Ennenaikaiset eduskuntavaalit

8/12/2019

Ennenaikaiset eduskuntavaalit olisivat tässä epätavallisessa tilanteessa erittäin perustellut. Ymmärrettävistä syistä keskustalla ja demareilla ei vaaleihin ole halua.

Totean kuitenkin ystävällisesti, että vaikka kumpikin puolue luulee jo ottaneensa pohjakosketuksen, pohjaan on kummallakin puolueella vielä yli 10 prosenttiyksikköä matkaa. Suunta on kummallakin sama, jos ne kitkuttavat eteenpäin tällä halltuspohjalla.

Perussuomalaisten kynnyskysymykset eivät ole yhteensovittamattomassa ristiriidassa keskustan eivätkä maltillisten sosialidemokraattien tavoitteiden kanssa. Me olemme valmiina yhteistyöhön kummankin puolueen kanssa, mutta tämä edellyttää vihreiden ja rkp:n heivaamista ulos hallituksesta.

Etenkin keskustan on syytä miettiä asiaa hyvin tarkkaan. Haluatteko selitellä seuraavat kolme ja puoli vuotta äänestäjillenne sitä, että sisä-, ulko- ja ympäristöministeriötä hallitsevat vihreät romuttavat turvapaikkajärjestelmän, junailevat salaisilla operaatioilla isis-naisia Suomeen, rekrytoivat hunnutettuja islamisteja poliiseiksi ja tekevät teollisuuden ja maatalouden toimintaympäristön entistä tukalammaksi?

Jussi halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Haittamaahanmuutto aiheuttaa kouluissa segretaatiota

8/12/2019

Haittamaahanmuutto aiheuttaa koulujen segregoitumista. Näin on ollut kaikkialla ennen meitä, ja näin on myös meillä. Kulttuurieroista ja heikosta kielitaidosta johtuvat ongelmat huonontavat oppimisympäristöä. Ne lapsiperheet, joilla on varaa, muuttavat sellaiselle alueelle, jonka koulussa on vähemmän maahanmuuttajia. Kantaväestön poismuutto, "white flight", laskee asuntojen hintoja ongelma-alueilla, jolloin niihin muuttaa entistä enemmän verovaroin asutettavia maahanmuuttajia.

Kuten muissa maissa ennen meitä, myös Suomessa segregaatiota yritetään torjua pakotetulla desegregaatiolla, rajoittamalla kantaväestöön kuuluvien mahdollisuutta vaikuttaa lastensa kouluvalintaan. Asiaa ei tietenkään voida sanoa suoraan, mutta "sosioekonomiset erot", joilla politiikkaa perustellaan, tarkoittavat etnisiä eroja. Eri asuinalueiden koulut ovat aina olleet erilaisia, koska eri alueilla asuu sosioekonomisesti erilaisia ihmisiä. Koulujen väliset oppimiserot ovat kuitenkin jyrkentyneet hälyttävällä tasolle vasta maahanmuuton myötä.

Kari Suomalainen sanoi joskus viisaasti: "Kun hollitupalaiset päästetään salin puolelle, he eivät siitä hienostu vaan muuttavat salin hollituvaksi." Ongelmaryhmiin kuuluvien maahanmuuttajalasten levittäminen laajemmalle alueelle ei paranna heidän oppimistuloksiaan, mutta se levittää maahanmuuton ongelmat entistä useamman riesaksi. Sama pätee koulujärjestelmän inkluusioperiaatteeseen laajemminkin.

Pakotettu sesegregaatio ei tosiasiassa vähennä asuinalueiden tai edes koulujärjestelmän eriytymistä vaan kiihdyttää sitä. Se luo kasvavaa kysyntää rinnakkaiselle, yksityiselle ja maksulliselle koulujärjestelmälle. Ennemmin tai myöhemmin poliittinen järjestelmä antaa tälle kysynnälle periksi ja luo sille tarvittavat lainsäädännölliset puitteet. Ellei muusta syystä niin siksi, että lainsäätäjilläkin on lapsia (ja maksukykyä).

Koululaitokselle käy samalla tavalla kuin terveydenhoitojärjestelmälle. On verorahoilla kustannettuja kouluja, joissa opettajan aika kuluu kriisinhallintaan, ja yksityisiä kouluja, joissa opitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Tämäkin on jo todellisuutta Ruotsissa.

Tasa-arvoinen julkinen koululaitos on mahdollistanut Suomessa säätykierron; sen, että heikoistakin lähtökohdista tuleva lapsi on saanut enemmän tai vähemmän samanlaisen koulutuksen kuin varakkaasta perheestä tuleva. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa koululaitos ei ole tasa-arvoinen. Ne kantaväestöä edustavat lapset, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa perhettä vapaaksi monikulttuurista, jäävät rapistuviin julkisiin kriisikouluihin kasvavan maahanmuuttajapopulaation sekaan. Säätykierto päättyy heidän osaltaan.

Pelottelua ja kauhukuvia? Kaikki, mitä on tapahtunut Ruotsissa, on tapahtunut muutaman vuosikymmenen viiveellä meillä, koska me teemme kaiken täsmälleen samalla tavalla kuin Ruotsi on tehnyt ennen meitä.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Monilkulttuurinen Suomi

8/12/2019

Monikulttuurinen Suomi, kaksi tosikertomusta nykypäivän Suomesta

Muutama rivi alempana on kaksi kertomusta, joista toinen (nro 1) on tapahtunut marras-joulukuussa 2015 ja toinen (nro 2) melko pitkän ajanjakson aikana ennen vuotta 2016.

Nämä tapahtumat tulivat mieleen esimerkiksi siksi, että eilisiltana virolainen nainen kertoi minulle Helsingissä asuvasta toisesta virolaisnaisesta, joka ei enää kävele ilta-aikaan tietyissä puistoissa pääkaupungissa, kuten teki vielä muutama vuosi aiemmin.

Syy on selvä - Suomen eri hallitusten toteuttama maahanmuuttopolitiikka, joka imee maahan erityisesti miespuolisia henkilöitä kulttuureista, joissa nainen on miestä alempiarvoinen olento.

Suomen suurimpien kaupunkien maine turvattomuuteen kääntyvinä paikkoina kasvaa tasaisen varmasti, mutta se ei tunnu haittaavan vihreitä ministereitä eikä sosialidemokraattista puoluetta vasemmistoliitosta, keskustasta, kokoomuksesta ja rkp:stä puhumattakaan.

Tärkeintä on pysäyttää vihainen puhe, jotta ministerit ja puolueet voivat tehdä mitä huvittaa kansalaisten uskaltamatta arvostella noudatettua politiikkaa.

Millainen suhde minulla on alla olevien viestien tuojiin, sitä en voi ymmärrettävistä syistä paljastaa.
Ensimmäinen tapaus on Tampereelta, toinen pääkaupunkiseudulta.

Ongelmat eivät siis alkaneet vasta invaasion myötä, vaan huomattavasti aiemmin, mutta valheellisen ja pimittävän valtamedian tiedotuksen sekä poliisin erittäin huonon informaation vuoksi valtaosa suomalaisista pysyi pitkään täysin tietämättömänä siitä, mitä Suomessa tapahtuu.

1. Kantasuomalainen nuori mies (n. 30–v.) on palaamassa jalkaisin yökerhosta kotiin. Kotikaupungin kadulla hän kohtaa ystävällisen tummaihoisen maahanmuuttajamiehen, jonka kanssa syntyy hyvä keskusteluyhteys.

Tuokion kuluttua 30–vuotias kysyy, voisiko keskustelukumppani heittää hänet autolla hieman lähemmäs kotia? Matkaa on sen verran, että yön sylissä olisi mukavampaa ja turvallisempaa päästä auton kyydissä.

Keskustelijat siirtyvät autoon, jossa keskustelu jatkuu. Liikkeelle ei kuitenkaan lähdetä.

Vähän ajan kuluttua maahanmuuttaja toteaa, että nyt 30–vuotiaan kannattaa poistua autosta, koska hänen (mamu)veljensä on tulossa. Kuluu joitain sekunteja, kuskin veli saapuu ja raivoaa 30-vuotiaalle: ”Painu vittuun mun autosta!”

Tähän 30–vuotias toteaa, että ”otetaan iisisti, me olimme vain juttelemassa”. Vastaus ei riitä vaan tulija ryhtyy repimään suomalaismiestä ulos autosta puseroon tarttumalla. Vaatekappale kärsii hieman vaurioita.

Repimisen yhteydessä 30–vuotias toteaa, että ”mitä ihmettä nyt on tapahtumassa, otetaan rauhallisesti, ei kai juttelusta kannata raivostua”.

Repijä toteaa tähän, ”painu sinä nyt vaan vittuun”.

30–vuotias korottaa tässä kohdin ääntään ja toteaa, että ”on nyt aikoihin eletty, ota rauhallisesti ja yritä edes kunnioittaa sitä maata ja sen asukkaita, jonne olette tulleet”.

Vastaukseksi hän saa nyrkiniskun suun seudulle.

30–vuotias häkeltyy ja huutaa ”mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu”.

Itse hän ei ole missään vaiheessa käynyt käsiksi tai yrittänyt lyödä ja pyrkii iskun jälkeen vain suojaamaan päätään.

Samaan aikaan on paikalle rantautunut nuori suomalainen mieshenkilö, joka lyö mitään sanomatta 30–vuotiasta nyrkillä otsaan yrittäen sen jälkeen potkaista vielä uhria päähän polvellaan. Sivusta hakkaamaan astuneella suomalaisella on mukana kaksi kaveria, jotka seuraavat tapahtumia vierestä.

30–vuotias pääsee poistumaan tilanteesta päätään suojaten. Silminnäkijöitä ja ohikulkijoita on runsaasti, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen.

Kun 30–vuotias onnistuu irtautumaan, lähtevät maahanmuuttajat autolla karkuun. Samoin tekee väkivaltaa käyttänyt suomalainen ystävineen.

30–vuotias kuvaa hakkaajia erityisen vauhkoontuneiksi ja väkivallanhaluisiksi. Epäilee ainakin suomalaisella olleen taistelulajikokemusta.

Uhri käy lääkärintutkimuksissa. Onni onnettomuudessa, mitään todella vakavaa ei löydy.

Väkivallanteoista on tehty rikosilmoitus, jonka yhteydessä poliisi kertoi, että tapaus on melko tyypillinen kertomus kohtaamisesta mamujen kanssa.

Rikoksen tutkinta on kuitenkin pysähtynyt, koska tekijöistä ei ole havaintoa. Nähtävästi tapaus kirjautuu aikanaan selvittämättömien rikosten joukkoon.

2. Kantasuomalainen nainen kertoo tyttärensä juosseen usein bussipysäkiltä henki kurkussa kotiin, kun selvisi, että kodin lähipysäkin nurkilla oli ollut pitkään kyttäämässä Afrikasta saapunut mamu, joka jahtasi tyttöjä raiskaaminen mielessään.

Kyseinen sarjaraiskaaja jäi sittemmin kiinni, mutta kauhu ja pelko jäivät elämään lähiseudun asukkaiden pariin

Homma ratkaistiin siten, että äiti kuskasi tyttärensä kaikkiin harrastuksiin ja menoihin, jotta turvallisuus voitiin taata. Julkisia ei käytetty kuin pakottavassa tilanteessa.

Näin alkoi usean vuoden ruljanssi, joka sitoi yksinhuoltajaäidin viikonlopuiksi ja useina arki-iltoina autokuskin rooliin. Oma aika jäi lähes nollaan, mutta ainakin tytär pääsi harrasteidensa pariin turvallisesti.

Sama pelon ilmapiiri ja turvattomuuden tunne on nykyisin vallalla tuhansissa suomalaiskodeissa, eikä ihmisiä helpota lainkaan tieto, jonka hallituspuolueiden edustaja kertoi jo joulukuussa 2015.

Ministerien tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että hallitus varautuu [haitallisen maahanmuuton tuottaman] tilanteen pysyvyyteen usean vuoden ajaksi.

Suomalaiset kiittävät usein veteraaneja, syystäkin. Nykyisistä kansanedustajista vain kourallinen tulee saamaan armon historian edessä. Siitä ei ole epäilystäkään.

En muista Suomen itsenäisyyden ajan historiasta vallanpitäjiä, jotka ovat olleet omiaan kohtaan näin julmia ja kylmiä kuin nykyiset.

Vieraskoreutta ja korrektia pokkurointia toiseuden äärellä on riittänyt senkin edestä.

Heikki Porkka

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon vesimaksujen korotukset

7/12/2019

Yleistä hulevedestä ja maksusta

”Someron jätevesimaksut nousevat selvästi ensi vuoden alussa. Someron Vesihuollon hallitus on päättänyt korottaa jätevesimaksua 27 prosentilla.

Uusi 24 prosentin arvonlisäveron sisältävä hinta on vuodenvaihteen jälkeen 3,78 euroa kuutiolta, kun nykyinen taksa on 2,98 euroa kuutiolta. Verollinen kuutiohinta nousee siten 80 sentillä.

Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Kalle Maaranen perustelee kovaa korotusta tehdyillä ja tulevilla investoinneilla.”

Tätä nykyä Salon keskusjätevedenpuhdistamolla peritään umpikaivolietteestä veroineen 5,26 euroa kuutiolta ja sakokaivolietteestä 10,95 euroa kuutiolta.

Päätöksen mukaan sakokaivo-, saostussäiliö- ja pienpuhdistamolietteistä peritään maaliskuun alusta 21,61 euroa kuutiolta arvonlisäveroineen. Umpikaivolietteen käsittelystä peritään 17,25 euroa kuutiolta."

Lähde: SSS

Salolaiset jätehuoltolautakunnan jäsenet Timo Tammi (sdp) ja Lauri Havia (kok) vastustivat esitystä, mutta eivät kahdestaan voineet yhtään mitään.

Mitä hulevesi on ja miksi siitä laskutetaan?

Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta ja muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös salaojavesiksi kutsutut rakennusten perustusten kuivatusvedet ovat hulevettä.

Maksulla katetaan yleisillä alueilla kuten katu- ja puistoalueilla sekä kiinteistöillä muodostuvien hulevesien johtamisen ja käsittelyn kustannuksia. Niitä syntyy hulevesiviemäriverkoston, ojaverkoston ja erilaisten viivytysrakenteiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Hulevesijärjestelmästä hyötyvät kaikki järjestelmän vaikutusalueella olevat kiinteistöt.

Mikä on hulevesimaksu ja mihin se perustuu?

Hulevesien hallinnan lainsäädäntö on muuttunut maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Hulevesien hallinta siirrettiin kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslakiin lukuun 13a, joka määrittelee kunnalle uusia tehtäviä. Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla siirtyi kunnalle.

Miksi maksu peritään vaikka en ole tehnyt sopimusta hulevesistä?

Kyse on julkioikeudellisesta maksusta, jonka periminen ei perustu sopimukseen vaan lainsäädäntöön. Kaupunki vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sekä kaupunginvaltuuston päätöksellä hulevesien hallinnasta huleveden viemäröinti mukaan luettuna. Maksu koskee kaikkia Tampereen kaupungin huleveden hallintajärjestelmän vaikutusalueella olevia kiinteistöjä eikä sen periminen edellytä sopimusta.

Mihin hulevesimaksu käytetään?

Hulevesimaksu käytetään hulevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Sitä ei käytetä muuhun tarkoitukseen. Hulevesijärjestelmään kuuluu hulevesiviemäreiden lisäksi mm. asemakaavoitetun alueen ojia, kaupunkipuroja, hulevesirumpuja, viivytys- ja laskeutusaltaita, suodatusrakenteita, virtaamansäätörakenteita ja huleveden mittarointilaitteita.

Kenelle yleisten alueiden hulevesijärjestelmän huolto kuuluu?

Vastuut jakautuvat kaupungin sekä kiinteistön omistajan tai sen haltijan kesken, niin kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31.8.1978/669 on säädetty.

Kiinteistön omistajaa tai sen haltijaa koskee puhtaanapitovelvoite, joka tarkoittaa lehtien, maa-aineksen sekä roskien poistamista hulevesikaivojen kansiritilöiden päältä sekä tukkeutumisvaaraa aiheuttavan materiaalin poistamista ojarumpujen aukoilta. Puhtaanapitovelvoite ulottuu kiinteistön rajasta aina kadun keskilinjaan saakka.

Kiinteistöna omistajaa tai sen haltijaa koskee myös talvikunnossapitovelvoite, joka tarkoittaa jalkakäytävän viereisen katuojan, sadevesikourun, ojarumpujen sekä hulevesikaivojen kansiritilöiden pitämistä lumettomana ja jäättömänä. Tonttiliittymän kunnossa- ja ylläpito sekä ojarumpujen avoinna pitäminen kuuluu kiinteistön vastuisiin.

Kaupunki vastaa niistä toimenpiteistä, jotka eivät kuulu kiinteistön vastuulle. Vastuiden jakautumisesta lisätietoa kaupungin verkkosivulta:

Yksilnkertaistettuna tämä tarkoittaa - kun sataa vettä, sinä maksat.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomalaiset - herätkää valvomaan

7/12/2019

Se mitä Suomessa ei ole vielä ymmärretty on matalapalkkojen leviäminen kaikkialle yhteiskuntaan. Eläkejärjestelmä rapautuu, mutta yhtä lailla rapautuvat julkisen sektorin työpaikat, koska pienempituloiset yksityissektorin työntekijät eivät pysty rahoittamaan virkamiesten ja -naisten palkkoja. Heitä on joko sanottava irti tai heidän palkkansa on alennettava.

Pauli Vahtera

(koko juttu löytyy täältä)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Maksamme kunnallisveroa

7/12/2019

Maksamme kunnallisveroa, jotta rahoittaa peruspalvelusten tuottaminen. Luulisi peruspalveluksiin jo kuuluvan vesihuollosta vastaaminen. Mutta ei. Maksamme siis vedestä ja viemäröinneistä. Ja maksuistamme (jotka ovat käytännössä veroja) peritään vielä arvonlisävero.

Kukaan ei ole vielä älynnyt lisätä maksettuihin kunnallisveroihin arvonlisäveroa (sekin kävisi helposti niin, että kunnallisveron nimi muutettaisiin kunnallismaksuksi).

Kiinteistöverossa ei vielä ole lisäkkeenä ALV:tä mutta ehkä senkin aika koittaa. Olemme menossa kohti järjestelmää, jossa meillä on ensin kunnallisvero (ehkä 25 %), mutta sen lisäksi kaikki palvelukset ovat vielä erikseen maksullisia (jätehuolto, vesihuolto, katumaksut, pysäköinti, terveydenhoito, koulutus, päivähoito, vanhusten hoito, rakennustarkastus, liikuntafasiliteetit, ym. ym.). Ja maksuista peritään vielä arvonlisävero.

Kunnat ovat järjestään suurissa talousvaikeuksissa. Ja pian koittaa aika, jolloin vesilaitokset myydään yksityisille (ulkomaisilla) sijoittajille. Silloin vasta riemu repeää. Vesilaitosten monopolista ei pääse mitenkään eroon. Vaikka käyttäisi vain pullotettua vettä, tariffit voidaan hulevesimaksujen ja perusmaksujen avulla räätälöiden millaisiksi tahansa. Kehityskulku on täsmälleen sama kuin sähköverkkojen myynnin tapauksessa.

Matti Viren

professori

1 kommentti          Bookkaa tämä

Salon hallintojohtajaksi 28 hakijaa

5/12/2019

Salon hallintojohtajaksi on hakenut 28 henkilöä. Joukossa on muun muassa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Kattelus hoitaa tehtävää täysipäiväisesti eli hänen valintansa tietäisi Turulle uuden hallituksen puheenjohtajan etsintää.

– Turku on siirtymässä vuonna 2021 pormestarimalliin, jolloin kaupunginhallituksen puheenjohtajan pesti lakkautetaan. Siksi täytyy tähyillä myös muita työpaikkoja.

– Salo on mielenkiintoinen kaupunki, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia. Virkamiesura kiinnostaa minua, joten hallintojohtajan tehtävä olisi erittäin houkutteleva vaihtoehto, toteaa Lauri Kattelus.

Muita paikallisia hakijoita ovat muun muassa Oripään vt. kunnanjohtaja Kati Rekola ja Laitilan talous- ja hallintojohtaja Sirpa Romppainen.

Tavoitteena on, että Salon kaupunginhallitus päättää uudesta hallintojohtajasta tammikuun loppupuolella. Nykyinen hallintojohtaja Irma Nieminen jää eläkkeelle helmikuun alussa.

Lähde: TS

1 kommentti          Bookkaa tämä

Perussuomalaisten kannatus historian korkein

5/12/2019

Oppositiossa istuvat perussuomalaiset on yhä Suomen suosituin puolue, selviää Ylen teettämästä kannatusmittauksesta. Puolueen kannatus on 24,3 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä Ylen mittauksessa. Se on Ylen mukaan puolueen historian paras lukema.

Myös toisiksi suosituimman puolueen kokoomuksen kannatus nousi. Puoluetta kannattaa 18,6 prosenttia, missä on 1,3 prosenttiyksikön nousu. Vihreitä kannattaa enää vain 13,9 prosenttia. Puolueen kannatus putosi.

Pääministeripuolue SDP:n kannatus putosi 13,2 prosenttiin ja keskustan 10,6 prosenttiin.

Hallituspuolueista ainoastaan vasemmistoliitto nosti kannatustaan, selviää mittauksesta. Puolueen kannatus on 8,4 prosenttia, mikä on puoli yksikköä enemmän kuin aikaisemmassa gallupissa.

Ylen mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 50 prosenttia.

Mittauksen toteutti Taloustutkimus, joka haastatteli marras-joulukuussa noin kolmeatuhatta ihmistä. Heistä puoluekantansa kertoi hieman yli 2 000 vastaajaa. Haastattelut tehtiin 11.11.-3.12. Mittauksen virhemarginaali on 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: Yle

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Sipilä teki aloitteen Rinteen kaatamiskokouksesta

4/12/2019

Perjantaina 29. marraskuuta valtionyhtiö Posti julkaisee aamulla verkkosivuillaan tiedotteen.

Omistajaohjauksesta vastaavalle kuntaministerille Sirpa Paaterolle (sd) on kerrottu jo kesällä Postin suunnitelmista siirtää työntekijöitään uusien työehtosopimusten piiriin.

Edellisenä päivänä pääministeri Antti Rinne (sd) on sanonut eduskunnan täysistunnossa, että Posti olisi toiminut vastoin hallituksen eli valtio-omistajan tahtoa. Tämä väite joutuu outoon valoon.

Rinne ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni puhuvat aamun tunteina puhelimessa. Kulmuni vaatii Rinteeltä, että Paateron on erottava ministerin tehtävästään.

Paatero on menettänyt työkykynsä ja jäänyt sairauslomalle. Rinteelle riittäisi hänen vahvan tukijansa jääminen sivuun sairausloman ajaksi.

Keskusta asettaa Rinteen tosiasioiden eteen: joko pääministerin itsensä tai Paateron on erottava. Rinne kokee myös, että Paatero on jättänyt noudattamatta hänen edellyttämäänsä linjaa omistajaohjauksessa.

Kulmunin tarkoituksena ei ole kaataa Rinnettä. Hänelle riittää Paateron ero. Sen sijaan Kulmunille ja keskustalle sopii Rinteen ympärillä vellova epävarmuus. Politiikka on raaka laji: pääministeripuolueen vaikeudet hyödyttävät tiettyyn rajaan asti muita hallituspuolueita.

Kulmunin ajatuksena on antaa epävarmuuden jatkua parin päivän ajan. Hän ei halua kaataa hallitusta.

Yrittäjät ja kostonenkelit liikkeelle

Keskustan paikallistason vaikuttajat ovat niin ikään tuohtuneita. He alkavat perjantai-iltapäivän tunteina lähettää omien alueidensa kansanedustajille viestejä: keskustalaiset haluavat kostaa yli 16 vuoden takaiset tapahtumat. Kesäkuussa 2003 hallituksen kakkospuolue Sdp painosti keskustalaisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen eroamaan.

Yrittäjähenkiset ja uskonnollisiin herätysliikkeisiin sidoksissa olevat keskustalaiset miehet näkevät tilaisuutensa koittaneen: heille on avautumassa yllättävä mahdollisuus päästä eroon ay-taustaisesta pääministeristä, joka on edellisellä vaalikaudella kritisoinut heitä oppositiojohtajana sydämensä kyllyydestä.

Kentän paine -ilmaisua käytetään politiikassa myös keppihevosena henkilökohtaisten tavoitteiden oikeuttamiseksi.

Keskustalaiset yrittäjät ovat vuosikymmenien ajan vierastaneet ammattiliittoja ja pyrkineet vähentämään niiden valtaa.

Yrittäjien ja uskonnollisten keskustalaisten lisäksi liikkeelle lähtevät eteläpohjanmaalaiset. He eivät ole unohtaneet lakeuksien oman naisen Jäätteenmäen kohtaloa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on Etelä-Pohjanmaalta. Sekin vaikuttaa.

Rinteen kaatamista janoavat keskustalaiset aloittavat operaation, jonka ensimmäisenä askeleena on saada eduskuntaryhmän sisällä enemmistö epäluottamuksen esittämisen kannalle.

Voimaa operaatio-Rinteeseen haetaan perjantain tupailloista.

Salainen viestienvaihto

Tunnelmia jaetaan keskustan suljetuissa ja salaisimmissa keskusteluryhmissä. Iltalehti on nähnyt ratkaisevan viestien vaihdon.

– Kouvolassa ei tarvinnut paljon puhua ilmastosta vaan tietystä muusta. Yksi toki halusi järkeä ilmastokeskusteluun! lappeenrantalainen kansanedustaja Ari Torniainen kuvailee.

– Nyt tulee jo rauhallisimmilta ja vakaimmilta keskustalaisilta viestiä, että luottamus Rinteeseen on mennyt, lappilainen Markus Lohi lisää kierroksia.

– Pääministeri vaihtoon tai kinttaat tiskiin. Tämä on minulle tulleiden viestien tiivistys, ylivieskalainen Juha Pylväs säestää.

–Johtajat Lohi ja Pylväs tiivistävät myös sen palautteen, joka minulle nyt tulee. Huomenna mennään kentälle Markuksen kanssa. Ei tule olemaan mukavaa, lappilainen Mikko Kärnä arvioi.

– Kyllä minullekin tullut viesti on pelkästään tätä. Onko meillä ryhmäkokousta ennen välikysymyskeskustelua, Juha Sipilä liittyy keskusteluun.

Kello on 19.52 perjantai-iltana.

Edellinen pääministeri Sipilä tekee käytännössä aloitteen Rinteen kaatamiskokouksen kutsumisesta koolle.

Sipilän teko on poikkeuksellinen. Toukokuussa hän on neuvotellut keskustan puheenjohtajana hallitusohjelmasta SDP:n puheenjohtajan Rinteen kanssa. Nyt Sipilä haluaa kaataa Rinteen.

– Pitäisi kokoontua! Nyt pitää olla askelmerkit mietittynä ennen tiistain keskustelua, Pylväs antaa välittömästi tukensa ajatukselle.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kurvinen vastaa nopeasti Sipilälle ja Pylväälle.

– Hei. Ryhmä kootaan varmasti ennen välikysymyskeskustelua, Kurvinen lupaa Sipilälle.

Keskusteluun liittyy jyväskyläläinen kansanedustaja Joonas Könttä. Hän ei ole kuka tahansa 29-vuotias keskustalainen. Könttä ahersi Kulmunin vaalipäällikkönä tämän noustessa keskustan johtoon.

– Jämsässä oli tilaisuus. Ei ollut luottamusta, lähinnä ihmetystä, Könttä liittyy Rinteen syrjäyttämistä ajavaan rintamaan.

– Lappu Lindtmanille. Jäätteenmäkeä muistaen, Kärnä jatkaa keskustelua.

– Mielestäni on täysin selvä, että meidän pitää saada selvitys pääministeriltä, Postilta ja omistajaohjausyksiköltä. Nämä kaikki pitää tulla maanantain aikana, jolloin voimme pitää ryhmäkokouksen tiistaina ennen välikysymyspuheenvuoroamme. Tilanne, että pitäisimme välikysymyspuheenvuoron ennen selvityksiä, olisi erittäin iso riski, valtiovarainministeri Mika Lintilä kirjoittaa.

– Just noin Mika, joensuulainen Anu Vehviläinen kommentoi.

Lintilä edustaa vielä selvityslinjaa, mutta se on jäämässä keskustan eduskuntaryhmässä tappiolle.

Sipilä, Lohi, Kärnä, Pylväs, Torniainen, Könttä, Kurvinen ja kumppanit haluavat kaataa Rinteen.

Käytännössä Rinteen hallituksen kohtalo on sinetöity perjantaina illalla. Jos pääministeri ei itse eroaisi, tätä vastustavat keskustalaiset kaataisivat hallituksen.

Keskustan yrittäjäpatruunoiden tahto

Iltalehti uutisoi varhain lauantaina, että keskustassa valmistellaan Rinteen kaatamista.

Lauantaina ja sunnuntaina keskustalaiset kansanedustajat kiertävät puolueen tapahtumissa. He saavat kannattajiltaan lisää intoa Rinteen kaatamiseen.

Sisäisessä ja salaisessa keskustelussa juuri kukaan ei asetu pääministerin jatkon kannalle.

Edustaja Lohi soittelee koko viikonlopun keskustan kenttäväelle ja kerää väkeä Rinnettä vastaan. Hän on eduskuntaryhmässä yksi aktiivisimmista epäluottamuksen masinoijista Rinnettä kohtaan. Demaripääministeriä kampeavat voimakkaasti sivuun myös keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ja Sipilä.

Entinen pääministeri Sipilä välittää keskustan eduskuntaryhmään viestiä siitä, että keskustan patruunoita on syksyn mittaan ärsyttänyt yhä enemmän ay-taustaisen Rinteen sooloilu työmarkkinapolitiikassa.

Sunnuntaina illalla Rinne antaa selvityksensä hallituskumppaneilleen Valtioneuvoston linnassa.

Vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson ja Rkp:n Anna-Maja Henriksson tukevat Rinnettä. Heidän mielestään pääministerin vaihtamiseen on ”kovin vähän villoja”, kuten vihreiden johto asian ilmaisee.

Keskustalähteen mukaan Rinteen tarinaan jää liikaa aukkoja. Kulmuni toteaa jälkeenpäin, että keskusta ilmaisi jo sunnuntaina epäluottamuksensa Rinnettä kohtaan.

Kulmuni ajaa Kesärantaan

Kulmunilla ei käytännössä ole itsenäistä päätösvaltaa. Kulmunin oma eduskuntaryhmä saattaisi kävellä puolueensa puheenjohtajan tahdon ylitse, jos tämä esittäisi maanantain ryhmäkokouksessa Rinteen tukemista.

Maanantaina aamulla kymmenen aikaan Kulmuni ja Kurvinen kertovat Rinteelle, että he tulevat käymään pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Kaksikkoa ei ala kuulua, ja Rinne ihmettelee, missä keskustalaiset luuraavat.

Puolenpäivän jälkeen keskustan puheenjohtaja Kulmuni saapuu pääministerin luokse. Hän ja Kurvinen sanovat Rinteelle, että he aikovat esittää keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa sitä, että keskusta vetää tukensa pääministeriltä ja vaatii tämän eroa.

Jos Rinne ei eroaisi, keskusta antaisi hallituksen kaatua keskiviikon välikysymysäänestyksessä.

Rinne ymmärtää, että hänen on erottava ja yritettävä pelastaa neuvottelemansa hallitusohjelma. Siihen keskustalaiset kertovat olevansa tyytyväisiä ja sitoutuneita.

Keskustan eduskuntaryhmän kokous alkaa maanantaina kello 14 ja kestää yli kaksi ja puoli tuntia.

Sen jälkeen Kulmuni kertoo julkisesti, että keskusta ei luota pääministeriin.

Keskustan puoluehallitus heittää pallon demareille, joiden pitäisi keskustan mukaan itse tehdä johtopäätökset keinoista, joilla luottamus olisi palautettavissa. Tämä tarkoittaa avointa vaatimusta pääministerin vaihtamisesta.

Sitä Kulmuni ei julkisuuteen sano, ketkä keskustalaiset ovat operaatio-Rinteen takana. Rinteen kaatajat, kuten Sipilä, halusivat eroon ay-taustaisesta pääministeristä, jonka talous- ja työmarkkinapolitiikkaa he vastustavat. Postin omistajaohjauksen ympärillä vellova kohu avaa heille tilaisuuden Rinteen kaatamiseen.

Uhmakkuutta ja paluuaikaa Marinille

Rinne seuraa keskustan julkisuuspeliä Kesärannassa.

Maanantaina illalla Rinne kertoo Sdp:n puoluehallitukselle, että hän on valmis eroamaan, jos hänen väistymisensä pelastaa viiden puolueen hallituspohjan ja hallitusohjelman.

Hakaniemen Ympyrätalon hissiaulassa odottavien toimittajien eteen Rinne astuu taistelunhaluisena. Hän haluaa luopua kunniakkaasti ja antaa seuraajasuosikilleen Sanna Marinille aikaa palata virkamatkaltaan Suomeen.

Rinne syyttää iltamyöhällä keskustaa epämääräisestä viestinnästä ja vaatii selkeitä vastauksia sekä kirjallisia perusteluita häntä kohtaan osoitetulle epäluottamukselle.

IL uutisoi tiistaina aamulla, että Rinne jättää hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille.

Kello yhdeksältä keskustan johto kiikuttaa Rinteen vaatimat kirjalliset perustelut luottamuspulasta pääministerille Valtioneuvoston linnaan. STT:n mukaan kirjallisissa perusteluissa painaa kokonaisarvio hallituksen toimintakyvystä, luottamuksesta ja uskottavuudesta.

Aitoja perusteluita keskustalaiset eivät Rinteelle ja Sdp:lle anna - Rinteen kaatamisen syyt ja motiivit eivät kaikilta osin kestäisi julkisuuden päivänvaloa.

Kulmuni tiivistää viestin näin: ”pääministerinä on henkilö, johon eduskuntaryhmä ja puoluehallitus eivät luota”.

Hokkasen ja Kalajoen evästykset

Tyytymättömyys Rinteeseen on kuplinut keskustassa pitkään.

Keskustavaikuttaja, professori ja Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen tiivisti Rinteen johtaman hallituksen uskottavuusongelmat 11. marraskuuta Suomenmaan blogissaan siihen, että Rinteen johtama hallitus ei ollut onnistunut nostamaan työllisyyttä ja vastuu tästä kuului pääministerille.

Hokkanen ihmetteli, miten ay-taustainen Rinne ei saanut lakkoilua kuriin, vaikka ay-liike oli nostanut Rinteen rahoillaan ja väellään ensin puolue­joh­ta­jak­si ja sit­ten pää­mi­nis­te­riksi. Hokkasta hirvittivät ennen muuta julkisten alojen esittämät ylettömät palkankorotusvaatimukset.

- Jos kil­pai­lu­ky­ky me­nee, on hal­li­tuk­sen us­kot­ta­vuus ko­etuksella, hän tiivisti.

Kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­to ko­koon­tui 23.-24.11. Ka­la­jo­el­la.

Suomenmaan puoluevaltuutetuille lähettämässä kyselyssä kävi ilmi, että pääministeri Rinteen toimia ei arvostettu. Rinnettä moitittiin muun muassa johtajuuden puutteesta, sekavista lausunnoista ja huonosti harkituista möläytyksistä. Pääministeriä kehotettiin myös puhumaan ajatuksistaan ensin hallituksen kanssa ennen kuin hän menee kertomaan niistä tiedotusvälineille. Hallituksen linjaan puoluevaltuutetut sen sijaan olivat tyytyväisiä.

Puoluevaltuustolta lähti vahva viesti keskustan johdolle.

Punamultahenki ei auttanut Rinnettä

Kun Posti-jupakka sitten kiehui perjantaina 29. marraskuuta ja ilman täyttivät sekä pääministeri Rinteen että omistajaohjausministeri Paateron ja Postin johdon keskenään ristiriitaiset tiedot, tämä tyytymättömyys alkoi purkautua.

Rinne kertoi, että omistajaohjausministeri ei ollut noudattanut hänen linjauksiaan työehtojen heikennysten kieltämisestä. Rinne syytti myös Postin johtoa väärien tietojen antamisesta ja toimimisesta omistajan tahtoa vastaan. Postin johdon mukaan pakettilajittelun liikkeenluovutuksella oli kuitenkin ollut valtion omistajaohjauksen tuki, eikä siirron valmisteluvaiheessa omistaja ollut esittänyt vastustavansa liikkeenluovutusta.

Postin hallituksen mukaan yhtiön johto olisi noudattanut omistajan tahtoa, jos se olisi yhtiölle ilmoitettu. Myöhemmin kävi selväksi, että Rinne oli tietoinen Postin työehtosopimuksen muutosaikeista, mutta syytti silti Postia.

Keskustalähteiden mukaan tiedotustilaisuus, jossa pääministeri ei ottanut toimistaan vastuuta, vaan vieritti syyn Paateron niskaan, katkaisi kamelin selän ja vauhditti haluja kaataa Rinne.

– Se, kun Rinne sanoi, ettei hän ollut mielestään toiminut millään tavalla väärin, eräs keskustapoliitikko kuvailee hetkeä, joka vaikutti hänen ajatteluunsa.

SAK:lainen ay-liike ei todennäköisesti aavistanut syksyllä, miten hankalaan nurkkaan se Rinnettä ajoi vaatiessaan hallitukselta puuttumista Postin työehtokiistaan.

Lähde: Iltalehti

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Vihreät on fanaatikkojen liike

4/12/2019

Perussuomalaisten mukaan Iltasanomien saamat sähköpostit paljastavat, että on syytä epäillä ministeri Pekka Haaviston puhuneen muunneltua totuutta ja toimineen itsevaltaisesti.

– Hallituskumppaneiden on syytä ymmärtää, että vihreät on fanaatikkoliike, joka ei koe, että säännöt koskisivat heitä. Jos vihreiltä ei oteta avainsalkkuja pois, samaa tullaan näkemään koko vaalikausi. Vihreiden kannattajia tämä miellyttää, tuskin muita, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi PS:n tiedotteessa.

– Hallituksella ei ole päätöstä Isis-terroristien noutoon al-holilta. Silti ulkoministeri Haavisto on ottanut oman toimintalinjansa. Siitäkin huolimatta ulkoasiainvaliokunnassa vain perussuomalaiset äänestivät tällaista toimintaa vastaan, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio hämmästelee samaisessa tiedotteessa.

Lähde: Iltalehti

2 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Toukokuu 2020 (61)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com