Kreikka irti EU:sta

10/7/2013

Arvostettu yhdysvaltalainen talouslehti The Wall Street Journal kirjoittaa pääkirjoituksessa tänään sen, mikä on monille ollut selvää jo pitkään. Lehti epäilee, että Kreikalle annettuja velkoja ruvetaan antamaan anteeksi.

Lehti kirjoittaa, että jopa Brysselissä ja Frankfurtissa on viimein alkanut valjeta, ettei Kreikka tule koskaan maksamaan takaisin rahoja, jotka sille on lainattu maan "pelastamiseksi".

- Jatkuva keskustelu siitä, onko Kreikka tehnyt riittävästi uudistuksia, veronkorotuksia ja leikkauksia ansaitakseen seuraavan paketin, on ajautunut pahasti sivuraiteille, lehti kirjoittaa.

Jos Kreikka irtoaa euroalueesta, velkojat menettävät rahansa. Lehti huomauttaa, että Kreikka ja Saksa ovat hyvin tietoisia tästä.

Maat myös tiedostavat, että Kreikan ulkoinen velka on paljon pahempi kuin apupakettihankeen alkaessa. Silloin Kreikalla oli velkaa 129 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Velan kestävyyspuheista on tullut Kreikassa jo vitsi.

The Wall Street Journal toteaa, että uudistuminen on ollut Ateenassa vastahakoista ja niukkaa. Jatkuva uhka siitä, että Kreikka irtoaa euroalueesta velkaehtojen pettäessä, ei tee hyvää maan taloudelle.

Kreikan talouden johtaminen Berliinistä, Brysselistä ja Frankfurtista käsin on lähinnä pahentanut häiriöitä ja muukalaisvihaa Kreikan politiikassa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kypros irti EU:sta

10/7/2013

Kypros oli ensimmäinen euroalue, joka joutui määräämään rajoituksia pääoman liikkeille maasta ja maahan aiemmin tänä vuonna maan pankkien pelastusoperaation yhteydessä. Alun perin rajoitusten oli määrä olla väliaikaisia, mutta ne ovat edelleen voimassa. Tilanne nostaa New York Timesin mukaan esille tulenaran kysymyksen: onko euroalueen hajoaminen jo alkanut?

Ainakin Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades sanoo uskovansa niin.

- Todellisuudessa me olemme jo poistuneet euroalueelta, hän sanoo lehdelle. Anastasiades sanoo, että pääomarajoitusten vuoksi Kypros on nyt eri asemassa kuin muut euromaat.

- Kyproslainen euro on kakkosluokan euro, sanoo puolestaan Marios Loucaides, Cyprus Trading Corporationin toimitusjohtaja.

EU:n säännöt nimenomaisesti kieltävät pääoman liikkeiden rajoitukset, mutta tästä huolimatta Euroopan keskuspankki ja EU-komissio ovat määränneet Kyprokselle merkittäviä rajoituksia rahan siirtämiselle pois maasta.

Brysseliläisen tutkimusyhtiö Bruegelin johtaja Guntram B. Wolff sanoo, että monien asiantuntijoiden mukaan Kypros on jo käytännössä tehnyt "hiljaisen, piilotetun poistumisen" eurosta.

Lähde: Talouselämä

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi on edelleen ajopuu

10/7/2013

Joka viides eli 12 000 vuonna 1987 syntyneistä on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykelääkkeitä. Joka viides vuonna 1987 syntyneistä on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja syönyt psyykenlääkkeitä.

Joka neljäs on saanut merkinnän poliisin tai oikeuslaitoksen rekisteriin tai turvautunut toimeentulotukeen. Peruskoulun tutkinto puuttuu joka viidenneltä.

Lähde: Helsingin Sanomat

Tarkempaa tietoa saa THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) tutkimuksesta, johon on kerätty kaikki viranomaisten rekistereissä olevat merkinnät kaikista 60 000 vuonna 1987 syntyneestä suomalaisesta.

Tutkimusprofessori Mauri Marttunen kommentoi nuorten mielenterveysongelmia kansantaudiksi, jota se ilman muuta on.

Haastattelussa väitetään, että suomalainen yhteiskunta korjaa nyt 1990-luvun alun laman satoa.

Jos näin on, niin mitä seuraakaan parhaillaan olevasta lamasta, jossa luodaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja kannetaan vastuuta.

En usko, että vuonna 1987 syntyneet olisivat mitenkään poikkeuksellinen yhteiskuntaluokka. Suomalainen yhteiskunta muuttuu raivoisaa vauhtia.

Pitää kysyä miksi?

Minä väitän, että muutokset johtuvat hyvin pitkälti nykyisestä lapsinero-hallituksesta ja suomalaisten päättäjien kyvyttömyydestä sekä valtion että kuntien tasolla. Lamavuosina säästetään kaikesta: neuvoloista, päivähoidosta, opetuksesta. Muita ratkaisuja ei haluta hakea edes pitkässä juoksussa.

Lasten mielenterveysongelmille altistaa heidän kokemansa turvattomuuden tunne.

Usein se liittyy perheen muihin vaikeuksiin.

Nykyinen yhteiskunta on vääristänyt sukupuoliroolit älyttömällä kohkaamisella homoseksuaalien oikeuksista, urakeskeinen ajattelu on asetettu jokaisen tavoitteeksi, ammatit eivät enää periydy isältä pojalle, joten oman paikan löytäminen on vaikeaa, yhteisöllisyys on kadonnut ja kyynisyys lisääntynyt. Lapsilla ja nuorilla jää liikunta vähiin, ruokailutottumukset ovat mitä sattuu. Media luo paineita muun muassa tyttöjen ulkonäköön ja maahanmuuton,  monikulttuurisuuden ylistäminen ja suomalaisten halveksiminen hävittää arvokkaan henkisen perinnön hitaasti, mutta varmasti.

Yhteenvetona voi todeta, että Suomesta puuttuu kaikkinainen visio ja suunta. Tulevaisuudesta ei kenelläkään ole hölkäsen pöläystä sanottavana. Suomi on Brysselin ajopuu, maa, jota johdetaan EU:sta.

Näin me emme voi jatkaa.

Mea culpa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kommentointi pätkii

9/7/2013

Kommentointi pätkii edelleen, mutta webmaster korjaa tilannetta hiki hatussa.

Jollei ole karannut kaljalle...

8 kommenttia          Bookkaa tämä

Tenonvene ei kelpaa Trafille

9/7/2013

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan Tenojoen nykyiset veneet eivät käy vuoden 2015 jälkeen kaupalliseen soututoimintaan.

Lisäksi soutajien olisi suoritettava merenkulkuun tarkoitettu tutkinto.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven mukaan uudistus uhkaa saamelaiskulttuuria.

Lähde: Yle

Eli jumalauta.

Olen vuosia luullut, etteivät meidän herramme enää voi keksiä hölmömpiä ideoita, mutta väärässäpä olen ollut - jälleen kerran.

Mihin näitä kaikkia säätäjiä oikein tarvitaan?

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Poliisi kysyy Suomessa papereita ulkomaalaisen näköisiltä

9/7/2013

Euroopan neuvoston rasisminvastainen elin pelkää, että Suomen poliisi tarkastaa henkilöpapereita ihmisiltä ulkonäön perusteella. Poliisi kiistää syrjinnän. Sisäministerin mukaan poliisin oikeuksia ulkomaalaisvalvontaan ollaan jopa lisäämässä.

Euroopan neuvoston rasisminvastainen elin (ECRI) on julkaissut tänään neljännen raporttinsa maahanmuuttajien syrjinnästä Suomessa. Raportin mukaan Suomen ulkomaalaislaki antaa mahdollisuuden tähän kiellettyyn, etniseksi profiloinniksi nimitettyyn toimintaan.

- Yksi säännös lisää rotuun perustuvan profiloinnin riskiä eli sitä, että poliisi valikoi ihmisiä ulkonäön perusteella. Toinen syrjivä seikka on se, että paperittomia voidaan tietyissä tilanteissa ottaa säilöön kunnes heidän henkilötietonsa on tarkastettu, kuvailee Euroopan neuvoston tiedottaja Andrew Cutting.

Raportin mukaan etnistä profilointia voi tapahtua erityisesti poliisin vuosittain pitämien tehovalvontaviikkojen aikana. Tällöin poliisi pysäyttää ja kuulustelee ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä paikoissa, joissa he viranomaisten mukaan ovat häiriöksi tai joissa tiedetään oleskelevan paperittomia maahanmuuttajia. (Kysymys ei voi olla maahanmuuttajasta vaan laittomasta henkilöstä, joka oleskelee Suomessa ja rikkoo tällä tavalla lakia - Latojan huom).

Tehovalvontaviikkoja poliisilla on muutaman kerran vuodessa. Poliisihallituksen poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan valvonta kohdistuu tällöin kaikkiin – ei ainoastaan ulkomaalaisen näköisiin henkilöihin.

- Se on herkkä kysymys, että valvonnan täytyy perustua muuhun kuin kiellettyyn etniseen profilointiin. Ulkonäkö ei saa vaikuttaa.

Kolehmainen kertoo, että tehovalvontaviikoilla teemaksi voidaan ottaa vaikkapa ihmiskaupan torjunta.

- Valvonta on tällöin laaja-alaisempaa, eikä oteta vaikkapa vain kaikkia tummia henkilöitä kontrollin kohteeksi.

Poliisin oikeuksia ulkomaalaisvalvontaa ollaan lisäämässä. Sisäministeri Päivi Räsäsen tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, jossa poliisin olisi todettu syyllistyneen ulkonäköön perustuvaan profilointiin.

- Haluan tutustua tähän raporttiin tarkemmin ennen kuin voin sanoa, mistä Europaan Neuvoston huoli kumpuaa, Räsänen sanoi eilen Ylelle.

Hän kertoo, että poliisin valtuuksia ulkomaalaisten valvonnassa ollaan päinvastoin lisäämässä.

- Hallitusohjelmassa on sovittu, että laittoman ulkomaisen työvoiman käytön torjuntaa tehostetaan.

Lakimuutos on vielä selvitysvaiheessa, mutta käytännössä se tarkoittanee, että poliisi saa valtuudet tehdä ratsioita paikkoihin, joissa se epäilee olevan paperittomia ulkomaalaisia.

- Poliisille säädetään oikeus ulkomaalaisvalvontaan esimerkiksi ravintoloissa tai työmailla, joissa poliisi epäilee olevan laitonta työvoimaa käytössä, Räsänen kuvailee.

Suomi saa Euroopan neuvostolta niin ikään pyyhkeitä siitä, että vähemmistövaltuutetun asema on turhan heikko.

Kiitosta Suomi saa Euroopan neuvostolta, että kansalaisuuden saamisen kynnystä on alennettu ja rasismi on määritelty rikoslaissa.

Lähde: Yle

Ihan vaan tiedoksi Andrewille, että jos suomalaista pottunokkaa epäillään rikoksesta, eikä tällä ole papereita, joilla todistaa henkilöllisyytensä, niin häkki heilahtaa. Putkassa istut niin kauan, että henkilöllisyys on selvitetty.

Ulkomaalaisten näköisiltä juuri pitääkin kysyä, jos tarkastuksen aiheena on laiton ulkomaalainen työvoima?

On tämä maailma mennyt hulluksi ja hulluus pahenee koko ajan.

Loppu on myös täyttä huuhaata. Suomen rikoslaki ei mainitse sanallakaan rasismia. Rasismi-nimistä rikosta ei ole olemassa. Euroopan neuvoston tampiot eivät opi tätä ikinä.

Samaan syssyyn Ylen uutista kuvittamaan oli menty kuvaamaan kerjäläisiä Helsingissä. Kerjäläiset kääntelivät päätä, sillä eivät halunneet tulla kuvatuiksi.

Jos toimittajat olisivat olleet fiksuja, he olisivat koonneet uutisen viereen infoboksin, jossa kerrotaan, että ulkomaalaiset tekevät Suomessa ison osan rikoksista. Mutta sellaisiahan (älykkäitä toimittajia) ei tässä maassa juuri ole.

Suomalaisille ei kuulu mitään oikeuksia, sen sijaan heillä on vastuu ja velvollisuus olla ulkomaalaisten rikollisten rötöstelyjen ja ryöstelyjen kohteena.

Mikäli poliisilla olisi rajattomat voimavarat, voitaisiin toki tarkistaa järjestelmällisesti kaikki ihmiset, mutta kun asia ei näin ole, niin toimenpiteet pitää kohdentaa kulloisenkin tarpeen mukaan.

Esimerkiksi rattijuoppo-ratsioiden yhteydessä ei puhalluteta jalankulkijoita siksi, että autoilijat eivät tuntisi oloaan syrjityksi, vaan koska näin ei tavoiteta rattijuoppoja.

Aivan samoin laittomia työntekijöitä ei etsitä ammattikerjäläisten joukoista, vaikka tässä tapauksessa jotain syytä jo olisikin.

Tärkeintä olisi, etteivät päättäjämme rassissmi-leiman pelossa lähtisi mukaan järjettömyyksiin, mutta tätä lienee liian aikaista toivoa.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Halal-loma

9/7/2013

Halal-loma on uusi matkailutrendi. Muslimit haluavat rantakohteisiin, mutta loman on mielellään oltava islaminopin mukainen.

Miehiä tämä ei tietysti koske.

Kuvassa suomalainen muslimi Pinja Laine.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Hälsningar från Borgå

8/7/2013

Terveisiä Porvoosta, jossa kävimme rouvan kanssa pikavisiitillä katsomassa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -näytelmän.

Minusta on todella paha juttu, että tällaista rasistista nimeä edelleen Maksin Gorgin novelliin pohjautuvasta näytelmästä käytetään.

Senhän pitäisi olla Romanileiri muuttaa taivaaseeen.

Valitan vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetille (vai miten se nyt kirjoitetaankin).

No, mustalaiset itse käyttävät termiä mustalainen, joten se siitä.

Huono vitsi.

Näyttelijöitä on valtaisa määrä, yli neljäkymmentä henkeä. Legendaarinen mustalaisyhtye Hortto Kaalo on kovalla panoksella mukana näytelmässä.

Horttojen Feija ja Iris Ellen Åkerberg (eivät ole aviopari) ovat mukana, samoin kuin tietysti Horttojen alkuperäisjäsen Marko Putkonen, joka jäi Suomen Kansallisoopperasta eläkkeelle, muttei onneksi pistänyt pillejä pussiin. Hän on tehnyt teatteriesityksen käsikirjoituksen, joka pohjautuu edellä mainittuun Gorkin novelliin sekä tietysti Emil Lotianun samannimiseen elokuvaan 70-luvulta.

Marko myös näyttelee mustalaisheimon vanhinta Makar Tsudrasta. Putkosen suku on myös hyvin vahvalla panoksella mukana. Markon vaimo Tuovi on ohjannut näytelmän, hänen poikansa Janus esittää miespääosaa Loiko Zobaria ja tytär, ammattinäyttelijä,  Krista Putkonen-Örn, on Makarin tytär Rosalina. Janus vastaa myös lavastuksesta, grafiikasta ja äänisuunnittelusta. Musiikki on Feijan käsialaa, osin tietysti vanhaa mustalaismusiikkia.

Pääosin musiikista vastaavat loistavalla tavalla Elina Mieskonen (viulu), Ari Suomela (hanuri) ja Jorma Ojanperä (läskibasso), mutta se se vaan on sillä lailla, että kun Feija ja Marko ottavat kitarat käteensä ja ryhtyvät soittamaan ja laulamaan, koko näytelmä lähtee lentoon.

Loiko Zobarin ratsu Sevillano XXXI, jolla on takanaan pitkä show- ja ritariratsun ura. Hepan koti on lähellä Porvoota Askolan Särkijärven kylässä sijaitseva Barbaarikartano. Ratsun selässä Barbaarikartanon emäntä Tiina Lepistö, joka pitää kartanoa yhdessä Harri Blomeruksen kanssa. Tiina on ollut hommissa 20 vuotta Ylellä käsikirjoittajana ja koomikkona.

Äärimmäisenä oikealla on Tuovi Putkonen ja Janus Putkonen hänen vieressään.

Ja kyllä, näette oikein. Kolmas vasemmalta on Pekka Haaviston puoliso Antonio Flores.

Niinpä.

Mustalaiset eivät ainakaan syrji ketään.

Näytelmää esitetään vielä kahdeksan kertaa.

Käykää ihmeessä katsomassa, jos liikutte Porvoossa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Alankomaiden vapauden kaipuu

5/7/2013

Perussuomalaisten tuleva puheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen, Sampo Terho, tuuppasi Usarin blogiin todella mielenkiintoisen kirjoituksen.

Pitkä se on, mutta koettakaa kestää.

Ja muistakaa samalla, että Alankomaat oli yksi EU:n perustajajäsenistä.

Alankomaiden hallitus julkaisi 21.6. erittäin mielenkiintoisen asiakirjan maan tavoitteista Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen. Kaikkiaan 54 kohtaa sisältävä ohjelma on listaus asioista, joita Alankomaat eivät halua siirtää EU:n hallintaan, haluavat siirtää takaisin EU:n hallinnasta tai joita haluavat muuten EU:ssa muokata.

Ohjelman tunnuslause on "European where necessary, national where possible" eli vapaasti käännettynä "Eurooppalainen ratkaisu kun tarpeellista, kansallinen kun mahdollista". Erityisen selvästi ohjelman selityksessä  todetaan, että alati yhdentyvän unionin aika on nyt ohi: "NL government is convinced that the time of an ‘ever closer union’ in every possible policy area is behind us".

Läpileikkaavana tavoitteena ohjelmassa on tehokkuuden ja selkeyden lisääminen. Erillinen yhdeksän kohdan periaateohjelma ottaa esiin mm. seuraavia seikkoja: EU:n toiminnan on perustuttava selkeään lailliseen perustaan sopimuksissa, EU:n tulisi keskittyä lainsäädännössään päälinjoihin, analysoitava uuden säännöstön kustannukset ja tehtävä yleinen vaikutusarviointi. Alankomaat on myös kiinnostunut johtamaan näitä uudistuksia ollessaan EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla.

Ohjelma on tiukka linjaus liittovaltiokehitystä vastaan yhdeltä unionin perustajajäsenistä. Alankomaat haluaa nyt käydä avointa keskustelua siitä, mikä todella on mielekästä tulevaisuuden unionissa.

Tämä tulee kuin vastauksena David Cameronin alkuvuodesta tekemään avaukseen uudesta, kevyemmästä unionista. Ensireaktiot Lontoosta ovatkin olleet myönteisiä, vaikka Alankomaat eivät Iso-Britannian tapaan halua avata perussopimuksia.

Samoin Perussuomalaisena voin todeta, että Alankomaiden linjaus EU:n tasolla toimimisesta vain silloin kun se on selkeästi tarpeellista, on hyvin lähellä puolueemme linjaa. Tänä vuonna siis jo kahden EU-maan hallitukset ovat omaksuneet EU-linjan, jota me yritämme ajaa Suomenkin linjaksi. Iso-Britannian ja Alankomaiden esimerkit osoittavat, ettei linjamme ole radikaali tai toteutuskelvoton.

Alla Alankomaiden 54:än kohdan lista vapaasti tiivistettynä ja suomennettuna. Luettelo voisi olla myös Suomessa merkittävä avaus keskustelulle, jota pitkään olen peräänkuuluttanut: Mihin vedetään raja liittovaltionkehityksen etenemisessä?

1. Eurooppalaisten poliittisten puolueiden asema ja rahoitus. EU-tasoisista puolueista voidaan säätää unionitasoisesti, mutta osa sääntelystä menee liian pitkälle.

2. EU-instituutioiden henkilökunnan palkankorotukset. EU:n palkat pitäisi jäädyttää kahdeksi vuodeksi ja niiden tulisi jatkossa seurata jäsenvaltioiden palkkakehitystä.

3. EU:n alaiset virastot. Alankomaat ei halua kasvattaa EU:n alaisten virastojen toimivaltaa tai palkkoja. Uusia virastoja voidaan perustaa vain tiukoin ennakkoehdoin.

4. EU:n budjetti. EU-budjetista rahoitettujen ohjelmien tuoma lisäarvo tulisi osoittaa eikä EU-budjetin ei tulisi kasvaa kansallisia budjetteja nopeammin.

5. Säännös, jonka perusteella perustetaan eurooppalainen humanitäärisen työn joukko "EU Aid Volunteers". Varat tulisi ottaa olemassa olevasta EU:n humanitäärisen avun budjetista, ilman lisärahoitusta. Ei saisi olla päällekkäinen YK:n toimintojen kanssa.

6. Direktiivi konsulipalveluista unionin ulkopuolella oleville kansalaisille. Komission standardit konsulipalveluista ovat liian yksityiskohtaisia ja tiukkoja. Tarvitaan joustavuutta ja jäsenvaltioilla oltava oikeus muokata omia konsulipalveluitaan.

7. Yhteisön tullikoodeksin säätely. Jäsenvaltioilla tulisi olla tarpeeksi valtaa suunnitella omia toteutusmallejaan, jäsenvaltiot tarvitsevat joustavuutta.

8. Yhteisön tilastotiedon hallinnointi koskien tavarakauppaa jäsenvaltioiden välillä. EU:n laatimat yksityiskohtaiset ja kankeat säännökset kuormittavat liikaa Alankomaiden tilastovirastoa.

9. Rakennustuotteiden markkinointia koskevasta harmonisoinnista luopuminen. Uusien säännösten myötä yrityksillä on tulossa yhä suurempi tarve hankkia CE-merkintä rakennustuotteille, jolloin hallinnollinen taakka kasvaisi.

10. Rahoitustransaktiovero. Komission ehdotus ei vastaa Alankomaiden näkemystä, mm. eläkerahastoja ei ole jätetty veron ulkopuolelle.

11.  Keskitetty häiriöiden vaimentamistoiminto (rahasto) euromaille. Alankomaat eivät hyväksy, että kansallisista budjeteista päätettäisiin yhä enenevässä määrin yhteisesti ja että talouspolitiikkoja koordinoitaisiin yhä tiiviimmin erityisesti verotuksen ja työllisyyden alalla. Talouden vakauttaminen tapahtuu parhaiten kansallisella tasolla

12. Välitön verotus. Alankomaiden mielestä välittömän verotuksen tulee tapahtua kansallisella tasolla ja komission ei tulisi tehdä aloitteita välittömän verotuksen alueella.

13. Harmonisoimaton välillinen verotus. Alankomaat pyrkii säilyttämään päätösvallan kansallisella tasolla (mm. ajoneuvoverotus).

14. Veroihin liittyvä oikeudenloukkauksesta johtuva menettely. Alankomaat eivät pidä menettelyä toivottavana, koska jäsenvaltioita pakotettaisiin yhteiseen verotukseen.

15. Ihmisen ja luonnon aiheuttamien vahinkojen vakuutukset. Alankomaat ei kannata lainsäädäntöaloitetta asiassa, koska jäsenmaiden olosuhteet ovat niin erilaiset.

16. Vakuutustakuujärjestelmä. Ei EU:n yhteistä vakuutustakuujärjestelmää.

17. Maksutilidirektiivi. Alankomaiden mielestä on kyseenalaista, tarvitaanko eurooppalaista lähestymistapaa tähän asiaan.

18. Perheenyhdistämisdirektiivi joustamaton. Voimassa oleva perheenyhdistämisdirektiivi antaa liian vähän liikkumavaraa toteuttaa omaa kansallista politiikkaa.

19. Direktiivi tutkimusta, opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkallista ja palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä. Jäsenvaltioille tulee jättää riittävästi liikkumavaraa. Direktiivistä tulee joko poistaa tiettyjä kategorioita tai ainakin taata tarvittavat velvoitteet.

20. Ehdotukset harmonisoida rikosprosessioikeutta. Rikosprosessioikeus on ensisijaisesti jäsenmaiden oma asia ja EU-lainsäädäntöä tulisi kehittää vain viranomaisyhteistyön niin vaatiessa.

21. Ehdotukset harmonisoida aineellista rikosoikeutta. Ensisijaisesti jäsenvaltioiden oma asia, EU:n tulisi keskittyä yhteistyötä haittaavien kuilujen poistamiseen.

22. Sektorikohtainen hallitusten välinen sosiaalisen dialogin komitea. Jäsenvaltioiden oma asia, EU-tasolla tapahtuva dialogi ei tuo lisäarvoa.

23. Mahdollinen lainsäädäntö koskien Euroopan metsäsopimusta. Metsätalouspolitiikka on ensisijaisesti kansallisten hallitusten oma asia, eivätkä Alankomaat kannata EU-lainsäädäntöä tällä alueella.

24. Oliiviöljyn markkinointistandardien sääntely. Hallinnollinen taakka kasvaa helposti suhteettomasti ja jäsenvaltioiden vapaus kaventuu, jäsenvaltioilla oltava paremmat mahdollisuudet suoraan osallistumiseen päätöksentekoon.

25.  EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä. Alankomaiden näkemyksen mukaan EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmää ei tarvita, koska kysymys on kansallinen.

26.   Direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. EU-lainsäädäntöä ei tarvita, koska ympäristömelu ei ole EU:n laajuinen, valtioiden rajat ylittävä ongelma.

27.  Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Alankomaiden näkemyksen mukaan EU-lainsäädäntö on hyvin yksityiskohtainen ja se painottaa liiaksi keinoja tavoitteiden kustannuksella.

28. Direktiivi yhteisen vesipolitiikan puitteista. Jäsenvaltioille tulisi antaa enemmän liikkumavaraa veden laadun arvioinnissa.

29. Ilmanlaatudirektiivi (pienhiukkaset). Tiukkojen arviointikriteerien vuoksi joidenkin kaupunkien ilmanlaadusta ei synny oikeaa kuvaa, suurin osa epäpuhtauksista on kantautunut jostain muualta. Direktiiviä muutettaessa annettava enemmän liikkumavaraa jäsenvaltioille.

30. Ehdotettu direktiivi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista. Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on pääasiassa kansallinen kysymys, eikä EU:n tule puuttua asiaan.

31. Maaperädirektiivi. Maaperään liittyvien kysymysten tulisi olla ensisijaisesti paikallisia ja alueellisia, eikä direktiivi ei ole sopiva työväline asiassa.

32. Tulvadirektiivi. Direktiivi ei rajoitu rajat ylittäviin vesistöihin. Alankomaiden mielestä EU:n tulisi pidättäytyä puuttumasta pienempiin vesistöihin liittyviin kysymyksiin.

33. Ympäristö, uudistuva energia ja biopolttoaineet. Alankomaat haluaa edistää hyvän ilmastoluokituksen saaneita biopolttoaineita ja asettaa biopolttoaineet eri asemaan sen mukaan, mikä on edistyksellisintä.

34. Lehdistönvapaus ja pluralismi. Komissio on koonnut asiantuntijaryhmän pohtimaan asiaa, Alankomaat ei kannata useita ryhmän ehdotuksia mm. lehdistön valvontaelimestä.

35. EU-tuomioistuimen päätös koskien opintotukea. Alankomaat uskoo, että opiskelijoiden liikkuvuus ja työvoiman vapaa liikkuvuus eivät ole toisiaan poissulkevia, ja toimii yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa löytääkseen ratkaisun tässä asiassa.

36. Tunneliturvallisuusdirektiivi. Useimmat EU:ssa olevat tunnelit sijaitsevat yhden valtion alueella, ja sen vuoksi tunneliturvallisuutta ei tulisi pitää EU:n laajuisena-, vaan korkeintaan kahdenvälisenä asiana.

37. Ehdotettu neljäs rautatiepaketti. Alankomaat ei usko, että markkinoiden avaaminen tällä sektorilla toisi selvää lisäarvoa matkustajille, jäsenmaiden saatava lisää liikkumavaraa.

38. Maailmanlaajuisten sopimusten etusija EU-lakeihin. Alankomaiden pyrkimyksenä on, että tietyt asiat käsitellään maailmanlaajuisella tasolla EU:n sijasta.

39. Telepaketti. Telepaketti asettaa valvontaviranomaisten riippumattomuuden kyseenalaiseksi, Vaikka Alankomaiden mukaan näiden viranomaisten toimintaa tulisi harmonisoida, olisi jätettävä tarpeeksi liikkumavaraa viranomaisille.

40. Laajakaistakustannusten vähentämiseen tähtäävät säädökset. Laajakaistan asentamiskustannuksia pyritään pienentämään käyttämällä olemassa olevaa infrastruktuuria, jäsenmaat tarvitsevat toteutuksessa liikkumavaraa.

41. Direktiivi koskien pääsyä julkisen sektorin verkkosivuille. Ei tarvetta sille, että EU asettaisi vaatimuksia tai standardeja julkisen sektorin verkkosivuille edistääkseen yhteismarkkinoiden toimintaa.

42. Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Eri jäsenvaltioiden olosuhteet ovat hyvin erilaiset, joten niillä tulisi olla enemmän liikkumavaraa direktiivin energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi.

43. Energiatehokkuus. Alankomaat ei kannata EU:n sanelua jäsenmaille siitä, miten energiansäästötavoitteet tulisi saavuttaa.

44. Euroopan globalisaatiorahasto. Rahasto perustettiin vuonna 2006 auttamaan työntekijöitä, jotka olivat menettäneet työnsä globalisaation seurauksena. Tämän tulisi olla ensisijaisesti kansallisten hallitusten asia.

45. Kolmansien maiden kanssa tehtävät sosiaaliturvan koordinointia koskevat sopimukset. Alankomaat ei kannata aloitetta EU:n laajuisista sosiaaliturvan koordinointia koskevista sopimuksista kolmansien maiden kanssa.

46. Sosiaaliturvajärjestelmät. Ei nykyistä suurempaa harmonisointia sosiaaliturvajärjestelmien osalta.

47. Asetus vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta. Alankomaat vastustaa ehdotusta, koska se ei ole valtioidenvälinen kysymys, vaan jäsenvaltioiden tulisi itse päättää vähävaraisia koskevasta politiikastaan.

48. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Alankomaat ei näe tarvetta EU-tason lainsäädännölle tässä asiassa. Jäsenvaltioiden tulisi voida itse päättää kuinka soveltavat sopimuksia parantaakseen sukupuolijakauman tasapainottamista.

49. Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin uudistaminen. Jäsenvaltioiden eläkejärjestelmät ovat hyvin erilaisia, tekee ehdotuksen ongelmalliseksi. Uudistetussa direktiivissä huomioitava eläkerahastojen pääomapuskurit.

50. Direktiivi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyydestä. Direktiivillä olisi suuria vaikutuksia jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin, eikä se hyödyttäisi mitenkään sisämarkkinoita, soveltuisi vain pienelle osalle jäsenvaltioista.

51. Turvallisuus, terveys ja hyvinvointilainsäädäntö. Alankomaiden näkemyksen mukaan EU-lainsäädäntö tällä alueella on hyvin yksityiskohtainen koskien keinoja, eikä niinkään tavoitteita. Tämä voi rajoittaa toteutuksen vaihtoehtojen räätälöintiä kansallisiin olosuhteisiin ja aiheuttaa suurempia toteutuskustannuksia.

52. Direktiivi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa on lukuisia epäselviä kohtia koskien sen alaa, terminologiaa sekä taloudellista ja hallinnollista taakkaa.

53. Direktiivi äitiysloman pidentämisestä. Alankomaat vastustaa hanketta mm. koska se aiheuttaa kustannuksia eikä ole osoitettu, että äitiysloman pidentäminen olisi tarpeen terveysnäkökulmasta tarkasteltuna.

54. Elinluovutusdirektiivi. Direktiiviin vuodelta 2010 sisältyy kohtia, joilla ei ole mitään tekemistä luovutettaviksi tarkoitettavien elinten laadun tai käsittelyn turvallisuuden kanssa. Alankomaat kuitenkin kannattaa direktiiviä muilta osin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuka se saakaan leipänsä maahanmuutosta?

5/7/2013

Ei ole ollenkaan ihme, että tietyt ryhmät vastustavat humanitaarisen maahantulon lakkauttamista.

He kun saavat siitä leipänsä.

Alla muutamia ammattikuntia:

Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori,Tulkkipalvelukoordinaat tori, Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava, Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri, Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava, Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, monikulttuurisuusaktivisti, Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja, Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä, Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö, Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä, Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä, Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi, Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja, Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja, Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja, Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja, Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkin, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja, Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja, Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja, Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi, Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntijan, Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö, Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektinjohtaja, Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja, Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies, Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava, Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija, Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja, Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja, Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija, Romanien päiväkeskuskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta, Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikan tutkija, Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri, Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja, Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja, Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja, Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija, Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Suomen somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja, Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja,Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija,
Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja, Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija, Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä...

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Syyskuu 2018 (97)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com