Li Andersson lämmitti tunteita televisiossa

8/2/2020

Opetusministeri Li Andersson (vas) käytti Ylen A-studiossa sanaa ”paskapuhe”, ja sosiaalisessa mediassa jotkut pöyristyivät. Millaisen esimerkin se antaa lapsille? kysyttiin.

– Nyt olisi äidinkielen ja yhteiskuntaopin opettajilla aivan erinomainen tilaisuus tarttua kouluissa paskapuheen ja hölynpölyn olemukseen. Olisi varmasti kiinnostava täky oppilaille, kun opetusministeri on käyttänyt tällaista sanaa, dosentti Vesa Heikkinen sanoo.

Andersson kutsui paskapuheeksi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon arviota hallituksen sisäisestä ristivedosta ja eri hallituspuolueiden tavoitteista.

– Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas ajaa sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä, Halla-aho sanoi A-studiossa.

– Aivan suoraan sanottuna paskapuhetta. Onko sinulla yhtäkään esimerkkiä, siitä miten me olisimme tämän hallituskauden aikana tehty politiikkaa, jossa alueet muuttuvat elinkelvottomaksi? Andersson kysyi.

Halla-aho jatkoi sanomalla, että hallituksen tavoite saada Suomi hiilineutraaliksi osuu omakotiasumiseen ja yksityisautoiluun sekä työpaikkojen määrään. Siten ilmastopolitiikka vaikuttaa siihen, miten kaukaa ihmisten kannattaa matkustaa töihin, Halla-aho perusteli.

Lähde: IS

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Lounais-Suomen turvallisuus on hyvällä tasolla – rikostutkinta entistä tehokkaampaa

8/2/2020

Lounais-Suomen turvallisuustilanne on vakaa, ja poliisin kyky torjua rikoksia on hyvällä tasolla. Rikoslakiin perustuvien rikosten määrän kasvamisesta huolimatta poliisi on pystynyt parantamaan selvitysastetta ja lyhentämään tutkinta-aikaa.

Poliisin hälytystehtävien kokonaismäärän ja palvelukyvyn vertailu vuoden 2019 osalta osoittaa, että yleinen järjestys ja turvallisuus ovat hyvällä tasolla Lounais-Suomessa.

Lounais-Suomen poliisi hoiti vuonna 2019 yhteensä 117 134 hälytystehtävää. Kiireellisiä A-tehtäviä kirjattiin 11 907, mikä on 34,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vastaavasti ei-kiireellisten B-tehtävien osuus edellisvuodesta laski 15,4 prosentilla.

– Kehitystä selittää hätäkeskuksen järjestelmäuudistus, joka muutti tehtävien kiireellisyysluokitusta. Tästä johtuen asiasta on vaikea tehdä suoria johtopäätöksiä. Yleisesti ottaen luvut kertovat siitä, että meillä on ns. koko ajan tilanne päällä, sanoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi.

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrässä iso kasvu

Rikoslakirikoksia (pl liikennerikokset) kirjattiin viime vuonna 39 522, mikä on 5,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Kasvusta huolimatta rikosten selvitysprosentti parani edellisvuodesta 2,4 prosenttiyksikköä ja tutkinta-aika lyheni 11 vuorokaudella.

– Myös poliisin kyky torjua rikoksia on parantunut tutkinnassa tehtyjen kehittämistoimien sekä hyvän perustyön ansiosta, Lammi kertoo.

Väkivaltarikoksista erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä nousi voimakkaasti. Kun vuonna 2018 tapauksia oli 158, vuonna 2019 määrä oli 193, mikä tarkoittaa yli 22 prosentin kasvua.

– Kyse on piilorikollisuudesta, joka nykyään tunnistetaan ja siihen reagoidaan aikaisempaa paremmin, Lammi sanoo.

Huumerattijuopumuksia aiempaa enemmän

Huumausainerikollisuuden kasvu Lounais-Suomen alueella jatkuu edelleen. Huumausainerikosten määrä vuonna 2019 kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia – vuodesta 2016 kasvua on tapahtunut 23,5 prosenttia.

Käytön yleistyminen lisää myös muuta huumausainerikollisuutta. Lisäksi se näkyy rattijuopumustilastoissa: huumerattijuopumusten määrä oli 37,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2019 useampi kuin joka kolmas rattijuoppo (36,6 %) käytti huumausaineita joko pelkästään tai yhdessä alkoholin kanssa.

Tilastot osoittavat, että liikennevalvonnasta on tullut tehokas osa poliisin huumevalvontaa.

Liikennekuolemat lievässä laskussa

Edellisvuoteen verrattuna vuoden 2019 liikennerikosten kokonaismäärä nousi hieman (+1,4 %), kuten myös liikenteessä loukkaantuneiden määrä (+5 %). Vastaavasti liikennevahinkojen määrä, liikenneonnettomuuksissa tapahtuneet henkilövahingot ja liikennekuolemat vähenivät edellisvuodesta.

Ennätysmäärä passeja ja henkilökortteja

Poliisin lupapalveluissa vuosi 2019 näyttäytyi poikkeuksellisen kiireisenä. Lounais-Suomen poliisi myönsi 101 344 passia (+12,2 % vuoteen 2018) ja 58 242 henkilökorttia (+82,2% vuoteen 2018).

Kaikkiaan myönnettyjä lupia oli 170 337, mikä on 28,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

– Suuri kysyntä aiheutti paikoin ruuhkaa. Taustalla on viime vuoden alusta voimaan tullut tunnistautumiskäytäntöjä koskeva lakimuutos, Lammi taustoittaa.

Vuonna 2019 jo yli 82 prosenttia passi- ja henkilökorttihakemuksista laitettiin vireille sähköisesti.

 

Tilastotiedot ovat löydettävissä Lounais-Suomen poliisilaitoksen internetsivuilta: https://www.poliisi.fi/lounais-suomi. Valitettavasti tilastojärjestelmämme ei vielä tuota saavutettavia PDF-tulosteita. Julkaisemme myös excel-tiedostot tilastoista, jotta täytämme saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Jos tarvitset tukea, ota yhteys poliisilaitoksen viestintään tiedotus.lounais-suomi@poliisi.fi.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Yhteisvaluutta euro, johon Suomi on liittynyt ainoana Pohjoismaana

5/2/2020

Jos yhteisvaluutta on edellytys suomalaiselle hyvinvoinnille ja siitä irtautuminen olisi katastrofi, miksi kotitalouksien tulot ovat viime vuosikymmenen supistuneet Suomessa ja kasvaneet kaikissa Pohjoismaissa?

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuka on suomalainen?

3/2/2020

Kun vietin lapsuuttani 1970-luvulla, suomalaisuuden käsite ei ollut epäselvä. Melkein kaikki suomalaiset asuivat Suomessa, ja melkein kaikki Suomessa asuvat olivat suomalaisia. Omassa tuttavapiirissäni oli yksi pienenä ulkomailta adoptoitu ja toinen, jonka isä oli Etelä-Euroopasta. Jälkikäteen olen miettinyt, että kumpikin erosi ulkonäöltään huomattavasti keskiarvosta, ja että tänä päivänä heitä luultavasti pidettäisiin etnisten vähemmistöjen edustajina, ulkomaalaistaustaisina, rodullistettuina ja ties minä. Silloin he olivat vain yksilöitä, ja heidän ”etniset” piirteensä olivat lähinnä heidän yksilöllisiä ominaisuuksiaan. Niihin ei kiinnitetty sen enempää huomiota kuin jonkun toisen isoon nenään, eikä heillä itselläänkään ollut muuta viiteryhmää tai identiteettiä kuin oma kaveripiiri.

Vasta laajamittainen maahanmuutto on muuttanut ihmiset yksilöistä ryhmiensä edustajiksi. Kun maahanmuuttajia oli vähän, valtavirtayhteiskunta sulautti heidät kielellisesti ja kulttuurillisesti. Kun heitä on paljon, heidän on helpompaa kiinnittyä omaan etniseen ryhmäänsä ja elää erillisessä kuplassaan. Ikävä kyllä monikultturistinen ideologia suorastaan kannustaa heitä toimimaan näin. Yhteiskuntaan on syntynyt ryhmiä, jotka noukkivat rusinoita suomalaisuuden pullasta; he ovat suomalaisia silloin, kun se palvelee heidän tarpeitaan, mutta muuten he vaalivat tarkasti erityisyyttään ja vaativat muuta yhteiskuntaa kaikin tavoin huomioimaan tämän erityisyyden. Halutaan uskontoon perustuvia erivapauksia ja ihonväriin perustuvia kiintiöitä ja selitetään kaikki omat vastoinkäymiset muiden rasismilla.

70-luvulla keskustelu suomalaisuudesta ei ollut tarpeellista, koska ne, joilla oli Suomen passi, olivat suomalaisia myös omasta mielestään ja muiden mielestä. Nykyään tämä ei ole yhtä selvää. Suomen kansalaisuus on yhä useammalla sellaisella, joka ei jaa valtaväestön kanssa juuria, kieltä, tapoja tai moraalikoodistoa.

Keskustelu suomalaisuudesta on hyvin polarisoitunutta. Yhdessä ääripäässä ovat ne, joiden mielestä suomalaisuus ei ole muuta kuin passi. Tällainen määrittely on todellisuudelle vieras, koska se kiistää suomalaisten olevan myös etninen ryhmä. Toinen ääripää taas ajattelee, että etninen suomalaisuus edellyttää jonkinlaista rodullista puhtautta monessa sukupolvessa. Tämäkään määrittely ei oikein kestä tarkastelua, koska tosiasia on, että Suomeen on kautta vuosisatojen tultu idästä, lännestä ja etelästä. Oleellista on tulijoiden määrä. Kun tulijoita on vähän, he eivät pysty muodostamaan omia etnisiä saarekkeitaan vaan sulautuvat väestöön ja antavat siihen oman, vähäisen mausteensa.

Historian ja realiteettien valossa suomalaiset eivät voi olla sen enempää suljettu ryhmä, johon ei voi tulla lainkaan uutta ainesta, kuin täysin avoinkaan ryhmä, jonka jäseneksi voi vain ilmoittautua jokainen halukas. Ikävä kyllä nykyinen lainsäädäntö ja maahanmuuttopolitiikka perustuvat lähinnä viimeksi mainittuun filosofiaan.

On yhteiskunnan kannalta vahingollista päästää kaikki halukkaat sisään, jakaa heille passeja pikavauhdilla ja hyvin löysin kriteerein ja aloittaa sitten keskustelu siitä, kuka on tai ei ole oikea suomalainen. Järkevämpää olisi maahanmuuttopoliittisin keinoin vähentää dramaattisesti tulijoiden määrää, edistää heidän sulautumistaan väestöön uudenlaisella kotouttamisajattelulla ja kiristää kansalaisuuslainsäädäntöä niin, että kansalaisuuksia myönnettäisiin vain henkilöille, joiden suomalaisuudesta ei kenelläkään ole epäilystä.

Silloin koko keskustelu suomalaisuuden määritelmästä muuttuisi yhtä turhaksi kuin se oli 70-luvulla.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

Lähde: Facebook

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ilmastohysteriaa

3/2/2020

Nyt kun Salkkarikin lähtee lietsomaan ilmastohysteriaa, kannattaa vilkaista vaikka vähän vanhempaa juttua eli Salon Seudun Kunnallislehteä 10.3. vuodelta 1925.

Vanha juttu löytyy tästä.

Tiedä sitten oltiinko tuolloinkin ilmastodenialisteja vaiko mitä, mutta luulisin, että toppuuteltiin lukijoita, "että on niitä leutoja talvia ennenkin ollut". 1900-luvun alku ja varsinkin 1930-luku olivat lämpimiä, ja Salkkarin jutun tarkastelujakson aloitusvuosi 1940 vaikuttaa siksi merkilliseltä.

Meillä on sää ja ilmasto. Sää vaihtelee täällä rannikolla paljon. Ilmastoon taas vaikuttaa moni asia, ja kukaan ei kiistä, etteikö pian kahdeksan miljardia ihmistä vaikuttaisi ilmastoonkin kaiken muun tuhon ohella mitä luontoon saamme aikaan. Tosin tuo sana me tulisi laittaa lainausmerkkeihin, koska se tuho tapahtuu jossain ihan muualla kuin Suomessa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Mitä jos Baltzar olisi perussuomalainen?

2/2/2020

Jos Veijo Baltzar olisi ollut perussuomalaisten ehdokkaana vaaleissa, mainittaisiinko hänen nimensä yhteydessä toistuvasti linkki perussuomalaisiin?

Baltzar nousi jälleen otsikoihin, kun eilen (31.1.2020) kerrottiin uusista rikosepäilyistä.

Jos joku ei vielä tiedä, Baltzar on ollut SDP:n eduskuntavaaliehdokas vuoden 2015 vaaleissa. Baltzarin tukijoiksi ilmoittautuivat tuolloin Paavo Lipponen (sdp), Antti Rinne (sdp) ja Liisa Jaakonsaari (sdp).

Tätä ennen hän pyrki vuonna 1995 eduskuntaan vihreiden listalta.
Pekka Haavisto on ollut viime vuosina yksi niistä, jotka ovat mielellään poseeranneet Baltzarin rinnalla.

Baltzarin johtaman mustalaisteatteri Dromin ohjausryhmässä ovat istuneet Lipposen, Jaakonsaaren ja Haaviston lisäksi kokoomuksen Ilkka Kanerva ja vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto sekä monikulttuurisuuskasvatuksen professori Fred Dervin.

Mitä ihmettä on monikulttuurisuuskasvatus? Sitäkö, että pannaan samaan tilaan eri kulttuurien ja uskontokuntien edustajia, sekoitetaan ja katsotaan millainen lopputulos syntyy? Vitsi, vitsi.

Miksi monikulttuurisuuskasvatusta pitää ylipäätään tutkia ja edistää Suomessa?

Suomella on naapurissa valtava monikulttuurinen tutkimuslaboratorio nimeltä Ruotsi, jossa on monikulttuurikasvatettu koko kansaa vuosien ajan.

Ja lopputuloksena on saatu Euroopan "sisällissotaisin" yhteiskunta, jossa ammutaan, räjäytellään, raiskataan sekä poltetaan autoja ja kouluja ennätystahdilla maailman ja Euroopan mittapuulla katsottuna.

Ruotsi ei ole ainoa, sillä massiivisia monikulttuurilaboratorioita ovat myös esimerkiksi Ranska, Saksa, Britannia ja Belgia. Terrorismia, puukotuksia, kantaväestön syrjintää ja muuta mukavaa monikulttuurisuuden tuomaa hienoutta.

Veijo Baltzarin toiminnan tukeminen on ollut vanhaa tuttua sokeaa toiseuden palvontaa, jota kulttuurin ja politiikan eliitti toteuttaa tavoitellessaan monikulttuurista yhteiskuntaa.

Jokainen viimeisen kahden vuosikymmen ajan yhteiskunnan kehitystä seurannut tietää, että varmin tapa saada apurahaa, on kertoa projektin tai tutkimuksen liittyvän jollain tavalla monikulttuurisuuteen - kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseen, kuten hieno ilmaisu kuuluu.

Tarja Halonen myönsi Baltzarille kulttuurineuvoksen arvon vuonna 2011.

Vuonna 2017 Taiteen edistämiskeskus esitti Baltzarille taitelijaeläkettä, joka myös myönnettiin.

Baltzarilla oli jo aikaisempaa rikostaustaa, mutta toiseutta (monikulttuurisuutta) palvova poliittinen eliitti ei siitä piitannut, koska monikultturistit tarvitsevat omat toiseuslemmikkinsä, joita paapoa julkisuudessa.

Sitä en tiedä, kuinka moni monikultturisti ymmärtää asettuvansa toistuvasti paapottavansa yläpuolelle ojennellessaan hänelle armopaloja, joiden avulla pyrkii todellisuudessa itse saamaan gloriaa ja hyvän ihmisen sädekehän päänsä päälle.

Baltzarin mukaan hänen kehittämänsä ja merkittävien suomalaispoliitikkojen tukema metodi perustuu tunneälyyn. Hän on korostanut toistuvasti tunneälyn merkitystä, joka [tunneäly] kehittyy väitteiden mukaan ihmisille iän myötä.

Tunneälystä en sano muuta kuin sen mitä joskus aiemmin. Poistan varmistimen, kun joku käyttää sanaa vakavalla naamalla. Vakavammin sanoen kyse on siitä, että ihminen oppii, tai oikeastaan saattaa oppia elämänsä aikana erilaisista tilanteista, kokemuksista ja ihmissuhteista asioita, joista hänelle on hyötyä elämän varrella.

Kukin saa puolestani ajatella mitä lystää sanasta tunneäly, mutta selkeämmin asian voi ilmaista toteamalla, että yleensä ihminen viisastuu vanhetessaan.

Kaikki eivät viisastu, josta kertoo esimerkiksi se, että moni ihminen toistaa elämässään samoja virheitä, jotka johtavat samoihin lopputuloksiin.

Tuliko tässä kohdin kenties mieleen politiikka ja useat poliitikot?

Mietitään vaikka nykyistä Euroopan Unionia. Millainen rakenteellinen malli unionilla on suhteessa aiemmin kuopattuun Neuvostoliittoon.
Politbyro -> komissio, millä tavalla kansalaiset osallistuvat valintaan? Entä pyrkimys pakkopolitiikkaan (maahanmuutto, monikultturismi, yhteisvastuu) ? Tai pyrkimys yhteiseen armeijaan?

Mitä pitäisi ajatella siitä, että mediassa ei enää mainita kirjamia SDP, kun Baltzarin nimi nousee esiin? Olisiko medialla konsensus, sillä Baltzarin nimi sotkeutuu demarien lisäksi myös vihreisiin, vasemmistoliittoon ja kokoomukseen?

Vasemmistoliittoon sitä kautta, että Baltzarille avokätisesti tukea jakaneen Taiken (Taiteen edistämiskeskus) johtajana toimi vuodesta 2013 vuoteen 2018 Minna Sirnö, vasemmistoliiton entinen kansanedustaja.

Hyvät veljet ja siskot saivat kulisseissa tietoa ja vihjeitä Baltzarin kyseenalaisesta toiminnasta, mutta kuten niin usein, hyvät ihmiset pelkäsivät enemmän maineensa ja valtansa menettämistä kuin olivat valmiita suojelemaan nuoria ihmisiä, joita mustalaisruhtinas käytti hyväkseen vuosien ajan.

Älkää koskaan väittäkö, että suomalaisten poliitikkojen enemmistöllä on moraali kohdallaan ja että eduskunta on kansa pienoiskoossa.
Aika karmea kuva syntyy, jos eduskunta on ihan oikeasti pienoismalli suomalaisista.

Heikki Porkka

Lähde: Oikea media

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Heinolassa jyrää

1/2/2020

Perussuomalaisista tuli suurin duunaripuolue - kannatus työväestön keskuudessa jo yli 41 prosenttia. Itseään duunaripuolueena pitäneen sdp:n kannatus on pudonnut puolen vuoden aikana erityisesti työllisten joukossa, kun taas perussuomalaiset on kasvattanut suosiotaan työllisten keskuudessa.

Perussuomalaiset on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpana puolueena. Taloustutkimuksen uusimman, Ylelle tekemän kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus on jo 24,3 prosenttia, eli lähes joka neljäs äänestäjä luottaa perussuomalaisiin.

Seuraavaksi suosituimpaan puolueeseen, kokoomukseen, eroa on jopa viisi prosenttiyksikköä, eli perussuomalaiset on ainoa yli 20 kannatusprosentin puolue.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm on nostanut esiin erään kiinnostavan muutoksen puolueiden kannatuksessa. Holm analysoi Taloustutkimuksen aineistoja jaotellen kannatuksen työssä käyviin ja koko väestöön. Työntekijätason tehtävissä toimivien keskuudessa perussuomalaisten kannatus on huimat 41,5 prosenttia kun taas sdp:n vastaava luku on 13,1 prosenttia.

– Perussuomalaiset on selkeästi duunaripuolue, Holm sanoo uusisuomi.fi -verkkolehden haastattelussa.

Perussuomalaiset nuorten suosikki, sdp harmaantuu

Holm toteaa että sdp:n kannatus on pudonnut puolen vuoden aikana yleisesti, mutta erityisesti työllisten joukossa, kun taas perussuomalaiset on kasvattanut suosiotaan työllisten keskuudessa.

Perussuomalaisten suosio näyttää vahvalta myös siinä mielessä, että perussuomalaisten kannattajat ovat nuorempia kuin sdp:n kannattajat.

– Sdp on ollut jo pitkään eläkeläisten puolue. Sdp:n ongelma on, että aikaisempaa isompi osa eläkeläisistä poistuu keskuudestamme ja aikaisempaa vähemmän ihmisiä tulee eläkkeelle, Holm sanoo uusisuomi.fi -verkkolehden jutussa.

PS puolustaa suomalaista teollisuutta ja vientiä

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen nostaa esille konkreettiset syyt, jotka ovat tehneet perussuomalaisista Suomen suurimman duunaripuolueen.

– Me olemme ainoa puolue, joka on määrätietoisesti jo useamman vuoden ajan, etenkin ilmastopoliittisessa keskustelussa pitänyt tiukasti kiinni siitä, että suomalaisen teollisuuden ja vientiteollisuuden edellytyksiä ei saa tuhota ilmastopoliittisilla päätöksillä.

Suomalainen teollisuus on muutenkin varsin puhdasta. Perussuomalaisten mielestä tehtaanpiippu Suomessa on samalla aina ilmastoteko.

– Kun julkisuudessa on käyty ilmastopoliittista keskustelua, esimerkiksi hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä, niin se on johtanut muun muassa siihen, että hallitus on nyt nostamassa jokapäiväisiä elinkustannuksia. Toimenpiteet kohdistuvat asuntojen lämmitykseen ja liikkumiseen, puhumattakaan harrastus- ja työmatkoista. Tavallisten perheiden ja teollisuuden röyhkeä rahastus on selkeästi laskenut ainakin demarien kannatusta ja tuonut sieltä työväestöä perussuomalaisten joukkoihin, Putkonen sanoo.

Suomeen ei pidä tuoda halpatyövoimaa

Putkosen mukaan duunarit ovat huomanneet myös, että perussuomalaiset vastustaa halpatyövoiman maahantuontia, joka johtaa palkkojen romahtamiseen. Perussuomalaiset haluaa myös säilyttää työvoiman tarveharkinnan ja mahdollisesti jopa tiukentaa sitä.

Tarveharkinnalla pyritään muun muassa estämään sellaisten ihmisten tuloa Suomeen, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Tarveharkinnan poistaminen tosiasiassa johtaisi palkkojen halpuuttamiseen, erityisesti palvelu- ja rakennusalalla, Putkonen sanoo.

Sdp:n aseman Putkonen arvioi vaikeutuvan entisestään.

– Sdp:n kannatus on aina levännyt ay-liikkeen varassa. Demarien nykyinen politiikka tulee kuitenkin karkottamaan työväestöä puolueesta entisestään.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tiedätte missä ovi on

1/2/2020

Brexit-päivänä Doverin kallioille oli ilmestynyt kiinni oleva ovi symboloimaan tulevaisuuden maahanmuuttopolitikkaa.

Britannia on virallisesti irtautunut Euroopan unionista. Seuraavaksi alkaa siirtymäkausi, joka kestää vuoden 2020 loppuun saakka. Sitä ennen Britannia pääministerinsä Boris Johnsonin johdolla neuvottelee Brysselin kanssa esimerkiksi tulli- ja vapaakauppasopimukset.

Symboloimaan päivän merkittävyyttä myös tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikan kannalta, Kanaalin rannalle Doverin kallioille oli ilmestynyt kiinni oleva, Euroopan mantereelle päin avautuva ovi, jossa oli teksti ”Tiedätte missä ovi on”.

Vähemmistönä omassa maassaan

Brittiläisten aktivistien Mark Collettin ja Laura Towlerin ylläpitämällä ”We were never asked” -sivustolla kerrotaan, että vuoteen 2021 mennessä valkoisten brittien osuus koko maan väestöstä putoaa 75 prosenttiin. Joissakin kaupungeissa alkuperäiset britit ovat jo vähemmistönä, kuten Lontoossa, missä kantaväestön osuus oli vuonna 2011 enää 45 prosenttia.

Vuosien 2009 ja 2018 välisenä aikana nylyisistä etnisistä vähemmistöistä tulevien lasten määrä on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2018 lopussa etnisistä vähemmistöistä tulevien lasten määrä koko maassa oli jo 33,1 prosenttia. Vuodesta 2014 lähtien kantaväestön syntyvyys on pudonnut 1 prosenttiyksiköllä jokainen vuosi.

Vaikka suurin osa briteistä on tietoisia vallalla olevasta demografisesta kehityksestä, suurin osa ei hyväksy sitä. Aktivistien suorittamassa kyselyssä kävi ilmi, että 68,5 prosenttia 2022 kyselyyn vastanneesta ei pidä hyvänä asiana, että kantaväestö on Britanniassa vähemmistönä vuoteen 2060 mennessä. Vain 4,8 prosenttia piti kehitystä toivottavana.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Maahanmuuttajataustaista sosiaalidemokraattia epäillään Ruotsissa murhasta

1/2/2020

Pohjois-Ruotsissa sosiaalidemokraattien paikallispoliitikkoa epäillään murhasta. Sosialistipoliitikko on iranilaistaustainen maahanmuuttaja.

Epäilty murha on tapahtunut Graningenissa Sollefteåssa sijaitsevalla maatilalla, kertoo Nyheter Idag. Poliisin tiedottaja Maria Linné vahvistaa tapahtuneen ja kertoo, että yksi henkilö on pidätetty.

Syyttäjänviraston tiedotteessa kerrotaan, että Sollefteåssa yksi henkilö on löydetty kuolleena ja tapausta tutkitaan murhana. Epäillystä on annettu pidätysmääräys.

Rikos on tapahtunut osoitteessa, missä epäillyn vaimo on kirjoilla. Epäilty itse asuu muualla Pohjois-Ruotsissa.

Epäilty murhaaja on Iranin kansalainen ja saapunut Ruotsiin perheensä mukana vuonna 2007. Myöhemmin mies on työskennellyt valtion toimessa ja ollut paikallispolitiikassa mukana sosiaalidemokraattien jäsenenä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Britannia ei jää viimeiseksi EU:sta lähtijäksi

1/2/2020

EU-parlamentin Brexit-keskustelussa keskiviikkona saksalainen europarlamenttiedustaja, sosialistien Martin Schwirdeman varoitti, että Britannia on ensimmäinen mutta ei viimeinen maa, joka jättää Euroopan unionin. Syynä tähän on muun muassa ylikansallisten korporaatioiden etujen asettaminen kansalaisten etujen edelle.

– Jotensakin pelkään, että Britannia on ensimmäinen mutta ei viimeinen EU:sta lähtevä maa. Jos EU ei muuta poliittista kurssiaan, toisia jäsenvaltioita seuraa, Martin Schwirdeman muistutti.

MEP:n mukaan Euroopan unioni asettaa ylikansallisten korporaatioiden edut tavallisen kansan etujen edelle, antaen näille jopa vallan useissa jokapäiväistä elämää koskevissa asioissa.

– Se ylivalta tuhoaa ympäristömme, talouden, julkiset palvelut, katumme, kirjastot, rautatiet, postit, koulut, koko sosiaalisen verkoston, sosialisti-MEP varoitti ja jatkoi: ”Joten en ole hämmästynyt, kun seuraavan kerran istumme tässä itkemässä taas yhden jäsenvaltion lähtöä.”

Schwirdemanin kannanotto tuo mieleen vasemmistopoliitikon varoitukset vuonna 1962, jolloin Britannian työväenpuolueen johtaja Hugh Gaitskell sanoi, että yhteismarkkina-alueeseen liittyminen tarkoittaa Britannian loppua itsenäisenä eurooppalaisena valtiona.

Lähde Breitbart.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Huhtikuu 2020 (4)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com