Helsingissä on jo lähiöitä, joiden asukkaista pian puolet on vieraskielisiä.

Muuta kuin suomea tai ruotsia puhutaan äidinkielenä eniten Itä-Helsingissä: Vuosaaressa ja Meri-Rastilassa vieraskielisten osuus lähentelee 40 prosenttia, Itäkeskuksessa ja Jakomäessä mennään yli 35 prosentin. Luvut on nostanut esiin Helsingin Uutiset.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Fatima Diarra esittää positiivisen diskriminaation määrärahoihin 5 miljoonan euron lisäystä asuinalueiden erojen tasaamiseksi.

Kruununhaassa hiljaista, Kontulassa kuhisee

Helsingin eri osissa vieraskielisten osuus kasvaa täysin eri tahtia. Kuusisaaressa, Munkkivuoressa, Länsi-Pakilassa, Kruununhaassa ja Paloheinässä vieraskielisen väestön osuus on kasvanut vuodesta 2010 alle kaksi prosenttia.

Samaan aikaan Kontulassa vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut 17,4 prosenttia ja Puotinharjussa 16,8 prosenttia. Itäkeskuksessa, Kallahdessa, Kannelmäessä ja Jakomäessä kasvu on puolestaan ollut 12-14 prosentin luokkaa.

Puolet lapsista vieraskielisiä

Vielä kymmenen vuotta sitten vieraskielisten osuus oli tietyillä alueilla korkeimmillaan 20-25 prosenttia, kun se nyt on 34-38 prosenttia. Vastaavasti pienimmän osuuden alueilla vieraskielisiä on viiden prosentin verran, eikä luku ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa.

– Kaikenlaista herkkua ja kivaa on tuotu hyvinvoivalle keskiluokalle, joka kyllä pärjää muutenkin, mutta kuka pitää huolta, että Itä-Helsingin pojat eivät putoa kelkasta, kysyy vihreiden Fatima Diarra Helsingin Uutisissa.

Jakomäestä lähtöisin olevan Diarran mielestä varhaiskasvatukseen pitäisi edelleen lisätä henkilökuntaa.

– Meillä on päiväkotiryhmiä, joissa yli puolet lapsista puhuu muuta kuin suomea äidinkielenään.

Suomen Uutiset