MOT 2

7/2/2010

Tämä materiaali on ollut perustana tänään TV1:ssä nähdyssä MOT-ohjelmassa.

Monikulttuurisen Helsingin asumiskustannuksista
8.2.2010


Pauli Vahtera
KHT tilintarkastaja
Vantaa


Julkisuudessa maahanmuuttajien asumiskustannuksia käsitellään yleensä yhden perheen yhden asunnon kuukausikustannuksina. Tilastoja ei ole julkistettu edes yhden vuoden asumiskustannuksista.

Kaupungin omien vuokra-asuntojen osalta esitetään asunnon vuokra, joka maksetaan asumistukena ja toimeentulotukena. Asuntorakentamisen kustannuksia ei käsitellä. Asunnot on maksettava jo rakentamisen aikana joko suoraan verorahoista tai velkarahoitteisena, jolloin maksettavaksi vuosittain tulevat lyhennykset ja korot.

Valtion ja kaupungin velka ei ole yhden vuoden aikaista, vaan velkaa hoidetaan vuosikymmeniä. Yhden vuoden lisävelkaantuminen tulee vanhojen velkojen päälle. Siksi myös asuntorakentamisen menot on otettava huomioon kun maahanmuuton aiheuttamia menoja käsitellään. Asuntorakentaminen tuo verotuloja arvonlisäveron sekä palkoista maksettavien verojen ja maksujen muodossa, mikä vähentää yhteiskunnan kustannuksia.

Asumiskuluja lisäävät myös kulttuurieroista johtuvat asuntojen käyttöön liittyvät korjauskulut. Niiden vähentämiseksi on julkaistu eri kielillä oppaita suomalaiseen asumiseen. Kun kaupunkien vuokra-asuntoja liitetään samaan yhtiöön saadaan lisämenot kaikkien vuokralaisten maksettavaksi. Valtakunnallisiin yhtiöihin siirrettyjen kunnallisten asuntojen velat saadaan siirrettyä pois kaupungin konsernitaseesta.

Kaupungin asumismenoja lisää myös se, että työssä käyvät suomalaiset lapsiperheet muuttavat korkeiden asumiskustannusten takia kehyskuntia myöten pois Helsingistä. Samaan aikaan KELA ja kaupunki maksavat lähellä Helsingin keskustaa asuvien vuokrat.

Helsinki 2025


On esitetty, että Helsingissä voisi olla maahanmuuttajia 25 % vuonna 2025, esimerkiksi

”KAUPUNGINJOHTAJA, YLIPORMESTARI JUSSI PAJUSEN
PUHE MAAHANMUUTTO-OSASTON MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN TOIMEENPANON AVAJAISSEMINAARISSA 2.12.2009

Arvoisa yleisö - Ärade åhörare

Pääkaupunkiseudulla asuu puolet Suomen maahanmuuttajista. Maahanmuuttajia muuttaa tänne suoraan ulkomailta, mutta yhä enenevässä määrin myös muualta Suomesta. Joka kymmenes helsinkiläinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja vuoteen 2025 mennessä osuuden arvioidaan nousevan 20 - 25 prosenttiin. Maahanmuuttajien väestöosuus on tällä seudulla yli kolme kertaa suurempi kuin koko maan tasolla. Väestönlisäyksestämme 80 - 90 prosenttia tulee maahanmuutosta ja maahanmuuttajien syntyvyydestä. Jos siis Helsinki haluaa säilyä kasvu-uralla, on maahanmuuttoon satsaaminen keskeistä kaikessa toiminnassamme.”

Tällä hetkellä vieraskielisten määrä Helsingissä on 9,5 %

Jos suomen- tai ruotsinkielisten määrä Helsingissä ei enää lainkaan muuttuisi ja kaikki uudet asukkaat ovat maahanmuuttajia, tarvitaan 120.000 uutta asukasta, jotta kaupunginjohtaja Pajusen esittämä 25 %:n määrä saavutetaan. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heillä ei vielä ole paljon lapsia. Jos perheessä on maahan tullessaan kolme henkeä ja perheelle annetaan Helsingistä 3 huoneen ja keittiön asunto, tarvitaan 40.000 uutta asuntoa. Hintatilastojen mukaan Helsingin Vuosaaressa tuon kokoiset uudemmat asunnot maksavat 230.000 euroa. Isompaa asuntoa tarvitaan kun perhe kasvaa.

Asukasmäärän nopea kasvu jatkaa asuntopulaa, mikä nostaa kovan rahan asuntojen hintoja. Näin veroa maksavat kansalaiset maksavat omien korkeampien asumiskulujen lisäksi myös maahanmuutosta aiheutuvien asuntojen kulut verojen kautta.

Maahanmuuttajien uudet asunnot maksaisivat 9 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä.

Helsingin verotulojen määräksi on arvioitu vuonna 2010 1,8 miljardia euroa, joten maahanmuuttajien asuntojen hankkiminen veisi viiden vuoden ajalta kaikki verotulot. Aikaa väestörakenteen muutokseen on 15 vuotta.

Osa maahanmuuttajista maksaisi itse oman asuntonsa, mikä vähentää helsinkiläisten veronmaksajien taakkaa. Toisaalta uusia asuntoja hankitaan jo nyt kalliimmilta asuntoalueilta, jotta estettäisiin slummiutumista ja nämä asunnot maksavat 1,5-2 kertaa enemmän kuin Vuosaaren uudet asunnot.

Laskelma:
Helsingissä on noin 583 100 asukasta   
Vieraskielisiä 55 425    
     
 2009   2025 
Suomen ja ruotsin kielisiä 527 675 90,5 %  527 675 75,0 %
Vieraskielisiä 55 425 9,5 %  175 892 25,0 %
yht 583 100   703 567 
     
Uusia asukkaita    120 467 
     
Asuntoja 3 asukasta per asunto 40 156 
     
Kolmen hengen asunnon hinta   230 000 
     
Asuntojen hinta yht    9 235 777 778 euroa     9 miljardia euroa 


Esimerkkiasuntojen hintoja:

Kolme huonetta + keittiö
Vuosaari 3h+k+s+kph+piha+parveke 80,5 m2 239.000 € 2969 €/m2 2003 rakentamisvuosi
Vuosaari 3h,k,s 81,0 m2 234.500 € 2895 €/m2 2003

Kaupungin rakennuttamien asuntojen hintatasoa

http://www.att.hel.fi/

Turvallisesti omaan kotiin

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att tuottaa korkeatasoisia vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja. Asuntotuotantotoimisto on Helsingin kaupungin organisaatio, jonka tehtävänä on vastata kaupungin oman asuntotuotannon rakennuttamisesta kaupungin tavoitteiden mukaisesti.

ATT:n rakentamista taloista sekä myydään asuntoja että kaupunki antaa niitä vuokralle maahanmuuttajille. Asunnon vuokra maksetaan asumis- ja toimeentulotukina. Kun asuntoihin otettu velka maksetaan sosiaalisesti tuetun vuokran kautta asumistukena, sen rahoittamiseen osallistuvat KELAn maksaman tuen kautta kaikki suomalaiset, mikä vähentää helsinkiläisten taakkaa. Joku virkamies onkin sanonut, etteivät näiden kalliiden asuntojen antaminen maahanmuuttajien käyttöön maksa mitään veronmaksajille.

ATT myy rakentamansa asunnot itse, eikä anna kauppahintatietoja julkiseen tietojärjestelmään, joten toteutuneita hintoja ei saa selville. Siksi käytän hintatietoja alueilta, joilta on sekä myyty kaupungin rakennuttamia asuntoja että annettu niitä vuokralle.

Asuntojen myyntihintoja 2009 alueilla, joissa ATT on tuottanut uusia vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja:

Asunto Pinta-ala m2 Velaton hinta Hinta/m2


3 h+k+s 77 360 400 4 681
4h+k+s 100 466 000 4 660
3 h+k+s 88 398 000 4 523
4 h+avok+saunaos 95 418 000 4 423

Vuokra-asuntojen varustetaso on vaatimattomampi kuin myytyjen asuntojen.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

MOT 1

7/2/2010

Tämä materiaali on ollut perustana tänään TV1:ssä nähdyssä MOT-ohjelmassa.

 

Maahanmuuttajan aiheuttamat kustannukset

Pauli Vahtera
KHT tilintarkastaja
Vantaa

Maahanmuuton kustannuksista on vähän julkista tietoa. Sekin vähä on ristiriitaista. Kustannuksia esitetään vain lyhyeltä periodilta, esimerkiksi vastaanottokeskuksessa vietettävältä ajalta tai yhden hengen kuukauden toimeentulotukimenojen osalta. Lainkaan ei ole pohdittu pitkäaikaiskustannuksia. Yksi pysyvästi työttömäksi jäävä maahanmuuttaja aiheuttaa yhteiskunnalle menoja vuosikymmenien ajan. Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan lisääntyy uusien turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten kautta, yhteiskunnan menot kumuloituvat. Kansalaisuuden saamisen jälkeen maahanmuuttajan kustannukset muuttuvat suomalaisen kansalaisen kustannuksiksi.

Tärkeintä olisi selvittää, kuinka paljon Suomen valtio maksaa maahanmuutosta ja kuinka suuri osa yksittäisen paikkakunnan verotuloista käytetään maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannuksia vähentää saatavat tulot, joista tärkein on työllistyneen maahanmuuttajan maksamat verot. Myös maahanmuuttajien ostamiin hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät arvonlisäverot vähentävät maahanmuuttajien aiheuttamia menoja.

Vaikeaa on selvittää maahanmuuton välillisiä kustannuksia. Maahanmuuttajat tarvitsevat terveydenhoito-, sosiaali- ja asumispalveluja, koulutus- ja kotoutuspalveluja, oikeusapua, vapaa-ajan urheilu- ja kulttuuripalveluja. Tuhannet suomalaiset elävät maahanmuuton kautta saaduista työpaikoista vastaanottokeskuksissa, oikeusaputoimistoissa, kotoutus- ja koulutushankkeissa. Nämä menot mielletään usein nollaksi, koska henkilöt muutoin ehkä olisivat työttöminä. Vastaanottokeskuksia perustaneet kunnat katsovat toiminnan voitolliseksi, kun se työllistää kuntalaisia ja kun valtio maksaa kaikki menot. Yhtä hyvin palkkakustannukset voitaisiin laskea yhteiskunnan menoiksi, jos ajatellaan että ne ovat poissa muista palveluista kuten vanhusten hoidosta ja lasten koulutuksesta.

Välillisesti maahanmuuttajat luovat työpaikkoja kulutuksen kautta. Uuden asunnon kalustaminen, päivittäin tarvittavien elintarvikkeiden ja erilaisten palvelujen käyttö työllistää lukuisia suomalaisia.

Maahanmuuton tuottamia tuloja tulkitaan virheellisesti. Esimerkiksi kokoomuksen raportin mukaan (Satonen 2009) hammaslääkärin ”... pätevöittämiskoulutuksella yhden henkilön saaminen terveydenhoidon palvelukseen kesti 10 kuukautta, ja maksoi noin 18 000 euroa. ... suomalaisen hammaslääkärin koulutus kestää yliopistossa viitisen vuotta ja maksaa lähes 100 000 euroa. --- maahanmuuttajien pätevöittämiskoulutus on selkeä kansantaloudellinen sijoitus.”

Kokoomuksen raportissa unohdetaan se, että maahanmuuttajat tarvitsevat suomalaisten hammaslääkärien palveluja moninkertaisesti maahanmuuttajataustaisten tekemän hoitotyön määrän. Kokonaisvaikutus on kansantaloudellisena sijoituksena negatiivinen.

Maahanmuutto koetaan väistämättömäksi, minkä vuoksi ei ole esitetty mitään tavoitteita siitä, kuinka suuri maahanmuuttajien määrä on riittävä Suomen kannalta. Monet Euroopan maat tulevat muuttumaan maahanmuuttajaenemmistöisiksi 60 vuoden kuluessa. Näin tulee käymään myös Suomessa tämän vuosisadan loppupuolella. Maassamme on jo nyt suomalaisia lapsia, jotka tulevat näkemään itsensä vähemmistön edustajina. Tämä tulee vaikuttamaan olennaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, sen menoihin, velkaantumiseen ja eläketurvaan. Kun yhteiskunnalle aiheutuvia menoja ei selvitetä edes nyt kun valtio velkaantuu miljardi euroa kuukaudessa, olemme täysin sokkoja toteuttaessamme maahanmuutto-ohjelmia ja tehdessämme velvoitteita tuleville sukupolville.

Selvitystyö kuuluisi yhteiskunnan tehtäväksi. Sitä odotellessa voidaan tehdä alustavia hahmotelmia yhden maahanmuuttajan aiheuttamista menoista yhteiskunnalle. Tässä esimerkkitapauksessa on selvitetty nuorukaisena maahan tulleen turvapaikan hakijan kustannuksia. Hän asuu vuoden vastaanottokeskuksessa ja sen jälkeen muuttaa omaan kotiin. Esimerkin maahanmuuttaja ei työllisty, mikä on monen tänne tulleen kohtalo. Hän jää aikanaan eläkkeelle ja elää yhtä kauan kuin keskimääräinen suomalainen mies.

Aika vastaanottokeskuksessa

Vastaanottokeskusten menot turvapaikanhakijaa kohden vaihtelevat paikkakunnittain, keskuksen koon ja asukkaiden mukaan. Lapsi-ikäiset turvapaikanhakijat maksavat eniten. Julkisuudessa on keskusteltu lähinnä turvapaikanhakijan saamasta toimeentulotuesta. Naimattoman aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on ollut 375,71 euroa kk:ssa.

Kustannuksia aiheuttavat myös asumiskustannukset, vastaanottokeskuksen ylläpito, henkilökunta ja terveydenhoito. Kokoomuksen raportin (Satonen 2009) yhdestä turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat 5 000–66 300 €/vuosi, sijoituspaikasta riippuen.

Tässä selvityksessä vuoden asuminen vastaanottokeskuksessa on arvioitu 30.000 euroksi, mikä on keskiarvo viranomaisten esittämistä kustannuksista.

Oman kodin perustaminen

Maahanmuuttajan tarvitsema asunto on ensin hankittava. Yhteiskunta on sen rakennuttanut tai ostanut. Kun monissa kaupungeissa on asuntopula, johtaa vanhan asunnon antaminen maahanmuuttajalle asuntohankintapaineita asuntojonossa.

Yhteiskunnan rakennuttamissa asunnoissa tulee maksettavaksi asuntojen käyttökulut. Kun asunto vuokrataan yksityisiltä markkinoilta käyttökulujen lisäksi on maksettava asunnon pääomakulut.

Asunnon ostohinnan lisäksi käypä vuokra voidaan katsoa maahanmuuton kustannuksiksi, jos arvioidaan että asuntojonossa ulkopuolelle jää työssä käyvä henkilö, joka maksaisi asunnosta käyvän vuokran.

Omaan kotiin sosiaalivirasto rahoittaa kaikki asumisen kannalta välttämättömät huonekalut ja kodinkoneet ml tietokoneet ja matkapuhelin, astiasto ja liinavaatteet. Useimmiten nämä kaikki ostetaan uutena kaupoista.

Kodin perustamiseen tarvittavien hankintojen määrä on arvioitu 6000 euroksi. Kalustus maksaa enemmän kun asuntoon muuttaa useampilapsinen perhe.

Elinkustannukset vuodessa

Toimeentulotuen perusosalla (417 euroa/kk) ei Helsingissä yksinkertaisesti voi selvitä, vaikka sillä yritetäänkin sinnitellä, koska asuminen pääkaupunkiseudulla on niin kallista. Asumisen kuluja maksetaan KELAn asumistuella, mutta osa vuokrakuluista on maksettava toimeentulotuella.

10 eurolla päivässä pystyy syömään ja hankkimaan kodin välttämättömät päivittäistavarat, kun ruoka on ”kaurapuuro”-tasoa. Rahalla ei kuitenkaan käydä ulkona edes kahvilla montaa kertaa kuukaudessa.

Saamieni tietojen mukaan sosiaalitoimistot antavat maahanmuuttajille herkästi harkinnanvaraista ylimääräistä toimeentulotukea. Tämä mahdollistaa myös turvapaikan saaneiden loma- ja kulttuurimatkat sekä rahojen lähettämisen kotimaahan.

Yksin asuvan miehen elinkustannuksiksi asuntomenot mukaan lukien on tässä selvityksessä laskettu 16.000 euroa.

Yhteiskunnan antamien palvelujen menot

Turun kaupungin terveydenhoitoon käytettävät varat olivat vuonna 2008 320 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä aiheutuu 1800 euron vuosikustannukset yhtä turkulaista kohden. Koska maahanmuuttajat ovat nuoria, he sairastavat vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen. Toisaalta maahan tultuaan heihin käytetään enemmän perusterveyshoidon varoja, esimerkiksi hampaiden hoitoon. Maahanmuuttajien syntyvyys on suurempi kuin suomalaisten. Maahanmuuttajatkin ikääntyvät, mikä aiheuttaa lisää terveydenhoitomenoja.

Maahanmuuttajien koulutukseen, kielen oppimiseen ja kotouttamiseen käytetään paljon varoja, joista kellään Suomessa ei liene kokonaiskäsitystä. Detaljitietoa on saatavissa. Esimerkiksi Turun Varissuon koulun vuotuiset menot ovat 1,2 miljoonaa euroa. Koulussa on 164 oppilasta, joten yhden oppilaan kustannukset ovat 7100 euroa vuodessa. Oppilaista 70 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, joten maahanmuuttajien koulumenoiksi Varissuon koulussa voidaan arvioida 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Koulun opettajista ja avustajista puolet on maahanmuuttajia.

Turussa maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut maksavat 1,4 miljoonaa euroa vuodessa eli 114 euroa jokaista Turussa asuvaa vieraskielistä kohden.

Palveluja tarjotaan yhä enemmän omakielisenä. Turun peruskouluissa on 40 eri kielen oppilaita. Espoon kouluissa puhutaan 77 kieltä.

Turun kaupungin kotouttamisen kehittämisohjelmassa on runsaasti uusia toimintoja, mutta kertaakaan ohjelmassa ei mainita aiheutuvien kustannusten määrää. Päättäjät joutuvat hyväksymään sokossa esitettävät toimenpiteet ohjelman ja talousarvion hyväksyessään.

Esimerkkejä Turun tavoiteohjelmasta:

Omakielisten vanhempainiltojen suunnittelu
Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen kehittäminen
Suvaitsevaisuuskasvatus kouluissa ja päiväkodeissa
Lapsen kotoutumista tukevien päivähoitotoimintaa täydentävien palvelujen kehittäminen
Moniammatillisesta palvelusta hyötyvien maahanmuuttajien palvelutarpeen arviointi
Sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimistosta alueellisiin sosiaalitoimistoihin siirtyvien maahanmuuttajien seulonta
Maahanmuuttajille suunnatun keskeytyksettömän kartoitus- ja ohjauskeskuksen luominen
Ammatilliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen aloituspaikkojen lisääminen, opetuksen roolin kehittäminen ja sisällön uudistaminen
Kaupungin työvoiman saannin varmistamiseksi ja maahanmuuttajien työllistämiseksi harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen osoittaminen maahanmuuttajille kaupungin taholta.
Määrärahan osoittaminen kaupungin työllisyysmäärärahasta maahanmuuttajien täydentävään suomen kielen opetukseen.
Varmistetaan kohderyhmien (Kotiäidit ja iäkkäät yli 65–vuotiaat) palvelujen saatavuus kohdentamalla työllisyysmäärärahasta resurssit sosiaalitoimen Kototoiminnalle ja täydentävälle suomenkielen koulutukselle.
Työväenopiston toiminnan kehittäminen siten, että se omassa roolissaan palvelee maahanmuuttajaväestöä.
Asumiskeskittymäalueilla toimivien tahojen toimesta osoitetaan tila, jossa viranomaisten ja yhdistysten yhteistyö voi toteutua.
Huomioidaan maahanmuuttajien asuminen Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa

Jokainen toteutettava kotoutumisohjelman osa aiheuttaa menoja, jotka useimmiten hukkuvat varsinaisten toimintamenojen sisään. Toimintamenot eivät automaattisesti lisäänny, sillä rahaa voidaan säästää maahanmuuttajien tarpeisiin alkuperäisistä palveluista esimerkiksi sulkemalla kouluja ja vanhusten hoitolaitoksia.

Etenkin ammattikorkeakoulut ovat lisänneet ulkomaalaisten opiskelijoiden opetusta.  Opiskelijoita on noin 12.000. Näin varmistetaan koulujen toiminta ja opettajien työllisyys. Opetuksen lisäksi yhteiskunta maksaa useimpien asumisen ja elannon.

Maahanmuuttoon liittyen on syntynyt moninaista uutta liike- ja muuta toimintaa, joka rahoitetaan yhteiskunnan varoilla. Esimerkiksi diakonissalaitoksen vuosikertomuksessa 2008 esitellään yhteiskunnan rahoittamia hankkeita kuten kidutettujen kuntouttaminen, maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, monikulttuurinen työllistämisprojekti, etsivä nuorisotyö.

Maahanmuuttajilla on paljon erilaisia järjestöjä, jotka saavat toimintaansa varten rahoituksen valtiolta, kunnilta, Raha-automaattiyhdistykseltä ja myös EU:n sosiaalirahastoista. RAY on antanut vuosina 2006-2009 hankkeisiin, joiden käyttötarkoituksessa on hakusana ”maahanmuutt” 20 miljoonaa euroa.

Pelkästään Turun kaupungissa on 70 erilaista maahanmuuttajayhdistystä, joista suuri osa saa julkista tukea toimintaansa. Lisäksi on erilaisia maahanmuuttajien urheilu- ja kulttuuriyhdistyksiä, joiden toiminta rahoitetaan julkisin varoin. Monet suomalaiset yhdistykset ovat lisänneet toimintaansa monikulttuurityön tekemisen, mikä helpottaa julkisten avustusten saamista.

Maahanmuuttajien määrä

Maahanmuuttajien määrästä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. Tilastointia vääristää se, että Suomen kansalaisuuden saatuaan maahanmuuttaja tilastoidaan suomalaiseksi, vaikka hän käytännössä olisi samanlaisten kotoutumistoimenpiteiden piirissä kuin oleskeluluvan saaneet. Äidinkielen mukaan tehdään tilastoja ja niiden avulla voidaan arvioida humanitäärisen maahanmuuton kokonaismääriä.

Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 190.538 asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame. Näistä äidinkieleltään muita kuin EU-kansalliskielisiä ja englannin kielisiä (esim. amerikkalaisia) sekä japanilaisia, venäläisiä, ukrainalaisia oli samaan aikaan 65.514 eli 34 % (1,2 % kaikista Suomessa asuvista). Kaikkia heitä ei voida katsoa humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi, mutta toisaalta esim. äidinkieleltään venäjänkielisten joukossa on inkeriläisiä, joiden Suomeen tulo vastaa humanitääristä maahanmuuttoa.

Vuonna 2000 samalla tavalla laskettujen maahanmuuttajien määrä oli 33.000, joten määrä on kaksinkertaistunut 8 vuodessa. Sen jälkeen määrä on voimakkaasti kasvamassa lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten myötä.

Maahanmuuttajan työllistyminen

Tilastoinnin vajavaisuus vääristää työllistämistilastoja. EU-kansalaisten ja muiden em. tavalla tilastoitujen Suomessa asuvien määrä on kaksinkertainen muihin maahanmuuttajiin nähden. Kun esitetään tietoja maahanmuuttajien työllisyydestä, asiat sekoittuvat kokonaisuuden sisällä.

Äidinkielen mukaan lasketun humanitäärisen maahanmuuton piirin kuuluvia parhaassa työiässä (20 v- 49 v) olevia miehiä on 24.500 ja naisia 16.600. Humanitääristen maahanmuuttajien joukossa on paljon työvoimaan kuulumattomia. Lapsia on enemmän ja eräissä kulttuureissa moni nainen jää työvoiman ulkopuolelle. Työvoimaan kuuluvista suuri osa on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Suuri osa työskentelee tehtävissä, jotka johtuvat humanitäärisestä maahanmuutosta (esimerkiksi tulkit, kouluavustajat, kulttuurityöntekijät).

Suomessa on jo nyt suurtyöttömyys, eikä mitään työvoimapulaa ole tulossa. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi, vaikkei uusia maahanmuuttajia enää tulisi. Maahanmuutto sitoo yhä enemmän suomalaisia työntekijöitä eri tehtäviin, mikä vähentää työvoiman käyttöä perinteisiin tehtäviin. Esimerkiksi Paimion vastaanottokeskuksessa on 20 työntekijää ja noin 140 turvapaikanhakijaa. VOK:ssa työskentelevien lisäksi palveluun osallistuvat Punaisen Ristin ja sisäministeriön hallinto-, poliisi- ja muu henkilökunta sekä erilaiset yksityiset valtion rahoittamat neuvojat.


Arvio pitkäaikaiskustannuksista

Yhden maahanmuuttajan pitkäaikaiskustannukset   
Olettamus: jää työttömäksi Suomessa   
     
I Elinkustannukset   
  Asuin- ja muut elinkustannukset vuodessa 16 000  
  Julkiset terveydenhoitopalvelut (keskiarvo) 1 800  
  Muut julkiset palvelut vuosittain, arvio 1 500  
     
  Yhteensä 19 300  
  Suomessa olo aika 18 v - 73 v 55 vuotta 1 061 500 
     
II Kotoutumis-, koulutus-, työvoimapoliittiset toiminnot  
  Suomen kielen opetus 800  
  Tulkkaus- ja käännöspalvelut 100  
  Kotouttamistoimenpiteet 700  
  Työvoimapoliittinen koulutus 800  
     
  Yhteensä vuodessa 2 400  
  Vuosien 1 -11 lisäkustannukset 10 v 24 000 
     
III Kertakustannukset   
  Vastaanottokeskusajan kustannukset  30 000 
  Kodin perustamiseen liittyvät hankinnat  6 000 
  Oikeudelliset palvelut Suomeen tuloon liittyen  1 500 
  Kertakustannukset 1 vuosi 37 500 
     
  Elinaikakustannukset yhteensä eur 1 123 000 
     
Vuotuiset kustannukset keskimäärin 56 v 20 054 eur

 

Valtion talousarvion 2010 suorat maahanmuuttajamenot 168,6 milj eur sisäministeriön pääluokassa.
 
Jos humanitäärinen maahanmuutto työllistää 5000 suomalaista (varovainen arvio), se keskipalkan mukaan laskettuna aiheuttaa 200 miljoonan euron vuotuiset palkka- ja eläkemaksumenot. Niistä verotuloina saadaan takaisin 36 miljoonaa euroa.

Varaumia: Selvitys ei ole tieteellinen. Se perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin ja elämänkokemukseen perustuvaan arviointiin. Jolla on käytettävissä enemmän lähteitä ja salaisiksi määriteltyjä tietoja, voi esittää tieteellisesti laskettujen kokonaismenojen määrän.

Kokonaismenot on arvioitu varovaisesti. Laskentatavalla on ensisijaisena tavoitteena osoittaa menojen pitkäaikaisvaikutukset. Pitkäaikaistyöttömyydestä on saatavilla tietoja muista Pohjoismaista ja 1990-luvulla Suomeen tulleiden työllistymisestä. Menoja voidaan verrata siihen, mitä samalla rahalla saadaan aikaan kriisialueilla ja kehittyvissä maissa.

Vuonna 2008 Suomi antoi kehitysapua 830 miljoonaa euroa. Humanitäärisen maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat varovaisestikin laskien tätä korkeammat. Sekä kehitysavusta että maahanmuuton kustannuksista osa palautuu verotuloina (arvonlisävero, tuloverot).

Valtion ja kuntien nettomenot ovat 79 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton väkilukuun 1,2 % suhteutetut menot olisivat miljardi euroa. Maahanmuuttajien palveluun käytetään enemmän varoja kuin keskimääräisen suomalaisen, joten luku on alakanttiin. Suomella on vielä pitkä matka Ruotsiin, jossa erään tutkimuksen mukaan 22  % verokertymästä käytetään maahanmuutosta aiheutuviin menoihin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Nuukkia

7/2/2010

Nokia pistää Salon matakapuhelintuotannosta pihalle 285 henkilöä. Salossa on tällä hetkellä noin 2200 työntekijää. Näin meille kertoo Tekniikka ja talous -lehti.

Eihän tämä mikään uutinen ole. Uutinen sen sijaan tulee olemaan se, koska Nokia lopettaa kokonaan toimintansa Salossa. Ennustajaeukko kun olen, veikkaan, ettei siihen mene viittä vuotta enempää.

Kiva kun kävitte ja toitte hyvinvointia Saloon.

Niin. Ja kiitos kaloista!

0 kommenttia          Bookkaa tämä

TV-vinkki

7/2/2010

Harvemmin tulee telkkaria tsiigattua, kun sieltä tulee niin saatanan huonoa ohjelmaa. Tällä kertaa vannoutunut lukutoukka antaa kuitenkin TV-vinkin.

Tämä ohjelma kannattaa tänään katsoa, ehkä silmät aukenevat. Luulen, että tiedossa on klassikkotavaraa.

MOT: Maahanmuuton hinta

TV1 - maanantaina 8.2.2010 klo 20

Millaisia sosiaalietuuksia maahanmuuttajat saavat Suomessa ja muualla? Onko Suomi maailman avokätisin pakolaisten vastaanottaja?

Katselijat ovat viime aikoina pommittaneet MOT-toimitusta vaatimuksilla, että pitäisi tehdä juttu maahanmuuttajien saamista sosiaalietuuksista.

MOT teki myös vertailun maahanmuuttajien nauttiman sosiaaliturvan tasosta eri Euroopan maissa. Paljastui, että Suomi on parempaa elämää etsiville kehitysmaiden ihmisille erittäin houkutteleva kohdemaa. 

Suomessa olevan maahanmuuttajan perheenjäseniä ja sukulaisia Suomen tarjoamat anteliaat etuudet vetävät puoleensa voimakkaasti. Tämän vuoden aikana Suomeen odotetaan jopa 20 000 uutta perheenjäsentä, pääasiassa Somaliasta ja Irakista.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ministerin vala

6/2/2010

Ministerin valassa sanotaan näin:
 
Minä Astrid Thors lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.
 
En ole huomannut, että siellä lukisi: ihmiskauppiaiden, rikollisten, valehtelijoiden, liikemiesten, Demlan ynnä muun parhaaksi.
 
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä toimittaja Anu Nousiainen oli haastatellut Thorsia Hommaforumilta kerjäämiensä kysymysten avulla.
 
Juttu oli vääristelevä, yhdentekevä ja kuin kesätoimittajan tekemä. Niin sopi tietysti odottaakin. Toimittajien kantti ei anna periksi kirjoittaa, niin kuin oikein olisi. Pitäähän sitä päästä töihin huomennakin. Juttu oli yhdentekevää liirumlaarum lappalaista. Thors suolsi helposti todennettavissa olevia valheita, joita Nousiainen ei ollut vaivautunut tarkistamaan.
 
Tosiasia on, että Thorsilla ei ole mitään visiota siitä kuinka laajaa maahanmuuttoa Suomessa halutaan. Sen sijaan hänellä on vankka mielipide siitä, että monikulttuurisuus on Suomessa väistämätöntä ja ihanaa.
 
Monikulttuurisuuden pakottaminen väkisin osaksi suomalaista elämänmuotoa on jo ajatuksena, saati käytännössä, täysin pähkähullu.
 
Thorsin johtama monikulttuurihysteria hakee järjettömyydessään vertaistaan. En ole koskaan elämässäni törmännyt mihinkään vastaavaan.
 
Kerrankin on helppoa olla perussuomalaisten kanssa samaa mieltä. Vaadin Astrid Thorsin eroa. Mitä pikemmin tuo nainen saadaan viralta tuhoamasta Suomen kansan elämää, sen parempi. 
 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Vieläkö muistatte Ibrahim Shukupollin?

4/2/2010

Toivottavasti muistatte. Jos joku ei muista, koska tapauksesta on jo pitkä aika, niin valistan.

Shukupollihan oli se mies, joka tappoi viisi suomalaista ja itsensä kauppakeskus Sellossa ja lähiympäristössä juuri ennen vuodenvaihdetta. 

Kuten varmasti myös muistatte, niin suomalaiset asiantuntijat, arvojohtajaamme Tarja Halosta myöten, löysivät Shukupollin tekojen taustalta myös hirmutöiden syyn. Se syy oli suomalaisten miesten väkivaltakulttuuri. Se syy oli valkoinen suomalainen heteromies.

Nyt näyttää pahasti siltä, että suomalaiset valkoiset heteromiehet ovat totaalisesti onnistuneet pilaamaan kaikkien Kosovon albaanien elämän. Nyt on tullut julkisuuteen jo toinen tapaus, jossa albaani on murhannut ex-puolisonsa. Suomessa tietysti.

Pirkanmaan käräjäoikeus on nimittäin vanginnut torstaina Kosovon albaanin epäiltynä todennäköisin syin ex-vaimonsa murhasta.

Entinen aviomies on myöntänyt surmanneensa entisen vaimonsa Tampereen Kalevassa maanantai-iltana. Surma tehtiin teräaseella.

Poliisin tutkinnassa on tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella rikosnimike muutettiin taposta murhaksi. Poliisi epäilee miehen surmanneen uhrinsa vakaata harkintaa käyttäen.

Epäilty ja uhri olivat eronneet virallisesti viime syksynä mutta olivat asuneet jo erillään useamman vuoden ajan. Molemmat ovat kansalaisuudeltaan Kosovon albaaneja. Epäilty oli määrätty Tampereen käräjäoikeudessa joulukuussa 2009 lähestymiskieltoon entistä vaimoaan kohtaan.

Juonen kulku on siis lähestulkoon samanlainen. Henkilövahingot vain ovat jääneet pienemmiksi.

Mikä meitä suomalaisia miehiä oikein riivaa?

Olemme onnistuneet oman elämämme lisäksi pilaamaan myös Suomessa pitkään asuneiden maahanmuuttajamiesten elämän. He ovat kotoutuneet jopa liian hyvin. He ovat oppineet suomalaisten miesten tavoille.

Olen hätääntynyt ja suuresti järkyttynyt.

Mitä me voisimme tehdä heidän puolestaan?

Olisiko mahdollista karkottaa suomalaiset miehet Suomesta, jotta ulkomaalaiset tänne tulevat miehet eivät oppisi tämmöisiä susimaisia ja kauheita tapoja kuin meillä täällä on.

Jotenkin maahanmuuttajamiehiä pitää pystyä varjelemaan valkoiselta suomalaiselta heteromieheltä.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Ylen Voimavara-uutisointi

3/2/2010

Nelonen, MTV3 ja Yle vetivät tänään uutisoinnissaan ehdottomat pohjat. Punavuoressa, keskellä kalleinta Helsinkiä sijaitsee 200 humanitaarisen turvapaikan eli laittoman siirtolaisen vastaanottokeskus.

Punavuoressa asustelee muun muassa maan mainio sanoittaja ja musiikin monitoimimies Vexi Salmi, jonka voi kohtuullisen usein iltaisin tavata ehtookaljoilla Punavuoren Ahvenessa, joka on hauska seurusteluravintola. Tunnen Vexin entisestä elämästä, ja joskus Ahvenessa poiketessa tulee juteltua muutama hetki miehen kanssa.

Mutta taas eksyn aiheesta, kuten paha tapani on.

Punavuoressa asustaa myös kukkahattutätejä ja kaikenmaailman hyysääjiä, jotka ovat perustaneet Refugee Hospitality Clubin, joka järjestää laittomille siirtolaisille toimintaa.

Kahden päivän ajan on uutisoitu, miten ko. poppoo pitää lumenluontitalkoot keskuksen edessä. Tänään päästiin itse asiaan. VOKin kahdesta sadasta asukista paikalla oli parikymmentä. He olivat saaneet paitsi lumilapiot myös turvaliivit, jotka Muutoskin olisi heille mieluusti lainannut, käyttöönsä.

Käsittämätöntä on, että veronmaksajien rahoilla ylläpidetty Yle toitotti telkkariuutisissaan asiaa koko päivän. Pätkä, jossa toimittaja Anna Eksymä kisaili tummahipiäisten veijareiden kanssa kinoksessa, oli jopa puoli yhdeksän pääuutislähetyksessä.

Näytti siltä, että tämä uutinen oli Ylen mielestä maailman tärkein uutistapahtuma. Muuta merkittävää ei maapallolla ilmeisesti tänään tapahtunut.

Kuvan ahkerat Luigi-lumimiehet vaikuttavat olevan kotoisin jostain Turkin suunnalta. Satasen farkut jalassa, parilla häiskällä nahkarotsit ja valkoiset Niken tossut jalassa. Kyllä turvapaikanhakijalla on kovaa. Edes käsineitä ei kaikille riitä.

Näille heppuleille suomalaiset maksavat oleskelun vauvasta vaariin saakka. Maksavat siksi, koska maassamme on kyvytön hallitus ja järjetön maahanmuuttoministeri Astrid Thors. 


Punavuoren VOKin apulaisjohtaja Susanna Valojärvi iloitsi tempauksesta.

– Täällä on ollut sellainen voimavara liikkeellä, että kaduilla olisi tullut putipuhdasta, jos vain olisi ollut autoja, joilla kuljettaa lumi pois.

Mitäpä sitten uutisissa näkyi?

Sänkileukaiset 185-senttiset 25-vuotiaat pakolaislapset rikastuttivat suomalaista kulttuuria. Joku siirsi jopa muutaman kauhallisen lunta paikasta A paikkaan B.

Mieleeni nousi välittömästi kysymys. Miten maailmassa suomalaiset ovat ennen pärjänneet ilman kehitysmaista tänne tulleita huippuosaajia. Miten me ennen lapioitiin lunta?

Kyllä kannattaa suomalaisten veronmaksajien maksaa miljardeja vuodessa siitä, että näitä kultamunia saadaan maahamme hotellimajoitukseen. Se on pieni hinta siitä, että kerran vuodessa Mustafa Gambiasta, joka ei ole vuosikymmeniin ollut sotaa käyvä maa, puhumattakaan turvattomuudesta, lapioi tv-kameroiden loisteessa suvaitsevaisten kukkahattutätien saadessa mahtavia orgasmeja, viisi minuuttia lunta.

Mahdettiinko lopuksi laulaa rummun päristessä Kumbayaa?

Vinkiksi Ylelle. Tein viimeksi pari päivää sitten ihan omalla kolalla ja lapiolla lumitöitä parin tunnin ajan. Ja vielä vallan saatanallisessa flunssassa. Ei ole vielä uutisissa näkynyt?

6 kommenttia          Bookkaa tämä

Kyllä vastaus on, etteivät tajua

3/2/2010

Poliitikot ovat keskittyneet puheissaan ja osin teoissaan väittämään, että Suomea uhkaa karjuva työvoimapula. Tätä perustellaan sillä, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Ensimmäinen suuri ikäluokka syntyi sotien jälkeen vuonna 1946.

 

Mikäli yhtään osaan matikkaa, niin tuosta ajasta on kulunut tänä vuonna 64 vuotta. Eikö valtiolla ja poliitikoilla ole ollut aikaa harkita tätä ongelmaa 64:n vuoden ajan?

 

Tulivatko suuren ikäluokat poliitikoille yllätyksenä?

 

Mikä on suuri ikäluokka?

 

Suuret ikäluokat syntyivät 1946–1949. Karkeasti laskien noina neljänä vuotena syntyi noin 50 000 lasta enemmän vuodessa kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Eli neljänä vuonna syntyi yhteensä 200 000 lasta enemmän kuin ”normaalisti”. Tämä tarkoitti ja tarkoittaa sitä, että meillä on noin 200 000 ihmistä siirtymässä eläkkeelle vuoteen 2013 mennessä. Sen jälkeen määrä pienenee ”normaaliksi”. Todellisuudessa malli ei ole näin paha, sillä suuri osa suurista ikäluokista on ollut eläkkeellä jo pitkään.

 

Enpä muista missään nähneeni, millaisesta ihmismäärästä ihan tosissaan on kysymys. Arvioisin, että kyseessä on noin 120 000 ihmistä. Voin olla väärässä, enkä laiskuuttani välitä lukua tarkistaa.


Sen kuitenkin tiedän, että maassa tulee tänä vuonna olemaan yli 14 prosentin työttömyys. Nuorisotyöttömyys nousee lähelle kolmeakymmentä prosenttia. Yksittäisen nuoren elämä on pilalla. Perheen perustaminen on mahdotonta, työtä ei saa, jokapäiväinen elämä on yhtä kurjuutta.

 

Suomessa tulee tänä vuonna olemaan puoli miljoonaa työtöntä työnhakijaa ja lomautettua. Lamasta nouseminen kestää kymmenen vuotta. Minusta tässä joukossa on sen verran reserviä, että sillä katetaan kevyesti suurten ikäluokkien 120 000 ihmistä. Laman päätyttyä suuri osa suurista ikäluokista on jo mennyt manan majoille. Meikäläinenkin pukkaa horsmaa Muurlan hautausmaalla, josta minulla, Koskelan Jussin tapaan, on jo hautapaikka hankittuna.

 

Missä on suurten ikäluokkien ongelma?

 

Miksi Suomen uhkaa karjuva työvoimapula?

 

Eivätkö poliitikot tajua mistään mitään?

    
0 kommenttia          Bookkaa tämä

Melko reilua

3/2/2010

Valtiovarainministeriön raportti on karmeaa luettavaa. Se toteaa Suomen talouden olevan niin huonossa jamassa, että tätä menoa olemme konkurssissa. Suomi lainaa joka neljännen käyttämänsä euron. Tähän tulee vielä päälle kuntien velanotto. Lainattu rahaa on syömävelkaa, eikä sitä juuri käytetä investointeihin. Mitä kauemmin odotellaan, sitä hankalammaksi velanhoito käy.

Ainahan on maksettava eikös juu?

Mitä pitäisi tehdä?

Mitä hallitus tekee?

Eipä juuri mitään. Runsas vuosi sitten pääministeri Matti Vanhanen ja veroministeri Jyrki Katainen vakuuttelivat, että taantuma ei osu Suomeen. Suomen talouden piti olla etenkin Kataisen mukaan erinomaisessa kunnossa.

Silloin ja yhä edelleen puhutaan muun muassa mediassa taantumasta, vaikka käsissämme on pahin itsenäisyytemme aikainen lama. Siis lama. Lama eikä taantuma.

Vaihtoehtona valtion talouden romahtamiselle ovat rajut leikkaukset ja tuikeat veronkorotuksen, joita poliitikot eivät vaalien alla uskalla tehdä. Vanhanen ja Katainen ovat ryhtyneet vakuuttelemaan, että asialle kyllä jotain tehdään, mutta vasta ensi tai sitä seuraavalla vaalikaudella.

Pääomatulot ovat romahtaneet, työttömyys on noussut ja nousee edelleen järkyttäviin lukuihin ja kulutusverojen tuotto on jäänyt paljon odotettua alhaisemmaksi. Vastuullisen poliitikon olisi pitänyt aikoja sitten havahtua todellisuuteen ja laatia kiireen vilkkaa uudet tavoitteet ja budjettiraamit vastaamaan nykyistä tilannetta.

Uusia ajatuksia, uusia ohjelmia ei ole tehty, tuskin niitä on edes harkittu. Kun hallituksen kokoonpano kevään 2011 vaaleissa muuttuu, ja mahdollisesti oppositiopuolue SDP pääsee mukaan, mitään uutta ei ole luvassa. SDP valittaa vain sitä, että valtio velkaantuu liian vähän. Kun merkkejä ongelmien tunnustamisesta ja tilanteen korjaamisesta ei näy SDP:n oppositiossa ollessa, niin miksi niitä näkyisi puolueen ollessa hallituksessa?

Hallitus ja oppositio seisoo tumput suorina kuin työttömät soppajonossa. Tanner tömisee ja tyrät rytkyy, mutta mitään ei tapahdu.
 
Mitä tekevät ammattijärjestöt?

Kuntatyöntekijät haluavat suuria palkankorotuksia. Niihin ei suostuta, joten lakkovaroituksia on tulossa. Lakosta tulee pitkä ja lopputulos on heikko. Jos kuntasektori saa nyt seitsemän prosentin palkankorotukset, edessä ovat entistä massiivisemmat säästötoimenpiteet. Kun tiedämme, että säästöt eivät koskaan kohdistu johtajiin eivätkä byrokratiaan vaan suorittavaan portaaseen, peruspalvelujen leikkaukset tulevat olemaan ennen näkemättömät.

Ahtaajat ryhtyivät lakkoon. Tiedämme, että viennin määrä on romahtanut ja satamien liikenne vähentynyt yli 20 prosenttia vuodessa. Satamissa on edessä väen vähennyksiä.  Silti työntekijöillä on otsaa mennä lakkoon. Melko reilua. Ammattiyhdistysliikkeellä ei oikein olisi nykyisessä tilanteessa varaa näytön paikkaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Yle jälleen hakoteillä

2/2/2010

Hitaammalta pakkaa suu jäämään toisinaan typerännäköisesti auki Ylea kuunnellessa ja katsella. Maanantaina Yleisradio uutisoi Suomessa olevan tällä hetkellä karjuva pula korjausrakentajista, siivoojista ja sairaanhoitajista. Apuun Yle suositteli muun muassa romanialaisia ammattimiehiä. Ilmeisesti kysymys ei kuitenkaan ollut kerjäläisistä, josta koko Suomi saa taas muutaman kuukauden kuluttua nauttia.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemeltäkin oli mennyt vissyvesi väärään kurkkuun.

- Rakennusalalla on tällä hetkellä noin 25 000 työtöntä Harjuniemi sanoo. Yle luotti puheenjohtaja Harjuniemen mukaan vain yhteen lähteeseen eli Varamiespalveluiden toimitusjohtajaan.

Reippaana tutkivana journalistina kävin katsomassa pääkaupunkiseudun alan avoimet työpaikat. Oli niitä.  Kokonaista kuusi kappaletta. Suomeen ollaan valtiovallan hyvällä myötävaikutuksella luomassa kaksia työmarkkinoita.

Näiden ihmisarvoa polkevien vuokrafirmojen tarkoitus on haalia Suomeen enemmän ja enemmän alipalkattuja ulkomaalaisia, joista ei jää tänne verotuloja tai sosiaaliturvamaksuja. Vuokrafirmat etsivät viiden euron miehiä. En usko, että suomalaiset ammattimiehet lähtevät töihin noin surkealla palkalla.

Muutaman kuukauden kuluttua rakennusalalle valmistuu tuhansia nuoria lisää työttömiksi. Olettaisi, että kansan rahoittama Yle olisi kiinnostunut enemmän näistä nuorista kuin ihmiskaupan edistämisestä Bulgariasta ja Romaniasta.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2020 (13)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com