163 000 tuli – 4 500 käy töissä

3/10/2019

Vuoden 2015 pakolaiset tilastoitu Ruotsissa: 163 000 tuli – 4 500 käy töissä

Vuoden 2015 pakolaiskriisi muutti Ruotsia pysyvästi. Tuolloin maahan saapui yhdessä hujauksessa 163 000 ihmistä, pääasiassa Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Heistä 60 501 on tähän mennessä saanut oleskeluluvan. Työnteolla elättää itsensä 4 574 henkilöä. Luvut perustuvat Ruotsin tilastokeskuksen tietoihin.

Korkean teknologian yhteiskunnan ja matalan koulutustason omaavan väestön yhteensovittaminen on vähintäänkin vaikeaa. Tarvittaisiin lisää yksinkertaisia töitä, joista ei kuitenkaan makseta palkkaa, jolla tulisi toimeen.

Aftonbladetin tekemässä selvityksessä keskityttiin niihin 60 500 ihmiseen, jotka toukokuuhun 2019 mennessä olivat saaneet pysyvän oleskeluluvan Ruotsissa. Minne loput 100 000 henkilöä ovat kadonneet, sitä tuskin tietää kukaan. Osa elää pimeästi maassa, osa lähti saman tien Suomeen tai matkasi kriisivuoden kaaoksessa takaisin keskiseen Eurooppaan. Jotkut ovat myös palanneet tai palautettu lähtömaihinsa.

Hallituksen tavoitteet karkasivat

Ruotsin hallitus on määritellyt tavoitteensa, jonka mukaan ”kestävä pakolaispolitiikka edellyttää sitä, että oleskeluluvan haluava henkilö pystyy kohtuullisessa ajassa elättämään itsensä ja sopeutumaan yhteiskuntaan”. Neljä vuotta pakolaiskriisin jälkeen maali on sangen kaukana, sillä oleskeluluvan saaneista 10 prosenttia käy ansiotyössä.

Luvut ovat veronmaksajien ja yhteiskunnan kannalta hankalia: 60 501 henkilöä on saanut pysyvän oleskeluluvan, yli 15-vuotiaita heistä on 40 019. Palkkatöissä käy 4 574 henkilöä. Sopeutumistukea saa 23 444 henkilöä. Kunnallisia sosiaaliavustuksia saa 18 405 ja koulutukseen tukea 9 970 henkilöä. Työttömyysavustusta saa 109 ja saikulla on 101 henkilöä.

Kunnat kriisissä

Maahanmuuton mahalasku näkyy erityisen selvästi kuntatasolla. Jokaisessa niistä kymmenestä kunnasta, jotka ottivat vastaan eniten pakolaisia, on sosiaalituella eläviä enemmän kuin muissa kunnissa keskimäärin. Kahdeksassa kunnassa näistä kymmenestä on myös korkeampi keskimääräinen työttömyysprosentti. Parhaiten koulutetut pakolaiset ovat muuttaneet pois, eikä paikallisella yritystoiminnalla ole juurikaan tarvetta vähän koulutusta ja kokemusta omaavalle työvoimalle.

-Vaikka meillä olisi rahat työllistämiseen, emme löydä tarvittavat edellytykset täyttäviä työntekijöitä työvoiman ulkopuolisista henkilöistä, muotoillaan asia kriisikunnassa.

– Ruotsi on eräs maailman korkeimman teknologian maista ja olemme järkeistäneet yksinkertaiset työt yksinkertaisesti olemattomiin, toteaa kansantaloustieteen professori Per Lundborg.

Ruotsi Pohjolan Amerikka

Niinpä Ruotsin työmarkkinat todennäköisesti kehittyvät kohti amerikkalaista mallia, jossa vähänkoulutetun työntekijän on elääkseen joko tehtävä useampia töitä tai saatava yksinkertaisen palkan lisäksi tukea toimentuloonsa kunnalta tai valtiolta.

– Tämä on ainoa tapa, jolla integroiminen yhteiskuntaan onnistuu, eikä suuri osa työvoimasta jää tulevaisuudessa pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, professori Lundborg arvelee.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuopion Hermannin tapahtumista

1/10/2019
01.10.2019 klo 15.57 - Itä-Suomi 

Hätäkeskus sai ilmoituksen epäillystä puukotuksesta tänään 1.10.2019 klo 12.29 Kauppakeskus Hermannissa, Leväsellä, Savon ammattiopiston tiloissa, Kuopiossa.

Poliisi sai epäillyn tekijän kiinni klo 12.37. Kiinnioton yhteydessä poliisi käytti ampuma-asetta. Epäilty loukkaantui kiinnioton yhteydessä vakavasti ja on hoidettavana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tekijää epäillään murhan yrityksestä sekä useista muista väkivaltarikoksista sekä niiden yrityksistä. Rikosnimikkeet tarkentuvat tutkinnan edetessä. Epäilty on syntyperäinen Suomen kansalainen. Epäillyllä oli hallussaan sekä terä- että ampuma-ase.

Tapahtuneen yhteydessä on menehtynyt yksi henkilö ja loukkaantunut kymmenen, joista kaksi vakavasti. Yksi loukkaantuneista on poliisi jonka vammat ovat alustavan tiedon mukaan lievät.

Poliisi eristi alueen ja evakuoi sisällä olleet henkilöt. Poliisi jatkaa edelleen tilojen tarkistamista. Tekninen tutkinta tapahtumapaikalla on aloitettu.

Poliisin ensisijaisena tiedotuskanavana toimii Itä-Suomen poliisin Twitter -tili @poliisiIS

Tiedotustilaisuus Kuopion pääpoliisiasemalla klo 17.00.

Lähde: Poliisi

* * * * *

Mies löi tyttöä miekalla kaulaan ja tökki vatsaan, silminnäkijä kertoo Keskisuomalainen-lehdelle. Silminnäkijän mukaan tekijä oli nuori mies. Savon Sanomien mukaan hyökkääjä löi miekalla myös opettajaa.

* * * * *

Kuopion epäilty koulumurhaaja on HS:n viranomaisilta saaman tiedon mukaan vuonna 1994 syntynyt Joel Otto Aukusti Marin. HS julkaisee nimen teon poikkeuksellisuuden ja asian yhteiskunnallisen merkittävyyden takia jo epäilyvaiheessa.

HS:n tietojen mukaan epäilty ja hyökkäyksessä kuollut nainen opiskelivat Savon ammattiopistossa samalla linjalla.

HS:n tietojen mukaan Marin oli muuttanut opiskelija-asuntolaan Kuopion Särkiniemeen Siilinjärveltä maaliskuussa 2015. Hän oli kirjoittanut Siilinjärven lukiosta ylioppilaaksi keväällä 2014.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ilman kehitysapua Suomen velka olisi kolmanneksen pienempi

30/9/2019

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on saanut eduskunnan tietopalvelulta laskelman, jonka mukaan Suomen valtionvelka olisi jopa kolmanneksen nykyistä pienempi, jos kehitysapua ei olisi annettu 1990-luvun alun jälkeen.

Kehitysavun nettomaksatukset vuosina 1990–2018 ovat olleet yhteensä noin 20 miljardia euroa. Jos kehitysavun antamisen sijaan nuo varat olisi sijoitettu kasvamaan korkoa korolle kahden prosentin korkokannalla, Suomella olisi nyt 25 miljardia euroa. Viiden prosentin korkotuotolla rahaa olisi peräti 35 miljardia euroa.

Valtionvelkaa jo yli 100 miljardia

Suomen valtionvelka oli elokuun lopussa noin 104,4 miljardia euroa. Mikäli kehitysapua ei olisi maksettu ollenkaan eikä näin säästettyjä rahoja olisi käytetty mihinkään muuhun kustannukseen, Suomen valtionvelka olisi nyt neljänneksen tai jopa kolmanneksen pienempi.

Valtionvelka on kasvanut yli 90 miljardia euroa vuosina 1990–2018, joten Suomi on apua antaessaan velkaantunut itse merkittävästi lisää.

Kehitysapu maksetaan velkaantumalla

Tavio korostaa, että se mihin Suomi käyttää omia rahojaan, on arvovalinta. Kun kehitysapu maksatetaan velkaantumalla, kyseessä on tulonsiirto suomalaisten tulevilta sukupolvilta muille kuin suomalaisille.

– Perussuomalainen arvovalinta on ensisijaisesti pitää oma talous kunnossa, jotta tulevien sukupolvien suomalaiset nuoret ja vanhukset saavat yhteiskunnalta tarvitsemansa avun. Rahan lahjoittaminen ulkomaille on meille tähän nähden toissijainen asia, Tavio sanoo.

Suomen Uutiset

* * * * *

Ja jos kehitysavun lisäksi olisi suljettu Suomen rajat laittomilta tulijoilta, Suomella ei olisi lainkaan velkaa.

Jotain rajaa.

 

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Matuvyöry

30/9/2019

Kansanedustaja Riikka Purra kysyy, muttei saa vastausta Maria Ohisalolta.

Tässä filmiä.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen syntyvyyden lasku

30/9/2019

Päivän uutisissa rummutetaan syntyvyyden laskua ja sitä, miten yhteiskunnan rahoituspohja romahtaa. Väestökehitys toki on vakava kysymys, ja on syytä miettiä, miksi syntyvyys on ollut vapaassa pudotuksessa viime vuosikymmenenvaihteesta alkaen. On kuitenkin hyvin läpinäkyvää, että vauvakato on nyt käytävässä keskustelussa pelkkä keppihevonen maahanmuuton lisäämiseksi.

Expressen on julkaissut viime aikoina ansiokkaita analyysejä työperäisen maahanmuuton todellisuudesta Ruotsissa. Länsinaapurin kuulumisia kannattaa seurata tarkkaan, koska elinkeinoelämä (ja sen poliittiset jatkeet) ajavat kiimaisesti Ruotsin mallin kopioimista myös Suomeen.

Ensimmäinen huomio on se, että vaikka lähes kaikki puolueet Ruotsissa ovat omaksuneet huomattavasti aiempaa tiukemman linjan, huomio keskittyy lähes yksinomaan humanitaariseen maahanmuuttoon. Työperäisen maahanmuuton ongelmat ovat kuitenkin pitkälle samanlaisia, mutta sitä ei kontrolloida juuri mitenkään.

Raja humanitaarisen ja työperäisen oleskeluluvan välillä hämärtyy. Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi hakea työperäistä oleskelulupaa. Toisaalta työperäisellä oleskeluluvalla Ruotsiin saapunut henkilö voi hakea - ja usein hakeekin - turvapaikkaa. Tällaisten henkilöiden määrä on noussut sadoilla prosenteilla muutaman viime vuoden aikana.

Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä on Ruotsissa tiukennettu, mutta työperäiset maahanmuuttajat on vapautettu toimeentuloedellytyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pizza-Mehmed voi kutsua serkkunsa Ahmedin Irakista tai Afganistanista osa-aikaiseksi työntekijäksi 1300 euron kuukausipalkalla. Tämän jälkeen Ahmed voi kutsua Ruotsiin vaimonsa ja viisi lastaan.

Mehmed voittaa, koska hän saa halvan työntekijän. Ahmed perheineen voittaa, koska he pääsevät Ruotsiin ja kiinni sosiaaliturvaan. Työntekijöitä kehitysmaista rekrytoivat välitysfirmat voittavat. Arvatkaa, kuka ei voita? Pelkästään yhden lapsen koulunkäynti maksaa vuosittain yhteiskunnalle melkein Ahmedin vuotuisen bruttopalkan verran, muista kuluista puhumattakaan.

Tämänkaltaista mallia tullaan ajamaan Suomeenkin, siitä ei ole mitään epäilystä. Perusteluna on jotain sellaista kuin: "Osaajia ei voida houkutella, elleivät he saa tuoda perheenjäseniä mukanaan."

Viime vuonna Ruotsi myönsi yli 40 tuhatta "työntekijän" oleskelulupaa. Näistä yli 40% annettiin itse asiassa perheenjäsenille perheenyhdistämisperusteella.

Yksi Expressenin mainitsema erityisilmiö ovat "henkilökohtaiset avustajat". Mainittu pizza-Mehmed tuo serkkunsa Ahmedin Ruotsiin. Ahmed tuo perheensä Ruotsiin. Jos yksi Ahmedin lapsista on vammainen, hänen vanhempansa voivat ryhtyä paikallisen Kelan rahoittamiksi henkilökohtaisiksi avustajiksi lapsilleen. Sen jälkeen pizza-Mehmed tuo uuden serkun Ruotsiin.

Ruotsissa työllisyysaste on paljon korkeampi kuin Suomessa. Halpatyövoiman maahanmuutolla kokonaistyöllisyysastetta voidaan kasvattaa hyvin tehokkaasti. Tällaiset maahanmuuttajat ovat määritelmänomaisesti lähes 100-prosenttisesti "työllisiä". Osa-aikaisina pizzanpaistajina, wolt-lähetteinä, henkilökohtaisina avustajina, hoitovapaalla, kotoutumiskoulutuksessa. Julkiselle taloudelle tällainen työllisyydennosto on tietenkin tuhoisaa.

Suomen punavihreällä hallituksella on kovat työllisyystavoitteet, ja kululisäykset on osittain sidottu työllisyystavoitteiden toteutumiseen. Koska halu kulujen lisäämiseen (ja oman äänestäjäkunnan tyytyväisenä pitämiseen) on hirmuinen, kiusaus nostaa nimellistä työllisyysastetta keinolla millä hyvänsä on myös kova.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ja ei kun yltyy - joko te olette turtuneet - mitä välii...

23/9/2019
Poliisi tutkii lapseen kohdistunutta hyväksikäytön yritystä
23.09.2019 klo 14.37 Länsi-Uusimaa

Poliisille kerrotun tiedon mukaan on maanantaina aamulla noin 8.20 aikoihin Espoossa Mankkaalla Suomea murtaen puhunut ulkomaalaistaustainen mies huudellut ja viittoillut autosta 9-vuotiasta tyttöä luokseen. Mies oli noussut punaisesta autosta ulos ja kävellyt vaappuen tyttöä kohti. Tyttö oli pelästynyt, huutanut ja lähtenyt juoksemaan kouluun, jolloin mies oli poistunut paikalta.

Tyttö oli kertonut tapahtumasta koulussa, josta ilmoitettiin asiasta poliisille.

Poliisi selvittää tapahtumaa eikä tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää. Mahdollisesti tapahtuman nähneitä pyydetään olemaan yhteydessä Länsi-Uudenmaan poliisiin osoitteeseen vihjeet.espoo@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen numeroon 0295413031

Lähde: Poliisi

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Katainen teki sen taas

22/9/2019

Kai muistatte Jyrki Kataisen, Suomen entisen pääministerin, joka luikki karkuun EU:hun kesken kauden. Katainen on kokoomuksen pahimpia niljakkeita, mutta tukijoita tällä Siilinjärven ihmelapsella tuntuu riittävän.

Jyrki Kataisen valinta Sitran uudeksi yliasiamieheksi kuohuttaa edelleen laajasti. Katainen valittiin äärimmäisen tiukassa äänestyksessä, jonka tulos oli 5–4. Neljä Sitran hallintoneuvoston kansanedustajajäsentä äänesti professori Markku Wileniusta Sitran johtoon.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen linjaa, että Sitran yliasiamieheltä tulisi vaatia tohtorin tutkintoa. Katainen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.

”Jatkossa johtajan pätevyysvaatimuksia pitää korottaa. Tohtorin tutkinto vähintään. Loppu poliittisen eliitin kavereja suosiville politiikalle”, Kekkonen kommentoi Twitterissä.

Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija, Klaipėdan yliopiston professori Kai Myrberg puolestaan sanoo Kataisen valinnan osoittavan, ettei Suomessa etene korkeimpiin tehtäviin ilman jäsenkirjaa.

”Mitä tämä kertoo nuorille, joita pitäisi motivoida opiskelemaan”, hän kysyy.

Jukka Kekkonen huomauttaa, että poliitikot ovat alentaneet pätevyysvaatimuksia usein 2010-luvulla.

”Ei osoita ainakaan koulutusmyönteisyyttä”, hän toteaa.

Uuden Suomen tietojen mukaan Sitran hallintoneuvoston jäsenistä Hanna Sarkkinen (vas), Mari Holopainen (vihr), Jani Mäkelä (ps) ja Ville Vähämäki (ps) äänestivät Kataisen vastaehdokkaansa ollutta professori Markku Wileniusta.

Kataista äänestivät Antti Lindtman (sd), Pia Viitanen(sd), Petteri Orpo (kok), Kalle Jokinen (kok) ja Markus Lohi (kesk).

Hallintoneuvosto päätti myös kohtuullistaa Sitran yliasiamiehen peruspalkkaa siten, että yliasiamies saa jatkossa vain peruspalkan eli 18 553 euroa kuussa. Yliasiamiehen tulospalkkiojärjestelmästä ja lisäeläkejärjestelystä luovutaan. Yliasiamiehelle on maksettu Sitran vuosikertomuksen mukaan viime vuonna palkkaa 271 000 euroa, mistä tulee 12 kuukaudella jaettuna 22 583 euroa kuukaudessa. Sitran hallitus oli ehdottanut palkaksi 19 000 euroa kuussa.

Lähde: Uusi Suomi

1 kommentti          Bookkaa tämä

Muuttuuko ilmasto ja mihin suuntaan?

22/9/2019

Pieni Jääkausi muistetaan suurista nälkävuosista ja kuolosta. Kurjuutta riitti.

Meidän aikaa lämpimämmät Holoseenin lämpökaudet taas ovat olleet kulttuurien kukoistuksien aikakausia.

Tuolloin jäätiköt olivat vetääntyneempiä ja jopa Grönlantiin syntyi siirtokuntia koska ravinnontuottamisen olosuhteet olivat otolliset.

Kulttuurit kukoistivat ja ravintoa riitti niin metsän eläimille kuin ihmisillekin.

Lämmin ilmasto lisäsi haihduntaa ja Välimeren lämmin kosteus toi monsuunisateet myös Saharaan.

9000-7000 vuotta sitten suomalais-ugrilaiset metsästäjä-kalastaja-keräilijä –kansat asuttivat nykyisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kattavan alueen. Noin 7000-5000 vuotta sitten, Itämeren Litorinamerivaiheessa, indoeurooppalaisia kieliä puhuneet maanviljelijäkansat levisivät pohjoiseen.

Lämmin ilmasto loi nykyistä otollisemmat olosuhteet selviytyä myös Suomessa.

Noin 4000 vuoden ajan ilmasto oli 3-4 astetta nykyistä lämpimämpää ja Pohjois-Siperiassa jopa 6 astetta lämpimämpi.

Muutos kohti pysyvästi kylmempää ilmastoa tapahtui toisen Siperian korkeapainejakson aikana 6000-5000 vuotta sitten, jolloin pasaatituulten kohtaamisvyöhyke siirtyi kohti etelää, mikä päätti holoseenin megamonsuunivaiheen.

Vastaavanlaisia noin tuhat vuotta kestäneitä Siperian korkeapainejaksoja on ollut neljä kertaa holoseenin aikana, viimeksi pikkujääkaudella. Kylmien korkeapainejaksojen syynä pidetään Auringon aktiivisuuden minimiä johon olemme laskeutumassa parhaillaan.

5000 vuotta sitten Holoseenin ilmasto/lämpö optimi oli ohi: Viileä ja kuiva ilmastosykli kiusasi maanviljelijöitä noin 2000 vuotta. Esimerkiksi Turkissa ja Lähi-idässä monet järvet kuivuivat kahdeksisadaksi vuodeksi, mikä aiheutti ensimmäisten korkeakulttuureiden sortumisen (mm. Uruk). Tirolin Alpeilla menehtynyt jäämies Ötzi hautautui etenevän jäätikön alle noin 5200 vuotta sitten. Tätä edeltäneen lämpöhuipun aikana Alpit olivat olleet lähes jäättömät.

Holoseenin pitkäaikaisen kylmenemisen taustalla on Maan kiertoradan muutokset, joihin kylmät Siperian korkeapainejaksot ja niiden liikkeelle ajamat Pohjois-Atlantin jäävuoret (ns. Bondin jääsykli) aiheuttivat notkahduksia ja joiden vaikutukset puolestaan heijastuivat tropiikkiin asti. Esiklassisen kauden Siperian korkeapainejakso päättyi noin 2700 vuotta sitten. Tätä seurasi noin 2000 vuotta kestänyt vaihtelevan suotuisa vaihe, jossa uudet kulttuurit syntyivät ja kukoistivat mm. Egyptissä, Lähi-idässä ja Euroopassa.

Roomalaisen lämpökauden aikana noin 2300-1600 vuotta sitten vallitsi pääsääntöisesti positiivinen NAO-vaihe. Jäätiköt vetäytyivät, kesät olivat lämpimiä ja talvet sopivan sateisia, jolloin Välimeren alueen maisemat muuttuivat radikaalisti maanviljelyskulttuurin leviämisen myötä.

Kahden lämpökauden – roomalaisen ja keskiajan – välissä oli kylmäkausi (pimeä keskiaika 400-900 jKr, jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina.

Noin vuonna 900 jKr. olosuhteet taas muuttuivat suotuisammiksi: jäävuorten määrä Pohjois-Atlantilla väheni, ENSO siirtyi La Niña-vaiheeseen ja NAO positiiviseen vaiheeseen. Keskiajan lämpökausi, jolloin Arktisilla alueilla oli jopa 3-4 astetta nykyistä lämpimämpää, oli koittanut.

Lämpökausi päättyi voimakkaaseen El Niño-purkaukseen noin vuonna 1260 jKr. ja jokseenkin samanaikaiseen NAO-indeksin siirtymiseen negatiiviseen tilaan (kylmä Pohjola).

Spörer-minimi 1400-1550 jKr. ja Maunder-minimi 1640-1725 jKr.) lisäsivät kurjuutta. Spörer-minimin aikana Viikingit hylkäsivät Grönlannin ja Adrianmeri jäätyi (1429).

Kylmyys jäädytti vesistöt jopa Britteinsaarilla ja Keski-Euroopassa. Nälänhädät, ruttoepidemiat ja sodat vähensivät Euroopan väestön puoleen. Jumalan vihan ja siitä johtuvan kurjuuden aiheuttajiksi epäiltyjä ihmisiä, erityisesti juutalaisia, poltettiin tuhansittain noitavainoissa.

Hannu Walter

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tulevaisuusinvestoinnit

19/9/2019

Pitkän linjan virkamiehen mukaan hallitus naamioi tavallisia budjettimenoja ”tulevaisuusinvestoinneiksi”.

Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri, ministeri Raimo Sailas kertoo pitävänsä Antti Rinteen (sd) hallituksen talouslinjaa edelleen kysymysmerkkinä.

Hän korosti Yle Radio 1:llä, että vain ensimmäisen budjettiesityksen perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Sanotaan, että linja on sekava, tai kauniimmin sanottuna omaperäinen, Raimo Sailas sanoi.

– Pikkaisen vaikuttaa olevan vallalla sellainen henki, että jokaiselle annetaan jotakin.

Monivuotinen budjettipäällikkö, kansliapäällikkö Erkki Virtanen huomautti Juha Sipilän (kesk) hallituksen aloittaneen vauhdikkaasti ensimmäisen sadan päivän aikana. Hallitus pääsi sopuun talouden tasapainottamiseen tähdänneistä menoleikkauksista ja aloitti neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.

Virtanen hämmästeli Rinteen hallituksen linjausta, jonka mukaan pysyvät menolisäykset aiotaan rahoittaa myöhemmin työllisyysasteen noustua 75 prosenttiin.

– Ja jos ei nouse, niin sitten perutaan näitä päätöksiä. Niin onhan tämä aika epäuskottava juttu joka suhteessa, Erkki Virtanen sanoi.

Hänen mukaansa ”ei ole tästä maailmasta, että päätöksiä peruttaisiin juuri vaalien alla”.

– Hallitus kertoi kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestointipaketista, joka rahoitetaan omaisuuden myynnillä. Se otsikko on myyty vähän niin kuin vitsinä. Ne ovat ihan normaaleja valtion budjettimenoja, Erkki Virtanen totesi.

– Se ajatus, että perustetaan ulkomaille tilapäisesti muutama lähetystö tai palkataan opettajia tilapäisesti, eihän se ole tietenkään totta. Sillä vain kierrettiin budjettikehys, Virtanen jatkoi.

Lähde: Verkkouutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Rinteen hallitus holvaa rahaa Afrikkaan

19/9/2019

Hallituksella näyttää olevan tarkoitus vain elää velaksi ja myydä valtion omaisuutta, ihmetteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio, kun eduskunta tiistaina keskusteli hallitusohjelmasta.

– On kestämätöntä, että hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta ja lähettää myynnistä saadut rahat Afrikkaan, Tavio arvosteli runsaan 200 miljoona euron ohjaamista myyntituloista kehitysyhteistyöhön.

Tavio kummasteli myös sitä, että hallitus käyttää "jopa kaveriensa keskuudesta" esikuntaan valitsemiinsa uusiin virkamiehiin rahaa noin 40 miljoonaa, kun valtiosihteerien ja erityisavustajien määrää tuntuvasti kasvatetaan.

"Kansa ei äänestänyt tällaista"

Tavio varoitti, että hallitus viemässä Suomea turmioon vastoin kansan tahtoa, sillä kansa ei äänestänyt tällaista hallitusta, minkä Antti Rinne (sd) muodosti.

– Jätitte toiseksi suurimman puolueen perussuomalaiset ulos, mutta myös kolmanneksi suurimman puolueen kokoomuksen. Sen sijaan hyödynsitte keskustalaisten vallanhimoa, kun vaaleissa rökäletappion kärsinyt keskusta toimii hallituksen toiseksi suurimpana puolueena.

Verotaakka kasvaa

Perussuomalaisten mukaan pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmasta puuttuvat täysin ne konkreettiset keinot, millä tavoin työllisyysaste nousee ja talous kasvaa.

Tavion mukaan erityisesti suomalaisten asumisen, autoilun ja ruuan kustannukset tulevat uuden hallituksen politiikalla nousemaan. Hän piti hallitusohjelmaan kirjattua 200 miljoonan euron tuloveron alennusta silmänkääntötemppuna, sillä todellisuudessa pieni- ja keskituloisten verotaakka kasvaa.

– Hallitus kiusaa öljylämmitteisissä taloissa asuvia. Hallitus nostaa lämmityspolttoaineiden veroja, mikä koskee myös kaukolämpöä.

–  Hallitus poistaa asuntovelan korkovähennyksen ja lisää asuntosijoittajien veroja, mikä enteilee vuokrien nousua. Hallitus uhkaa nostaa kiinteistöveroa. Hallitus aikoo leikata kotitalousvähennystä.

Tavion mukaan perussuomalaiset vastustavat jyrkästi asumisen ja autoilun verojen nostamista sekä yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä laskevia toimia.

– Suomalaisia ei tule kurittaa suuruudenhulluilla ilmastotoimilla.

Tavio arvosteli myös sitä että laittomasta "haittamaahanmuutosta" halutaan tehdä laillista.

– Laittomasti maahan tulleet saavat ilmeisesti jatkaa maassa oleskelua kuten tähänkin asti, mutta nyt hallitus yrittää lisäksi saada laittomasti maassa olevat töihin.

Tavio esittikin puheensa lopussa hallitukselle epäluottamusta.

Lähde: TS

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Marraskuu 2019 (30)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com