Salon valtuusto lakkautti Laurin koulun

20/5/2013

Salon kaupunginvaltuusto päätti iltakokouksessa lakkauttaa Laurin koulun. Päätös oli vaikea ja puhutti valtuutettuja pitkään ja hartaasti. Ennen kuin lopputulos oli selvä, vaadittiin neljä äänestystä.

Simo Paassillan (sd) esityksestä päätösehdotuksesta otettiin pois lause, joka olisi ohjannut tiettyjen alueiden oppilaita jatkossa Perniön yhteiskouluun.

Paassilta esitti, että paikannimien tilalle laitetaan sen sijaan lause, jonka mukaan Perniön yhteiskoulun kapasiteetti pyritään käyttämään mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi.  Hän perusteli muutosta sillä, että valtuuston tehtävä ei ole päättää oppilaaksiottoalueista.

Saija Karnisto (sd) oli aiemmin esittänyt, että Lauri jatkaisi edelleen Astrumin tiloissa, mutta Perniöön voitaisiin sijoittaa 60-70 oppilasta.

- On hullua, että meillä on Perniön yhteiskoulu vajaana, kun keskustan koulut pullistelevat, Karnisto totesi.

Ritva Sinervo (kok) oli Astrum-keskuksen jatkon kannalla. Hän arveli, että Perniötä voidaan tarvita siinä kohdassa, jos muissa keskustan kouluissa ilmenee ongelmia.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lundström (kok) oli sen kannalla, että Lauri lakkautetaan ja että Perniöön hajasijoitetaan jonkin verran oppilaita. Hän pelkäsi, että pakkosiirrot Perniöön saavat aikaan kikkailua esimerkiksi osoitteiden kanssa, jolloin lapsi pääsisi johonkin muuhun kouluun. Lundström esitti näin, että lautakunnalle valmisteltu "malli 4" olisi ollut myös valtuuston päätös.

Marjatta Halkilahti (sit) olisi palauttanut koko asian uudelleenvalmisteluun.

Eeva Koskinen (vihr) torui käytyä keskustelua.

- Tässä kaupungissa ei ole ymmärretty, että ollaan yhtä kaupunkia. Tässä on syntynyt kauhea lietsonta.

- Perniön yhteiskoulu on hyvässä kunnossa ja silti siitä on saatu vanhempien puheissa viholliskoulu, jonne lapsia pakkomuilutetaan.

Valtuusto äänesti asiasta neljästi.  Paassillan esitys voitti Lundströmin äänestyksen 36-11 (4 tyhjää), Paassillan esitys pohjaesityksen 40-7  (4 tyhjää). Karniston esitys voitti Sinervon 30-20 (1t) ja Paassilta Karniston 28-22 (1 tyhjä).

Valtuuston päätökseen jättivät eriävän mielipiteensä Marjatta Halkilahti (sit), Ritva Sinervo (kok), Juhani Nummentalo (kok) ja koko perussuomalaisten ryhmä.

Lähde: Perniönseudun lehti ja SSS

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Helppoheikki Katainen ja Viron verotus

18/5/2013

Meidän on nyt kannettava vastuuta suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja avoimesta Euroopasta. Paitsi että Virossa toimii jo suomalaisten omistamia yrityksiä 4 000 kappaletta. Byrokratiaa on vähemmän, verotus on helpompaa, ei tarvitse sählätä verokorttien kanssa, eivätkä työntekijät vaihtele veroprosentteja.

Tuloveroprosentti on kaikille sama 21. Työnantaja maksaa 33 prosentin sosiaalimaksut, prosentin työttömyys ja kahden prosentin eläkemaksun.

Fantastista!

Suomesta Viroon lähtee kaikenlaisia pk-yrityksiä metallialan tehtaista koodaajiin ja maatalousyrittäjiin. Yrityksen voi perustaa Viroon internetiin välityksellä suomalaisella henkilökortilla. Virossa toimivilla suomalaisilla yrityksillä on myös yhteistoimintaelin, Seke, joka on ryhtynyt järjestämään seminaareja Virosta kiinnostuneille pk-yrityksille.

Kuten lienee tunnettua, talletetuista ja yritykseen sijoitetuista tuloista ei makseta veroa lainkaan. Yritykset joutavat maksamaan 21 prosentin tasaveron vasta, kun nostavat voittoa osinkoina.

Mitä tästä voimme päätellä?

No sitä, että haista sinä Kataisen helppoheikki kukkanen vastuusi ja hyvinvointivaltiosi kanssa.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

SSS on päässyt jälleen Hommaan

17/5/2013

Käykääpä lukaisemassa, mitä mieltä Salon Seudun Sanomat on maahanmuuttajista.

Hehän kannattelevat kaupungin väkilukua.

Mitähän tuon kirjoittanut toimittaja on oikein ajatellut?

Mitä merkitystä sillä on, nouseeko vai laskeeko kaupungin väkiluku, kun maahantulijat eivät tuo tullessaan ainuttakaan työpaikkaa.

 

1 kommentti          Bookkaa tämä

Gustafssonni loukkaantui potkuistaan Jutalle

17/5/2013

eli miten menestyi "Herra Minä opetusministerinä"?

Opetusministerin salkun menettäneen Jukka Gustafssonin mukaan ministerivaihdoksissa Sdp:hen iski "lievä paniikki". Gustafsson pettyi siihen, että joutui ulos hallituksesta.
- Minulla on hieman loukkaantunut olo. Ei tämä ihan yllätyksenä tullut, mutta olisin intohimoisesti halunnut jatkaa opetusministerinä. Minulla on koulutus- ja sivistyspoliitikon sielu, Gustafsson sanoi HS:lle perjantaina iltapäivällä.

Hän arvioi, että ministerivaihdoksiin on syynä Sdp:n kehno kannatus.

- En usko, että ministerivaihdoksia olisi tehty, jos kannatus olisi normaalilukemissa. Tässä on tullut pieni paniikki.

Gustafsson aikoo lähitulevaisuudessa keskittyä aktiiviseen kansanedustajan työhön.

- Meillä on paljon näkyvää ja piilevää eriarvoisuutta. Siinä riittää meillä poliitikoilla työtä.

Olen vahvasti samaa mieltä Gustafssonin kanssa. Uskon, että hän ehtii vielä luoda uuden uran huolehtimalla romanialaisista ja bulgarialaisista kerjäävistä mustalaisista sekä somaleista, joita edelleen saapuu tasaisena virtana Suomeen.

Onhan meillä varaa, vai mitä Jukkis?

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kuka paikkaa suurten ikäluokkien eläköitymisen?

17/5/2013

Tarvitsemmeko tulijoita paikkaamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle jäännistä seuraavaa työvoimapulaa?

On esitetty, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle myöhemmistä pienistä ikäluokista ei löydy riittävästi tekijöitä heidän tilalleen. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin jo pitkälti jääneet eläkkeelle, eikä työvoimapulaa ole näkyvissä - päin vastoin, Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Toinen usein esitetty väite on, että suurten ikäluokkien vanhetessa tarvitsemme lisää väkeä vanhustenhuoltoon. On syitä ajatella, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa: automaatio, robotit ja muut ihmistyötä korvaavat apuvälineet ovat tulossa hoitosektorillekin. Siinäkin tapauksessa, että vanhustenhuoltoon tarvittaisiin lisää väkeä, sektori ei luultavasti kasva kovin isoksi kun se ei ole iso tälläkään hetkellä.

Kai nyt joillekin aloille ja työtehtäviin voi tulla työvoimapula?

Työvoimapulaa on ollut ja luultavasti tulee vastaisuudessakin olemaan lähinnä joillakin erikoisaloilla ja työtehtävissä, joissa työntekijällä on oltava joko pitkällinen tai harvinainen erikoiskoulutus, tai erityisominaisuuksia. Ei ole mitään merkkejä siitä, että ainakaan tämänhetkisten maahanmuuttajien joukosta löytyisi erikoiskoulutettuja tai erityisominaisuuksia omaavia edes suhteessa niin paljon kuin kantaväestön keskuudesta. Päin vastoin, maahanmuuttajista valtaosa on vähän koulutusta vaativissa, matalapalkkaisissa töissä. Lisäksi näissä työtehtävissä kyse on todennäköisesti niin vähäisestä määrästä työpaikkoja, että ne on helpompi täyttää rekrytoimalla tarvittavat osaajat ulkomailta.

Mutta tarvitaanhan maahanmuuttajia tekemään sellaisia töitä joita suomalaiset eivät halua tehdä?

Toisinaan esitetään myös väitteitä, että maahanmuuttajat tekevät töitä joita suomalaiset eivät halua tehdä. Nämä ovat yleensä matalapalkattua suorittavaa työtä kuten linja-autonkuljettajan, siivoojan tai lähihoitajan työt. Yleensä ainoana todisteena tälle tarjotaan sitä, että maahanmuuttajien osuus näissä ammateissa on lisääntynyt. Lisääntymiseen voi kuitenkin olla muita syitä, kuten esimerkiksi linja-autonkuljettajien tapauksessa se, että Suomessa järjestetään pelkästään maahanmuuttajille suunnattuja linja-autonkuljettajan kursseja, vaikka samaan aikaan kelpoisuusvaatimukset täyttäviä kantaväestön edustajia ei pääse kaikille avoimille kursseille. Vähän koulutusta vaativaan suorittavaan työhön pätee lisäksi se, että sen houkuttelevuutta voidaan helposti lisätä palkkoja nostamalla ja työoloja parantamalla; maahanmuuttajien kaltainen työvoimareservi vähän koulutusta vaativissa tehtävissä auttaa pitämään palkkatason matalalla (ja mahdollisesti työolotkin ankeina), mutta työt tulisivat luultavasti hoidettua ilmankin tuota työvoimareserviä kansantalouden sopeutumisen kautta.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Saisiko olla surviaissääsken toukkia?

17/5/2013

Salon Seudun Sanomissa oli päivänä muutamana artikkeli ja kuva salolaisesta dieettikokista, joka valmisti sapuskaa kaupungin keskuskeittiöllä – tai miksi sitä sitten nykyisin kutsutaankin.

Hellalla porisi monenmoista pata kattilaa soimaa.

Nythän on niin, että hyönteiset ovat merkittävä proteiinilähde jo kahdelle miljardille ihmisille. Meitä on nimittäin tällä pallolla 7,1 miljardia ja sapuska ei tahdo enää ilman erikoisratkaisuja piisata koko porukalle, eikä piisaakaan.

Niinpä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kehottaa ihmisiä syömään enemmän koppakuoriaisia, matoja ja muita ötököitä.

- Hyönteiset ovat yksi metsän tarjoama mahdollisuus. Niitä ei ole juuri hyödynnetty ruokana sanoo FAO:n metsäpolitiikan johtaja Eva Muller.

Samalla hän suosittelee erilaisia öttiäisiä, koska niissä on paljon proteiinia ja hyviä rasvoja. Niistä saa myös elimistön kipeästi tarvitsemaa kalsiumia, rautaa ja sinkkiä.

Valinnanvaraa toki on, sillä ihmisen ravinnoksi sopivia hyönteisiä löytyy vähintään 1 900 eri lajia.

Salo voisi tässäkin asiassa toimia esimerkkinä. Kaupungin ruokahuoltopäällikön, jos kaupungissa sellaista on, kannattaa ottaa käteensä Arvi Ulvisen Maamme selkärangattomia –kirja ja ryhtyä laatimaan soppaohjeita.

Sopivia lajia esimerkiksi koppiaisista olisivat sarvikuonokas, hapsenkakkiainen, seitsenpistepirkko, josta saisi vallan kauniin leivänpäällisen, minttukuoriainen, toukohärkä, erilaiset hepokatit, hietatuhatjalkaiset, sauvaristihämähäkit, puupistiäisten lukuisa ja maukas heimo, kääpiösurviaiset ynnä muut mitä herkullisimmat lajit.

Koululaiset voisivat näitä kerätä itsekin lomapäivinään.

Salo nousisi takaisin maailman kartalle.

Ajatelkaa miten somaa olisi, kun Linnan itsenäisyyspäivän juhlissa Jenny Haukio ja Sauli Niinistö tarjoaisivat vierailleen kermassa kuorrutettuja omenakääriäisiä ja kääpiökoita.

Näin tietysti vain kerran vuodessa juhlapäivänä.

Tavallinen rahvas sen sijaan voisi popsia näitä herkullisia ja ravitsevia luonnosta saatavia hyönteisiä joka ainoa päivä.

Eipä aikaakaan, kun SSO ja K-ryhmä laatisivat koko maan kattavat markkinat mato- ja kärpäskaupalle.

Siinä Tiukka Täti Juttakin voisi röyhistää rintaa, kun menisi EU:n herroja tapaamaan ja kertoisi, miten Suomessa ruuansaantiongelmat on ratkaistu.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kalle Isokallio blogissaan

17/5/2013

Median välittämiin uutisiin ei voi enää luottaa. Toimittajat valehtelevat meille joko laiskuuttaan, tyhmyyttään tai omaa poliittista agendaansa ajaakseen. Toivottavasti vain laiskuuttaan. Faktoihin perustuvaa journalismia ei enää harrasteta. Onko siis ihme, että sanomalehtien levikit putoavat? Miksi tilata, kun niissä ei ole uutisia vaan uskomuksia?

Meille toitotetaan harva se päivä, että olemme ajamassa hyvinvointiyhteiskuntaa alas. Todistukseksi riittää jonkun kadunmiehen haastattelu, jossa hän kertoo itku silmässä, miten heikkoa palvelua hän sai viimeksi julkiselta sektorilta.

Tosiasia on kuitenkin se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion menot ovat paisuneet puolitoistakertaisiksi. Syy palvelujen heikkenemiseen, jos sellaista todella on tapahtunut, ei siis ole rahan puute vaan rahan runsaus. Julkinen sektori on itse todistanut meille sen, että kaatamalla lisää rahaa sen toimintaan palvelut eivät parane, vaan ne heikkenevät.
Emme ole ajamassa alas hyvinvointiyhteiskuntaa, olemme lihottamassa sitä toimintakyvyttömäksi. Kovin isoja otsikoita ei siitäkään ole revitty, että viimeisen viiden vuoden aikana valtiosektorilla palkat ovat nousseet yli kymmenen prosenttia nopeammin kuin yksityisellä sektorilla.

Hieman vanhemmat lukijat muistavat 80-luvun. Ei hyvinvointivaltio silloin ollut kurjuutta pursuva. Lehtiä lukemalla tulee kuitenkin siihen käsitykseen, että nyt on. Mutta miten niin on voinut käydä, sillä julkisen sektorin palveluksessa on tänään 250 000 ihmistä enemmän kuin silloin?

Olemme myös saaneet lukea ja kuulla siitä, että meidän ostovoimamme sen kuin vain heikkenee. Vaan eipä pidä sekään paikkaansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkat ovat nousseet 50 prosenttia, kun samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet vain runsaat 20 prosenttia. Matematiikka ei siis puolla väitettä, että työssäkäyvien ostovoima olisi heikentynyt. Ostovoimamme on kohonnut enemmän kuin millään aikaisemmalla kymmenvuotiskaudella.

Emme ole kuulleet tai lukeneet siitäkään, että samaan aikaan kun rautarouva Urpilainen piti Suomessa veroparatiisikokoustaan, Englanti päätti avata vallassaan olevien veroparatiisien tiedot Saksalle, Italialle ja Ranskalle. Eivät varmaan ehtineet mukaan Urpilaisen kokoukseen, kun piti tehdä isoja päätöksiä. Mahtoiko kukaan hieman isomman maan päättäjä edes muistaa kertoa Urpilaiselle asiasta?

En muista sellaistakaan kerrotun, että mitä nuorempana menet töihin, sitä parempaa palkkaa ja eläkettä saat vanhempana. Tutkimuksien mukaan, jos menet töihin alle kaksikymmentäviisivuotiaana, saat nelikymppisenä viisitoista prosenttia parempaa palkkaa kuin kollegasi, joka aloittaa työnteon vasta kolmikymppisenä.

Faktat ovat tylsiä, luuloista on mukavampi raportoida.

Nyt on Kallella menneet luvut sekaisin.

Valtion työmarkkinalaitoksen ja KT Kuntatyönantajien mukaan valtiolla ja kunnilla työskenteli 16,7 prosenttia työssäkäyvistä vuonna 1970. Vuonna 2010 vastaava luku oli 28,4 prosenttia työssäkäyvistä.

Julkinen sektori on siis kasvanut, mutta hillitymmin kuin oletetaan.

Valtion puolella julkishallinnon työntekijöiden määrä on itse asiassa vähentynyt roimasti. Kun valtiolla oli ennätysvuonna 1988 peräti 215 000 työntekijää, oli heitä 2012 noin 83 000. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska vähennykseen ovat syynä entisten liikelaitosten muuttaminen yrityksiksi, yliopistojen irrottaminen valtiosta, toiminnan tehostuminen ja säästöohjelmat.

Valtion suurin työllistäjä on poliisin ja armeijan käsittävä turvasektori, jonka palveluksessa on noin 41,3 prosenttia valtion työntekijöistä.

Kuntapuolella väen määrä on lisääntynyt selvästi. Kun 1970 kunnilla oli 193 000 työntekijää, oli heitä 2011 441 000. Suurin syy kasvuun ovat vuoden 1970 jälkeen luodut julkiset palvelut, kuten peruskoulu, terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja kunnallinen päivähoito.

Eniten työllistävät terveyspalvelut, joissa työskenteli noin 28,5 prosenttia työntekijöistä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Norjan rikollisjengit

17/5/2013

Suomen poliisi on listannut järjestäytyneiksi rikollisjärjestöiksi lähinnä moottoripyöräjengejä.

Norjassa tilanne on hieman toinen.

Nämä rikollisjärjestöt ovat Oslon suurin uhka.

Oslon poliisissa pelätään eri rikollisryhmittymien välisten jännitteiden kasvua, kun kaupunkiin on ilmaantunut uusia jengejä. Järjestäytyneen rikollisuuden jaoksen päällikkö Einar Aas listasi yhteiskuntarauhan kannalta suurimman uhan Oslolle muodostavista jengeistä.

Listan kärkeen päätyivät vanhat kilpakumppanit, B-jengi ja Young Guns, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti pakistanilaistaustaisia, sekä paljon nuorempia nuorukaisia houkuttelevat Furuset Bad Boys ja Holmlia-jengi, joita molempia kuvaillaan monikulttuurisiksi.

Tässä on Oslon poliisin lista kahdeksasta johtavasta kaupunkia uhkaavasta rikollisryhmittymästä:

1. B-jengin ja Young Gunsin kaltaiset etniset rikollisjengit – Varsinaisia moniosaajia. Paljon huimausainerikollisuutta, väkivaltaa, uhkailua ja myös suojelurahojen keruuta.

2. Länsiafrikkalaiset – Erityisesti nigerialaiset. Huimausaineitten, erityisesti kokaiinin ja heroiinin salakuljetusta, prostituutiota ja laittomia rahansiirtoja.

3. Pohjoisafrikkalaiset – Erityisesti ns marokkolainen verkosto. Pääsääntöisesti marihuanan maahantuontia ja myyntiä. Koko tuotantoketju alusta loppuun on heidän käsissään.

4. Balkanilta lähtöisin olevat ryhmittymät – Erityisesti albaanit. Heroiinikauppaa, väkivaltarikollisuutta ja suojelurahojen keruuta.

5. Baltiasta lähtöisin olevat ryhmittymät – Erityisesti liettualaiset. Moniosaajia. Myös huimausainekauppaa.

6. Erinäiset kurdijengit – Huimausaineiden myyntiä. Erityisesti heroiiniä.

7. Pärinäpojat – Huimausaine- ja väkivaltarikollisuutta.

8. Vietnamilaiset verkostot – Suljettuja porukoita, joista poliisi tietää hyvin vähän. Kunnostautuneet viljelijöinä. Tuotantokasvina on marihuana.

Einar Aasin mukaan ei ainoastaan vietnamilaiset, vaan muutkin jengit ovat innostuneet viljelemään marihuanaa Norjassa, koska voitot ovat suuria ja kiinnijäämisen riski huumausaineitten salakuljetukseen verrattuna on pienempi.

Oslon poliisipäällikkö Hans Sverre Sjøvold korostaa, että huimausaineet ovat yhdistävä tekijä raskaan rikollisuuden piirissä.

Keskusrikospoliisi on rankannut moottoripyöräkerhot kaikkein keskeisimmäksi rikollisiksi toimijoiksi Norjassa. Sjøvold ei näe ristiriitaa siinä, että Oslossa järjestys on toisenlainen, koska rikollisryhmien tarjoamat haasteet vaihtelevat alueittain.

Lähde: Osloby / Aftenposten

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Nyt otti Jutan ohrakyrsä

15/5/2013

Media kertoo, että valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) ja Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin helmikuussa 2012 allekirjoittamassa poliittisessa sopimuksessa Suomen ja Kreikan välillä ei puhuta sanallakaan vakuuksista.

Suomennoksesta selviää, että sopimuksessa ei todella löydy mainintaa vakuuksista maiden välillä.

Valtiovarainministeriö julkisti eilen verkkosivuillaan vakuussopimukset puuttuvat tiedot julkisilta osin. Kaikista muista osista paitsi Venizelosin ja Urpilaisen allekirjoittamasta paperista julkaistiin myös suomennokset.

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Salla Kalsilta kysyttiin, miksi poliittisen sopimuksen suomennosta ei ole julkaistu, vaikka sellainen on tehty?

"Se oli inhimillinen erhe. Sopimusta ei ollut alun perin käännetty, vaan se käännettiin erikseen viime syksynä. Tieto siitä, että paperi oli käännetty, oli unohtunut, kun tätä tehtiin eilen kovassa kiireessä. Se lisätään kyllä sinne sivuille huomisaamuna."

Jutta aikoo kierrättää ministerit Gustafssonin,  Tuomiojan ja Guzeninan.

Hän aloittaa väärästä päästä.

Kaikkein ensimmäiseksi hänen pitäisi ulkoistaa itsensä.

Toisaalta, persujen laariin sataa jälleen.

Meidän ei tarvitse tehdä mitään.

Nuo kollot hoitavat itse itsensä.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Euroalueesta on tullut tulonsiirtounioni

15/5/2013

Jälleen kerran osoittautuu oikeaksi vanha perussuomalainen sananlasku: Eurokriisi on kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija: siitä on vaikea saada pitävää niskalenkkiä.

Hyvät kollegat ja kansalaiset vastaanottimienne ääressä; tänään puhutaan jälleen eurokriisistä, ja tällä kertaa aiheena ovat Portugalin, Irlannin ja Kreikan maksuaikojen ja lainehtojen helpotukset. Kyse on toimista, joita rahoitusmarkkinoilla kutsutaan velkajärjestelyksi.

Eurokriisi etenee niin kuin perussuomalaiset ovat useaan kertaan todenneet: ensin pidennetään kriisimaiden maksuaikoja ja alennetaan korkoja. Sen jälkeen vuorossa ovat velkojen anteeksianto ja nimellisarvojen leikkaukset. Kriisimaat maksavat vielä kiltisti tukipakettilainojen korot, kun me lainaamme heille siihen tarvittavat rahat. Kun lainaohjelmat aikanaan loppuvat, on vain ajan kysymys, milloin loppuu myös tukilainojen koronmaksu ja alkaa velkojen anteeksianto.

Mutta ei hätää! Komission tuoreessa talousennusteessa kerrotaan, että vaikka tänä vuonna Kreikan talous vielä romahtaakin, ensi vuonna se kääntyy vihdoin kasvu-uralle. Eikö olekin fantastista? Ikävä kyllä ennusteen tarkkuutta on pakko epäillä, sillä komissio on tehnyt saman ennusteen Kreikasta kahtena edellisenäkin keväänä. Ja kuten kaikki tiedämme, Kreikan talouden romahdus ei ole pysähtynyt vaan jatkuu kohta jo kuudetta vuotta. Kaiken lisäksi nyt yskivät kriisimaiden lisäksi myös niin sanottujen euron ydinmaidenkin taloudet.

Suomalaisten veronmaksajien rahoille olisi käyttöä kotimaassakin

Kreikan kolmannen tukipaketin mielenkiintoisin seikka ei löydy tästä tiedonannosta, vaan pian tänne salikäsittelyyn tulevasta lisätalousarviosta. Sen momentin 28.01.69 otsikko on: Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle. Määräraha on 41 880 000 euroa.

Momentin ilmestyminen budjettiimme on osa viime marraskuussa sovittua Kreikan lainaohjelman muutosta, jossa EKP:n omistamien Kreikan valtionvelkakirjojen tuotot päätettiin antaa Kreikalle. Käytännössä tämä päätös tarkoittaa sitä, että ensin Suomen Pankki maksaa Suomen valtiolle osuutemme EKP:n hallussa olevien Kreikan velkakirjojen tuotosta, ja sitten me siirrämme saman rahamäärän heti Kreikalle. Kyse ei ole lainasta tai takauksesta vaan vastikkeettomasta riihikuivasta rahasta: me budjetoimme rahaa Kreikan valtiolle ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Eikö tämä jo todellakin ole rahan lapioimista etelään?

Kyseessä ei ole myöskään mikään teknisluontoinen järjestely, sillä olemme kantaneet EKP:n hallussa olevien Kreikka-lainojen riskin, joten meille kuuluu myös näin ollen niiden tuotto. Lisäksi on turha kuvitella, että tämä herkku loppuisi tähän. EKP:n hallussa on edelleen miljardikaupalla Kreikan velkapapereita, joten tällaiset tulonsiirrot ovat vasta lämmittelyä. Euroalueesta on tullut tulonsiirtounioni.

Runsas 40 miljoonaa on tietysti pieni summa verrattuna eurokriisin kymmenien miljardien kokonaisvastuisiin, mutta periaatteellisesti tämä on järisyttävän suuri muutos. Tuemme budjetistamme nyt suoraan Kreikkaa. 40 miljoonaa voi olla Kataisen hallitukselle pikkuraha, mutta meidän mielestämme sillä olisi ollut käyttöä esimerkiksi uuden lastensairaalan rakentamisessa.

Kuka uskoo, että Kreikka maksaa takaisin?

Kriisimaiden maksuaikoja pidennettiin näillä päätöksillä tuntuvasti. Irlannilla ja Portugalilla on nyt yli 20 vuotta aikaa maksaa velkansa takaisin, ja Kreikka maksaa lainansa viimeisen erän takaisin vuonna 2058. Tai no, ei kai kukaan usko, että Kreikka ihan oikeasti maksaa lainojaan takaisin, mutta tämä on nyt eurofiilien suunnitelma. Esimerkiksi minä ja arvon valtionvarainministeri olemme tuolloin 83-vuotiaita ja kannamme vastuuta – jos Luoja suo – todennäköisesti vanhankodissa, jos sellaisiakaan silloin enää Suomessa on.

Esitän seuraavan epäluottamuslauseen: ”Saatuaan valtioneuvoston tiedonannon eduskunta ei hyväksy siinä esitettyä ERVV:n varainhankinalle annetun takausajan pidennystä ja toteaa, että tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Lisätietoja:

Kansanedustaja Juho Eerola

050 5120 513

1 kommentti          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Joulukuu 2018 (54)
Marraskuu 2018 (102)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com