Alijäämä-Matti

21/9/2020

Politiikan syksyn tärkein tapahtuma eli budjettiriihi on takana. Hallitus ei kaatunut, kun valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), tuo antelias kapellimestari, taikoi hatustaan niin paljon velkarahaa, että sillä mennään ainakin vuosi eteenpäin koronasta huolimatta että heilahtaa.

Kaikki saivat jotakin: keskusta sai runnottua työsuhdepolkupyörille armollisen verovapauden ja vihreät palautti yöjunavuoron Kainuuseen. Vai miten päin se menikään?

Joka tapauksessa hyvään suuntaan poljetaan polkupyörärintamalla. Juha Sipilän (kesk) hallituksen liikenneministeri Anne Berner (kesk) yritti junailla sähköpolkupyörien ostajille valtionapua. Esimerkiksi joku satunnainen kirmalainen maalaismies, kuten esimerkiksi valtiotieteiden tohtori, ministeri Seppo Kääriäinen, olisi voinut Bernerin (lausutaan Perneri) elektronisella munamankelilla hakea nisujauhoja Iisalmen Osuuskaupasta, mutta valitettavasti hanke meni myttyyn.

Mutta nyt tulee verovapaus työsuhdepolkupyörille. On sekin jotain, kun hallituksen varsinaiset työllisyystavoitteet venytettiin vuosikymmenen, ei sentään vuosisadan, loppuun ja ay-ylähuoneen lordien siunattavaksi. Keskustan kenttäväkeä, joka pitää oma ministerijoukkoa hiukan viher­vasemmiston apupuolueena, sentään lohdutettiin lämmitysöljyn hinnan nostolla ja turveveron kaksinkertaistamisella. Investointeja odottava teollisuusväki ja yrittäjät kuuntelivat yt-ilmoitusten lomassa papukaijamaista säkätystä jo moneen kertaan kerrotusta sähköveron tiputtamisesta EU:n minimitasolle.

Matti Vanhasesta piti pari sanaa todeta. Ei ihme, että Sanna Marinin (sd) hallituksen naisministerit katsoivat Säätytalon on portailla anteliasta alijäämä-Mattia kuin Mars-jumalaa, kun tämä kehua retosteli tv-uutisille, että sai alijäämää vielä muutamassa viikossa nelisen miljardia lisää ja koko velkapotin 10,8 miljardiin. Olletikin, kun pohjilla on vielä tämän vuoden vajaan parikymmenen miljardin velkaläjä. Mutta kukapa mies ei heltyisi viiden naispuheenjohtajan lämpimässä ristitulessa?

Kun Vanhanen nousi kesällä Katri Kulmunin (kesk) jälkeen valtiovarainministeriksi, kepulaiset tekivät hänestä jonkin sortin politiikan ihmemies MacGyverin, joka voi purukumipakkauksen tinapaperilla panna valtiontalouden ja kuntoon. Sana ”valtiomies” mainittiin. Myös Sdp oli tyytyväinen Vanhasen valintaan, mitä ei sovi ihmetellä. Syntyi käsitys, että Matti ottaa ohjakset käsiinsä, tiukasti.

Mutta katsotaanpa. Vanhanen on kyllä kaksinkertainen pääministeri, kun hän pääsi sattumalta Anneli Jäätteenmäen (kesk) eron myötä 2003 ykköspaikalle ja harvinaisesti venyi pitämään kepun pääministeripuolueena vielä 2007 vaalien jälkeen.

Mutta siitä alkoi keskustan alamäki vaalirahakohuineen jne. Joulun alla 2009 Vanhanen ilmoitti jättävänsä jalkakipuihin vedoten hommat muille, ja Mari Kiviniemi (kesk) veti Vanhaselta perimänsä keskustan konkurssipesän puheenjohtaja-pääministerinä rökälemäiseen 16 paikan tappioon ja 15,8 prosentin kannatukseen, mistä kepun alamäen katsotaan alkaneen. Juha Sipilä (kesk) teki hetkellisen poikkeaman, minkä jälkeen luisu on jatkunut. Presidentinvaaleissa Vanhanen otti pataan 2006, ja viimeksi hän hävisi jopa Paavo Väyryselle. Viime eduskuntavaaleissa Vanhasen äänimäärä tippui edellisvaalien 11 304:stä 5 265:een.

Mitä velkaan tulee, Vanhanen ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Finanssikriisin jälkeen vuodelle 2010 Vanhasen hallitus otti valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) budjetissa peräti 13 miljardia lainaa. Katainen ja Vanhanen taitavatkin olla valtiontalouden kallein parivaljakko.

Mutta kun Matti on tehtävänsä tehnyt, Matti saa mennä? Vanhanen ei ole ehdolla seuraavissa vaaleissa. Kepulta olisi hasardipeliä antaa Vanhasen heilua puolueen tärkeimmällä ministeripaikalla, ellei tarkoitus ole sysätä hänelle läpinäkyvästi kaikki vastuu nykymenosta. Kepussa kuiskitaan, että uusi puheenjohtaja Annika Saarikko ottaakin Vanhasen paikan vuodenvaihteessa. Siihen liittyvästä ministerikierrätyksestä saadaan sitten yksi uusi sotku äimisteltäväksi.

Setä Arkadia eli Timo Haapala

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Vanhanaikaista kaikki on vain

20/9/2020

Olenko vanhanaikainen, kun pidän Suomen hallituksen hulvatonta rahanjakoa koijarimaille edesvastuuttomana?

Suomi ottaa velkarahaa paikatakseen sellaisten maiden taloutta, jossa moraali on ollut hukassa maailman sivu.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen talouskuri

20/9/2020

Koronaviruksen ensimmäisiä uhreja oli talouskuri. Suhtautuminen velkaan on muuttunut dramaattisesti yli kymmenen vuoden takaisesta finanssikriisistä, jolloin Eurooppa hoki yhteen ääneen sanaa ”austerity”. Nyt keskuspankit kiihdyttävät setelikoneitaan ja valtiot ovat avanneet kirstunsa. Aika näyttää, onko kyseessä vitsauksia täynnä oleva pandoran lipas.

Tunnelma on vaihtunut myös Suomessa. Sanna Marinin (sd) hallitus ottaa tänä ja ensi vuonna lähes 30 miljardia euroa lisävelkaa. Budjettiriihessä Säätytalon portailla viisikko kertoi sovusta hymyillen, vaikka alijäämä pahenee lähes neljä miljardia valtiovarainministeriön esityksestä. Ne harvat, joita meno ei enää hymyilytä, leimataan keskustelussa helposti vanhanaikaisiksi.

Miljardien sumentama hälläväliä-asenne voi levitä kansalaisiin ja yhä useampi hyppää velkavirran vietäväksi. Kannattaako suomalaisten olla yksin oikeassa ja elää suu säkkiä myöten, jos muu maailma ei niin tee. Moraalikato on jo kulman takana.

Lähde: Talouselämä

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Päivi Räsäsen maalittaminen

20/9/2020

Ylioppilaskirjoitukset ratkaisevat monen nuoren ihmisen suunnan.

Tänä syksynä ylioppilastutkintolautakunta katsoi hyväksi esittää uskonnon ylioppilaskokeessa kysymyksen kansanedustaja Päivi Räsäsen raamattutulkinnasta. Nuoria ihmisiä pyydettiin arvioimaan istuvan kansanedustajan sanan- ja uskonnonvapauteen liittyviä teologisia mielipiteitä homoudesta.

En ota tässä kantaa itse asian sisältöön ts. homouden teologiseen hyväksyttävyyteen mutta olen aika järkyttynyt siitä, että tämä raati käytti ylioppilaskokeita jonkinlaisena moraaliposeerauksen keinona ja indoktrinoi nuoria yhteen ideologiseen vaihtoehtoon. Kyse ei ollut siis tiedollisesta osaamisesta vaan ”oikeiden asenteiden” juurruttamisesta.

Tähän on tultu. Ylioppilaskirjoituksissa harjoitetaan tietoisesti jonkinlaista indoktrinaatiota.

On hyvin huolestuttavaa, että lautakunta on katsonut asialliseksi nostaa arvioitavaksi yhden ihmisen mielipiteet Suomessa, jossa vallitsee uskonnon ja omantunnonvapaus, ja asettanut hänen vastapoolikseen instituution, ”kirkon”.

”Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas kiinnittää huomiota Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan ja kansanedustaja Räsäsen esittämän kannan ristiriitaan ja taustoittaa tätä pohtimalla luterilaista oppia ja luterilaista etiikkaa.” Arvostelun perustana on ajatus siitä, että kansanedustaja Päivi Räsänen väärässä.  Kiitettävän vastausmallin mukaan Räsänen ei edusta luterilaista opetusta luomisesta ja että hän käyttää väärää raamatunkäännöstä vuodelta 1938.

On ensinnäkin eettisesti erittäin kyseenalaista nostaa yksi henkilö, kansanedustaja Päivi Räsänen, ylioppilaskokelaiden arvioitavaksi ja ”maalittaa” Räsänen asettamalla ”kirkko” hänen vastapoolikseen. Luterilainen kirkko Suomessa on ollut erimielisten uskontokunta, jonka muodostaa muun muassa Räsänen ja monta hänen tavallaan ajattelevaa ihmistä.  Kirkko ei ole sitä tai tätä mieltä, ei ajattele eikä tunne, se on vain laitos ja uskontokunta – se ei ole katolinen kirkko. Eri mieltä ovat oikeat, elävät ihmiset, nekin, jotka kysymyksessä on kuin naamioitu ”kirkoksi”.

Ylioppilaskokelaiden oikeusturvan kannalta tämä ajankohtaiseksi tarkoitettu, epäasiallinen kysymys ja esitetyt mallivastaukset on arvioitava uudelleen. Ylioppilaskoe ei voi olla mielipiteiden tai asenteiden esittämistä vaan sen on perustuttava tiedollisten sisältöjen ja analyysien arvosteluun.  Tehtävien tulee myös olla sellaisia, jotka kokelaat pystyvät tekemään – jokainen tolkun ihminen kun ymmärtää, että luterilaisen opin ja etiikan sijaan ”ristiriidassa” on kyse yhteiskunnallista muutoksista ja reaktioista näihin muutoksiin.

Kovin kaukana ei ole aika, jolloin uskonto oppiaineena oli uskomisen opettamista, kun sen tehtävä nykyisin, niin luulin, on opettaa tietoa kristinuskosta ja muista uskonnoista. Onko harkittava ylioppilaskokeen uskonto-osan tarpeellisuutta? Ehkä historian ylioppilaskokeen tiedolliset kysymykset uskonnosta riittävät, ja etiikan osalta filosofian ylioppilaskoe?

Arto Luukkanen

dosentti

Helsingin yliopisto

1 kommentti          Bookkaa tämä

Suomi tarvitsee turvetta

20/9/2020

Turve on Suomen ainoa tehokas kotimainen energiavara. Olemme edelleen vaarallisen paljon tuontienergian varassa. Syy, miksi pidän tärkeänä, että turve säilyy edelleen energiapalettimme pienenä mutta elintärkeänä osana, liittyy yksinkertaisesti maanpuolustukseen. Ihmettelen suuresti, ettei esimerkiksi oma puolueeni Kokoomus näytä tunnistavan, mikä uhka meille maanpuolustuksellisista näkökohdista olisi ajaa alas huoltovarmuutemme pilari alas. Mitä mieltä on intoilla hävittäjistä, jos toisaalla teemme maan energiahuollon haavoittuvaksi ja altistamme kansalaiset vaaraan?

Jos Suomea kohtaisi sotilaallinen kriisi, olisimme yhteiskuntana huomattavasti haavoittuvampia ilman omaa tehokasta energiavaraa. Turveosaamista ei ole yksinkertaisesti vastuullista ajaa kokonaan alas aikana, jolloin hybridisodankäynnistä puhuminen on kansainvälisen politiikan arkea, ja jolloin naapurimme on osittautunut selkeäksi uhkaksi naapureilleen.

Turpeen alasajon syynä pidetään turpeen kasvihuonekaasupäästöjä, jotka turpeen kohdalla ovat kivihiiltäkin korkeammat. Vain puun päästöt ylittävät nämä kaksi: jos puuta ja turvetta poltetaan rinnakkaisissa polttokattiloissa ja molempien päästöt mitataan savupiipun päästä, puun CO2-luku on 109,6 g/MJ, turpeen luku on 106 g/MJ. IPCC:n sääntöihin viitaten YK:n ilmastosopimus antaa kuitenkin anteeksi hiilidioksidipäästöt, jos ne tulevat jonkin elollisen, orgaanisen aineen polttamisesta. Oletus on, että kun aine kuitenkin joskus lahoaa, se päästää hiilidioksidia, joten on samantekevää, jos tämä tehdään polttamalla. Normaalisti puu- ja kasviaines hajoaisi hyvin hitaasti maaperään ja muuttuisi aikojen kuluessa kiinteäksi hiileksi. Oletettavaa on kuitenkin että ympäristöjärjestöt julistavat pannaan pian puuaineksen, vaikka ne vielä kymmenen vuotta sitten ajoivat sitä kiihkeästi Helsingin energiaratkaisuksi.

Eija-Riitta Korhola

Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Korhola johtaa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestö First Step Forumia ja on toiminut mm. Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksessa ja HelsinkiMission valtuuskunnassa. Hän on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen.

Koko tarina löytyy täältä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Jätetään kertomatta

18/9/2020

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ihmettelee hallituksen tapaa raportoida päätösperäisiä työllisyystoimia. Laskennassa on Kotamäen mukaan otettu huomioon vain positiiviset työllisyysvaikutukset, joka on harhaanjohtavaa. Alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan Kotamäen mukaan todellisuudessa kaukana.

– Kuvittele, että yritys tai veronmaksaja ilmoittaisi veroilmoituksessa vain itselleen suotuisia tietoja. Eihän asiat sillä tavalla mene – ja hyvästä syystä”, Kotamäki havainnollistaa.

Hallituksen mukaan budjettiriihessä sovitut päätökset lisäävät työllisyyttä 31 000–36 000 ihmisellä. Kotamäen mukaan siitä ja hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta budjettiriiheen mennessä ollaan todellisuudessa kaukana.

– Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä, Kotamäki summaa.

Kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle

Kotamäki antaa kova kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle. Hänen mukaansa Sanna Marinin (sd) hallituksen viestintä on harhaanjohtavaa.

– On käsittämätöntä, että raportoidaan vain suotuisat vaikutukset ja muut toimet lakaistaan maton alle. On positiivista, että valtiovarainministeriö julkaisi riihessä sovittujen toimenpiteiden laskelmia. Mutta tällaista luovaa kirjanpitoa hallituksen viestinnässä on vaikea ymmärtää. Vaikeita päätöksiä ei pääse pakoon sillä, että jätetään toimenpiteitä laskematta hallituksen tavoitteisiin.

Hallituksen tapa viestiä toimistaan ja työllisyystoimien laskentatapa saivat ankaraa kritiikkiä tuoreeltaan keskiviikkona ja sama meno jatkui eduskunnassa torstaina, kun oppositio arvosteli hallitusta kovin sanoin.

Lähde: Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon seudun Perussuomalaiset torilla lauantaina

18/9/2020

Salon perussuomalaiset grillaavat makkaraa 200:lle nopeimmalle ja naantalilainen kansanedustaja Vilhelm Junnila on teltalla. Naantalissa energiayhtiö Neste pudotti muutama päivä sitten uutispommin: Naantalin perinteikkään öljynjalostamon jatko on liipasimella.

Jos Naantalin jalostamo pannaan kylmäksi, jopa 470 työpaikkaa saattaa kadota. Junnilalla on paras mahdollinen tieto jalostamon tilanteesta, tervetuloa keskustelemaan.

Myös salolaisia kuntavaaliehdokkaita on torilla.

Tavataan siellä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Oppositio jätti välikysymyksen

18/9/2020

Oppositio jätti välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä. Välikysymyksessä ovat mukana kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen eduskuntaryhmät eli koko oppositio.

Oppositiopuolueiden mukaan budjettiriihi oli epäonnistuminen, hallitusohjelmalta on pudonnut pohja ja hallituksen työllisyystoimet ovat riittämättömiä.

Hallitus julkisti ensi vuoden 10,8 miljardia euroa alijäämäisen talousarvionsa keskiviikkona. Hallitus tavoittelee päätöksillä 31 000–36 000 lisätyöllistä viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus laskee mukaan jo aikaisemmin tekemänsä työllisyyttä kasvattavat toimet.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra puhui ennen kaikkea veronkevennysten puolesta.

”Hallitus ei ole suostunut lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan tai pienemmistäkään panostuksista. Hallitus käyttää koronavirusta savuverhona holtittomalle menopolitiikalle. Siihen voi olla näennäisesti varaa matalien korkojen aikana, mutta mitä tapahtuu, kun korot nousevat?”

Purran mukaan työnteosta pitää tehdä kannattavampaa.

”Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista”, hän sanoi.

Lähde: HS

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Työnteon pitää olla tuottavaa

16/9/2020

Perussuomalaiset korostavat kaikissa yhteyksissä sitä, että mikään eläkejärjestelmän, sosiaaliturvan tai työmarkkinalainsäädännön uudistus ei ratkaise julkisen talouden ongelmia. Ainoa ratkaisu on se, että yhteiskuntaan syntyy uutta TUOTTAVAA työtä. Jos yrityksillä on tilauksia ja ne menestyvät, ne palkkaavat ihmisiä töihin.

Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi julkisen sektorin työt eivät olisi tärkeitä. Ne eivät kuitenkaan rahoita itse itseään. Julkinen sektori ei ole ikiliikkuja. Siihen pitää syöttää rahaa ulkopuolelta, ja sitä saadaan verottamalla tuottavaa työtä ja yrittämistä.

Punavihreän hallituksen keskeinen vika on kaiken aikaa ollut se, että se ei kykene tekemään tai halua tehdä mitään toimenpiteitä, jotka loisivat edellytyksiä tuottavan työn syntymiselle tai edes pysymiselle Suomessa. Tätä neuvottomuutta hallitus kompensoi esittämällä aina vain hurjempia työllisyysTAVOITTEITA. Tavoite ei kuitenkaan ole teko. Tarvitaan tekoja, jotka johtavat kohti tavoitetta.

Muuta EU:ta intohimoisemmat ilmastotavoitteet, polttonesteiden veronkorotukset, turpeen ja hiilen nopeutettu alasajo ja päästökauppakompensaatioihin liittyvät päätökset heikentävät teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Punavihreät ja heidän aisaansa kannattelevat kepulaiset kertovat, että kyllä teollisuustyöpaikkojen tilalle tulee jotain uutta ja ihanaa. Hyvä, jos tulee, mutta jos hallitus viitsisi ottaa pään pois h***ristaan, se voisi havaita, että jokseenkin kaikilla aloilla porukkaa pannaan kilometritehtaalle.

Suomi on sijainniltaan ja etäisyyksiltään vaikea toimintaympäristö vientiteollisuudelle. Näitä vaikeuksia on kompensoitava niillä keinoilla, jotka ovat päättäjien käytettävissä. Punavihreä hallitus ei näin tee, ja siksi teollisuus, työpaikat ja verotulot katoavat.

Kilpailukykyä parantavia investointeja (esim. veroalennuksia, palkkojen sivukulujen leikkauksia) on mahdotonta tehdä, jos rahan kippaamista kankkulankaivoihin ei lopeteta. Tästä ei ole mitään merkkejä. Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia, ja hallitus himoaa kymmeniä tuhansia "huippuosaajia" lisää. Kehitysapumenot kasvavat. EU:n jäsenmaksut kasvavat "koronaelvytyksen" myötä.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

Facebook

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ohisalon tekemät virkanimitykset eivät ole vahinkoja

15/9/2020

Päätoimittaja Matias Turkkila (ps) kirjoittaa Maria Ohisalon (vihr) tekemistä kyseenalaisista virkanimityksistä. Päätösten taustalla on muutakin tekijöitä kuin vain halu nostaa aatesisaria korkeisiin asemiin.

Alkuvuonna sisäministeri Maria Ohisalo nimitti ministeriöönsä kansliapäällikön. Supon pomo Antti Pelttari oli kokemuksensa perusteella selvä kärkiehdokas, mutta Ohisalo nimitti puoluesisarensa Kirsi Pimiän. Nimitys näytti poikkeuksellisen härskiltä kotiinpäin vedolta, ja sitä moitittiin laajalti. Pimiällä ei ole kokemusta sisäisestä turvallisuudesta – toisin kuin Supoa kymmenisen vuotta johtaneella Pelttarilla.

Väärin valittu, siis? Miten sen nyt ottaa. Pimiällä oli meriitti, johon Pelttari ei yllä.

Kuntavaalien 2017 alla Pimiän johtama yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto oli rakentamassa Suomeen valtavaa massavalvontajärjestelmää, jolla kytättiin vaaliehdokkaita näiden tietämättä. Hyvässä uskossa Ylen vaalikoneeseen some-tilinsä merkinneet joutuivat seurantaan, ja kaikkia heidän viestejään analysoitiin. Massiivisessa kyttäyshankkeessa käytettiin vihapuhealgoritmia. Sillä seulottiin päivittäin kuntavaaliehdokkaiden Facebookissa ja Twitterissä julkaisemaa sisältöä. Vihapuheeksi luokiteltu sisältö lähetettiin yhdenvertaisuusvaltuutetulle jatkotoimia varten. Massakyttäyksen tuloksena Pimiä käynnisti muun muassa Sebastian Tynkkysen kuntavaalien yhteydessä julkaisemista some-viesteistä poliisitutkinnan.

Pimiä täsmensi Uudelle Suomelle, että kyse oli Tynkkysen kampanjasta, jossa ihmisiä pyydettiin kertomaan, miten maahanmuutto vaikutti heidän turvallisuuteensa. Tynkkynen vertasi valvontajärjestelmää Itä-Saksan salaiseen poliisiin, Stasiin.

Pysähdätään hetkeksi tähän. Mikä kuviossa on vikana?

No ensiksi, että yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii oikeusministeriön yhteydessä. Oikeusministeriö vastaa vaalien järjestämisestä. On posketonta, että vaalijärjestäjä puuttuu vaaliteemoihin.

Toiseksi Kirsi Pimiä nimitettiin juuri sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön ylimmäksi virkamieheksi. Sisäministeriön budjetti on lähes 200-kertainen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon verrattuna, ja kyky suomalaisten massavalvontaan on suunnaton.

Suhmuroinnin lopputulemana vihreä ministeri, jonka ykkösteema on vihapuhe, sai aisaparikseen massavalvojan, joka käynnistää poliisitutkintoja ihmisten kertoessa maahanmuuttoon liittyvistä ikävistä kokemuksistaan.

Kuulostaako hyvältä?

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Lokakuu 2020 (50)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com