Eläkkeelle vai eläkkeelle - siinä vasta pulma

2/3/2009

Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen kokevat lepytellä eläkeiän nostamisesta raivostuneita työmarkkinajärjestöjä. Katainen sanoo Turun Sanomien kolumnissaan, ettei hallitus voi toimia yksin.

Vanhanen on kirjoittanut Suomenmaa-lehteen, että eläkeiän noston valmistelut ovat vasta aluillaan, ja että valmistelussa tullaan kuulemaan eri järjestöjä.

Vanhasen mukaan eläkeiän noston tarkoituksena on ollut turvata julkiset palvelut, ettei niihin tarvitse tehdä leikkauksia taantuman aikana. Hän kehittäisi työelämää ja työssä jaksamista samalla, kun eläkeikää nostettaisiin.

Oltiinpa Vanhasen möläytyksestä mitä mieltä hyvänsä, hän on osittain oikeassa. Parikymmentä vuotta sitten keskimääräinen elinikäennuste oli 73 vuotta eli työuran jälkeen eläkettä olisi keskimäärin päässyt nauttimaan noin kahdeksan vuotta. Työntekijän itselleen maksama eläketurva oli mitoitettu tälle ajalle.

Monista eri syistä elinikäennuste on kasvanut 80:en vuoteen eli käytännössä tuplaantunut. Eläketurva ei enää riitä kattamaan tätä aikaa. Joko on nostettava eläkkeelle siirtymisikää tai kasvatettava eläkekertymää.

Miksi tämä pitää tehdä synkimmän laman alla, on tietysti arvokysymys, johon poliitikoilla ei ole edes kykyä vastata. He elävät aina seuraavien vaalien odotuksessa, joten kovin vaikeita ratkaisuja ei kukaan heistä uskalla ehdottaa. Se kun olisi poliittinen itsemurha.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Puhdistus

2/3/2009

Sain eilen kynsiini Sofi Oksasen Puhdistuksen Muurlan kirjaston suosiollisella myötävaikutuksella. Takana on viitisenkymmentä sivua, joten en osaa sanoa kirjasta toistaiseksi yhtään mitään. Kirjaa on myyty yli satatuhatta kappaletta, joten tuskin niin suuri määrä ostajia voi olla väärässä. Kirjan on siis oltava hyvä.

Kirjastolaitos, muuten, on Salossa ainoa, joka toimii hienosti. Sieltä saa ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Etenkin Muurlassa.

Riku Korhosen Lääkäri-romaani, josta taannoin kirjoitin, on edennyt jo yli sadan sivun. Vieläkään en ymmärrä siitä yhtään mitään. Luen sitä Juho Kusti Kollipojalle äänen aina ennen uutisia. Hän ainakin kuuntelee asiantuntevan näköisenä ja tuhisee nenäänsä. Kusti lähti maaliskuun aamun lumimyräkkään viiksikarvat innosta täristen ja katosi sille tielleen. Kissojen kuukausi.

Ehkä näin yksikertaisen miehen pitäisi vain lueskella Jerry Cottoneita ja puolueohjelmia. Ne kun eivät ole liian vaikeita meikäläiselle. Fred Vargasilta sen sijaan on menossa kolmas kirja. Pidän niistä. Varsinaista ranskalaista chansonia. Komisario Adamsberg on hauska veijari.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tätäkö me haluamme?

1/3/2009

Humanitaariseen maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvat suomalaiset vertaavat aina tilannettamme Ruotsiin. Ohessa Göteborgin kauppakorkeakoulun yritystalouden entisen lehtorin Lars Janssonin madonlukuja. Suomalainen media valehtelee kansalaisten haluavan lisää maahanmuuttajia. Tätäkö me suomalaiset todella haluamme?

Göteborgin kauppakorkeakoulun yritystalouden entinen lehtori Lars Jansson on laskeskellut maahanmuuton mittasuhteita ja taloudellisia vaikutuksia kirjoissaan Mångkultur eller välfärd (2002) ja Sveriges tragedie (2007) (otteita löytyy Spydpigenin blogista).

Vuonna 2006 ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus Ruotsin väestöstä oli 23 prosenttia, hieman vajaa neljännes. Kasvuvauhti on n. 0,4 prosenttiyksikköä vuodessa. Prosenttiosuudet vaihtelevat kuitenkin suuresti ikäryhmien välillä. Työikäisestä (20-64) väestöstä ulkomaalaistaustaisten osuus oli 25 prosenttia, absoluuttisena lukuna 1,3 miljoonaa. Näistä ulkomailla syntyneitä oli 824 000. Vertailun vuoksi mainitaan,
että toisen maailmansodan päättyessä vastaava osuus oli yksi prosentti. Pohjolan ulkopuolelta muuttaneista yli puolet kuuluu ikäryhmään 20-30 v.

Maahanmuuttajilla on yliedustus useissa kategorioissa. Tutkimusten mukaan heidän terveydentilansa on huonompi kuin kantaväestöllä, ja esimerkiksi pitkäaikaissairauden riski on 70 prosenttia korkeampi kuin ruotsalaisilla. Varhaiseläkeläisten osuus on tuntuvasti kantaväestöä korkeampi. Julkisen hammashuollon kysyntä on useita kertoja kantaväestöä korkeampi. Suurkaupunkien käräjäoikeuksiin tulevista rikosjutuista ulkomaalaistaustainen henkilö on epäiltynä 50 prosentissa.

Maahanmuutto on Ruotsin valtiontalouden suurin yksittäinen menoerä, mutta kaikista muista yksittäisistä menoeristä poiketen sille ei ole omaa momenttia. Maahanmuuton kulut hukutetaan olemassaoleviin momentteihin, koska maahanmuuttajia ei haluta käsitellä muusta yhteiskunnasta irrallisena elementtinä.

Janssonin laskelmien mukaan maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 290 miljardia kruunua. Valtion ja kuntien yhteenlasketut verotulot olivat samana vuonna 1300 miljardia kruunua.

Maahanmuuton osuus veroilla rahoitetuista julkisen talouden menoista oli n. 22 prosenttia. Vastaava osuus Tanskassa oli 7 prosenttia. Vanhuuseläkkeisiin käytetty summa samana vuonna oli 170 miljardia kruunua.

Valtavat kustannukset johtuvat pääasiassa maahanmuuton suurista volyymeistä ja maahanmuuttajien matalasta työllisyysasteesta. Yli 70 prosenttia ulkomaalaistaustaisista nauttii veroilla rahoitettavia tukia.

Vuosina 1990-2004 Ruotsiin ei ole nettona syntynyt lainkaan uusia työpaikkoja, vaikka samaan aikaan maahanmuuttajaväestön nettokasvu on ollut 600 000 henkeä. Maahanmuuttoa ei ole pyritty suunnittelemaan työmarkkinoiden tarpeita silmällä pitäen. Verorasitus on noussut n. viidellä prosenttiyksiköllä yksin maahanmuuton vuoksi.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Hölmölä, Kankkulan kaivo ja White Flight

1/3/2009

Helsingin vuoden 2007 tarkastuskertomuksesta saamme lukea, että kaupungin asukkaista 8,3 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia ja he aiheuttavat sosiaalitoimen menoista 23,2 prosenttia. Voimme siis olettaa, maahanmuuttajien määrään ollessa Helsingissä nousussa, että sosiaalitoimen menot maahanmuuttajille on noin 250 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitava, että sosiaalitoimen menot koostuvat monesta muustakin asiasta, kuin toimeentulonormista ja harkinnanvaraisesta osasta.

Nyt, kun valtio siirtyy maksamaan työmarkkinatukea työttömille turvapaikanhakijoille, niin kaupungin sosiaalitoimen tarvitsee enää maksaa normiosan alittava osuus työttömyyskorvauksen jälkeen sekä mitä harkinnanvaraista apua turvapaikanhakijat tulkkien avustuksella keksivätkään.

Tässä vaiheessa kaupunginisät voivat ylpeänä rehvastella, että ovat nipistäneet niin-ja-niin-paljon sosiaalitoimen menosta unohtaen, että valtion maksamat tulot sosiaalitoimen budjettiin ovat vastaavalla määrällä laskeneet. Uskallan veikata, että maahanmuuttajien aiheuttamien menojen suhteellinen prosenttiosuus kokonaismenosta pienenee näennäisesti. Etenkin, kun kantaväestön työttömyys on nousussa.

Työvoimatoimisto vuorostaan voi väittää, että he ovat lisänneet panostustaan työttömiä turvapaikanhakijoita kohtaan, kun he maksavat aikasemmin sosiaaliviraston maksaman rahan työttömyyskorvauksena.

Jakamalla saman kokonaiskustannuksen valtion (työvoimatoimistot) ja kuntien (sosiaalitoimi) kesken saamme ainakin näennäisesti jotain aikaan. Todellisuudessa mitään ei ole tapahtunut. Ainoastaan poliitikot, byrokraatit ja turvapaikanhakijoiden parissa hääräävät ns. kolmannen sektorit rahastajat ovat hyötyneet, kun käsitys kokonaismenoista on aina vain enemmän hämärän peitossa.

Helsingissä humanitaaristen maahanmuuttajien määrä muuten lähenee hyvin pian White Flight -pistettä. Tietyillä alueilla jopa jo ylittää sen.

Mikäkö on White Flight?  Se on Yhdysvalloissa syntynyt termi sille sisäiselle muuttoliikkeelle, joka syntyy silloin kun keski- ja yläluokkaa edustavien valkoisten asuinalueille tulee riittävästi muita rotuja ja kulttuureita edustavia muuttajia. Termille ei tähän mennessä ole ollut tarvetta kehittää suomenkielistä vastinetta.

Itse törmäsin tänään Salossa Matin ja Kassun kanssa kyseiseen ilmiöön. Kävimme kerrostalossa, jonka rappukäytävä oli kamalassa kunnossa ja seinät potkittu mustia jalanjälkiä täyteen niin korkealle kuin ihminen ulottuu. Arvatkaapa, millaisia nimiä luki alakerran asukastaululla?

Kiitos Jaku, kiitos RR.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suru-uutinen (josta YLE unohti oleellisen osan)

1/3/2009

Tänään saimme kuulla suru-uutisen Afrikan mantereelta. Armeijan sotilaan ovat murhanneet Guinea-Bissaun presidentin Joao Bernardo Vieiran. Näin kertoo The Times (UK).

Tässä pienessä mustimman Afrikan maassa asuu 1,6 miljoonaa asukasta. Maa on jo vuosia ollut etelä-amerikkalaisen kokaiinin kulkureitti Euroopan markkinoille. Salakuljetettavan kokaiinin arvo on yli kymmenen kertaa suurempi kuin Guinea-Bissaun bruttokansantuote.

YK:n huumerikosyksikön mukaan Guinea-Bissaulla on suurin huumeiden salakauppaongelma Afrikassa ja siitä on tulossa "narco-state" - valtio, jonka politiikkaa ja taloutta hallitsevat huumekaupasta saadut voitot ja rikollisjärjestöt.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2020 (8)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com