Anna Kontula

11/7/2015

Kommunisti Anna Kontula on hyvä kansanedustaja.

Valitettavasti vain se kansa, jota Kontula edustaa, ei ole suomalainen.

Päivän mietelause

1 kommentti          Bookkaa tämä

Seuraatte suurta teatteria

11/7/2015

Mutta itse esitys on huono.

Kreikkaa on rahoitettu yli 200 miljardilla eurolla. Uusi hätälaina voidaan myöntää EVM:stä, jota kaikki euromaat ovat pääomittaneet. Kysymys kuuluu, pystyykö Suomi estämään seuraavan lainaerän, jos muut maat sitä puoltavat?

Vastaus kuuluu, että jos Suomi on eri mieltä kuin kaikki muut, lainaa ei anneta, sillä päätöksen pitää olla yksimielinen.

Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta. Säännöissä on poikkeuspykälä, jonka mukaan rahoituspäätös voidaan tehdä määräenemmistöllä (85 prosenttia), jos äkillinen kriisi uhkaisi vakavasti euroalueen rahoitusvakautta.

Jos hätälaina hyväksytään, Suomen vastuut eivät kasva, mutta Suomen riskit kasvavat. Suomen vastuut EVM:ssä ovat 12,58 miljardia euroa. Tämän summan antamista perussuomalaiset ovat vastustaneet aikaisemmin, mutta eduskunnan enemmistö hyväksyi sen – perussuomalaiset eivät hyväksyneet.

Karu totuus on, että tämä summa, joka siis on jo sisällä EVM:ssä on siellä, eikä sitä sieltä pois saa.

Mikäpä se tämä tämmöinen EVM sitten on?

Euroopan vakausmekanismi on vuoden 2013 puolivälissä käyttöön otettu EU-talouden kriisijärjestelyksikin nimitetty mekanismi, jolla on tarkoitus turvata euroalueen rahoitusvakaus. Siitä voidaan myöntää lainaa talousvaikeuksissa oleville maille. EVM on Luxemburgiin rekisteröity yksityinen osakeyhtiö.

Valtioneuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2012 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta. Eduskunta antoi hyväksyntänsä sopimukselle 21. kesäkuuta 2012.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Turun puoluekokous

7/7/2015

Perussuomalainen puolue marssii puoluekokoukseensa Turussa elokuun alussa suurin toivein ja ylpeänä. Sillä onkin syytä liehuttaa lippuja, sillä puolue tuli toiseksi kevään vaaleissa. Hopeatila tuli median innokkaista toiveista ja monenlaisista suuntaa-antavista gallupeista huolimatta.  Se on vihdoin päässyt hallitukseen ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa!

Puoluekokouksen edessä on kuitenkin isoja pohdintoja, joita ei voi väistää. Varsinainen analyysi kevään 2015 vaaleista on vielä tekemättä vaikka monet puolueen jäsenet ovat sitä pyytäneet. Se isoin kysymys lienee: mikseivät perussuomalaiset päässeet suurimmaksi puolueeksi ja miksei Timo Soini istu nyt pääministerinä?

Kimurantteja pohdintoja

Edellytykset tähän suurvoittoon olivat erinomaisen hyvät: maassa istui vuosina 2011-2015 ehkä sen historian huonoin hallitus. Sikspäkki riiteli keskenään eikä osannut tarttua talouden vaikeisiin ongelmiin. Samoin, Kreikka-kriisi osoitti, että perussuomalaiset olivat olleet oikeassa koko ajan vastustaessaan lainojen antamista.

Koko ajan.  

Oikeassa oleminen ei kuitenkaan politiikassa aina riitä; on voitettava myös mielikuvilla. Ihminen tekee vaalipäätöksensä monesti tunteiden pohjalta. Tämän takia esimerkiksi Keskustaa Kreikka-kriisi ei haitannut, vaikka se oli aikoinaan mukana näitä päätöksiä tekemässä ja puolueen  eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja oli tämän rahankylvön avainpäättäjistä.  

Ihan muina vanhasina.

Toinen vakavaa huomiota vaativa seikka on kannattajien pettymysten käsitteleminen.  Näyttää siltä, että ennakkoäänissä puolue sai varsin kohtuullisen menestyksen ja vasta vaalipäivän liikkuvat äänestäjät tekivät päätöksensä ja halusivat antaa sille mahdollisuuden vaikuttaa.  Voitto tuli rinnanmitalla. Miksi näin? Miksei koko voittoa ja ylivoimaisesti?

On ilmeistä, että useat kannattajista ovat nyt nyreissään sille, että hallitusneuvotteluissa annettiin periksi eikä sitä ”köyhän asiaa” pidetty esillä.  Kannatus on laskenut pari prosenttia ja se näkyy myös keskusteluissa; perääntyessä ei mieliala ole yhtä hyvä kuin silloin kun puolue etenee.

Mankujiakin on

Tilanne muistuttaa hieman tammikuuta 2014, jolloin mankujia ja sivulle pälyileviä riitti. Nyt on havaittavissa väsymystä ja onpa joukossa myös niitä, jotka suunnittelevat loikkauksia.  Jos hallitustaival tuo lisää katkeraa kalkkia niin onko mahdollista, että tämä pettyneiden ryhmä repii puoluetta sisältäpäin?

Kolmas ja vakavain mietinnän paikka on puolueen tulevaisuuden pohdinta. Mikä puolue perussuomalaiset oikein on? Keitä me olemme? Onko olemassa ”oikeita persuja” tai ”vääriä persuja”?  Mahtuuko tänne kaikenlaista väkeä vai ainoastaan yhdenlaisia ihmisiä?

Vastaukset ovet kiperiä antaa. Näyttää siltä, että perussuomalaisessa kansanliikkeessä on oltava tilaa mutta myös säröä, jota ei ministeriauton penkki voi sulattaa. Toisaalta, avaus keskelle on vielä tekemättä; monilla kansalaisilla on kauhukuva ”kauheasta persusta”, joka näyttää kikkeliään, puhuu tuhmia, on sivistymätön tai ainakin äärimmäisen suvaitsematon.

Ajatus tämän puolueen en-ikinä-äänestämisestä on samanlainen fix-idee kuin se, että ”en koskaan äänestä Väyrystä”.  Oman identiteetin mietiskeleminen olisi myös yhtä tarpeellista kuin ajatus siitä miten saataisiin naisia lisää puolueeseen tai miten se ay-liike olisi mahdollista oikeasti vallata.

Seuraajien etsintä

Sokerina pohjalla on tietenkin myös se keitä valitaan puolueen johtoon. Timo Soinin asema on tietysti vankkumaton eikä hänelle ilmestyne ketään haastajaa.  Tämä asema perustuu tietenkin pitkään työhön puolueessa ja siihen, että jokainen tajuaa tämän nykyisen menestyksen syntyneen hänen johdollaan. Muut asemat ja paikat ovat tietenkin auki vaikka ministerinä toimivat voivat olla varma siitä, että heidän ympärillään ei tuule niin paljon.  

Nämä valinnat ovat merkittäviä siksi, että niillä muovataan tulevaisuuden mielikuvia. Muodostavatko nämä valinnat kuvan eteenpäin pyrkivästä ja dynaamisesta puolueesta, joka säilyttää ja kantaa kansanvallan ideaa vain onko julkisuuteen nouseva kuva toinen?  On löydettävä hyvä tasapaino, jossa suuren maamme eri alueet ja vaikuttajat pääsevät avainpaikoille.

Kaiken tämän mukana on aina hyvä muistaa se, että ylimielisyys ja itsestäänselvyytenä pitäminen on tuhonnut niin imperiumeja kuin menestyviä yrityksiä (esim. Nokia). Demokratiassa ei saa ottaa mitään itsestään selvänä vaan vaikuttamisen mahdollisuus ja poliittinen tulevaisuus on ansaittava työllä ja hiellä.

Kuten eräässä Kiplingin runossa todetaan: ”Least we forget…”

dosentti Arto Luukkanen
Järvenpää (ps)

Koko juttu löytyy täältä.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Juttu on jo neljä vuotta vanha, mutta...

7/7/2015

se kannattaa silti lukea.

Pölhöpopulismi saa Stubbilta jyrkän tuomion!

Alkuperäisen uutisen kirjoitti Kymen Sanomat 29.3.2011 Kreikan ensimmäisen apupaketin jälkeen reilut neljä vuotta sitten. Mikään ei ole muuttunut, ei edes silloisen ulkoministerin Alexander Stubbin käsitys Kreikasta ja EU:sta.

Allaoleva on lainaus tuosta uutisesta:

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) hämmästelee parhaillaan Suomessa vellovaa euroa ja euromaiden tukemista koskevaa keskustelua.

- Puurot ja vellit näyttävät menneen täysin sekaisin. Luodaan mielikuvaa, että Suomessa oltaisiin lapioimassa miljardeja euroja Etelä-Eurooppaan ilman minkäänlaisia takeita ja vastuita.

- Minua raivostuttaa katsoa EU-vastaista pölhöpopulismia, jossa hysteerisellä tavalla luodaan käsitystä vastuuttomuudesta, jyrisee Stubb.

Hänen mielestä vastuun kantaminen on sitä, että rahaa lainataan hätään joutuneille maille ja että se raha saadaan myös takaisin.

Ulkoministeri sanoo olevansa pahoillaan siitä, että ennen vaaleja toiset puolueet yrittävät kopioida perussuomalaisia. - Sitä pitäisi välttää ja ajaa omaa linjaa, hän arvioi.

Jo muutaman vuoden historia antaa melkoista hyvän pohjan arvioida Stubbin osaamista ja ylipäätään lausuntoja.

Mieltään hän ei toki ole muuttanut, se on selvä.

Suomen on Stubbin mielestä tuettava eteläisen Euroopan roistovaltioita hamaan maailman tappiin saakka, koska...

Niinpä.

Miksi suomalaisen veronmaksajan on tuetteva Kreikkaa ja Euroopan Unionia ylipäätään.

Siksikö, että sama valuutta kelpaa kaikissa unionin maissa ilman, että sitä pitää pankissa käydä vaihtamassa.

Minä en nimittäin muuta hyvää Euroopan Uniosta löydä.

Löydättekö te?

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kolme pointsia

6/7/2015

Kreikan jo viisi vuotta vellonut talouskriisi on osoittanut, että lopullisia totuuksia on vähän. Määräajat ja ehdottomiksi mainitut takarajat ovat joustaneet kerta toisensa jälkeen. Vaihtoehdoista mahdottominakin pidetyt ovat toteutuneet, ja yhä vain Kreikka sinnittelee osana euroaluetta.

Ehkä nyt uskaltaa kuitenkin sanoa, että Kreikan aika alkaa todella käydä vähiin. Joku ratkaisu on löydyttävä pikemminkin viikkojen kuin kuukausien kuluessa. Seuraavassa on käyty läpi kolme mahdollista kehityskulkua.

1) Pankkien talletuspako ajaa Kreikan eroon eurosta

On hankalaa, jos valtio on talousvaikeuksissa. Mutta todella vaikeaa on vasta sitten, kun pankit uhkaavat kaatua.

Kreikka käytännössä halvaantui viikko sitten, kun sen pankit suljettiin. Kansalaiset voivat nostaa käteistä vain 60 euroa päivässä, eikä rahaa voi siirtää tileiltä Kreikan ulkopuolella. Ilman sopua Kreikan velkojien kanssa pankkien avaaminen voi olla mahdotonta – ja sunnuntain kansanäänestyksen jälkeen sopu näyttää entistä kaukaisemmalta.

Keskuspankin oli pakko ottaa käyttöön nostorajoitukset ja rajoittaa pääomien liikkeitä, koska kreikkalaiset nostivat rahojaan pois kiihtyvään tahtiin. Talletuspako alkoi laimeana heti vasemmistolaisen Syrizan noustua valtaan tammikuussa ja on kiihtynyt kevään ja kesän kuluessa, kun pelko Kreikan euroerosta on kasvanut.

Mikään pankki ei kestä talletuspakoa pitkään. Pankki lainaa suurimman osan talletuksina saamistaan rahoista eteenpäin yrityksille ja kuluttajille. Tämä on koko pankkitoiminnan idea. Pankki kanavoi kansalaisten ylimääräiset rahat tuottavaan toimintaan.

Pankki ei siis pysty maksamaan kaikille tallettajille rahoja takaisin yhtä aikaa, koska sen antamat lainat erääntyvät vasta myöhemmin.

Kreikan pankit ovat pysyneet talletuspaon ajan pystyssä vain Kreikan keskuspankin myöntämän hätärahoituksen turvin. Euroopan keskuspankki (EKP) kuitenkin määrittelee, miten paljon hätärahoitusta pankeille saa antaa. Kreikan keskuspankki pyysi viimeksi viime viikolla tuon rajan nostamista, mutta EKP on toistaiseksi kieltäytynyt.

Pankit piti alun perin sulkea vain viikoksi, mutta maanantaina kerrottiin, että pankit pysyvät kiinni ainakin tämän viikon perjantaihin asti. Ensi viikollakaan nosto- ja pääomarajoituksia ei luultavasti peruta, koska ei ole mitään syytä, miksi talletuspako lakkaisi. Päinvastoin se todennäköisesti vain kiihtyy, koska Kreikan ja sen velkojien välit ovat kiristyneet entisestään.

Kreikkalaiset ovat nostaneet eurojaan pois pankeista, koska he ovat pelänneet, että jonain aamuna hallitus ilmoittaa Kreikan ottaneen käyttöön oman valuuttansa drakman. Tileillä olevat eurot muunnettaisiin automaattisesti drakmoiksi, joiden arvo todennäköisesti romahtaisi.

Jatkuva talletuspako voi tarkoittaa, että näin myös tapahtuu.

Muissakin maissa, kuten Kyproksessa ja Islannissa on eletty pääomarajoitusten kanssa pitkään viime vuosina. Ne eivät kuitenkaan ole olleet läheskään yhtä tiukkoja ja halvaannuttavia kuin Kreikassa. Kyproksessa niistä on voitu luopua, kun valtion taloustilanne on saatu tasapainotettua hätälainaohjelmalla.

Emme myöskään tiedä, miten kauan Kreikan pankit kestävät edes 60 euron nostorajoituksella.

Totuuden hetki tulee viimeistään 20. heinäkuuta, jolloin Kreikan pitäisi maksaa EKP:lle runsaat 2 miljardia ja muille keskuspankeille 1,4 miljardia euroa erääntyviä lainoja. Jos se jättää nämä maksamatta, EKP:n olisi hyvin vaikea enää hyväksyä Kreikan valtion velkakirjoja hätärahoituksen vakuudeksi. Jos hätärahoitus loppuu, pankit kaatuisivat varmasti ja Kreikka olisi ehkä pakotettu ottamaan käyttöön oman valuutan voidakseen jälleen avata pankit.

Esimerkiksi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pitää pankkien kautta tapahtuvaa euroeroa Kreikan todennäköisimpänä näkymänä.

"Paine saada pankit auki tavalla tai toiselle on hyvin suuri", von Gerich sanoo.

Mutta, kuten kriisi on moneen kertaan osoittanut, kreikkalaisten poliitikkojen, keskuspankkiirien ja eurooppalaisen päätöksenteon luovuttaa ja joustavuutta ei pidä aliarvioida. Voi olla, että Kreikalle löydetään toisenlainen ulospääsy tai ainakin keino pitkittää taisteluaan.

2) Sopu syntyy sittenkin

Kreikan kohtalo on nyt sen eurokumppanien käsissä. Ne käytännössä päättävät, pidetäänkö Kreikka eurossa vai ei – kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta. Jos Kreikalle ei anneta uutta rahoitusta, Kreikka ajautunee ulos euroalueesta, ehkä koko EU:sta.

Jos uusi hätärahoitus myönnetään, Kreikka saa taas pari vuotta lisäaikaa järjestää asiansa kuntoon.

Vaikka poliitikkojen retoriikka oli Kreikan kansanäänestyksen alla kovaa ja ehdotonta, EU:n ja euroalueen yhtenäisyyttä puolustavat voimat ovat vahvoja. Puheiden sävy oli jo maanantaina huomattavasti sovittelevampi.

Viime viikolla Kreikan mahdollisten rahoittajien joukosta hävisi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, kun Kreikka jätti lainanlyhennyksensä sille maksamatta.

Euromaat ovat kuitenkin vielä jäljellä. Niillä on mahdollisuus myöntää Kreikalle uutta rahoitusta Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. EVM on euromaiden pääomittama ja takaama rahoituslaitos.

Euromaat voivat myös leikata olemassa olevia lainojaan Kreikalle ja näin keventää maan julkista velkataakkaa. Kreikalla oli viime vuoden lopulla julkista velkaa lähes 180 prosenttia suhteessa sen vuotuiseen bruttokansantuotteeseen. Suomella vastaava luku oli 60 prosenttia.

Suurin osa Kreikan 317 miljardin euron julkisen sektorin lainakakusta on jo velkaa Kansainväliselle valuuttarahastolle eli IMF:lle sekä euromaille ja Euroopan keskuspankille.

Kreikka on saanut näiltä tahoilta hätälainoja viiden vuoden kuluessa yhteensä 204 miljardia. Jo sovituista lainaohjelmista siltä jäi saamatta noin 40 miljardia euroa, koska se ei suostunut lainoittajien asettamiin ehtoihin kesäkuun loppuun mennessä.

Velka ei silti ole Kreikan suurin ongelma juuri nyt, koska suurin osa summasta erääntyy vasta vuosien päästä. Kreikalla ei ole kuitenkaan tarpeeksi tuloja edes valtion juokseviin kuluihin eli palkkoihin, eläkkeisiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja pakollisiin lainalyhennyksiin. Siksi se tarvitsisi kipeästi uutta rahoitusta.

Kreikka pyysi viime viikolla euromailta uutta 30 miljardin hätärahoitusta ja lisäksi velkojen leikkaamista. Ehdotusta ei ole toistaiseksi käsitelty, mutta tiistaina valtiovarainministerien kokouksessa Kreikasta jälleen keskustellaan. Suomessa eduskunnan suuri valiokuntakin on kutsuttu koolle muodostamaan kansallista näkemystä käsillä olevista asioista.

Monessa euromaassa on edellytetty, että IMF on mukana Kreikan järjestelyissä, koska rahasto tunnetaan tiukoista rahoitusehdoistaan. Kreikka puolestaan on koko ajan halunnut eroon IMF:stä ja nyt se näyttää siinä onnistuneen. Sen tarvitsi vain jättää velkansa maksamatta.

Ilman IMF:n mukanaoloa europoliitikkojen on helpompi alkaa sorvata lepsua kompromissia, vaikka EVM:nkin omat rahoitussäännöt ovat periaatteessa tiukat. EVM:ssä päätökset tekee kuitenkin euromaiden valtiovarainministereistä muodostettu johtokunta. Ratkaisut ovat siis pohjimmiltaan poliittisia.

Toistaiseksi europoliitikot ovat olleet puheissaan tiukkoja, mutta Kreikka-kysymyksessä painavat rahan lisäksi koko EU:n ideologia ja turvallisuuspolitiikka. Kreikalle löytyy aina arvovaltaisia tukijoita. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel on vahva euroalueen yhtenäisyyden puolustaja.

IMF teki europäätöksille sopivan pohjatyön viime torstaina julkaistussa raportissaan, jossa se arvioi, että Kreikka tarvitsee uuden 52 miljardin euron hätälainan selvitäkseen kolmesta seuraavasta vuodesta. Lisäksi sen vanhojen velkojen takaisinmaksuaikoja pitäisi pidentää huomattavasti.

Uuden Kreikka-lainan myyminen eurokansalaisille ei ole sen helpompaa kuin tiukkojen säästöjen myyminen kreikkalaisille. Kuitenkaan edes perussuomalaiset eivät tehneet uudesta Kreikka-lainasta hallitukseen menon kynnyskysymystä. Niin todennäköiseltä uuden lainapaketin myöntäminen on näyttänyt. Velkojen lykkääminen olisi helpompaa hyväksyä kuin velkojen leikkaaminen. Silloin voidaan ainakin väittää, että Kreikka vielä joskus maksaa lainansa takaisin.

Jos euromaat tarjoavat tiukkojen ehtojen särpimeksi takaisinmaksuaikojen pidennystä, ehkä Kreikan hallituskin voisi paketin hyväksyä.

Seuraavat päivät ja viikot näyttävät, antaako Kreikka lopulta periksi vai antavatko euromaat. Sovun pitäisi myös olla niin vahva ja molemmilta osapuolilta sitova, että talletuspako loppuisi ja Kreikka saisi jälleen rahoitusjärjestelmänsä toimimaan.

3) Kreikka sinnittelee ja kitkuttaa rinnakkaisvaluutoilla

Jos uskoi asiantuntijoita viime talvena, Kreikan ei pitäisi enää olla pystyssä eikä ainakaan osa euroa. Mutta toisin on käynyt. Kreikan kyky venyä ja tehdä hyvin riskialttiita päätöksiä näyttää olevan rajaton.

Vaikka hallituksen politiikka on johtanut pankkien sulkemiseen, talouden seisahtumiseen ja kansalaisten ahdinkoon, hallitus ei ole taipunut kansainvälisten rahoittajiensa ehtoihin.

Niinpä on mahdollista, että Kreikka kitkuttelee vielä hyvän aikaa. Pankit pidetään käytännössä kiinni, eikä rahoittajien ehtoihin suostuta. EKP ehkä tulkitsee vakuusehtojaan niin, että Kreikan pankit pysyvät pystyssä.

Yritykset ja ehkä valtiokin alkavat käteispulassa maksaa palkkoja ja muita maksujaan velkakirjoilla. Työnantaja antaisi esimerkiksi palkan sijasta paperin, jolla se sitoutuu maksamaan palkan ensi kuussa. Työntekijä tarjoaisi tätä paperia maksuksi vuokranantajalleen ja kauppoihin. Ne tuskin kuitenkaan hyväksyisivät sitä työnantajan lupaamasta arvosta. Ehkä valtion antama sitoumus olisi arvokkaampi kuin pienen kioskin antama velkasitoumus. Näin syntyisi seteleitä, joiden arvo perustuisi niiden liikkeeseenlaskijan luotettavuuteen. Ne olisivat käytännössä uusia valuuttoja.

Oikeista arvonsa säilyttävistä euroista tulisi himoittuja, ja talous siirtyisi entistäkin enemmän käteisen käyttöön. Se taas heikentäisi ennestäänkin valtion verotuloja.

Kreikan talous ajautuisi kaaokseen, eikä kokeilu ehkä jatkuisi seuraavia vaaleja pidemmälle.

Ennen pitkää tilanteesta pitäisi päästä jonkinlaiseen ratkaisuun. Se olisi joko uusi hätälaina ja sitä kautta tervehtymine tai ero eurosta.

Lähde: HS

1 kommentti          Bookkaa tämä

Sait juuri kolme tonnia lisää velkaa

6/7/2015

Kreikan euroero on väistämätön ja välttämätön. Velkojien myöntyminen paineen alla veisi koko yhteisvaluutta-alueen uskottavuuden. Näin kirjoittaa kansanedustaja Simon Elo (ps) tiedotteessaan, jossa hän arvioi Kreikan kansanäänestyksen vaikutuksia.

– Euroalue voi pelastua noidankehästä vain muuttumalla EU-johtajien ehdottamaksi tulonsiirtounioniksi. Suomalaisten on syytä ymmärtää, että mikä on euroon kuulumisen hinta ja yhdessä on syytä harkita, että olemmeko hinnan valmiit maksamaan, Elo kirjoittaa.

Elon mukaan kreikkalaisten päätös hylätä velkojien vaatimukset vahvistaa sen, että samat säännöt eivät sovi taloudeltaan ja kulttuuriltaan erilaisille euromaille.

Kreikan mahdollinen euroero todistaisi vääräksi väitteen euron peruuttamattomuudesta. Elon mukaan muuttunut tilanne pitää ottaa huomioon myös Suomessa.

– Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi hallitusohjelmaa tulee tarkastella uudelleen, sillä nyt euroalue voi saavuttaa pitkäkestoisen vakauden vain jos Kreikka eroaa eurosta.

Tulonsiirtounionin rakentaminen ei pysähdy

Ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen arvioi, että liittovaltiohanketta yritetään jatkaa kaikesta huolimatta.

– Arvelen, että liittovaltiota rakentaville federalisteille on kaikesta huolimatta ja kaiken tapahtuneen jälkeenkin tärkeintä kasvojen pelastaminen miljardeista ja kreikkalaisten kärsimyksistä piittaamatta, Tossavainen kirjoittaa blogissaan.

Lopullisesta laskun maksajasta ei ole Tossavaisen mukaan epäilystä.

– Olkoon ratkaisu mikä tahansa, on selvää, että Suomi ja suomalaiset veronmaksajat kärsivät miljarditappiot. Jos Kreikka jatkaa rahaliitossa ja Euroopan unionissa, velkoja joudutaan leikkaamaan ja loput jäävät odottamaan maksupäivää, jota ei milloinkaan tule. Toinen vaihtoehto on, että Kreikka nousee omille jaloilleen ja jättää nyt kaikki velkansa hoitamatta. Summan suuruus on kummassakin vaihtoehdossa noin kuusi miljardia. Siis 2000-3000 euroa per kotitalous, Tossavainen arvioi.

Ex-kansanedustaja muistuttaa perussuomalaisten saaneet Kreikka-asiasta vuosien varrella runsaasti lunta tupaan. Nyt kun on ajettu karille, on niin sanottujen viisaiden nyt syytä ilmoittaa, kuka tai ketkä kantavat vastuun tapahtuneesta.

Tossavainen kirjoittaa:

Onko se esimerkiksi Matti Vanhanen, joka ilmoitti, että lainaamalla rahaa kreikkalaisille”me tienaamme tällä”?

Onko se Alexander Stubb, joka ilmoitti Kreikan ensimmäisen apupaketin jälkeen reilut neljä vuotta sitten, että ”nyt asiat ovat Kreikassa ja muuallakin Euroopassa kunnossa. Se joka muuta väittää, on pölhöpopulisti.”

Onko se Jyrki Katainen, joka Kreikan ensimmäisen apupaketin jälkeen ilmoitti, että ”nyt on saatu niskalenkki markkinavoimista”?

Onko se Jutta Urpilainen, joka on puhunut epämääräisestä himmelistä nimeltään ”takuudet”?

Vastaan, että kukaan heistä ei kanna vastuuta. Ei heidän poliittinen moraali sentään ole niin korkealla tasolla!

Vastuun kantavat suomalaiset veronmaksajat.

SUOMEN UUTISET

PS. Jos jollain on epäselvää, mitä tarkoittaa "pölhöpopulismi", niin lukekaapa tuo:

1 kommentti          Bookkaa tämä

Vatulointia Kreikan kanssa

6/7/2015

Kreikkalaiset ovat äänestäneet. En ole varma, moniko kreikkalaisista tajusi, mistä he äänestivät.

Tilannetta eivät näytä ymmärtävän Kreikan velkojatkaan. Ainoa instanssi, joka on ottanut edes summittaisen realistisen kannan, on Kansainvälinen valuuttarahasto.

Kreikka on maksukyvytön. Täydellisesti.

Jos Kreikka hylkää troikan ohjelmam, kuten kansanäänestys antaa ymmärtää, niin sen rahoitus loppuu. Maa ottaa drakman uudestaan käyttöön, jonka jälkeen valuutta devalvoituu ja alkaa pitkän pitkä tie kohti uutta elämää. Samalla kaikki velkojat kuittaavat tappiot. Suomenkin ”takuutukset” muuttuvat arvottomiksi.

Tämä tarkoittaa kaikkien velanantajien rahojen menetystä. Samalla se tarkoittaa sitä, että kaikki ”syylliset”, mukaan lukien Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen, päästetään pälkähästä ja niinpä tyhmät suomalaiset voivat valita heidät uudestaan vastuullisiin tehtäviin.

En kuitenkaan usko, että näin käy. Meille tullaan (kesälomien Eurooppassa mentyä ohi) esittämään jälleen kerran loputon näytelmä siitä, miten EU on saavuttanut Kreikan kanssa yhteisymmärryksen ja saanut Kreikan vallanpitäjät mukautumaan erilaisiin uudistuksiin ja vaadittuihin toimenpiteisiin.

Munattomat valtionjohtajat EU:ssa juoksevat kuin ne kuuluisat sopulit miltä tahansa kalliolta, jottei euron yhtenäisyys vain tule uhatuksi. Niinpä he ovat valmiita syytämään veronmaksajien rahaa pohjattomaan kaivoon loputtomiin.

Sen he voivat huoletta ainakin Suomessa tehdä, sillä seurauksia kansan jatkuvasta huijaamisesta ei näytä koituvan. Kansalaisemme ovat joko sokeita tai kuuroja ja äänestävät vuodesta toiseen samat puolueet ja ihmiset hoitamaan asioitamme.

Miksei kukaan sano, että nyt riittää?

Munattomista valtionjohtajista poikkeaa vain yksi mies.

Hän on Sauli Niinistö.

Presidentti Niinistö sanoi näin:

- Kreikan kohdalla pääasia on se, että Kreikan rahat ovat loppu ja velkaa on paljon. Se, onko Kreikka EU:ssa tai EU:n ulkopuolella, ei paljon lopulta vaikuta. Kun rahat on loppu, rahat on loppu.

Kreikka ei pysty milloinkaan maksamaan takaisin satojen miljardien velkaa, hyväksyi se troikan ohjelman tai ei.

Tämä on tosiasia, jonka pääministeri Juha Sipilän ja muun vatuloivan hallituksen olisi aika tajuta.

Kreikka on irrotettava letkuista.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Valo nousee idästä - Viktor Orban

6/7/2015

Päivä päivältä alan olla yhä mieltyneempi Unkarin pääministeri Viktor Orbanin hallituksen päättäväisiin toimenpiteisiin maahanmuuttopolitiikassa. Myös EU- ja talouspolitiikan saralla Unkarin toiminta on ollut viime vuosina pääministeri Orbanin johdolla esimerkillistä.

Suomen vatuloijat voisivat ottaa sukulaiskansastamme esimerkkiä.

Unkarin parlamentti on hyväksynyt lain, joka vähentää taakkamaahanmuuttajien oikeuksia. Turvapaikka-anomusten käsittelyaikaa lyhennetään ja Syyriasta, Afganistanista tai Irakista tulleilta siirtolaisilta voidaan evätä maahanpääsy, jos he matkallaan ovat kulkeneet "turvallisten maiden" läpi.

Parlamentti hyväksyi myös lait, joita tarvittiin, jotta turvapaikanhakijoita rajoittavan aidan rakentaminen voidaan aloittaa. Unkari ilmoitti kesäkuussa aikovansa rakentaa aidan Serbian-rajalleen vähentääkseen siirtolaisten määrää.

Sekä YK että Euroopan neuvosto ovat kritisoineet Unkarin lakialoitetta. Järjestöjen mukaan se heikentää pakolaisten suojelua Unkarissa. Serbian ulkoministeri Ivica Dacic kritisoi kovasanaisesti aikeita rakentaa maiden rajalle aita, verraten projektia Berliinin muuriin.

YK:n pakolaisvirasto UNHCR on huolissaan Unkarin aikeista rajoittaa pakolaisten oikeuksia. UNHCR on pyytänyt, että Unkarin parlamentti ei kiirehtisi lakiprosessin kanssa, ja että se keskustelisi ensin UNHCR:n kanssa lakialoitteen laillisuudesta.

– Jos nämä aloitteet otetaan käyttöön, niillä on tuhoisia seuraamuksia tuhansille Unkarista turvaa etsiville, järjestön Keski-Euroopan-edustaja Montserrat Feixas Vihé sanoi.

Feixas Vihé on aikaisemmin sanonut olevansa huolissaan muukalaisvastaisuuden lisääntymisestä Unkarissa ja maan hallituksen tavasta kuvata pakolaisia uhkana maalle.

Tänä vuonna 60 000 ihmistä on jo hakenut Unkarista turvapaikkaa. Koko vuoden turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan olevan noin 130 000. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 43 000 ja vuonna 2012 2 150.

Jutun lähteenä on Yle.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Grexit

6/7/2015

Havaitsen joidenkin tulkitsevan tilannetta niin, että Kreikka olisi sanonut "kyllä" itsenäisyydelle ja "ei" EU:n hirmuvallalle. Tämä on outo ja virheellinen tulkinta.

EU tai sen jäsenmaat eivät millään tavalla ole estäneet Kreikkaa ratkaisemasta yli varojensa elämisestä syntyneitä ongelmiaan itse. Kreikka ei kuitenkaan halua ratkaista niitä itse, vaan odottaa, että eurooppalaiset veronmaksajat ratkaisevat ne Kreikan puolesta. Sunnuntain kansanäänestyksen viesti oli, että kreikkalaiset eivät niihin talkoisiin halua osallistua.

Itsenäinen ja Kreikan talouden kannalta ainoa järkevä ratkaisu olisi erota yhteisvaluutasta, mutta sellainen ratkaisu ei kiinnosta Kreikkaa lainkaan.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Hyväntahtoisuutta vai typeryyttä

5/7/2015

Kreikka on tiistain ja keskiviikon välisenä yönä jättänyt Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle noin 1,5 miljardin euron lainaerän maksamatta ajallaan. Näillä näkymin seuraavaksi maksamatta jää 20.7. noin 3,5 miljardin euron erä Euroopan keskuspankki EKP:lle.

Tämä ei ole yllätys. Jo keväällä 2010 ennen ensimmäistäkään tukieuroa Kreikka tiedettiin maksukyvyttömäksi – eli oli yleisessä tiedossa, että rahoja ei tulla saamaan takaisin sen jälkeen kuin uusien tukirahojen talikointi Kreikkaan loppuu. Lapiointi loppui elokuussa 2014.

Nämä tukiluotot tehtiin tästä huolimatta. En ymmärrä lainkaan, että miksi nyt sitten itkettää rahojen menetys.

Perussuomalaiset varoittivat tässä käyvän näin jo ennen näitä tukipaketteja. Haluttiin kuitenkin toimia toisin. Siihen on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko tukirahat maksettiin hyväntahtoisuutta lahjoituksina, jotka naamioitiin ehkä siitä syystä luotoiksi, jotta ne menisi helpommin eduskunnassa ja muissa euromaiden parlamenteissa läpi. Toinen vaihtoehto on, että maksukyvyttömälle myönnettiin rahat ihan silkasta typeryydestä johtuen.

Voi olla, että jotkut teistä saivat virheellisen tilannekuvan siitä, että Kreikka kärsi vain maksuvalmiushäiriöstä. Teitä sitten uunotettiin. Syypäät löytyvät niistä henkilöistä, jotka vakuutteli, että tappioita ei tule. Te vain olitte turhan hyväuskoisia.

Ymmärrän, että harmittaa. Ette arvaakaan kuinka paljon minua harmitti toukokuussa 2010, kun suomalaiset lähtivät tälle varmojen tappioiden tielle. Minä sain osakseni mollausta, vähättelyä ja halveksintaa.

Sillä aikaa kun te selvitätte keskenään sitä, että olitteko hyväntahtoisia vai höynäytettyjä niin Kreikka valmistautunee uuteen valuuttaan ja puksuttaa kohti parempaa huomista. Suomikin voisi tehdä samoin. Talouden saaminen Suomessa sillä tavoin kasvuun uskoakseni lieventää ainakin suuremmalta osin sitä nyt vallitsevaa harmistumista.

Henri Myllyniemi - susijumala

Uuden Suomen blogissaan

Perussuomalaisissa on oivallisia talousmiehiä. Valitettavasti heidän palveluksiaan ei käytetä tehokkaasti hyväksi.

Eräs näistä osaajista on Henri Myllyniemi, joka lähti asumaan Kreikkaan, kun kotimaamme ompi Suomi näytti hänelle ystävälliset äidinkasvonsa.

Myllyniemi on pysynyt sitkeästi viitoittamallaan tiellä ja ollut koko ajan oikeassa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Marraskuu 2018 (66)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com