Sarjassamme turhia galluppeja

6/1/2013

MTV3 on tehnyt, tyyliinsä sopivasti, jälleen varsin tarkoitushakuisen gallupin, jolla se pyrkii horjuttamaan Timo Soinin asemaa Perussuomalaiset rp:n johdossa. Spekulointi asialla on turhaa, kunhan Maikkari vain yrittää tätäkin keinoa. Soinin asema puolueessa on ehdoton.

Kysymyksen olisi pitänyt kuulua, kuka on ykkösmies ja Soinin seuraaja, jos Soini jostain syystä haluaisi jättäytyä pois puolueen puheenjohtajuudesta.

Siinäkin tapauksessa se olisi ollut turhaa tai ainakin vaikeaa, sillä hyviä ehdokkaita on kiusaksi asti.

Kärkipäässä lienevät Jussi Halla-aho, Jussi Niinistö ja Sampo Terho.

Kaikilla heistä on omat ansionsa.

Antaa Sampon, joka on mitä mainioin lunki kaveri, kerätä henkistä pääomaa vielä Euroopan parlamentin jäsenenä kaikessa rauhassa, koska tässä asiassa ei ole mihinkään kiire.

Jussi Niinistö sopisi erinomaisesti vaikkapa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, kun vaihtamisen tarve koittaa.

Minusta perussuomalaisten sisällä vaikuttaa kaksi linjaa: soinilaisten linja ja halla-aholaisten linja.

Ne ovat molemmat erinomaisen hyviä linjanvetoja.

Aika näyttää, mikä asema Halla-aholla tulee olemaan puolueessa. Joka tapauksessa hän on parantanut kuluneen kahden vuoden aikana otettaan myös yleispoliitikkona kuin sika juoksuaan.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pihlajanmarja ovat katkeria

6/1/2013

On olemassa sanonta, jonka mukaan ne, joihin vallankumous ensimmäiseksi vaikuttaa, huomaavat sen viimeisenä.

Tämän ajan suomalaiset toimittajat ovat kirjureita, jotka kopioivat juttuja muilta lehdiltä. Jokaisessa printtilehdessä ympäri Suomea on käytännöllisesti katsoen samat uutiset.

Jos ei tämä riitä, lehti täytetään STT:n jutuilla.

Ulkolaista mediaa Suomen media ei juuri kopioi, koska se ei halua kertoa esimerkiksi siitä, että Ranskassa nuoriso (TM) poltti hieman vajaa kaksituhatta autoa uutena vuotena.

Ei tämä ole mitään paikallisuutta.

Ei tämä ole uutisten taustoittamista.

Muistan, kun kerran kinasin SSS:n Jarmo Vähäsillan kanssa, mikä on nopein media. Hän hävisi pelin, koska minä, joka edustin silloin radiota, pystyin perustelemaan, että radiotoimittaja pystyy raportoimaan useasti reaaliajassa. Hän on paikanpäällä siellä, missä tapahtuu ja saa sanomansa ulos heti.

Sanomalehti kertoo asian vasta seuraavana päivänä, jos silloinkaan.

Kun Vähäsilta ei muuta keksinyt, hän kertoi minulle opettavaiseen sävyynsä, että sanomalehdet taustoittavat uutisia.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Sanomalehdet eivät kykene taustoittamaan yhtään mitään, koska kaikki tieto, jonka ne julkaisevat, on vanhaa.

Paras taustoittaja on televisio ja sitä seuraa radio.

Toimittajan työstä on tullut ja tulevaisuudessa yhä enemmän tulee auringonlaskun alan ammatti. Heitä vaivaa jo nyt huoli oman ammatin tulevaisuudesta. Joukossa on tietysti monenlaisia stillereitä ja harakoita, jotka eivät tätä kehitystä näe, eivätkä ainakaan suostu myöntämään.

Kysymys on siitä, että perinteinen sanomalehti on menettänyt täysin merkityksensä portinvartijana, joka päättää, mitkä aiheet pääsevät uutisiksi asti ja milloin.

Vai mitä mieltä olette siitä, että muun muassa Helsingin Sanomat ajoi ja ajaa Suomea tarmokkaasti, etten sanoisi kaikin voimin, Euroopan unionin syliin. Se onnistui aikoinaan myös presidenttien tekemisessä, mutta eipä onnistu enää.

Kunnallisvaaleja edeltävinä viikkoina suomalainen media kävi yhtenä miehenä perussuomalaisten kimppuun, mutta ei onnistunut mustamaalauksessaan.

Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka voitti vaalit (plussaa kahdeksan prosenttia edellisiin kuntavaaleihin verrattuna), kun kaikki muiden kannatus laski.

Siis kaikkien muiden.

Muutamat toimittajat eivät edelleenkään ole päässeet tästä tosiasiasta yli vaan väittävät sinnikkäästi, että perussuomalaiset olivat vaalien häviäjiä.

Katkeria, sanoi Ilveskero pihlajanmarjoista.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Sanomalehdet ja appelsiini

6/1/2013

Ennen vanhaan ihmiset eivät päässeet käsiksi ”painettuun sanaan”. Se mahdollisti sen, että toimittajat puhuivat norsunluutornistaan alaspäin, eikä rahvas voinut vaikuttaa viestiin. Niinpä toimittajat voivat pudotella tornistaan mitä paskaa tahansa, ilman että kukaan pystyi juurikaan sitä kyseenalaistamaan.

Internet on pirstonut tornit ja murentanut toimittajien auktoriteettia ja valtaa.

Ja sekös toimittajia vituttaa.

Olen pannut merkille, että mediassa ja oikeastaan koko yhteiskunnassa vellonut rasismikeskustelu laantui viime syksyn aikana.

Nyt sen ovat elvyttäneet etenkin ylihuomenna tabloid-kokoon siirtyvä Helsingin Sanomat julkistaessaan peräti kahdella sivulla kolmekymmentä vuotta Suomessa asuneen israelilaisen Umayya Abu-Hannan oksennuksen, jossa tämä jälleen kerran haukkuu Suomen ja suomalaiset toivottomiksi rasisteisteiksi.

Kun Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin puolestaan arvostelee lehdessään Abu-Hannaa, on soppa valmis.

Joko kysymys on Hesarin mainoskampanjasta tai sitten uskomattomasta tyhmyydestä.

Onnellista koko asiassa on, että Abu-Hanna muutti pari vuotta sitten Amsterdamiin.

Toivottavasti ei tule takaisin.

Samaan rasismikuoroon ovat yhtyneet tietysti Yle, jonka toiminta-ajatukseen monikulttuurisuuden hyysääminen on tiukasti kirjattu. Ja tietysti myös MTV3.

Lukematon joukko maakuntalehtinä itseään pitäviä läpysköjä, muun muassa Kaleva, komppaa.

En enää yksinkertaisesti jaksaisi.

Tätä asiaa on jauhettu vuodesta 1992, kun ensimmäiset somalit tulivat Moskovasta Neuvostoliiton hajoamista pakoon. Heidän apunaan oli nykyinen demokratiajohtaja (mitähän sellainen virkamies tekee muuta kuin vetää tupakkia kadulla, koska sisällä ei saa polttaa) Johanna Suurpää.

Se oli Suomelle tavaton onnettomuus, sillä somalisissit ja –terroristit, sillä niitähän he olivat, olisivat jatkaneet Ruotsiin, mahdollisesti Norjaan saakka.

Itse en ole milloinkaan Suomessa törmännyt rasismiin, jollei siksi lasketa sitä, että pari kertaa olen ollut vähillä (nuorempana) saada moottoripyöräjengeiltä turpaani.

Rasimi on määritelmän mukaan rotusyrjintää.

Ainoastaan viiropäisten suvaitsevaisten mielestä se on kaikkea sitä, mikä heistä tuntuu siltä.

Keskustele siinä sitten.

Humanitaarinen maahanmuutto on liian suuri pisnis liian monelle Suomessa, jotta se voitaisiin lopettaa.

Mutta parhaamme yritämme.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Antakaa jo Nokian olla - menneen talven lumia

6/1/2013

Muutamilla sanomalehtimiehillä on epätoivoinen tapa edelleen hehkuttaa Nokiaa, sammuvaa tähteä, vaikka Flopilla ei ollutkaan kravattia, kun Salossa kävi.

On vastuutonta väittää lukijoille, että Nokiassa se kauppa käy.

Ei käy.

Runsas kuukausi markkinoille tulonsa jälkeen Nokialle ratkaisevan tärkeät Lumia-puhelimet ovat päätyneet jo alennusmyyntiin Yhdysvalloissa, kirjoittaa Wall Street Journal.

Nokian uutukaista myydään alennuksella myös Amazonissa, jopa ilman operaattorikytköstä.

WSJ:n mukaan lippulaivamalli Lumia 920 tuli AT&T:n kautta kytkykaupalla myyntiin vain 99 dollarin hintaan ja Lumia 822 sai marraskuussa 99 dollarilla Verizonin kautta.

Nyt Lumiaa saa AT&T:n liittymällä Amazonista jopa 39 dollarilla. Verizon puolestaan tarjoaa puhelinta liittymän ottaville ilmaiseksi.

Nokia teki onnettoman virheen, kun laittoi kaikki munat samaan koriin eli Windowsiin. Se tiesi lopun alkua ja loppu tulee.

Kaikki yhtiöt, joiden kanssa Microsoft on ollut "yhteistyössä" ovat kuolleet.

Kiinalainen Huawei on palkannut muutaman nokialaisen osaajan töihin Suomeen. Yhtiö ostaa mitä ilmeisimmin Nokialta sen, mitä siellä enää ostettavaa on.

Mitä tulee Steven Elopiin, niin oppinut simpanssikaan ei olisi saanut Nokia nopeammin tuhottua kuin Elop teki.

Hänellä oli siis erinomainen suunnitelma, jonka toteutti täydellisesti hölmöjen suomalaisten ja vielä hölmömpien salolaisten klyyvarin alla.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Tiedon valtaväylä peittoaa vanhan median

1/1/2013

Internetiä ei voi voittaa. Sanomalehtien päätoimittajat ja toimittajat eivät ole tätä ymmärtäneet. Media ei enää voi omistaa ja omia tietoa vaan nyt kuka tahansa voi toimia julkaisijana. Vanhaan ”hyvään aikaan”, jota lehtipatruunat kaiholla muistelevat, tiedon välittämiseen tarvittiin kustantaja tai piti olla oma kirjapaino. Looginen askel eteenpäin oli omakustanteet.

Muun muassa 80-luvulla Suomessa ja Salossa nuoret tekivät runsaasti omakustannelehtiä, joilla oli pieni painos ja pieni levikki, mutta joita luettiin varsin paljon. Näittenkin tekemiseen tarvittiin rahaa.

Mahtaako niitä jossain vintin perukoilla olla vielä tallessa?

No, netti aiheutti yleistyessään sen, että kuka tahansa voi milloin tahansa perustaa blogin tai twitter-tilin ilmaiseksi. Vermeet ja yhteydet pitää tietysti hankkia, mutta sen jälkeen voi kirjoittaa sydämensä kyllyydestä.

Sanomalehtimiehet eivät vieläkään tajua sitä, että tiedonvälityksessä on meneillään suurin vallankumous sitten Johannes Gutenbergin, joka keksi painokoneen vuonna 1436. Yhä pienemmiksi käyvillä vehkeillä kuka tahansa kadun tallaaja on potentiaalinen julkaisija. Sanojen, valokuvien, liikkuvan kuvan ja äänen siirtäminen on lapsellisen yksinkertaista, halpaa ja nopeaa.

Sanomalehdet ja muut ”vanhat” mediat joutuvat kilpailemaan netin kanssa ja ne häviävät pelin. Vanha media ei ole ymmärtänyt, ettei se voi kilpailla määrässä vaan sen ainoa kilpailuvaltti on laatu.

Ennen muinoin lukijat uskoivat kaiken, mitä lehtiin painettiin. Koska kirjoittaminen lehtiin oli tarkasti rajattua, toimittajat puhuivat rahvaalle ylhäältä alas. Heillä oli hallussaan väline, jolla laukoa kiistattomia totuuksia, joita harva pystyi tarkistamaan.

Vanhan median auktoriteettiasema on murtunut, lukijakunta on pirstoutunut ja oppinut mediakriittiseksi. Se on johtanut siihen, että osaa toimittajista pidetään pelleinä tai ammattitaidottomina. Osa heistä on sitä.

Eivät lukijat halua saarnoja Helsingin Sanomissa vastikään uhriutuneen Umayya Abu-Hannan tapaan. He haluavat tasavertaista keskustelua.

Jolleivät he sitä saa, he pakottavat toimittajat ottamaan heidät huomioon.

Jokunen media Helsingin Sanomien lisäksi pyristelee vielä vastaan, eikä suostu puhumaan muutamista tabuina pitämistään aiheista.

Tällainen käyttäytyminen ei ole viisasta vaan typerää.

Heidän pitäisi ymmärtää, että he ovat jo hävinneet pelin. Helppoa se ei näytä lehtimiehille olevan.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Uuden vuoden puhe

1/1/2013

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti ensimmäisen uuden vuoden puheensa hetki sitten.

Näin hän sanoi:

- Vaikeita poliittisia päätöksiä edeltää aina toistensa ohi puhumisen aika. Nyt se on kulumassa loppuun, käsillä on ratkaisujen aika.  Kannustan hallituksen ja eduskunnan jäseniä rohkeuteen; pienimmän yhteisen nimittäjän etsiminen ei nyt riitä. Suomen kansa on harvoin rankaissut, usein kyllä palkinnut rohkeuden nähdä oikeudentuntoisesti oman etupiirinsä ulkopuolellekin, presidentti lausui.

Puhe oli kaikkiaan varsin onnistunut. Ainakin hän hakkasi meitä 12 vuotta piinanneen punamummon mennen tullen.

Meillä on olosuhteisiin nähden oikein hyvä presidentti, mutta toivottavasti et potkase mun pakkiani nurin.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Uusi vuosi - uudet kujeet - entä mediassa

1/1/2013

Suomessa sanomalehdet voivat toistaiseksi paksusti, vaikka niiden levikit laskevat jatkuvasti. Lehdet eivät oikein tiedä, mitä on tapahtumassa, vaikka mediatalojen päättäjät näkevät, että uskollinen vanha tilaajakanta poistuu, eikä uusia tule tilalle, koska nuoret hakevat uutisensa verkosta.

Suurimpia häviäjiä olivat viimeksi tilastoituna vuonna Kauppalehti (10,9 %), Iltalehti (5,1 %), Uutispäivä Demari (5,5 %), Keskisuomalainen ja Savon Sanomat (4%), Hufvudstadsbladet (3,8 %) ja Helsingin Sanomat (3,6 %).

Tilastokeskus julkaisi toukokuussa 2011 tutkimuksen median ajankäytöstä. Siitä selvisi, että sanomalehtien lukeminen on vähentynyt merkittävästi 90-luvulta lähtien. 10–14-vuotiaista enää 30 prosenttia seuraa lehtiä, kun luku vuonna 1991 oli 65 prosenttia. 15–24-vuotiaista hieman yli 70 prosenttia, vertailuluvun ollessa 90.

Vuonna 1990 sanomalehtiä julkaistiin Suomessa 252 kappaletta. Vuonna 2009 lehtiä ilmestyi enää 194. Määrä vähenee joka vuosi.

Vaikka mediataloilla Suomessa menee siis suhteellisen hyvin, ennusmerkit ovat näkyvissä. Niiden levikki tulee vääjäämättä laskemaan ja ne yrittävät paikata menetettyä levikkiä muun muassa irtisanomalla toimittajia, vähentämällä panostusta toimituksiin, perustamalla näköiskappaleita nettiin, pienentämällä lehtiä broadsheet-koosta tabloidiin ja niin edelleen ja niin edelleen.

Muun muassa toimittajien määrän väheneminen johtaa siihen, että laatujournalismin, jos sellaista Suomessa on koskaan ollutkaan, määrä vähenee. Toisin sanoen Suomessa tehdään kaikki samat virheet kuin muualla maailmassa, jossa levikit ovat kohta vapaassa pudotuksessa kuin Onni Suurosen moottoripyörä surmanajopöntössä, on tehty.

Lehtien päätoimittajien ja talousjohtajien päähän ei ole pälkähtänyt, että tulevaisuuden journalismi on digitaalista. Uutiset siirtyvät verkkoon, mutta päätoimittajat eivät tiedä, miten se pitäisi tehdä.

Kaikkein pahin tämän hetken esimerkki on Helsingin Sanomat, joka pienensi printtilehden kokoa tabloidiksi ja teki nettisivuistaan, joissa olevat uutiset ovat täysin samoja kuin paperilehdessä, maksullisen.

Se on tuhon tie, mutta Helsingin Sanomien ollessa kyseessä, se on lukijoille ja koko Suomen mediakentälle vain hyvästä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2018 (93)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com