Saksalaisten tuki Merkelille vähenee päivä päivältä23/10/2018GroKo-hallituksen muodostaneiden CDU/CSU-liiton ja Saksan demareiden, SPD:n, yhteinen hallitustie on maksanut suuren siivun kannattajakunnasta. Emnid-instituutin Bild am Sonntag-lehdelle tekemästä kyselystä käy ilmi, että CDU/CSU-liitto on historiallisen matalalla 25 prosentin kannatuksellaan, mutta toinen hallituspuolue SPD on saanut nokilleen vielä enemmän ja heidän kannatuksensa on laskenut jo 15 prosentin rajalle.
Hallituspuolueiden laskeva kannatus on ollut huolen aihe jo sen muodostamisesta lähtien. Molemmat hallituspuolueet ovat saavuttaneet uuden ”kaikkien aikojen alimman tason” jokaisessa kyselyssä, eikä liukumäen loppua ole näkyvissä.
Lähde: Bild 0 kommenttia Bookkaa tämäKatsele Jussi Halla-ahon haastattelu Lohjan torilta22/10/2018Nauhoitus Perussuomalaisten teltalta Lohjan torilta.
Klikkaa tätä. 0 kommenttia Bookkaa tämäMitä mieltä olette?22/10/2018Jospa annettaisiin työnantajalle täysi vapaus palkata ja irtisanoa kuka tahansa koska tahansa ilman mitään tilivelvollisuutta kenellekään. Voittajia olisivat hyvät työntekijät ja häviäjiä huonot työntekijät?
Hyvinvoivat työntekijät ovat työnantajan etu ja hyvin menestyvä yritys on työntekijän etu. Kenelläkään ei olisi mitään intressiä irtisanoa hyviä työntekijöitä turhaan.
Kuinka moni alle kymmenen työntekijää työllistävä työnantaja hyötyy tästä lakosta?
Ja kuinka moni työnantaja häviää?
Entäpä työntekijät?
Pääministeri Juha Sipilän valmius neuvotteluihin irtisanomissuojan heikennysten korvaamisesta muilla keinoilla pistää miettimään, mihin hän tähtää: onko tarkoitus alun perinkään ollut tuon lain toimeenpano?
Mihin Sipilä lopulta tähtää?
Vai onko hänellä älliä tähdätä yhtään mihinkään?
Milloin hänestä päästään eroon?
Palvelualojen ammattiliitto PAM liittyy muiden ammattiliittojen rintamaan, jossa liitot ovat aiemmin ilmoittaneet hallituksen vastaisista uusista työtaistelutoimista.
PAM kertoi tänään, että yhden lain eli niin sanotun irtisanomislain osalta ollaan pahassa pattitilanteessa. PAM on päättänyt usealle tulevalle viikolle toimista, jotka kattavat yhteensä noin 50 000 ihmistä. Työtaistelutoimet alkavat ensi viikolla.
Tässä touhussa ei ole järjen häivää.
Suomen noususuhdanne taittuu vuonna 2019. Lakkoiluun ei olisi todellakaan varaa, koska se häiritsee vakavasti yhteiskuntarahaa.
Onko Sipilä tältä planeetalta? 0 kommenttia Bookkaa tämäPoliittiset lakot pitäisi Suomessa voida kieltää22/10/2018Poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin. Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti, käy ilmi Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat.
Poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin. Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti, käy ilmi Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen kirjoittamasta, tänään julkaistusta EVA Analyysista Protestin rajat. Muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty, sillä poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa korkeintaan muutaman tunnin spontaanit protestilakot on katsottu sallituksi.
Työoikeudellinen suhtautuminen poliittisiin työtaisteluihin keskeisissä EU-maissa. Lähteet: Evju (2008), Kairinen ym. (2012), Warneck (2007).
Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa. Työehtosopimuslakiin voitaisiin lisätä säädös, jonka mukaan lakon tulee kohdistua vain asioihin, joista työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia. Vaihtoehtoisesti työtuomioistuin voisi poliittisia lakkoja tulkitessaan painottaa sitä, menettääkö työehtosopimus merkityksensä työrauhan turvaajana. Tällöin esimerkiksi työnantaja, joka joutuu ilman omaa syytään lakon osapuoleksi voisi saada korvausta kärsimistään vahingoista.
Poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin.
Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen. 0 kommenttia Bookkaa tämäSuomen valemedia vaikenee tästä22/10/2018Allekirjoittaako Suomi 10.12.2018 Marokon Marrakechissa kaikessa hiljaisuudessa nimensä alle YK:n laatimaan GMC-sopimukseen? (Globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta maahanmuutosta)
Sopimuksen tarkoitus on säädellä koko maailman laajuista muuttoliikettä YK:n alaisuudessa. YK saisi ymmärtääkseni päättää paljonko esim. Suomeen vuosittain tulisi pakolaisia ja elintasosiirtolaisia ja meidän tulisi maksaa ja järjestää heille elämä täällä.
YK perustelee sopimusta mm. Euroopan talousalueen tarvitsemalla työvoimalla, jonka puute on rajoittanut talouskasvua.
GCM-sopimus tulee varmistamaan EU-komission ja Euroopan johtajien linjan maailman uudeksi yhteiseksi maahanmuuttopolitiikaksi, joka himmentää maanosien ja kansallisvaltioiden rajoja entisestään.
Kun joulukuussa sopimus allekirjoitetaan, saa lähes jokainen maailman kansalainen maahanmuutto-oikeuden haluamaansa maahan, kaikki allekirjoittajamaat menettävät oikeutensa määrätä itsenäisesti maahanmuuttomääristä ja maahanmuuttajien lähtökohdista oman maansa kohdalla.
Lisäksi tuohon sopimukseen kuuluu kohtia, joilla sananvapautta entisestään kavennetaan:
"Me velvoitamme itsemme taistelemaan kaikkia siirtolaisiin kohdistuvia eriarvoistavia muotoja vastaan, kuten eriävät mielipiteet, rasistiset teot ja julistukset, rotusyrjintä, väkivalta, ksenofobia ja näihin liittyvä toimia, jotka rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeuksia”
"On eliminoitava kaikki eriarvoistava ja tuettava "faktapohjaista" julkista keskustelua maahanmuuttoteeman tiimoilla”
”Me velvoitamme itsemme löytämään teitä vakituiseen maahanmuuttoon"
”Globaali sopimus haastaa yhteistyöhön useita asianomaisia sisältäen valtamedian. Me tulemme toteuttamaan tämän agendan yhteistyössä siirtolaisten, kansalaisjärjestöjen ja median kanssa”
GCM - Viimeinen naula Euroopan arkkuun? YK:n mukaan maailmassa on 258 000 000 pakolais-statuksella olevaa henkilöä, jotka tarvitsisi uudelleen sijoittaa. Montako miljoonaa Suomeen otetaan?
Lähde:Kansalainen
0 kommenttia Bookkaa tämäHallitus ja vasemmisto-oppositio syyttävät toisiaan 22/10/2018
Hallitus ja vasemmisto-oppositio syyttävät toisiaan lakoista ja tilanteen kärjistymisestä.
Hallitus väittää, että irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä ei johda irtisanomiseen "pärstäkertoimen" mukaan eikä muutenkaan oikeastaan muuta nykytilannetta. Tällöin herää kyllä se kysymys, mitä muutoksella sitten tavoitellaan ja miksi se on elintärkeä. Tosin työministeri ilmoitti jo, ettei hänkään tiedä, mitä lakimuutos tarkoittaa ja että tuomioistuimet saavat sitten määritellä, miten lakia pitää tulkita.
Onko tämä hyvää lainsäädäntöä?
Taannoinen Roosa-nauha-tapaus osoittaa, että mahdottomasta ja yhteistyöhaluttomasta työntekijästä päästään kyllä nykyäänkin eroon.
Irtisanomissuojan heikentämisen rajaaminen pieniin yrityksiin on ongelmallista myös siksi, että se luo yrityksille vahvan kannustimen olla kasvamatta, ja jopa kannusteen "kutistua" esim. pakottamalla osan työntekijöistään alihankintayrityksiksi.
Toisaalta vasemmisto-oppositio on väärässä antaessaan ymmärtää, että irtisanomissuojan heikentäminen johtaisi irtisanomisorgioihin. Maailma on täynnä hyvin erilaisia työlainsäädäntöjä, joiden kaikkien kanssa voidaan elää. Kaikkialla vallitsee se peruslogiikka, että työntekijät tuottavat yritykselle lisäarvoa. Ellei yrittäjä ole itsetuhoinen, hän ei tietenkään irtisano työntekijöitään huvikseen.
Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta on oikea, mutta keinot - kuten aktiivimalli ja irtisanomissuojan heikentäminen - puuttuvat vääriin ongelmiin. Työttömien kepittämisestä ei ole hyötyä, jos työtä ei ole tarjolla. Irtisanomissuojan heikentämisestä ei ole hyötyä, jos hyvin pieni osa yrittäjistä pitää nykyistä irtisanomissuojaa merkittävänä työllistämisen esteenä. Tärkeämpiä syitä etenkin pienille yrityksille ovat henkilöstöbyrokratia sekä se, että työtä ei ole riittävästi uusille työntekijöille.
Vaikka irtisanomissuojan heikennys olisikin pelkkää kosmetiikkaa, kuten se hallituksen esityksessä on, se on huono signaali ja lisää työntekijöiden epävarmuutta. Epävarmuus tekee heistä vähemmän tuottavia työntekijöitä.
Työllisyysastetta voidaan nostaa merkityksellisellä tavalla ainoastaan parantamalla yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä ja siten lisäämällä työn määrää. Tässä kohdassa työntekijän ja yrittäjän intressit kohtaavat eivätkä ole ristiriidassa. Ikävä kyllä sekä kokoomus, keskusta että vasemmisto tekevät kaikkensa suomalaisen työn kilpailukyvyn rapauttamiseksi.
Perussuomalainen duunari- ja yrittäjämyönteinen linja on se, että palveluyritysten menestymistä kohotetaan lisäämällä keskituloisten suomalaisten ostovoimaa sekä tasaveroja (kuten polttoaineveroa) että ansiotuloveroja leikkaamalla. Rahat tähän veroalennukseen saadaan siitä, että lopetetaan verorahojen kippaaminen kankkulankaivoihin kuten haittamaahanmuuttoon ja kehitysapuun. Toisaalta verorahoja tarvitaan vähemmän, kun yhä useampi saa töitä.
Asumisen kustannuksia saadaan alaspäin lopettamalla nykyinen politiikka, jolla haalitaan verovaroin asutettavia uussuomalaisia maailmalta ja asutetaan heidät jonojen ohi maan kalleimmille alueille.
Teollisuuden kilpailukykyä kohennetaan lisäksi luopumalla "tiennäyttäjän roolista" ilmastopolitiikassa. Suomalainen työ on ekoteko, jos vaihtoehtona on samojen asioiden tekeminen Kiinassa.
Keskusta, kokoomus ja vasemmisto-oppositio ylläpitävät keinotekoista vastakkainasettelua yrittäjien ja työntekijöiden välillä, koska tämä on niille poliittisesti edullista. Todellisuudessa kumpikin osapuoli verottaa ja kuppaa yhtä himokkaasti niin suomalaista yrittäjää kuin työntekijää. Erona on lähinnä se, että "porvaristo" haluaa ohjata kupatut rahat monikansallisille suuryrityksille ja vasemmisto kehitysmaiden köyhille.
Jussi Halla-aho
puheenjohtaja (ps)
0 kommenttia Bookkaa tämäMilloin monikulttuurinen yhteiskunta saavutetaan, ja minkälaista siellä on?22/10/2018Poliisit sen varmaan arvaavat, sillä käytännön havaintojensa kautta he tietävät, millaisen painajaisen sosiaalietuusperäinen haittamaahanmuutto on luonut rikollisuuden ja eripuran kasvun kautta.
Kun feministien ja ”antirasistien” toiminta muistuttaa jo nyt kissalaumaa, joka kynsii koulujen luokkahuoneille tyypillistä liitutaulua niin, että amalgaamipaikat irtoavat hampaista, tuloksena ei voi olla muuta kuin sisällissota.
Kun jo nyt maamme sihisee ja kihisee kaiken maailman yhdenvertaisuusvaltuutettuja, suvaitsevaisia ja muita yhteiskunnan vihollisia mustanaan, näen kristallipalloon katsomatta, että tämän alati syvenevän monikulttuurisuuskehityksen lopputuloksena on Euroopan laajuinen Harmageddon.
Kun monikultturisuuden luominen on jo alusta alkaen ollut pelkkää ghettoblasterin soittoa, graffiteilla töhrimistä, pilven polttoa, rähinöintiä, yhteiskunnan alaluokkaan kuuluvien ihmisten anarkiaa, terroria, riitelyä, kiistelyä ja arvo-, etu- sekä kulttuurikonflikteja, minua säälittävät ne vanhat suomalaiset kunnon ihmiset, jotka rakensivat tämän maan.
Nyt heidät pakotetaan sietämään muualta tulevien vaatimuksia ja heidän hyysäämistään sekä katselemaan ohituksia työpaikkojen ja kunnallisten vuokra-asuntojen täytössä, kun niitäkin jaellaan vierasperäisille ”positiiviseksi” sanotun syrjinnän mukaisesti, eli oikeudettomasti ja etuoikeuttamalla.
On sietämätöntä, että maahamme tuppautuu kutsumatta ja laittomasti epäperäisiä tunkeutujia, jotka valittavat tarjotusta ylläpidosta, joka minun tietääkseni on parasta, mitä koko universumissa on maahanmuuttajille ollut tarjolla. Sitten he haukkuvat suomalaista yhteiskuntaa, jota eivät ole itse luoneet eivätkä ansainneet. 0 kommenttia Bookkaa tämäEi mene jakeluun19/10/2018Vihervasemmistolaiset, kokoomus ja keskusta suhtautuvat maahanmuuttajiin kuin kehitysvammaisiin. Heille tulee järjestää asunto, ruokaa, terveyspalvelut, erityiskurssit, koulutus ja rahaa. Muuten he syrjäytyvät. Mikäli he joutuvat palaamaan omaan kotimaahansa, heitä vainotaan.
Minusta on outoa, että kaikista niistä kymmenistä miljoonista Lähi-idän ihmisistä, Suomeen tulevat juuri ne, jotka eivät selviä ilman yhteiskunnan apua, mutta kuitenkin ne kymmenet miljoonat muut lähi-itäläiset selviävät kotimaassaan ilman suomalaisten apua. Eikö tässä ole jonkinlainen ristiriita?
Tehokkainta syrjäytymisen estoa on se, että täysi-ikäinen ihminen ottaa vastuun itsestään ja pitää itsestään huolen. Se että yhteiskunta tekee ihmisen puolesta asioita, joita normaali-ihminen tekee itse, johtaa varmasti syrjäytymiseen.
Amerikan Yhdysvalloissa on tehty aktiivista matuilua liki 300 vuotta. Siellä on periaatteena aina ollut, että maahan kyllä pääsee, mutta jokainen kantakoot itsestään huolta ja jos rikkoo lakia, saa kovat rangaistukset. Nykyisen suvakkikäsityksen mukaan, tällainen johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin.
No, kuinka kävi?
Kävi sillä tavalla, että sadassa vuodessa Yhdysvalloista kasvoi takapajulasta maailman johtava valtio, minkä maaperällä ei ole käyty sotia 150 vuoteen.
0 kommenttia Bookkaa tämäKansanedustajien nostettava yhteiskunnalliset epäkohdat esiin19/10/2018Toimittajilla on tapana tiivistää rivinsä ja käydä joukolla hyökkäykseen, jos joku kyseisen ammattikunnan edustajista joutuu julkisuudessa arvostelun kohteeksi. Tällä kertaa hyökkäyksen kärjessä toimii Helsingin Sanomat ja sen kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki kirjoituksellaan ”Ylen poliitikkojen tunnettava rajansa” (19.10.).
Mahlamäen kirjoituksessa viitataan tiedotteeseemme (17.10.), jossa toimme esiin näkemyksemme siitä, että Ylen toimittaja Sara Rigatelli oli menetellyt väärin ilmoittaessaan Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle ohjaaja Aku Louhimiehen kyseenalaista julkisuutta saaneista työskentelytavoista. Louhimiehen mukaan hänet laitettiin syrjään BBC:n draamatuotannosta sen jälkeen, kun Rigatelli oli ollut yhteydessä BBC:n toimittajaan.
Mielestämme Louhimiehen ajojahti on mennyt liian pitkälle, ja Rigatelli tulisi toimintansa vuoksi irtisanoa Ylen palveluksesta.
Toimittaja Mahlamäen mukaan kannanottomme oli osoitus siitä, ettemme ymmärtäisi tai kunnioittaisi luottamustoimeamme Yleisradion hallintoneuvostossa. Tämä väite on täysin vailla pohjaa.
Toimme asemamme Ylen hallintoneuvostossa julki tiedotteen yhteydessä asian läpinäkyvyyden vuoksi ja siksi, että lukijat ymmärtävät syyn, miksi juuri me nostimme epäkohdan esiin. Olemme täysin tietoisia siitä, että ns. operatiiviset, eli päivittäiset asiat, kuten henkilöstöpolitiikka ja journalismi, eivät kuulu hallintoneuvoston tehtäviin. Tästä syystä vetosimmekin tiedotteessamme Ylen operatiiviseen johtoon, jotta se ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa.
Rigatellin BBC:lle lähettämän kysymyksen olisi voinut muotoilla ilman, että Louhimiehen ympärille syntynyt kohu nostetaan jälleen esiin. On huomionarvoista, että Louhimiestä vastaan ei ole nostettu syytteitä, eikä häntä ole koskaan tuomittu oikeudessa yhdestäkään rikoksesta. Rigatellin teon motiiviksi on vaikea kuvitella mitään muuta, kuin Louhimiehen työllistymisen estäminen BBC:n tuotannossa.
Toiseksi, Helsingin Sanomat on perinteisesti ollut tarkka siitä, etteivät toimittajat toimi useassa roolissa samaan aikaan. Tämä periaate on nyt vakavasti koetuksella.
Rigatelli otti BBC:hen yhteyttä esiintyen Ylen toimittajana. Hän ei kyseisellä hetkellä ollut yhtiön toimittaja, vaan työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella oleva luonnollinen henkilö. Ylen olettaisi suhtautuvan erittäin vakavasti siihen, että toimituksen ulkopuoliset henkilöt esiintyvät sen nimissä. Ylen johto ei myöskään voi olla tietämätön niistä rajoituksista, joita virkavapaus tuo toimittajuudelle tullessaan.
HS:n säätiö on kustantanut Rigatellille lukuvuoden USC Annenberg -huippuyliopistossa, jossa hän suorittaa ”M.A. in Specialized Journalism”-tutkinnon. Edun arvo on kymmenien tuhansien eurojen suuruinen. Rigatellin toimittajastipendin ehdot yksiselitteisesti kieltävät työnteon. Stipendi on Ylen kanssa kilpailevan mediayhtiön säätiön myöntämä. Sen sijaan, että HS moittii viestintuojaa, yhtiön olettaisi suhtautuvan vakavasti siihen, että stipendiaatit rikkovat sen lähipiiriin kuuluvan säätiön sääntöjä.
Epäselvät lojaliteettisuhteet ovat omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta mediaan. Louhimies-tapauksen jälkinäytöksessä ei ole enää kenellekään selvää, kenen lukuun Rigatelli juttujaan tekee – Ylen, Helsingin Sanomien vai #metoo-kampanjan. Rajojen tulisi olla kristallinkirkkaat.
Lopuksi: Koemme kansanedustajina velvollisuudeksemme nostaa yhteiskunnalliset epäkohdat esiin. Toisin kuin opintovapaalla oleva toimittaja, kansanedustaja on aina toimessaan, olipa hän sitten Ylen hallintoneuvoston jäsen tai ei. Mikään ei voi poistaa kansanedustajan oikeutta puhua epäkohdista edes silloin, kun ne eivät suoraan kuulu hänen luottamustoimensa päätösvallan alaisuuteen.
Jari Ronkainen, kansanedustaja Olli Immonen, kansanedustaja
0 kommenttia Bookkaa tämäSallitut ajatukset19/10/2018Minulla on musta kangaskassi, jossa pahaenteiset sanat: ”Luen kiellettyjä kirjoja”.
Minun puolestani vastaantulijat saavat kaikin mokomin arvailla, onko tuote peräisin fasistisen internationaalin suomalaisesta etäispesäkkeestä vai peräti sen maanalaisesta päämajasta, joka lienee jossakin römpsänperällä tai ehkä Hevon kuusessa.
Koska moni nyt ei kuitenkaan millään pysty arvaaman oikein ja asia saattaa häiritä mielenrauhaa, autan vähän ja totean, että kassi on Kansalliskirjaston myymä. Sen valmistuttamisella on ilmeisiä yhteyksiä johtajan, Kai Ekholmin väitöskirjatyöhön, joka käsitteli kirjojen kieltämistä Suomessa.
Se, että kirjojen kieltäminen on niin ilmiselvä rikos avoimen yhteiskunnan perusperiaatteita vastaan, on nykyään kaikesta päätellen kovin monille aivan käsittämätön asia, kertoo aikakaudesta jotakin tärkeää.
Emme enää elä kilpailevien totuuksien tai siis tulkintojen aikaa, jolloin se osapuoli, jolla oli varaa luopua sensuurista, osoitti jo sillä olevansa vahvoilla. Se taas, joka tavalla tai toisella esti pääsyn vääränlaisten tekstien ääreen, kertoi itse asiassa suoraan, ettei se kestänyt kritiikkiä.
Noita tekstejä piiloteltiin lukijalta monin tavoin, sekä suoraan kieltämällä ja pyyhkimällä, uudelleen ”toimittamalla” uusiin olosuhteisiin sopiviksi, jättämällä kääntämättä tietyille kielille, rajoittamalla painoksia ja sijoittamalla ns. erikoissäilytykseen.
Mutta ei se tähänkään pysähtynyt. Totalitaarinen koneisto oli ovela. Siellä tiedettiin erinomaisesti, että oikein asennoituneiden alamaisten ja hännystelijöiden silmissä kaikkein häpeällisimmätkin työt voitiin saada näyttämään sankarillisilta ja sensuroijiksi voitiin osoittaakin vastapuoli.
Niin, sensuuri. Sellainenkin kuului kommunismia rakentavan maan arsenaaliin. Sillä voitiin tehdä paljon pahaa, mikäli estettiin ihmisiä pääsemästä oikeiden tietojen ja ajatusten ääreen.
Mutta voitiinhan sillä tehdä paljon hyvääkin. Ajatellaanpa nyt sitä, että kommunismia rakentavan maan käytössä olivat myös tykit ja konekiväärit. Pitäisikö nekin hävittää?
Vai olisiko nyt ymmärrettävä se alkeellinen perusasia, että välineen hyvyys tai pahuus riippui vain ja ainoastaan siitä, mihin sitä käytettiin.
Kuka sitä paitsi sensuroi ja mitä? Objektiiviset laskelmat osoittivat, että informaatiovirta kapitalismin ja imperialismin valtakunnasta neuvostojen maahan oli moninkertainen verrattuna siihen virtaan, joka kulki päinvastaiseen suuntaan.
Rajan sillä puolen ei siis uskallettu julkaista sitä, mitä tällä puolen julkaistiin.
Muistelen, että tämä argumentti meni joskus 1970-luvulla (?) kaupaksi kuin siimaa. Merkittäviltä älyköiltä jäi ottamatta huomioon, että (informaatio)virta rautaesiripun läpi lännestä itään oli kyllä vuolas, mutta siinä oli verkko, joka järjestelmällisesti esti kaikkien suurten kalojen pääsyn…
Arvostettu opettajani Osmo Jussila pilkkasi julkisesti tätä silmänkääntötemppua ja sai sitten virallisen neuvostovastaisen polttomerkin. Sellaisen kanssa eläminen ei välttämättä ollut helppoa, sillä jokainen ymmärsi, että kaikki hyvä, mikä tässä maailmassa oli mahdollista, toteutui Neuvostoliiton ansiosta, suoraan tai välillisesti.
No, kylmän sodan jälkeen saavuttiin sitten yksinapaiseen maailmaan, mikä monen mielestä tarkoitti sitä, ettei ainoalla oikealla ideologialla ollut enää mitään kilpailijaa. Niinpä sensuurin välttämisessäkään ei enää ollut mitään mieltä. Kukapa sitä saattoi enää hyötyä? No ne ihmiskunnan viholliset tietenkin…
Avoimen yhteiskunnan teoreetikot olivat uskoneet, että pitkälle kehittyneen työnjaon yhteiskunnassa ei enää merkitsi mitään, kannattiko joku tuotteen valmistamisen prosessiin osallistuneista tiettyä uskonnollista tai poliittista näkemystä, puhumatta siitä, minkä värinen hän oli tai mitä kieltä puhui. Jokainen näkisi omin silmin, että sellaiset erottelut olivat aivan irrelevantteja. Niinpä suvaitsevaisuus olisi rajatonta.
No, tässähän sitä nyt ollaan, primitiivisen oikeaoppisuuden ja totisen bigoterian valtakunnassa, jossa poliittiset leimakirveet heiluvat ja kaikenkarvaisia boikotteja ja kieltoja tehtaillaan kilpaa.
Eipä olisi uskonut.
Joskus tuntuu jopa hieman uskalletulta kantaa sellaista kassia, jossa lukee ”Luen kiellettyjä kirjoja”. Sehän merkitsee suunnilleen samaa kuin ”Ajattelen vääriä ajatuksia”.
Mieleeni ei toki ole hetkeksikään tullut, että jättäisin kassin ullakolle ja yrittäisin esiintyä mahdollisimman oikeaoppisen näköisenä. Se tuntuisi jo kovin idioottimaiselta ja sitä se olisikin. Väärien ajatusten tutkisteleminen on mielipuuhaani. Siinä sitten tarvitaan myös kirjallisuutta aina Hitlerin Taistelusta raamattuun ja Marxin ja Engelsin teoksiin.
Sallittuahan se on. Vielä. Mutta avoin yhteiskunta ei ole mikään itsestäänselvyys. Siitä voi vakuuttua katsellessaan, miten pontevasti hyödyttömät idiootit yrittävät estää heille vastenmielisten ajatusten esittämistä. Amerikkalaiset yliopistot ovat esimerkki siitä, mitä meillä on edessä. Ja onhan tätä nähtävänä jo tässä ja nyt.
Minä siis kyllä aion kantaa kassiani. Ehkäpä sen sijaan ne henkilöt, jotka haluavat briljeerata ainoan oikean opin edustajina, voisivat kirjoittaa kassiinsa tai paitaansa: ”Luen vain sallittuja kirjoja”.
Itse asiassa se kyllä on heillä jo otsaan kirjoitettuna, kuten venäläinen sanoo. Это у них на лице написано.
Ja voihan sen saman asian ilmaista myös vaikkapa kantamalla paidassaan Che Guevaran kuvaa tai jotakin muuta korkeasta älykkyydestä todistavaa fetissiä. Todistuksia kyllä tarvitaan.
Timo Vihavainen
Venäjän tutkimuksen professori
0 kommenttia Bookkaa tämä |
|