Ei mene perille

30/10/2018

Juuri julkistetun WWF:n Living Planet –indeksin mukaan vuosina 1970–2014 maailman selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt jo 60 prosenttia. Suurinta kato on WWF:n mukaan tänä aikana ollut Etelä- ja Keski-Amerikassa, missä selkärankaisista eläimistä on jäljellä enää reilu kymmenesosa.

Maapallo on ajautunut kriittiseen tilaan, arvioi Maailman luonnonsäätiön eli WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

– On todella hälyttävää, mitä luonnossa on tapahtumassa. Jos jatkamme samaan suuntaa, tulossa on romahdus.

– Niinkään syy ei ole maailman väkiluvun kasvu, vaan kuluttavan luokan kasvu, Rohweder sanoo.

Raportin mukaan 50 vuodessa maapallon yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki on kasvanut 190 prosenttia. Jalanjäljellä tarkoitetaan luonnonvarojen kulutusta jokaista ihmistä kohti. Jo vuonna 2012 olisi tarvittu laskennallisesti 1,6 maapalloa tuottamaan ihmisten kuluttamat luonnonvarat.

Tämä on roskapuhetta ja valehtelemista.

Todellinen ja oikea syy on Rohwederin ulinoista huolimatta Planeetta Maan liikakansoitus etenkin Afrikassa ja Lähi-idässä. Maa hukkuu ihmisiin ja siksi syntyvyyttä on HETI ryhdyttävä supistamaan. Ketään ei tarvitse ampua, kunhan esimerkiksi Afrikassa perheeseen sallitaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana vain yksi lapsi.

Toisin sanoen tekniikka on sama kuin Kiinassa.

Tämä kaikki koskee myös Suomea. Suomi pystyy kunnollisesti elättämään noin 3,5 miljoonaa suomalaista. Siis nimenomaan suomalaista.

Suomen väkiluku onkin viime aikoina ilahduttavasti laskenut.

Tämä kaikki on niin yksinkertaista käsittää, etten ymmärrä, miksei tämä mene kaaliin kaikenmaailman tusinatutkijoille.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Näin nuoret äänestävät

29/10/2018

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi 15-19-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt ja heillä olisi äänioikeus. Tulokset kertovat voimakkaasti sukupuolittuneista identiteeteistä. Noin puolet nuorista miehistä äänestäisi perussuomalaisia tai kokoomusta, sen sijaan vihreät ja vasemmistoliitto saa noin 50 prosenttia nuorten naisäänestäjien suosiosta.

Allianssin mukaan nuorten äänestyshalukkuuteen eniten vaikuttavat tekijät olivat gallupin mukaan halu vaikuttaa itselle tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen, äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuutena sekä omille arvoille sopivan puolueen löytäminen. 38,5 % vastaajista kertoi äänestävänsä heikentääkseen epämieluisan puolueen tai ehdokkaan menestystä.

 

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Helppoa matematiikkaa

29/10/2018

Helppoa matematiikkaa Sipilän johtamassa yrityksessä nimeltä Suomi Finland Oy;
1. Irtisanomissuojan heikentäminen
2. Yleissitovuuden poistaminen
3. Bengt Holmströmin puheet ulkomaalaistaustaisten alemmasta palkkauksesta
4. Entisten ja nykyisten Suomen Yrittäjien edustajien vimmainen halu ajaa em. lakeja läpi.

Laskettuasi kaikki kohdat yhteen, huomaat, että lopputuloksena on saattaa läpi GCM, jotta saadaan orjatyövoimaa kaikkien kalliiden, töistään poispotkittujen suomalaisten tilalle.

Tällä härdellillä irtisanomislain ympärillä on tarkoitus peitellä taustalla masinoitavia sopimuksia ja muutoksia, jotka tulevat aiheuttamaan suunnitellun väestönvaihdon Suomessa ja muualla Euroopassa.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Merkel ei jatka

29/10/2018

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti maanantaina, ettei aio asettua ehdolle puolueen joulukuisissa puheenjohtajavaaleissa. Hän kuitenkin sanoi olevansa valmis jatkamaan liittokanslerina kautensa loppuun. Merkelin pestin liittokanslerina on määrä päättyä vuonna 2021 liittovaltion vaalien myötä. Hän ei kuitenkaan asettuisi ehdolle, mikäli vaalit pidettäisiin ennen vuotta 2021.

Aiemmin Merkel on sanonut, että puolueenjohtajan ja liittokanslerin tehtävässä olisi oltava sama henkilö.

Merkel kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei aio hakea mitään poliittista paikkaa sen jälkeen, kun hänen pestinsä liittokanslerina päättyy. Hän ei esimerkiksi aio asettua ehdolle CDU:n kansanedustajaksi seuraavissa parlamenttivaaleissa.

Lähde: Suomalaiset mediat - mm. IS

0 kommenttia          Bookkaa tämä

KK 445/2018 vp

29/10/2018

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) jätti kirjallisen kysymyksen 26.10.2018 Suomen irtisanoutumisesta YK:n Global Compact for Migration -sopimuksesta.

Suomi ja muut Länsi-Euroopan maat ovat viimeistään 1990-luvulta lähtien olleet laajan kolmansista maista suuntautuvan maahanmuuttopaineen alaisena. Vanhoihin EU-15-maihin viime vuosina kohdistunut maahanmuutto on pääasiassa ollut turvapaikka- ja pakolaisperusteista tai perhesyiden nojalla tapahtuvaa. Vuosina 2015-2016 EU koki ennennäkemättömän siirtolaiskriisin, jonka aikana unionissa jätettiin lähes kolme miljoonaa turvapaikkahakemusta.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laski 2017 reilun 700 000 tasolle, jätetään EU-maissa yhä selvästi enemmän turvapaikkahakemuksia kuin ennen vuotta 2015. Myös kansainvälistä suojelua saaneiden tai muilla syillä Suomessa ja muissa EU-maissa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistäminen asettaa vakavia paineita Euroopan ulkomaalaisten vastaanottokyvylle. Tällä hetkellä Eurooppaan yhdistettävien maahanmuuttajien perheenjäsenten määrät ovat kasvaneet huomattavasti verrattuna aikaan ennen pakolaiskriisiä.

Useat EU-maat reagoivat vuoden 2015 pakolaiskriisiin tiukentamalla kansalliset maahanmuuttokäytäntönsä kansainvälisten sopimusten määrittämälle minimitasolle. Suomi ei vastaavalla tavalla toiminut, vaan keskeisimpiin vertailukohteisiin muihin Pohjoismaihin, Saksaan ja Itävaltaan nähden Suomi teki vain minimaalisia tarkennuksia oleskelulupa-, perheenyhdistämis- ja etuisuuskäytäntöihin.

Poiketen muista Pohjoismaista Suomi ei lisäksi ole ottanut käyttöön sisärajatarkastuksia. EU:ssa on saatu yhteisesti sovittua pakolaiskriisin jälkeen vain rajaturvallisuuteen, oikeudelliseen yhteistyöhön ja eri tietokantojen käyttöön liittyvistä säädösmuutoksista. Muun muassa kansainvälisen suojelun myöntämistä, turvapaikkamenettelyä ja Dublin-asetusta koskevat säädösneuvottelut taas ovat EU:ssa vielä täysin kesken eri instituutioiden välillä.

Yhdistyneissä kansakunnissa on käyty useamman vuoden ajan keskustelua tarpeesta saada järjestön jäsenmaiden kesken yhteinen näkemys globaalista maahanmuuton säätelystä. Useat EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet rajoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, ja nyt YK haluaa positiivisten  julkilausumiensa perusteella sitouttaa länsimaita jatkamaan massasiirtolaisuutta korostamalla maahanmuuton tarpeellisuutta. Maahanmuutto esitetään toivottavana ja väistämättömänä ilmiönä.

Tämä maahanmuuttopositiivinen henki näkyy kuluvan vuoden joulukuussa Marokossa YK-maiden kesken allekirjoitettavaksi tulevassa dokumentissa ”Global Compact for Migration”. Asiakirjan mukaan maahanmuuttajien tuomia positiivisia vaikutuksia vastaanottavissa yhteiskunnissa on painotettava julkisessa sanassa ja heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta uusissa asuinmaissaan on lisättävä. Global Compactissa myös toivotaan uusien ja joustavien muuttoreittien avaamista maahanmuuttajille sekä perheenyhdistämisen helpottamista.

Vaikka kyseinen sopimus ei ole kansainvälisjuridisesti sitova dokumentti, niin miksi valtio allekirjoittaisi sen, jos ei aio sitä noudattaa? Sopimus ei tuo ratkaisuja maahanmuuton tämänhetkisiin ongelmiin. Päinvastoin asiapaperi voi tärkeimmissä siirtolaisten alkuperämaissa toimia lisähoukuttimena lähteä liikkeelle, jos YK-jäsenet Global Compactissa sitoutuvat laajamittaisen maahanmuuton hyväksymiseen ja edistämiseen. Sopimus ei pyri vähentämään maahanmuuton haittoja, vaan pyrkii saamaan kaikille samat oikeudet, riippumatta onko tulija tullut laittomasti tai laillisesti maahan.

Näistä syistä johtuen USA:n ohella EU-maista Unkari on jo ilmoittanut, ettei se tule allekirjoittamaan tätä sopimusta. Puolan hallitus on todennäköisesti seuraamassa Unkarin linjaa, eikä liity Global Compactin allekirjoittajamaiden joukkoon. Muista EU-maista sopimuksesta irtautumista harkitsevat Tanska ja Itävalta.

Maahanmuuton laadullinen ja määrällinen hallinta on EU-oikeudesta ja kansainvälisistä pakolaisuutta ja siirtolaisuutta koskevista sopimuksista huolimatta hyvin paljon Suomen kansallisissa käsissä. EU:n epäonnistuminen realistisen ja kestävän yhteisen turvapaikkapolitiikan sopimisessa ja YK:n kyvyttömyys nähdä maahanmuuttoilmiön monia negatiivisia seurauksia yhä alleviivaavat tärkeyttä ajaa kansallisesti aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi ei voi hirttäytyä vanhentuneisiin liturgioihin maahanmuuton väitetystä rikastavasta vaikutuksesta ja perustella ihmisoikeuksilla liberaalia turvapaikkapolitiikkaa, kun koko muu Länsi-Eurooppa on muuttanut ulkomaalaislinjansa huomattavasti Suomea rajoittavammaksi.

Suomen tulee ensi vuoden heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan vaikuttaa siten, että puututaan väestöräjähdykseen siirtolaisten lähtömaissa ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa tehokkaalla ulkorajavalvonnalla. EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa on etsittävä pienintä yhteistä nimittäjää, eikä juututtava jo vuosia kestäneeseen hedelmättömään keskusteluun niin sanotusta taakanjaosta.Teoreettinen debatti uusien laillisten muuttoreittien avaamisesta on lisäksi syytä unohtaa.

Etenkin palautuspolitiikan tehostamisessa lienee yhteisymmärryksen löytäminen helpointa unionin jäsenmaiden kesken.

Suomen on myös kansallisella tasolla ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ja saatettava perheenyhdistäminen, kansainvälistä suojelua ja muita ulkomaalaisten oleskelulupia ja sosiaalietuisuuksia koskevat säädökset vähintään muihin Pohjoismaiden tasolle, sillä Suomi noudattaa näissä säädöksissä tällä hetkellä Pohjoismaiden sallivinta linjaa. Suomen on lisäksi irtauduttava Marokossa joulukuussa allekirjoitettavasta YK:n Global Compactista, sillä sopimus ei tuo minkäänlaista lisäarvoa sen allekirjoittajamaille ja pahimmassa tapauksessa se voi toimia uuden suuren muuttoliikkeen katalysaattorina.

Suomi olisi osallistumassa tähän itsenäisenä valtiona eikä osana EU:ta, joten nyt pitäisi kerrankin olla kanttia ja pysyä tästä sopimuksesta ulkona.

Onko hallituksella halua valmistautua Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen linjaamalla unionin maahanmuuttopolitiikan prioriteeteiksi väestöräjähdyksen ja laittoman maahanmuuton torjunnan sekä saattaa perheenyhdistäminen, kansainvälistä suojelua ja muiden ulkomaalaisten oleskelulupia ja sosiaalietuisuuksia koskevat säädökset vähintään muiden pohjoismaiden tasolle ja irtautua YK:n Global Compact for Migration-sopimuksesta?

 

Tästä linkistä voit allekirjoittaa GCM-sopimusta vastustavan adressin.

 


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Propagandaa

28/10/2018

Näennäisesti riippumaton valtamedia on entistä harvempien käsissä. Piirit ovat pienet ja sisäänlämpiävät. Valtionmedia YLE on paisutettu media- ja kulttuurikenttää hallitsevaksi hegemoniaksi, jonka itseriittoisuutta sille annettu verotusoikeus entisestään pönkittää.

Monet toimittajat ovat muuttuneet poliittisiksi toimijoiksi ilman kansan heille antamaa valtakirjaa. He ovat luopuneet heille länsimaisessa demokratiassa kuuluvasta tehtävästään palvella kansaa raportoimalla asioista todenmukaisesti ja monipuolisesti.

Sen sijaan he katsovat tehtäväkseen väärinkäyttää asemaansa osallistumalla yksipuoliseen poliittiseen kampanjointiin, mielipiteenmuokkaukseen ja asennekasvatukseen, sanalla sanoen, propagandaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tuumaustunti

28/10/2018

Jatkan perjantaisen tuumaustunnin mainostamista. Kylmät numerot ja faktat osoittavat, että:

a) Osaajat pääsevät jo nyt Suomeen helposti.

b) Saatavuusharkinnan poistaminen koskee kouluttamatonta halpatyövoimaa, ei osaajia.

c) EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva maahanmuutto on julkiselle taloudelle vahingollista, eikä sitä tarvita lainkaan.

Silti elinkeinoelämä, vasemmisto ja porvaristo jatkavat saman mantran toistamista: "Saatavuusharkinta on poistettava, koska Suomi tarvitsee osaajia!"

On kuvaavaa, että laatumedia toimii tämän mantran megafonina, mutta ei edes mainitse Suomen Perustan tutkimusta ja sen keskeisiä tuloksia.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

Tästä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomeen kohdistuva maahanmuutto heikentää kaikkien palveluja ja lisää huono-osaisuutta

27/10/2018

– On yhdentekevää, saapuuko kouluttamaton henkilö Suomeen työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, mutta käytännössä lopputulos on samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli hän työllistyy, työllistyminen tapahtuu vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille, muistutti perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra Työmiehen tuumaustunnilla.

Perjantain tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.

Tuumaustunnilla aiheesta laajemmin puhui myös perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra, joka esitti, kuinka työperäinen maahanmuutto liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon ja samalla suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaamme.

Suomeen pyrkii enimmäkseen kouluttamattomia henkilöitä

Purran mukaan ongelmat aihetta käsittelevässä julkisessa keskustelussa ovat räikeitä.

– Tärkeimpänä esimerkkinä on, että meillä puhutaan osaajista, veronmaksajista ja huoltosuhteen korjaajista, vaikka oikeasti saamme halpatyövoimaa palvelualoille, sosiaaliturvan varassa eläviä perheitä ja yhä vääntyneemmän taloudellisen huoltosuhteen muiden maahanmuuton ongelmien lisäksi. Ja tämä pääasiassa siksi, että Suomeen saavutaan maista, joista ei tule koulutettuja osaajia.

– Meitä on vuosikaudet aivopesty siihen, että Suomi nimenomaan tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä. Joko siksi että meillä on joko työvoimapula, meitä on liian vähän tai irvokkaimmillaan, koska suomalaisia ei kiinnosta työnteko, ja niin edelleen. Media ei useinkaan välitä kyseenalaistaa poliitikkojen väitteitä tässäkään asiassa tai vaatia asiantuntijoita perustelemaan näkemyksiään selkein tutkimustuloksin. Niinpä menemme hyvin paljon mielikuvien varassa, Purra totesi.

Matala koulutustaso periytyy

Purra korosti, kuinka perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat.

– On siis maamme kannalta sangen yhdentekevää, saapuuko afganistanilainen tai nigerialainen kouluttamaton henkilö maahan työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, esimerkiksi sen suhteen, millaisiin kotouttamispalveluihin pääsee tai on velvoitettu, mutta käytännössä lopputulos on surullisen samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli työllistyy, työllistyy hän vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille tai itse itseään kasvattavaan maahanmuuttokoneistoon.

– Maahanmuuttajien koulutustaso on matala myös seuraavilla sukupolvilla, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia maasta toiseen. Suomeen saapuva maahanmuutto lisää siis huono-osaisuutta, Purra muistutti.

Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto kiihdyttävät toisiaan

Erityinen ongelma on myös siinä, että eri kanavat, humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto, kiihdyttävät toisiaan.

– Ne tekevät sitä ihan luonnostaan, koska kyse on globaalista siirtolaisuudesta, jossa kehittyvistä maista siirrytään paremman elintason ja konfliktien takia länsimaihin. Toisaalta Suomessa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka pahentaa oleellisesti tilannetta ja nimenomaan toimii vetotekijänä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomelle haitallista.

– Olemme viime aikoina kuulleet, että hallitus aikoo tarjota töihin tuleville heti sosiaaliturvan, vaikka ansiotulot olisivat alle 700 euroa kuussa. Toisaalta ministeri Kai Mykkänen (kok.) on kehunut ideaansa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivatkin jäädä maahan työperusteella. Maahanhan suurin osa kielteisen päätöksen saaneista joka tapauksessa jää – koska heidän annetaan jäädä – mutta tämä työvippaskonsti on jotakin uutta, Purra sivalsi.

Tulonsiirrot paisuvat perheenyhdistämisten myötä

Purra muistutti, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden elintasokanavaksi eikä tuottamaan halpoja työntekijöitä.

– Suomalaisia poliitikkoja, oikealla, vasemmalla tai ministeriaitiossa, kuuntelemalla voisi kuitenkin saada käsityksen, että juuri siihen se on tehty.

– Kukaan ei kuitenkaan elä, etenkään pääkaupunkiseudulla, 700 euron tuloilla. Ei edes 1 200 euron tuloilla. Elämiseen vaaditaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, palveluita ja koko ajan jatkuvasti paisuvaa maahanmuuttokoneistoa. Esimerkiksi Espoossa jopa 43 prosenttia toimeentulotukipäätöksistä tehdään maahanmuuttajataustaisille. Kun suoritetaan perheenyhdistäminen, vaadittujen tulonsiirtojen ja palvelujen ja muiden ongelmien määrä moninkertaistuu.

Valtio maksaa verorahoista surkean palkan kompensaation, siitä syystä että kaikilla on Suomessa oikeus säälliseen tulotasoon.

– Kyseessä on ensinnäkin selvä tiettyyn osaan elinkeinoelämää kohdistettava tukimuoto, yritystuki, joka mahdollistaa alhaiset palkat ja estää niiden normaalin kehittymisen. Toisekseen – vähän riippuen alla vaikuttavasta ideologiasta – kyse on näennäisestä maailmanparantamisesta, jonka senkin lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle, Purra sanoi.

Monikulttuuristumisen ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan

Matalapalkka-alojen kasvun ja monikulttuuristumisen ongelmat eivät kohdistu ainoastaan suomalaisiin duunareihin vaan koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin.

Purra huomautti, että suurimman taakan kantaa, kuten maahanmuuton tapauksessa aina, pieni- ja alempi keskituloinen tavallinen suomalainen, jonka taloudellinen liikkumavara ei mahdollista edes maahanmuuton muilta haitoilta suojautumista.

– Maahanmuutto jouduttaa tuotannon palveluvaltaistumista ja tuotannon työvoimavaltaistumista. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä, innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.

– Se, että meillä on yhä halvempaa kotisiivousta, pizzaa, hiustenleikkuuta, pian kengänkiillottajia ja muita ison maailman ammatteja on myös ristiriidassa suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettyjen monien arvojen kanssa. Me pääsimme jo kerran kotiapulaisista ja piioista – tuommeko ne takaisin? Me pääsimme luokkayhteiskunnasta – haluammeko sen takaisin, vielä vahvasti etnisenä versiona? Pitääkö meidän tuoda WC-vahdit takaisin, kuten Keski-Euroopassa, jotta saamme luku- ja kirjoitustaidottomille työpaikkoja? Purra kysyi.

Ovatko poliitikot oikeasti huolestuneita yhteiskunnan polarisaatiosta?

Purra osoitti, että kehitysmaista tuotavan maahanmuuton kannattajat haluavat Suomeen kahdet, jopa useammat erilliset työmarkkinat.

– Tämä on täysin käsittämätöntä tilanteessa, jossa jokainen poliitikko ja keskustelija on sitä mieltä, että eriarvoistuminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio ovat merkittäviä ongelmia, joihin pitää puuttua. Miksi sitä sitten tahallisesti kiihdytetään ja tuottamalla tuotetaan? Olisiko niin, että kaikki poliitikot tai keskustelijat eivät sittenkään ihan oikeasti ole huolestuneita eriarvoistumisesta tai polarisaatiosta?

– Samalla kun suomalaisella on yhä heikommat kannustimet tulla näille samoille työmarkkinoille, ulkomaalaisella on yhä suuremmat kannustimet saapua juuri Suomeen. Sosiaaliturva ja avoin yhteiskunta toimivat vetotekijöinä, Purra sanoi.

Hän huomautti, että mitä enemmän Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä.

– Maksajat eivät riitä koska saajia on yhä enemmän. Mitä tekee oikeisto – vaatii tietysti sosiaaliturvaan ja palveluihin leikkauksia, vaatii työehtoihin heikennyksiä ja vaatii maahanmuuttajille entistä alempia palkkoja heikon tuottavuuden vuoksi. Juuri näitä kaikkia meidän maassamme tällä hetkellä todistetaan, kuten kaikki ovat varmasti huomanneet.

– Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, ikänsä veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin tai varhaiskasvatukseen, jotta tapahtuu kotoutumista eli integroitumista eli halpatyömarkkinoille työllistymistä, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään.

Matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla

Yhä useampi poliitikko, talousasiantuntija, jopa nobelisti ja viime päivinä myös koulutettujen etujärjestö Akava ovat yllättäen vaatineet maahanmuuttajille alempaa palkkaa.

– Logiikka on oikea. Tuottavuus on huono, joten palkan pitää joustaa alaspäin. Mutta sosiaaliturva, jolla palkkaa kompensoidaan, veronmaksajan rahalla, ei maahanmuuttajien kohdalla jousta alaspäin. Vastaan tulevat perustuslaki ja yhdenvertaisuus ja moralistien huuto.

– Sen sijaan koko sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan juuri uudistamassa. Julkituotu tavoite on saada se vastaamaan paremmin työn murrosta ja sitä, että sosiaaliturva ja työ voidaan helpommin yhdistää. Kyseessä on juuri se prosessi, jota olen edellä kuvannut, Purra totesi.

Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto siten maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.

– Tämä on osa sitä noidankehää, jossa Suomi on. Hyvinvointiyhteiskunta ja säädellyt työmarkkinat eivät voi toteutua avoimen maahanmuuton maailmassa, täysin riippumatta siitä, puhummeko turvapaikanhakijoista vai kehittyvistä maista saapuvasta työperustaisesta maahanmuutosta vai ehkä opiskelijoista, jotka käyvät pokkaamassa ilmaisen koulutuksen ja samalla sosiaaliturvan ja perheenyhdistämisen etuudet, Purra totesi.

Riikka Purra

poliittinen suunnittelija

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Luopuisiko tehokkaasta kännykästä?

27/10/2018

Olen viime päivinä miettinyt vakavasti android-puhelimestani luopumista. Pitäisi nimittäin ostaa uusi. Nykyiset puhelimet toimivat kunnollisesti suunnilleen vuoden ostopäivästä. Ne on ohjelmoitu sellaisiksi.

Olen miettinyt, mihin itse asiassa puhelintani käytän ja olen tullut siihen tulokseen, että suuri osa on melko tyhjänpäiväistä kommunikaatiota. Jatkuva tavoitettavissa olo häiritsee elämää ja vie todella paljon aikaa.

Some-kanavien ja erilaisten viestien kautta tulee koko ajan informaatiota, jota en tarvitse. Ihan hauskoja juttuja, mutta joita en tarvitse.

Suomalaisen (ja ulkomaisen) valemedian uutiset eli epävarmuus uutisten oikeellisuudesta pitää joka tapauksessa tarkistaa ja se käy parhaiten vanhalla, tehokkaalla pöytätietokoneella, jonka vannoutunut ystävä olen. En tarvise puhelinta edes valokuvaukseen, koska käytän ammattimiehenä vain Canonin parhaita tuotteita. Kamera on lähes aina autossa.

Fundeeraan vielä pari viikkoa, mutta ratkaisu alkaa vaikuttaa melko selvältä, joten tulevaisuudessa minua on turha tavoitella muuta kuin sähköpostilla. Luen niitä silloin, kun on aikaa - kuitenkin vähintään pari kertaa päivässä.

Minut on viime päivinä Salossa pysäyttänyt useampi pariskunta. He ovat kiitelleet lähinnä Salon Seudun Sanomissa olleista Tätä mieltä -palstan kirjoituksista. Toki tätä blogiani luetaan myös todella paljon ja palaute on ollut positiivista.

Lämpimät terveiset ja kiitokset kaikille teille.

 

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Viikon 43 uutiset

27/10/2018

Perussuomalaiset viikon uutiset.

Toimttajana Riikka Purra.

Kesto 3,29.

Löytyy tästä linkistä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Marraskuu 2018 (35)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com