Käy eespäin tietä taistojen

1/2/2014

Raimo Honkanen kertoo blogissaan miettineensä, mitä mahtaisi tapahtua, jos vihreät ja vasemmistoliitto yhdistyisivät. Tätä on pohdittu monesti aiemminkin eri piireissä.

Aatemaailmat ovat suunnilleen yksi yhteen; kumpikaan ei välitä ehdotustensa synnyttämistä kuluista tuon taivaallista, vihreät puolustavat tuulivoimaa, mutta mokaavat sen ja päätyvätkin puolustamaan ydinvoimaa ja lopulta sekoavat hiilivoimaan. He sallivat Suomi-neidon maaperän raiskaamisen ja ovat valmiita myymään vaikka oman sielunsa siitä hyvästä, että saavat istua Kataisen hallituksessa.

Vasemmistoliitosta ei millään ilveellä uskoisi, että se oli Suomen eduskunnan suurin puolue ensimmäisissä sodanjälkeisissä vaaleissa vuonna 1945. Tai eihän se silloin ollut nimeltään Vasemmistoliitto vaan SKDL, SKP:ta hieman peitellympi ja häveliäämpi järjestö, joka ei aivan yhtä avoimesti hohkanut luokkavihaa ja pyrkinyt vallankumoukseen kuin SKP.

SKDL sai eduskuntaan maaliskuussa 1945 peräti 49 edustajaa, Maalaisliitto keräsi myös 49 paikkaa ja SDP 50 paikkaa. SDP:stä kuitenkin loikkasi kommunisteihin heti vaalien jälkeen kaksi edustajaa, joten kommunistit olivat eduskunnan suurin ryhmä.

Menestyksen selitys on jatkosodan jälkeinen tilanne. Maassa oli ongelmia, kuten nykyään ikään. Siirtoväki piti asuttaa, sotakorvakset piti maksaa, elintarvikejakelu piti saada taas toimimaan, poikkeusoloista  piti päästä takaisin toimivaan yhteiskuntaan, eikä Neuvostoliiton valvontakomission tuki kommunisteille ollut aivan pientä. Tilanne suosi protestiääniä.

Kommunisteilla ei ollut yhteiskunnan ongelmiin kummoisia ratkaisuja, mutta retoriikka puri kansaan, niin kuin se on aina tehnyt ja tulee aina tekemään. Kansa merkitsee poliitikoille hyödyllisiä idiootteja, kuten Lenin aikoinaan totesi. Ei mitään muuta.

Kun SKP ei kuunnellutkaan jyrkimpien tovereidensa kannaottoja, he päätyivät kommunistisen teorian mukaan muodostamaan kansanrintamahallituksen. Suomen kansan kannalta se oli onni onnettomuudessa.

Ei ole Kööpenhamina niin kuin ennen. Nykyisin jokin kommunistien ja vihreiden yhteistyössä mättää, sillä heidän on pakko tajuta se, että voimat yhdistämällä heillä olisi erinomainen mahdollisuus nousta Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Kyyti olisi, kuten Honkanenkin toteaa, kylmää nimenomaan demuille.

Demareissa ollaan syystäkin hätääntyneitä - käppyrät sojottavat alaspäin, eikä Urpilaisen sinne tänne sähköjäniksen lailla poukkoilu näytä kansasta ollenkaan hyvältä. Rasvanahkaiset duunarit eivät oikein hyväksy Urpilaisen hienohelmakonttoristien kosiskelua.

Jos ja kun demarit häviävät ensin Eurovaalit ja sen jälkeen eduskuntavaalit, myös heidän taloutensa heittää häränpyllyä. Salossa demut toki pärjäävät, sillä heillä on vahva selkäranka, johon nojata.

Henkilökohtaisesti toki toivon mitä parhainta menestystä Jutta Urpilaiselle tulevassa puheenjohtajakisassa. Toivon, että kenttäväki pysyy uljaana ja lujana Urpilaisen takana. Kestäkää nyt ainakin eduskuntavaaleihin saakka, niin meillä muilla on huomattavasti helpompaa.

1 kommentti          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Lokakuu 2020 (38)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com