millaista on elvyttävä talouspolitiikka. Järkevää elvyttävää talouspolitiikkaa on esimerkiksi se, että talouden taantumatilanteessa valtio ja kunnat lisäävät voimakkaasti omia investointeja esimerkiksi rakentamisessa.

Tämä lieventää suhdanteita siksi, että taantumassa rakentajilla ei ole muita töitä tarjolla ja he olisivat ilman julkisen puolen tarjoamia urakoita kortistossa, nostamassa julkisista rahoista maksettavaa työttömyysetuutta.

Jos julkinen puoli lisää omia investointejaan taantumassa, tämä luo työtä tilanteessa, jossa muuta työtä ei ole tarjolla. Tämä on järkevää toimintaa monestakin syystä. Ensinnäkin julkisista rahoista ei tarvitse maksaa työttömyysetuuksia, koska muutoin työttömänä olevat voidaan työllistää elvytyspolitiikalla.

Toiseksi rakennusfirmat ottavat urakat taantumassa edullisemmin, eli työn teettäminen on taantumassa edullista. Kolmas etu tulee, kun nousukausi käynnistyy, valtion ja kuntien ei silloin tarvitse olla markkinoilla tilaamassa töitä huippusuhdanteessa, jossa muutakin työtä on runsaasti tarjolla.

Julkisen puolen voimakas rakennuttaminen huippusuhdanteessa lienee jopa taloudelle haitallista, sillä kun kilpailu työvoimasta kiristyy ja urakoiden hinnat nousevat, ryhtyy yksityinen investoija vähentämään urakoitaan. Jos taas julkinen puoli älyää pysyä poissa rakentamisesta huippusuhdanteessa, pysyy hintojennousu maltillisena ja taloustilanne hyvänä.

Kun julkisen työt on hoidettu taantuman aikana, voidaan investointeja huippusuhdanteessa vähentää ja säästyneet rahat voidaan jemmata seuraavaa taantumaa varten.

Kolmas Rinteen väline on hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa oleva poikkeusolojen mekanismi vakavan häiriön varalta. Sellaista ei Rinteen mukaan ole näkyvissä.

Missähän todellisuudessa pääministerimme elää?

Saksan talouskasvu on pysähtynyt ja muunkin Euroopan talouskasvu sakkaa. Britit ovat jättämässä EU:n uppoavan laivan ja kauppasota USA:n ja Kiinan välillä kiihtyy. Oikeastaan ainoa asia, joka taloudessa on näkyvissä on taantuma ja riskejä on maailmalla vaikka millä mitalla. Euroalueen velkakriisikin on sylissä heti kun seuraava taantuma iskee.

Suomen tilanne on kuin valtamerilaivan, jonka kapteenina toimii henkilö, jolla ei ole mitään osaamista laivan ohjaamiseen. Erityisen huolestuttava pidän pääministerimme harhaista uhoa siitä, että mitään leikkauksia ei tehdä, vaikka talous sakkaisikin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka verotulot romahtaisivat miljardeilla, ei leikkauksia tehdä vaikkapa maahanmuuttoon, vaan rahaa käytetään vanhaan malliin siihen, että entistäkin suurempi määrä kehitysmaalaisia tuodaan maahamme elämään työssäkäyvien suomalaisten verorahoilla.

Pahoin pelkään, että tätä linjaa ei Suomen talous tule edes tätä hallituskautta kestämään, vaan Suomi ajetaan konkurssiin fillarikommunistihallituksen toimesta.

Risto Huovinen

kolumnisti

UMV

Göteborgin keskusta on ”rappeutumassa”, ja naiset pitävät vain ajan kysymyksenä, että koska heidät raiskataan. Tällaista kuvaa Aftonbladet levitti Göteborgin keskustasta kesällä. Artikkeli julkaistiin sen jälkeen, kun kaksi nuorta miestä viikon sisällä puukotettiin kuoliaaksi kaupungilla.

Samalla näyttää myös siltä, että yhä useammat ruotsalaiset muuttavat pois Göteborgista ja ulkomaalaissyntyiset muuttavat tilalle. Ihmiset vaihdetaan, aivan kuten Filipstadissa.

SVT:n mukaan näin on tapahtunut jo 17. vuotta peräkkäin. Mutta viime vuosina yhä enemmän ruotsalaisia on muuttanut pois. Kaupungin väestö kuitenkin kasvaa ulkomailla syntyneen väestön vuoksi. Ennen kaikkea kyse on ns. vastasaapuneista.

Ruotsalaiset vähenivät viime vuonna 3 057 henkilöllä, kun taas ulkomailla syntyneitä tuli 7542 lisää.

Ruotsalaisten mukana häviävät myös verorahat, mikä huolestuttaa kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Axel Josefsonia (M). Maahanmuuttajia on nimittäin paljon enemmän työttöminä, etenkin Euroopan ulkopuolella syntyneitä, ja heidän verokertymänsä on pienempi. Josefson osoittaa yhdeksi selitykseksi turvattomuuden, jonka vuoksi ruotsalaiset päättävät muuttaa kaupungista.

Tanska lähetti so­ti­las­par­tiot kaduille – leviääkö malli seuraavaksi Ruotsiin?

Tanskan mallia seurataan mielenkiinnolla myös Ruotsin puolella. Malmön poliisimestari Stefan Sintéus antoi Ruotsin yleisradiolle haastattelun, jossa hän väläytti sotilaiden käyttöä myös Ruotsissa.

– Seuraan mielenkiinnolla mitä Tanskassa tapahtuu. Kaikki mitä voimme turvallisuuden parantamiseksi tehdä on hyvästä, Sintéus lausui.

Jo on aikakin. Ruotsi on räjähtämässä poliisin käsiin. Suomi seuraa perässä, jollei tahti muutu. Ja vähän helekutan äkkiä.

”Aloite vihreiden puo­lue­ko­kouk­sel­le: Suomen lipun häpäisy sallittava. Vihreiden puoluekokousaloitteessa esitetään, että Suomen lipun häpäisemisestä ei pitäisi enää rangaista.

Tuolloisen puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan rangaistavuuden poistaminen liittyy sananvapauteen.”

Heinäkuussa Suomessa oli 268 900 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 14 800:lla.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 101 200 henkilöä. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Antti Rinteen budjetti on jo ennen sen hyväksymistä ajanut karille. Ei tule mitään

Pääkaupunkiseudulla asumistukiasiakkaista 26,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia. Helsingissä luku oli 24,3 prosenttia, Vantaalla 30,3 prosenttia ja Espoossa 28,5 prosenttia.

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti pääkaupunkiseudulla, ja esimerkiksi Espoossa ennustetaan 26 prosentin puhuvan vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia.