Euro on aiheuttanut Suomelle 20 000 000 000 euron tappiot

14/5/2014

VTT Heikki Koskenkylä kertoo kolumnissaan eurojäsenyyden aiheuttaneen Suomelle tähän mennessä noin 20 miljardin euron tappiot.

Eurovaalit lähestyvät ja samalla keskustelu ja väittely euron sekä koko EU:n tulevaisuudesta kiihtyy. Tiistai-illan TV1 ohjelmassa Ville Niinistö (vihr.) ja Heidi Hautala (vihr.) hehkuttivat avoimesti liittovaltiokehityksen puolesta. He kaavailivat kasvavaa yhteisvastuuta pankkiunionin, yhteisen verotuksen ja eurobondien muodossa.

Viime viikolla ilmestyi kaksi kirjaa, joissa arvioidaan euroaluetta yleensä sekä erityisesti eurokriisin syitä ja pelastustoimenpiteitä ja esitetään skenaarioita euron tulevaisuudesta.

Professori Vesa Kanniaisen vetämän EuroThinkThank-ryhmän kirjan nimi on ”Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot”. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Ulkopoliittisen instituutin (UPI) kirjan nimi on ”EU:n suunta- kuinka tiivis liittovaltio?” Keskeiset vastuuhenkilöt ovat tässä Vesa Vihriälä ja Teija Tiilikainen.

Molemmissa kirjoissa on varsin samankaltainen selitys euroalueen kriisille. Syitä ovat rakenne- ja valuviat, talouspolitiikan virheet ja yleinen kurittomuus noudattaa sovittuja pelisääntöjä kuten vakaus- ja kasvusopimusta. Myös tulevaisuuden skenaariot ovat varsin samankaltaisia.

Ne ovat:

1. Täysi liittovaltio, jossa on hyvin laaja yhteisvastuun (yhteinen iso budjetti, verotus ja yhteiset velkakirjat eli eurobondit

2. Osittainen yhteisvastuu mm. pankkiunionin tai laajemmin sen ja fiskaaliunionin muodossa

3. Euron hajoaminen tai jonkun jäsenmaan poistuminen eurosta.

Kanniaisen ryhmä suhtautuu suurella varauksella vaihtoehtoihin 1. ja 2. eikä pidä vaihtoehtoa 3. katastrofaalisena skenaariona (toisin kuin ETLAn ja UPI:n kirja – heillä niin sanottu kaaosskenaario).

Molemmissa kirjoissa on kvalitatiivisia arvioita euron hyödyistä ja haitoista. Kanniaisen toimittamassa kirjassa esitetään numeerinen arvio euron aiheuttamasta hyvinvointitappiosta. Euron aiheuttamaa hyvinvointitappiota mitataan bruttokansantuotteen avulla. Hyvinvointitappio on varsin suuri. Väitettä perustellaan BKT:n ennustemallien antamilla tuloksilla.

Euron aiheuttamaa hyvinvointitappiota arvioidaan tilastollisella yhteydellä Yhdysvaltojen ja euroalueen reaalisen BKT:n välillä. Ajalla 1999–2008 euroalueen talous seurasi varsin tarkkaan Yhdysvaltojen taloudellista kehitystä. Kummankin alueen vuotuinen talouskasvu oli vuosina 1999–2008 keskimäärin 2,3 prosenttia. Yhdysvallat on vuosien 2008–2009 finanssi- ja talouskriisin jälkeen ripeästi palannut kasvu-uralle. Euroalue on menettänyt kasvuvauhdin kokonaan ja juuttunut taantumaan. Myös kasvunäkymät ovat heikot.

Suomen BKT:n kehitys on ollut euroalueen keskiarvoa heikompi vuosina 2008–2013. Kumulatiivinen ero Suomen osalta on selvästi suurempi. Kun Suomen BKT on tällä ajalla ollut keskimäärin 190 miljardia euroa, kumulatiivinen ero on peräti 45 miljardia euroa. Tästä huomattava osa aiheutuu kuitenkin kotimaisista syistä ja erityisesti elektroniikka- ja metsäteollisuuden viennin ongelmista, jotka eivät johdu eurosta.

Mainittu 10 prosentin hyvinvointitappio on Suomen osalta siis tähän mennessä noin 20 miljardia euroa. Euron tulevaisuus -kirjan laskelma euron nettohyödystä (-10 prosenttia) on vain yksi tapa lähestyä euron hyötyjen ja haittojen arviointia. Muitakin laskelmia voidaan tehdä. Erityisesti on tarpeen arvioida kvalitatiivisesti euroon kuulumisen nettohyötyä. Tähän tarjoaa hyvän perustan tohtori Pentti Pikkaraisen arvio vuoden 1997 EMU-työryhmän raportista (ks. lähde). Jukka Pekkarinen oli työryhmän puheenjohtaja. Työryhmä arvioi euron hyötyjä sekä mikrotaloudelliselta että talouden vakauden kannalta.

Näin valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä kolumnissaan

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Valot päälle, hallitus

14/5/2014

Elisessä välikysymyskeskustelussa pääministeri Katainen vakuutteli, että Euroopassa kasvu jo orastaa ja Suomessakin nousu on aivan kulman takana. Näin ollen hallituksen mukaan mitään merkittäviä uusia toimia talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi ei tarvita. Tämän päivän talouden tilastojulkaisut kertovat kuitenkin täysin päinvastaista tarinaa kuin mitä pääministeri Katainen eilen kertoi. Suomi on valahtanut takaisin taantumaan ja Euroopassa ainoastaan Saksassa on kasvu kunnolla alkanut.

Ilman talouspolitiikan pikaista käännöstä ei merkittävää muutosta parempaa ole tiedossa Suomessa vielä pitkään aikaan. Hallituksen on pikaisesti peruttava ainakin kaikkein järjettömimmät päätökset kuten lapsilisien ja eläkeindeksien leikkaukset, ja käytettävä jo päätetyt 1,9 miljardin euron omaisuudenmyynnit kokonaisuudessaan talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen. SDP:n tuore puheenjohtaja Antti Rinne kävi kampanjaansa nimenomaan työllisyys ja talouskasvu -teemalla, joten miksi hän odottelee vilttiketjussa tumput suorina kun maamme on suistumassa kriisiin? Emme voi odottaa kuukausikaupalla minihallitusneuvotteluja, vaan töihin talouden kääntämiseksi on lähdettävä heti.

Lisätiedot:

Jari Lindström

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja

050 512 0495

Maria Lohela

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

050 512 0789

Kaj Turunen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

050 512 0663

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suora lähetys ennen Brysselin konetta

14/5/2014

Kansanedustaja, tohtori Jussi Halla-aho ja Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho haastateltavana.

Raina löytyy täältä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Euron loppu on lähellä

14/5/2014

Euron loppu oli lähellä, mutta ei Kreikan tai muiden kriisimaiden syystä. Sen sijaan euron vaaransivat viisi katastrofaalista vikatikkiä, joille europäättäjät perustivat kriisitoimensa. Sen jälkeen päättäjät ovat peitelleet virheitä jättimäisellä emävalheella. Virheet ja valheen paljastaa tuore eurokirja, jonka kirjoittaja näki vikatikit komission ytimessä.

Kriisi kärjistyi euron ja rahaliiton olemassaolon kamppailuksi, jossa euron loppu oli hilkulla. Tämä ei ollut sattumaa, vaan katastrofaalisten yhteensattumien summa.

Euron kohtalon hetket ovat jokseenkin kiistaton tosiasia, jota todistavat esimerkiksi lukuisat toinen toistaan mittavammat ja ennen kuulumattomat kriisitoimet. Samoin esimerkiksi Euroopan unionin (EU) komission talouskomissaari Olli Rehn on vahvistanut, että euro oli veitsen terällä.

Mutta sitä talouskomissaari tai muutkaan kriisitoimiin osallistuneet europäättäjät eivät ole myöntäneet, miksi kriisi kärjistyi eurokriisiksi ja miksi euron loppu oli lähellä.

Sen kertoo brittiekonomisti Philippe Legrain – jonka mukaan eurokriisin kohtalokas kärjistyminen oli europäättäjien eikä Kreikan tai muidenkaan kriisimaiden syytä.

Euroalueen talous- ja rahoituskriisi kärjistyi eurokriisiksi vuoden 2010 keväällä ja euro oli lopulta hilkulla hajota paria vuotta myöhemmin. Tästä ei ole pienintäkään epäilystä eikä tätä kiistä edes komissio.

Mutta siitä komissio ja muut kriisitoimiin osallistuneet tuskin ovat yhtä mieltä, että kriisin kärjistyminen eurokriisiksi oli pääosin kriisitoimia johtaneiden päättäjien omaa syytä eikä suinkaan sattumaa.

Eurokriisin todelliset syypäät löytyvät pääosin Frakfurtista, Brysselistä ja Berliinistä eivätkä Ateenasta. Hän viittaa euroalueen keskuspankin EKP:n (Frankfurt), EU:n komission (Bryssel) ja euromaista lähinnä Saksan (Berliini) keskeisiin talouspäättäjiin.

Euromaiden päättäjistä syytettyjen penkille joutuvat toki muutkin kriisitoimien virheitä tehneet "ydinmaiden" ja Ranskan johtajat eivätkä vain Saksan johtajat.

Saksan johdolla oli Legrainin mukaan kuitenkin keskeinen osuus kriisitoimiin – ja virheisiin. Eniten kriisitoimien laatuun ja samalla virheisiin vaikuttivat Saksan johtajista liittokansleri Angela Merkel ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy oli Saksan Merkelin tärkeä aisapari osassa keskeisiä virheitä, mutta tavallaan Ranskan osuus virheisiin korostuu myös mutkan kautta.

Varsinaisten europäättäjien rinnalla kriisitoimiin ja virheisiin osallistui tärkeällä roolilla Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Sen päämaja on Yhdysvaltain Washingtonissa, mutta sen pääjohtaja oli kriisitoimien alkaessa Ranskan Dominique Strauss-Kahn.

Pahimpien virheiden aikaan myös EKP:n erittäin vaikutusvaltainen pääjohtaja oli ranskalainen, itsekin rahaliiton ja euron valmisteluun 1990-luvulla osallistunut "herra euro" Jean-Claude Trichet.

Saksan ja Ranskan johtajilla oli Legrainin mukaan eniten pelissä ja eniten valtaa komentaa kriisitoimia niin kuin parhaaksi katsoivat. Siksi myös virheet ovat eniten heidän syytään.

Philippe Legrainin tulkinnassa euromaiden talouskriisi oli aluksi suurin piirtein yhtä vakava kuin euroalueen ulkopuolistenkin länsimaiden, kuten Yhdysvaltain tai vaikkapa Britannian, talouskriisi.

Kriisi oli toisin sanoen alun perinkin vakava – mutta ei sen vakavampi kuin muuallakaan.

Legrain erottuukin "eurokriitikoiden" enemmistöstä tulkitsemalla, että euron puutteet tai rahaliiton valuviat eivät yksin olisi riittäneet kärjistämään "tavallista" talouskriisiä eurokriisiksi.

Mutta sitten alkoivat Kreikan valtion rahoitusongelmat. Ja vähän myöhemmin europäättäjät ryhtyivät "pelastamaan" Kreikkaa ja "hillitsemään" kriisin leviämistä muihin euromaihin.

Saman tien alkoivat myös kriisitoimien katastrofaaliset virheet – ja pian euroalue kamppaili "eksistentiaalisessa" kriisissä olemassaolostaan.

Mitään likimainkaan vastaavaa ei tapahtunut Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Niidenkin johtajat tekivät toki virheitä, mutta eivät yhtä vakavia kuin europäättäjät.

Europäättäjät tekivät ensimmäisen katastrofaalisen virheensä jo ennen kuin Kreikan valtio ajautui rahoitusvaikeuksiin runsaat neljä vuotta sitten.

Ensimmäinen virhe oli Legrainin mukaan vaatimus, jonka mukaan yhtään pankkia euroalueella ei saisi päästää kaatumaan ja kaikkien eurovaltioiden oli pidettävä "omat" pankkinsa pystyssä.

Tämä vaatimus sisälsi hänen mukaansa katastrofin ainekset esimerkiksi siksi, että juuri euroalueen pankit olivat myöntäneet eniten luottoja velkaisimpiin euromaihin, ja juuri euroalueen pankeilla oli eniten epävarmoja saatavia suhteessa omiin pääomiinsa tai kotivaltioidensa maksukykyyn.

Toinen katastrofaalinen virhe oli päättää, että Kreikan valtio poti vuoden 2010 keväällä tilapäisiä likviditeetti- eli rahoitusvaikeuksia mutta oli pohjimmiltaan muka maksukykyinen ja vakavarainen.

Tämä vikatikki syntyi siksi, että europäättäjien kunniantunto ei sallinut yhdenkään eurovaltion ajautua maksuhäiriöön tai velkajärjestelyyn, kun samat päättäjät olivat aiemmin julistaneet moiset takaiskut mahdottomiksi ja eurovaltioiden velkakirjat Kreikkaan myöten riskittömiksi.

Tästä vikalinjauksesta johtui, että eurovaltiot ryhtyivät "pelastamaan" Kreikkaa jopa aiempia sopimuksiaan kiertävin hätäluotoin. Apurahat eivät parantaneet Kreikan maksukykyä mutta ne upottivat Kreikan yhä raskaampiin velkoihin.

Hätäluottojen asemesta Kreikan valtio olisi Legrainin mukaan tarvinnut mojovan velkasaneerauksen heti kriisin alussa eikä vasta kahta vuotta myöhemmin.

Kriisitoimien toisen kardinaalimunauksen viimeisteli europäättäjien julistus, jonka mukaan muiden eurovaltioiden oli "pakko" ryhtyä "pelastamaan" Kreikkaa "koko euroalueen rahoitusvakauden" puolustamiseksi eikä suinkaan vain Kreikan takia.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Jutan takuudet maksavat Suomelle joka vuosi

14/5/2014

Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien solmimasta tuottojenvaihtosopimuksesta aiheutuneet kulut ovat kasvaneet miljoonaan euroon. Jos mukaan lasketaan Suomen ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen kustannukset, on tähän mennessä maksettujen kulujen yhteismäärä noin 1,3 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa kustannukset kasvavat ainakin kahdeksaan miljoonaan euroon. Valtiovarainministeriö kutsuu tuottojenvaihtosopimuksia vakuudeksi, vaikka ne eivät sitä täsmällisesti määriteltynä ole.

Kreikkalaisten pankkien kanssa tehdyn tuottojenvaihtosopimuksen kustannukset ovat sopimuskauden aikana ainakin kuusi miljoonaa euroa ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen kustannukset vajaa miljoona euroa.

Helsingin Sanomien laskelma perustuu sopimusasiakirjoihin, valtiovarainministeriön eduskunnalle antamiin tiedonantoihin ja valtiokonttorista pyydettyihin laskutustietoihin.

Lisäksi tulevat asianajokustannukset, jotka ovat 920 000 euroa. Niistä 700 000 euroa on tullut kreikkalaisten pankkien kanssa tehdystä sopimuksesta.

Investointipankki on tähän mennessä laskuttanut Suomelta hallinnointipalkkiona yhteensä 277 000 euroa, ilmenee valtiokonttorin toimittamista laskutustiedoista. Investointipankin kerran vuosineljänneksessä lähettämä lasku on ollut runsaat 40 000 euroa, ja lasku suurenee sitä mukaa kuin pääoma kasvaa.

Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesta hallinnointipalkkiosta investointipankki on laskuttanut tähän mennessä runsaat 69 000 euroa. Vuosineljänneksittäin lasku on ollut vajaat 15 000 euroa. Vähintään yhtä suuria laskuja maksetaan ainakin vuoteen 2025 saakka, mutta myös vuoteen 2027 saakka.

Tuottojenvaihtosopimuksissa Suomi on luopunut ERVV:n ja EVM:n mahdollisesti maksamista Kreikan ja Espanjan lainaohjelmien tuottoon perustuvista osingoista. Vastineeksi Suomi saa vuosien kuluttua sulkutilille maksetun pääoman, jos Kreikka tai Espanja jättävät lainansa maksamatta. Muuten pääoma palautetaan kreikkalaisille pankeille ja Espanjan talletussuojarahastolle.

Suomen vahingoksi jäävät investointipankin hallinnointipalkkiot ja asianajokulut. Täsmällisesti kulut selviävät vasta, kun Kreikka ja Espanja ovat irtautuneet hätärahoituksesta maksamalla viimeiset lainaeränsä joskus vuosikymmenten päästä.

Voi Jutta, minkä teit.

Välillä vistottaa, miten suomalaisia huijataan.
Tai no, oikeastaan jatkuvasti vistottaa.

Mutta enivei - me tienataan tällä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Käykää äänestämässä

14/5/2014

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Avoin kirje Pääministeri Jyrki Kataiselle

13/5/2014

Arvoisa pääministeri. Yhteisen isänmaamme Suomen pöydälle on noussut useita suuren luokan asioita. Yksi niistä on epäily eurojärjestelmän kyvystä tarjota rahaliiton jäsenmaiden kansalaisille hyvinvointia ja taloudellista turvaa.

Yliopistojen ja korkeakoulujen yksi tehtäviä on julkiseen keskusteluun osallistuminen. Tässä hengessä Helsingin yliopiston puitteissa työskennellyt EuroThinkTank oli ottanut tehtäväkseen sen arvioimisen, mitkä ovat rahaliiton taloudellisten vaikeuksien taustat, mitkä ovat rahaliiton mahdolliset tulevaisuudet ja mitkä ovat Suomen vaihtoehdot suhteessa noihin rahaliiton tulevaisuuksiin. Ryhmän tulokset julkaistiin kirjana 7.5.2014.

Lehtitietojen mukaan olette lausunut, että "Eurosta eroamisesta ei ole mitään järkeä". Olette perustellut viestiänne sillä, että euro on ollut Suomen vakain valuutta.

Pääministeri Kataiselle: valuuttakurssin vakaus on väärä kriteeri

Arvoisa Pääministeri, vetoamisenne Suomen traumaattiseen valuuttakurssikehitykseen oman rahan aikana on kirjamme tulosten valossa ongelmallinen. Valuuttakurssin vakaus ei ole oikea kriteeri euroa arvioitaessa. USA:n dollari on ollut menestystarina sen 200-vuotisen historian aikana, kun se on ollut olemassa. Siitäkin on ollut vakaus kaukana. Sen arvon suhde Saksan markkaan on vaihdellut jopa 40 % ennen euroa eikä se ole ollut vakaa suhteessa euroonkaan. Se on tällä hetkellä lähes 40 % heikompi kuin euron syntyessä.

Kirjamme mukaan maailmantalous tarvitsee joustavia valuuttakursseja, ei keinotekoisesti kiinnitettyjä ja markkinoilla väärin hinnoiteltuja valuuttoja. Kaikki 1990-luvun valuuttakriisit (Pohjoismaiden valuuttojen devalvaatiot, Englannin punnan romahtaminen 1992, Meksikon ja Agentiinan devalvaatiot 1994-95 ja 2002, Aasian maiden valuuttojen massiiviset devalvaatiot 1997 alkaen) heijastivat virheellistä näkemystä niistä eduista, joita rahan arvon kiinnittäminen toisi mukaan. ERM-järjestelmä Euroopassa joutui kasvattamaan 2,25 %:n valuuttaputkensa rajat 15 %:iin! Suomen vahvaksi uskotun markan dramaattinen vuoristorata ja siihen liittyneet jopa 15 %:n markkinakorot heijastivat virheellistä tulkintaa keinotekoisesti kiinnitetyn valuutan eduista. Jos Kreikan olisi sallittu palata kansalliseen valuuttaan 2011, sen oma raha olisi devalvoitunut ja maa olisi jo pitkään ollut kasvu-uralla!Arvoisa Pääministeri, maailmantalous tarvitsee enemmän valuuttakurssien joustavuutta, ei vähemmän.

Kun valuuttakurssin vakaus on väärä kriteeri, oikea kriteeri on BKT:n ja työllisyyden kehitys. Samalla kun kriteerinne valuuttakurssien vakauden toivottavuudesta on haastettavissa, on aihetta palata viestiinne: ”eurosta eroamisesta ei ole mitään järkeä.”  Asetettakoon kysymys toisin: ”mitä taloudellista hyötyä eurosta on Suomelle ollut?”

Eurosta ei ole ollut Suomelle mitään taloudellista hyötyä

Kun Suomi liittyi eurojärjestelmään, tämän ajateltiin olevan vastaus Suomen krooniseen vaihtotaseongelmaan. Liittymisen arveltiin tuovan työmarkkinoille uusia pelisääntöjä, jotka auttaisivat ylläpitämään suotuisaa vaihtotasekehitystä maassa, jonka kansantalous suljetun talouden aikana 1950-luvulta lähtien oli yhtä epävakaa kuin Linnanmäen vuoristorata. Talouskehitystä hallitsi inflaation ja devalvaation vuorotteleva syklinen epävakaus.

Kuten presidentti Sauli Niinistö totesi jokin aika sitten, Suomen markan ulkoiseen 30 %:n heikentymiseen perustui ensi kädessä Suomen irtaantuminen 1990-luvun traumaattisesta lamasta.  Markan 1992 alkanut kellutus jatkui euron ulkopuolisiin valuuttoihin nähden 1998 saakka ja oli menestystarina. Markka oli kelluessaan vakaampi kuin koskaan, koska sen arvo oli oikein hinnoiteltu. Vaihtotaseemmekin tasapainottui, mutta ei euron avulla. Taustalla oli Suomea kohdannut satumainen onni: Nokia nousi kansainväliseksi huippuyritykseksi.

Euro ei auttanut työmarkkinoiden joustavoittamisessa

Yksi pettymyksen aihe euroon liittyen koskee työmarkkinoita: mitään ei euroaikana ole Suomessa tehty työmarkkinoiden joustavoittamiseksi. Jukka Pekkarisen johdolla istunut toimikunta oli jo kiinnittänyt huomiota siihen, että euroon liittyminen on haaste Suomen työmarkkinamekanismeille. Mainitusta syystä johtuen Ruotsissa työskennellyt vastaava komitea suositteli rahaliiton ulkopuolelle jäämistä.

Euroaikana myös suurteollisuus on liputtanut ulos Suomesta. Euroalueen merkitys Suomen viennille on pudonnut 30 %:iin kun se oli 33 % ennen euroa. Vaikka nämä muutokset eivät johdu eurosta, ne osoittavat, että eurosta ei ole ollut viennin kannalta hyötyä.

Matala korko ollut ongelmien lähde

Euron tuomat edut matalina korkona ovat varsinainen ongelmien lähde. Irlannin ja Espanjan kiinteistömarkkinoiden tuhoisa ylikuumeneminen johtui liian kevyestä rahapolitiikasta, matalista koroista ja europankkien eurooppalaistumisesta - mitä juhlittiin integraation ansiona! Raunioita siitä tuli. Myös Suomessa matala korko on ylläpitänyt asuntomarkkinoilla ylikysyntää johtaen asuntojen hintojen nousuun. Ihmiset eivät näe, että matalilla koroilla on kääntöpuolensa - asunnot maksavat liikaa. Kun matala yleiseurooppalainen korkotaso poisti maariskit, kotitalouksien ja yritysten ohella myös euromaiden julkiset sektorit ylivelkaantuivat.

Matalan inflaation tuotti globalisaatio, ei euro

Edes matala kuluttajainflaatio euroaikana ei mene euron piikkiin eikä ole luettavissa Euroopan keskuspankin ansioksi. Kun globalisaation toinen aalto sai vauhtia, niin Eurooppaan kuin USA:han alkoi virrata halpaa tavaraa Aasian maista. Aasian työvoima oli valmis työskentelemään murto-osalla euromaiden palkkatasoon nähden. Euroalueen matala inflaatio johtui kansainvälisen palkkainflaation laskusta, ei eurosta. EKP:n liian keveäksi viritetty rahapolitiikka (EKP salli M3:n kasvaa 106 % vuosina 2001-2008) ei näkynyt kuluttajahinnoissa mutta kylläkin muissa hinnoissa: sijoituskohteiden arvot nousivat pilviin.

Arvoisa pääministeri. Varmaan toivoisitte, että euro ei olisi niin vahva tällä hetkellä kuin se on. Euron ylivahvuudessa heijastuu Saksan vahva talous ja 7 %:n vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:hen. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin puheen jälkeen euro on vahvistunut kesästä 2012 lähtien heikentäen Suomen vientiä euron ulkopuolisiin maihin. Ruotsilla ei ole tätä ongelmaa. Ruotsi hyötyi jo 2009 laskukaudesta, kun sen kruunu devalvoitui 20 %. On sanottu että euro on ollut siunaus Suomen pk-sektorille. Eipä Ruotsinkaan pk-sektorilla ole ollut ongelmia viedä tuotteitaan euromaihin, vaikkei Ruotsi edes ole eurossa mukana!  Sen ei ole tarvinnut myöskään osallistua Kreikan avustamiseen. Eikä se osallistu tulossa olevaan transaktioveroon eikä pankkijärjestelmän kriisinhallintarahastoihin. Pankkitoimintaa karkaa Suomesta Ruotsiin.

Arvoisa pääministeri. Jos palaamme kysymykseen siitä, onko eurosta eroamisessa mitään järkeä taloudellisesti, ehdotan harjoitelmaa kansantaloudellisesta hyöty-kustannusanalyysista. Ts. arvioidaan eurossa pysymisen tulevat hyödyt ja tulevat kustannukset lähimmän 20 vuoden aikajänteellä. Koska on aika kiistatonta, että eurosta ei ole ollut Suomelle hyötyä, Suomen kansa on ansainnut tällaisen arvion.

Kunnioittavasti

Vesa Kanniainen

Professori , EuroThinkTank

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ooppera ei ole ohi ennen kuin partainen nainen laulaa

12/5/2014

Vanha viisaus sanoo, ettei oopperassa mikään ole ohi, ennen kuin partainen nainen laulaa.

Nyt Itävallan Conchita Wurst on laulanut ja voittanut kappaleella Rise like a phoenix.

 

Herra Wurst on kopioinut voittokappaleen romanialaiselta laulajattarelta, Angela Similealta, jonka kappale Sa mori de dragoste ranita (Die hurt by love) on kuin yksi yhteen partajoosepin kappaleeseen verrattuna.

Tästä voitte vertailla itse, jollette usko sanaa.

Neiti Makkara

Angela Similea

Neiti Wurstia uhkaakin nyt plagiointisyyte ja samalla laulukilpailun voiton menetys.

Parhaimmat artistit eivät päädy Eurovision laulukilpailuun. Se areena on varattu klovneille.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Yle Rantakokosta

12/5/20140 kommenttia          Bookkaa tämä

Rekijoen koulun lakkauttaminen

12/5/20140 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Lokakuu 2020 (50)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com