Turun terrori-iskusta kulunut tänään kaksi vuotta

18/8/2019

Turun julmasta terrori-iskusta on kulunut kaksi vuotta. Isku tapahtui perjantaina 18. elokuuta 2017. Isku oli ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa tehty islamilainen terroriteko Suomessa.

Kahdella keittiöveitsellä tehdyn iskun uhreiksi joutui kymmenen henkilöä, joista kaksi kuoli. Iskun teki vuonna 1994 syntynyt marokkolainen Abderrahman Bouanane.

Hän oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Hänet saatiin kiinni pian tapahtuman jälkeen toisen poliisin ammuttua häntä virka-aseellaan jalkaan ja toisen etälamauttimella vartaloon.

Bouanane kirjoitti käsin arabiaksi poliittisen manifestin ja teki saman sisältöisen videon ennen murhia.

Ilmoituksensa mukaan hän teki teon Isiksen soturina järjestön puolesta. Isis ei kuitenkaan ottanut teosta vastuuta.

Bouanane haki teollaan marttyyrikuolemaa. Mielentilatutkimuksen mukaan hän teki murhat täydessä ymmärryksessä.

Turun kaupunki ei reagoinut muistopäivään millään tavalla. Eivät edes Turun valtuuston jäsenet. Suomen hallitus, puhumattakaan pääministeri Antti Rinteestä, ei reagoinut iskuun millään tavalla. Rinne on toki osallistunut muun muassa Pride-kulkueeseen Helsingissä. Tästä voitte vetää johtopäätöksiä siitä, millaiset asiat Rinnettä kiinnostavat.

Naantalilainen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piti Aurajoen rannassa oivallisen puheen. Häntä oli etukäteen pyritty leimaamaan, koska Kukkavirran yksi järjestäjätahoista oli Soldiers of Odin.

Odinit olivat tehneet omat ratkaisun ja siirtyivät yhtenäisenä joukkona Aura-joen länsirannalle, kun”tavallinen rahvas” seisoi itäisellä rannalla. Näin meitä länsirannalla seisoskeneita ei päästy leimaamaan ”natseiksi”, vaikka äärivasemmisto ja Antifa yritti parhaansa.

Antifan mielenosoitus alkoi vajaan tunnin Kukkavirran jälkeen. Heidän tarkoituksensa oli häiriköidä niin paljon kuin mahdollista – en tiedä miksi – Turun vasemmistoliiton valtuutettua, joka oli pyydetty puhumaan.

Järjettömät huudot ”Ei natseja Turkuun” ja älytön rummunpäristäminen tuntui olevan pääasia. Mellakkavarusteisiin sonnustautuneet poliisit hoitelivat homman tyylikkäästi. Poliiseja oli hankittu paikalle Turun lisäksi ainakin Tampereela. Ammattimiehiä, nostan olematonta hattua. Myös kuvata sai vapaasti julkisella paikalla ilman, että poliisit mitenkään puuttuivat asiaan.

Palaan vielä Vilhelm Junnilan puheeseen. Se on nähtävissä tuossa alhaalla.

Valokuvia löytyy nimelläni Facebookista.

* * * * *

Hyvät kuulijat,

Kaksi vuotta sitten Suomen Turun ylle kertyi synkkiä pilviä. Noista pilvistä ei ropissut sadetta vaan kosteus kaupungin kasvoilla koostui kyyneleistä. Kyyneleet eivät syntyneet Auran aalloista vaan suolasta, jota haavoihimme siroteltiin. Haavoihin, jotka eivät enää umpeutuneet.

Kello oli 16.02 ja tapahtui se, mitä Suomessa ei koskaan pitänyt tapahtua. Olemme kokoontuneet tänne Aurajoen rantaan muistamaan Suomen ensimmäisen jihadistisessa tarkoituksessa tehdyn islamilaisen terrori-iskun uhreja sekä laskemaan kukkia hiljaisen virran vietäväksi heidän muistolleen.

Terrorin uhreiksi joutui kymmenen viatonta henkilöä, joista kaksi menehtyi. Kotiseutuamme kohtasi äärimmäinen paha ja tämän pahuuden takia kuolleiden, loukkaantuneiden ja heidän läheistensä tragedia ei saa koskaan painua unholaan. Muistamme historiaa, jotta voimme oppia siitä.

Iskun jälkeen meille kerrottiin, että mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa. Asiat yritettiin selittää parhain päin, jonka jälkeen niistä vaiettiin. Ajan kuva on se, että tietyistä asioista vältetään sanomasta mitään negatiivista. Yhtenäisyyttä ei kuitenkaan rakenneta siten, että yritetään olla vain yhtä mieltä ja vain koska asiasta ei uskalleta muuten keskustella. Ja ne, jotka uskaltavat, saavat tuntea sen nahoissaan.

Ilmiö on samantyyppinen kuin suomettuminen aikanaan. Jopa niin, että emme enää uskalla puolustaa sitä mihin uskomme ja huolehtia omasta turvallisuudestamme. Turvallisuus on ollut yhteiskuntamme arvokkaimpia piirteitä. Nyt elämme äärimmäisen liennytyksen ja hyväuskoisuuden aikaa. Uhrit maksoivat siitä kovimman hinnan.

Muistakaamme heitä, kun kukat lipuvat pitkin Aurajoen pintaa.

Hyvät kuulijat,

Turun päivänä 2017 laskettiin jokeen ensimmäisen kerran kukkia uhrien muistoksi. Seuraavana vuotena ei kaupunki tai valtiovalta enää halunnut muistella järkyttävää tragediaa laisinkaan ja muistotilaisuuden järjestäminen jäi yksittäisille kansalaisille ja kansalaisliikkeille. Kun terrori kohtasi Ranskaa, Norjaa tai Espanjaa, ei vastuu jäänyt yksinään omaisten ja kansalaisten hartioille. Suomen Turku pystyy parempaan.

Ei voi olla niin, että yhteiskunta äityy valikoimaan mitä tragediaa on suotavaa muistaa, mitä kärsimystä on sopivaa jakaa tai ketkä sitä saavat surra. Turun tragedia koskettaa kaikkia turkulaisia ja yhdessä meidän on se kohdattava, vaikka se voi vaikealta tuntua.

Vetoan Turun kaupunkiin, että se toimii sillanrakentajana ja kunnioittaa terrori-iskun uhreja valaisemalla kirjastosillan Suomen lipun väreillä jokaisena tulevana elokuun kahdeksantenatoista päivänä.

Vaikka aika unohtaisi uhrit, me emme unohda.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Turun terrori-iskun muistopäivä on sunnuntaina 18 elokuuta

16/8/2019

Suomen valtion ylin johto ja tasavallan presidentti sekä Turun kaupunki ja pääosa eduskuntapuolueista haluavat häivyttää muiston Turun terrori-iskusta.

Poliittisen johdon välinpitämättömyys johtunee kylmän ja narsismiin taipuvaisen luonteen lisäksi myös siitä, että he tietävät olevansa osasyyllisiä kahden ihmisen murhaan ja useiden haavoittumiseen johtaneeseen terroritekoon.

Kuten hyvin tiedetään, Suomen ei olisi ollut pakko ottaa ainoatakaan ”turvapaikanhakijaa” turvalliseksi katsotusta Ruotsista, Saksasta tai mistään muusta Euroopan maasta.

Vastoin kaikkia turvallisuuteen liittyviä periaatteita Suomen poliittinen johto päästi maahan pelkästään vuonna 2015 yli 32 000 henkilöä, joista suurin osa oli parhaassa työiässä olevia miehiä.
Seuraukset tiedämme, terrori-iskun lisäksi osa turvapaikanhakijoista on syyllistynyt vakaviin seksuaalirikoksiin sekä tappoihin ja murhiin.

Millaisena on pidettävä valtionjohtoa, joka tiesi jo etukäteen, että tulijoiden päästäminen on erittäin riskialtista omalle kansalle? Sisäministerinä toiminut kokoomuksen Petteri Orpo on itse todennut tiedostaneensa riskit.

Juha Sipilän hallituksen tuhoisa linja sai täyden tuen tasavallan presidentiltä, jonka terrori-iskun jälkeinen käytös ei ansaitse kunniamainintaa vaan oli osoitus vastuun väistämisestä. Presidentille ei riittänyt edes vastuun väistäminen vaan sen lisäksi hän puhui vastoin totuutta väittäen, että Suomi ei olisi voinut toimia toisin.

Turussa ja muualla Euroopassa terrori-iskun uhreiksi joutuneiden muistotilaisuus järjestetään Turussa sunnuntaina 18.8.2019.

Heikki Porkka Facessa

1 kommentti          Bookkaa tämä

Salon Vuohensaaressa pahoinpideltiin mieshenkiö ja poltettiin vene

16/8/2019

Perjantai-aamuyöstä kello 1:n aikaan poliisi sai ilmoituksen mahdollisista venevarkaista leirintäalueella Salon Vuohensaaressa.

Poliisipartion ollessa matkalla tapahtumapaikalle, se sai ilmoituksen samassa paikassa juuri tapahtuneesta pahoinpitelystä, jonka päätteeksi uhri oli työnnetty laiturilta mereen.
Asiaa selviteltäessä ilmeni, että paikalle sattunut inkoolaismies oli mennyt tarkistamaan tilannetta havaittuaan yöllä venelaiturilla liikettä. Paikalle veneellä juuri saapuneet kaksi  miestä olivat yllättäen käyneet inkoolaismiehen kimppuun ja alkaneet pahoinpidellä häntä lyöden ja potkien. Pahoinpitelyn päätteeksi uhri oli työnnetty laiturilta mereen. Uhri sai tilanteessa vammoja lähinnä kasvoihinsa.

Tekijät olivat ehtineet poistua paikalta ennen poliisin saapumista. Partio havaitsi pahoinpitelijöitä etsiessään laiturin vieressä olevan veneen olevan ilmiliekeissä. Paikalle hälytettiin pelastuslaitoksen yksikkö, mutta vene ehti kuitenkin palossa syntyneiden vaurioiden vuoksi painua pohjaan.

Poliisi löysi tekoihin syyllistyneet raisiolaiset mieshenkilöt lähistöltä lyhyen etsinnän jälkeen poliisikoiran avulla. Miehet on pidätetty.

Mitä ilmeisimmin tekijät ovat anastaneet edellä mainitun palaneen veneen Salon keskustan suunnasta ja Vuohensaareen saavuttuaan sytyttäneet sen tahallaan tuleen. Tapahtumapaikkatutkinnassa tuli lisäksi ilmi, että tapahtumapaikan läheisyydessä oli ilmeisesti yritetty anastaa toinen vene: yhteen paikalla olleista veneistä oli tunkeuduttu ja sen virtalukko oli rikottu.

Toisen tekijöistä epäillään syyllistyneen pahoinpitelyyn myös edeltävänä iltana Salon keskustassa. Salolaismies oli iltayhdeltätoista parkkeeranut autonsa Horninkadun varteen. Hänen noustua autosta oli tuntematon mieshenkilö heittänyt oluttölkin kohti autoa, käynyt kiinni salolaismieheen ja lyönyt häntä nyrkillä otsaan ja korvaan. Sen jälkeen tekijä oli poistunut paikalta.

Uhrin kuvailun perusteella tekijäksi on ilmennyt toinen Vuohensaaressa tavatuista raisiolaismiehistä.

Poliisi pitää mahdollisena, että kyseinen raisiolaiskaksikko on saattanut tunkeutua tapahtumayönä useampaankin veneeseen Salonjoen alueella, ja kehottaakin veneenhaltijoita tarkistamaan veneensä.

Lähde: Poliisi

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Raiskaustilastoja

13/8/2019

Ou­lun po­lii­si jul­kai­si hei­nä­kuus­sa ri­kos­ti­las­tot tam­mi-ke­sä­kuul­ta 2019. Sek­su­aa­li­ri­kok­sia tuli Ou­lun po­lii­si­lai­tok­sen tie­toon 205 kap­pa­let­ta, kun edel­lis­vuon­na mää­rä oli vas­taa­va­na ai­ka­na 111. Lap­sen sek­su­aa­li­sia hy­väk­si­käyt­tö­jä il­moi­tet­tiin 42 kap­pa­let­ta enem­män kuin edel­lis­vuon­na, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen Rantalakeus-lehden kolumnissaan.

Ou­lun kau­pun­gin alu­eel­la il­moi­tet­tu­jen sek­su­aa­li­ri­kos­ten mää­rän kas­vu oli pe­rä­ti yli sata pro­sent­tia edel­li­seen vuo­teen ver­rat­tu­na. Ul­ko­maa­lais­ten osuus sek­su­aa­li­ri­kok­sis­sa oli Ou­lun po­lii­si­lai­tok­sen alu­eel­la ku­lu­va­na vuon­na noin 40 pro­sent­tia.

– Suo­mes­sa kir­jat­tiin vii­me vuon­na 3 856 sek­su­aa­li­ri­ko­sil­moi­tus­ta. Vuo­teen 2017 ver­rat­tu­na il­moi­tuk­sia oli yli 500 enem­män. Eri­tyi­ses­ti il­moi­tuk­set lap­siin koh­dis­tu­neis­ta sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta kas­voi­vat ti­las­to­jen mu­kaan vii­me vuon­na sel­väs­ti. Vuon­na 2017 il­moi­tuk­sia teh­tiin 1 188, kun vuon­na 2018 nii­tä teh­tiin jo pe­rä­ti 1 410, kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa Rantalakeudessa.

Kyse on poliittisesta tahtotilasta

Ul­ko­maa­lais­taus­tai­set hen­ki­löt, eri­tyi­ses­ti ira­ki­lai­set ja af­ga­nis­ta­ni­lai­set, ovat ti­las­to­jen mu­kaan ylie­dus­tet­tui­na sek­su­aa­li­ri­kos­ti­las­tois­sa. Koko maas­sa ul­ko­maa­lais­ten epäil­ty­jen osuus tie­toon tul­leis­ta sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta oli 25,3 pro­sent­tia.

– Osuus on suu­ri, kun ote­taan huo­mi­oon, et­tä ul­ko­maan kan­sa­lai­sia on Suo­mes­sa noin 5 pro­sent­tia vä­es­tös­tä. Ti­las­tois­sa ”ul­ko­maa­lai­sek­si” ei enää lu­e­ta sel­lais­ta ul­ko­maa­lais­ta hen­ki­löä, joka on saa­nut Suo­men kan­sa­lai­suu­den.

Asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan ul­ko­maa­lais­ten ylie­dus­tus sek­su­aa­li­ri­kok­sis­sa joh­tuu muun mu­as­sa kult­tuu­rie­rois­ta.

– Is­la­mi­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa nais­ten oi­keuk­siin ja su­ku­puol­ten vä­li­seen tasa-ar­voon ei suh­tau­du­ta sa­mal­la ta­val­la kuin län­si­mai­ses­sa kult­tuu­ris­sa.

– Sek­su­aa­li­ri­kos­ten mää­rän kas­vu on ää­rim­mäi­sen huo­les­tut­ta­va il­miö. Po­lii­ti­koil­ta vaa­di­taan vai­kut­ta­via toi­mia on­gel­maan puut­tu­mi­sek­si – kyse on en­si­si­jai­ses­ti po­liit­ti­ses­ta tah­to­ti­las­ta, Immonen muistuttaa.

Maahanmuuton vetovoimatekijät pois

Immonen perää hallitukselta riittäviä resursseja li­sään­ty­neen sek­su­aa­li­ri­kol­li­suu­den en­nal­ta­eh­käi­syyn ja tut­kin­taan. Tä­män li­säk­si tar­vi­taan sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta an­net­ta­vien ran­gais­tus­ten tiu­ken­ta­mis­ta.

– Sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta an­net­ta­vien tuo­mi­oi­den ala­ra­jo­ja on nos­tet­ta­va. Ylä­ra­jo­ja nos­ta­mal­la ei saa­da ha­lut­tua vai­ku­tus­ta, kos­ka oi­keu­sas­teet an­ta­vat yleen­sä lä­hem­pä­nä ala­ra­jo­ja ole­via ran­gais­tuk­sia, Immonen toteaa.

– Tar­vi­taan myös vas­tuul­li­sem­paa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa. Suo­mel­la on Poh­jois­mai­den löy­sin tur­va­paik­ka­po­li­tiik­ka, mitä tu­lee esi­mer­kik­si per­hee­nyh­dis­tä­misk­ri­tee­rei­hin. Maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa on tiu­ken­net­ta­va, ja maas­tam­me on teh­tä­vä vä­hi­ten hou­kut­te­le­vin Poh­jois­maa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den sil­mis­sä. Kaik­ki maa­han­muu­ton ve­to­voi­ma­te­ki­jät on kar­sit­ta­va.

Palautussopimukset viimein kuntoon

Immosen mielestä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taa­not­ta­mi­ses­ta tu­lee jat­kos­sa luo­pua ko­ko­naan – ja oi­ke­as­ti hä­dä­na­lai­sia ihmisiä on au­tet­ta­va läh­tö­mais­sa ja läh­tö­mai­den lä­hi­a­lu­eil­la.

– Tätä en­nen on tär­keä pi­tää huo­li sii­tä, et­tä kaik­ki kiel­tei­sen tur­va­paik­ka­pää­tök­sen saa­neet ja maas­sa lait­to­mas­ti ole­vat hen­ki­löt ote­taan säi­löön ja kar­ko­te­taan Suo­mes­ta. Ri­kok­siin syyl­lis­ty­nei­den ul­ko­maa­lais­ten kar­kot­ta­mi­sia on te­hos­tet­ta­va ny­kyi­ses­tä, muun mu­as­sa saat­ta­mal­la pa­lau­tus­so­pi­muk­set kun­toon kol­man­sien mai­den kans­sa.

– Li­säk­si Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen eh­to­ja on tiu­ken­net­ta­va, ja jat­kos­sa Suo­men kan­sa­lai­suus on pe­ruu­tet­ta­va va­ka­viin tai tois­tu­viin ri­kok­siin syyl­lis­ty­neil­tä ul­ko­maa­lai­sil­ta hen­ki­löil­tä, Immonen esittää kolumnissaan.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Katoavat ammatit

11/8/2019

Postinkantaja

Digitalisaatio uhkaa postinkantajan ammattia, kun yhä useammat ihmiset lukevat uutisensa verkossa, suosivat e-laskuja ja lähettävät etanapostin sijaan sähköpostia. Career Castin tekemän tutkimuksen mukaan postinkantajan ammatti on yksi uhatuimmista ammateista, jonka ennustetaan häviävän vuoteen 2022 mennessä.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Saat mitä tilaat

11/8/2019

Äänioikeutetuista 82,5 % saa juuri sitä mitä halusikin. Perussuomalaiset tiedettiin ainoaksi tätä touhua vastustavaksi voimaksi, ja joka ei sille antanut ääntään vaikka olisi voinut, on siis Perussuomalaisten linjaa vastaan, ja nykymeiningin puolella.

Tuo fakta asettaa ainakin itselläni aivan uuteen kontekstiin ajatukset isänmaasta ja kansasta, niiden rakentamisesta, vastuusta, johonkin kuulumisesta ja varsinkin muiden kuin omien puolesta millään tavalla uhrautumisesta, jos ja kun sellaista joskus edellytetään.

Harri Eerikäinen Facessa

 


1 kommentti          Bookkaa tämä

Maapallo pelastetaan kävelemällä

11/8/2019

Pauli Vahteralta jälleen loistava kirjoitus.

Suosittelen.

Löytyy täältä.

 

1 kommentti          Bookkaa tämä

Katoavat ammatit

10/8/2019

Maanviljelijä

Maanviljelijän ammatti on vaarassa kadota. Teknologia helpottaa sadon tuottamista vähemmällä henkilövoimalla ja on todennäköistä, että tulevaisuudessa laboratoriossa kasvatetun ruuan suosio kasvaa.

Salon Seudun Sanomat raportoi viljelijöiden kasvavasta ahdingosta. Vuonna 2014 maataloustukea haki Salossa 1 029, kun viime vuonna hakijoita oli enää 897. Tilojen lopettamisen suurimmat syyt ovat heikko kannattavuus sekä viljelijöiden ikääntyminen. Moni nuori hakeutuu toisille aloille, sillä maatalous ei ole taloudellisesti enää kannattavaa.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Väestönvaihto

9/8/2019

Ei tästä ole vielä kauan, kun Juhana Vartianen ja Jyrki Katainen vaativat Suomeen noin 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä. Hesari taas vaati hiljattain maahanmuuton tarpeeksi 1,4 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä. Näissä vaihtuisi kerralla noin kolmannes väestöstämme, kun lisäksi suuret ikäluokat poistuvat joukostamme.

Eikö muka ole kysymys väestönvaihdosta?

Suomalaisten korvaaminen maahanmuutolla ei ole salaliittoteoria vaan täysin avointa ja harkittua. Media iskostaa ”suomalaisuuden uudelleen määrittelyä” ja maahanmuuttajat ovat yliedustettuina myös mainoksissa.

Suomesta tehdään parissa sukupolvessa niin sanottu shithole-country. Jokapäiväiset rikosuutiset mediasta todistavat kehityksen jo alkaneen.

Lassi (nimimerkki)

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Isokallion blogi

8/8/2019

Kansakunnan tulevaisuus riippuu siitä, uskooko sen nuoriso siihen, että heidän elontaipaleensa muuttuvat ponnistelemalla paremmaksi. Jos eivät usko, miksi ponnistelisivat? Jos näyttää siltä, ettei seuraava ikäluokka saavuta millään konstilla nykyisen ikäluokan elintasoa, masentaahan se. Siksi kaiken poliittisen toiminnan tavoitteena tulee olla ponnistelun palkitseminen ja onnistumisen edellytysten luominen. Vain sellaisessa yhteiskunnassa on tarmoa, joka on menossa eteenpäin. Paikallaan seisovassa tai takaperin taapertavassa yhteiskunnassa apeus on vallalla oleva mieliala.

Suomessa poliittinen ilmapiiri ja valtamedia suorastaan kannustavat apaattisuuteen. Poliitikkojen puheiden ja median otsikoiden kaksi yleisintä sanaa ovat eriarvoisuus ja syrjäytyminen. Joita pitäisi kuulemma hoitaa sillä ainoalla tavalla, jonka poliitikot osaavat; jakamalla rahaa. Mutta ikävä kyllä, se raha pitää ottaa joiltain, ennen kuin sitä voidaan jakaa. Niinpä rahat otetaan niiltä, jotka ponnistelevat. Ei ihme, etteivät kaikki jaksa loputtomiin ponnistella. Eivät jaksa, sillä mitä enemmän ponnistelet, sitä suurempi osa palkastasi jaetaan niille, jotka eivät ponnistele. Lisäksi ponnistelevia nuoria syyllistetään siitä, että ponnistelun seurauksena tuloerot kasvavat. Että ponnistelemalla ja onnistumalla nämä nuoret ovat tekemässä Suomesta eriarvoista yhteiskuntaa.

Suomi on kummallinen maa, poikkeus kaikista muista länsimaista. Täällä onnistumista pidetään puolirikollisena, josta oikeutettu rangaistus on enemmistön mielestä se, että onnistumisen saavutuksista otetaan pois suurin osa ja jaetaan niille, jotka eivät edes yritä. Pankolla makaamista ja valittamista sen sijaan pidetään niin kovassa arvossa, että niille annetaan mediassa ilomielin runsaasti tilaa. Sen lisäksi niiden harrastamista tuetaan yhteiskunnan varoin.

Joskus media lähtee niin kovalle laukalle, että ryhtyy ihmettelemään ja paheksumaan sitä, että joissain tapauksissa saattaa jopa käydä niin, ettei yhteiskunnan varoilla loisiva saavuta samaa elintasoa, kuin ahkerasti töitä pukkaava. Se vasta sitten onkin eriarvoista ja syrjäyttävää.

Nykyinen hallitus aikoo lisätä työpaikkoja kasvattamalla pankolla makaavia holhoavien virkamiesten määrää. Joka johtaa siihen, että ponnistelemista joudutaan verottamaan vielä ankarammin. Kuka uskoo että sillä tavalla rakennetaan parempaa Suomea?

Minne on kadonnut ponnistelemisen halu? Pirtti kylmenee, jos kaikki makaavat pankolla, eikä kukaan hakkaa klapeja. Eikä sellainenkaan tulevaisuus ole kovin valoisa, jossa kaikki ovat valtion palkoilla. Ei ole, kysykää vaikka naapurista, että oliko auvoista Liiton aikoina?

Suomeen tarvitaan isommat tuloerot työtä tekevien ja siipijoukon välille. Tarvitaan, jotta nuoriso ymmärtää, että työnteko kannattaa.

Kalle Isokallio

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Syyskuu 2019 (34)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com