Onko EU:n toiminta laillista?

28/5/2020

EU on rakentamassa valtavaa tukiohjelmaa, pääosa rahasta suunnataan Italialle ja Espanjalle. Heikki Koskenkylä käy läpi tukiohjelman pääkohdat Suomen Uutisille.

Euroopan unionin komissio julkisti ehdotuksen jäsenmaiden talouksien elvyttämiseksi. Tukipaketin koko on 750 miljardia euroa, josta avustuksia on 500 miljardia ja lainoja 250 miljardia euroa. Avustuksia ei peritä takaisin saajamailta. Lainat pitää maksaa takaisin. Kuten oli odotettua, kokonaissumma on suurempi kuin Merkelin ja Macronin esittämä 500 miljardia. Komissio kutsuu elpymisrahastoa nimellä ”Next generation EU”.

Näyttää siltä, että EU:n sopimukset ovat pelkkää paperia ja ne voidaan laittaa sivuun puhtaasti poliittisilla päätöksillä.”

EU:n komissio ottaisi lainaa, jonka maturiteetti voisi olla 20-30 vuotta. Lainan vakuutena olisi EU:n budjetti vuosille 2021-2028. Se on yhteensä vähän yli 1000 miljardia. Elpymisrahasto olisi budjetin liitännäinen. Yhteensä nämä olisivat noin 1850 miljardia euroa. Jo aiemmin päätetyt tuet olivat EVM:n kautta luottoja noin 240 miljardia ja komission ”SURE”-ohjelma 100 miljardia. Tukien yhteissumma olisi peräti noin 2200 miljardia eli 2,2 biljoonaa euroa.

Kysymyksessä olisi jättimäinen tukiohjelma jäsenmaille. Kaikki jäsenmaat saisivat jotain tukea, jos haluavat niitä anoa. Pääosa tuista ja varsinkin suorista avustuksista menisi Italialle ja Espanjalle sekä mahdollisesti myös Ranskalle ja Kreikalle. On vielä avoin kysymys, mitä tukia Suomi voisi saada ja mitä Suomen kannattaisi hakea. Suomi voisi ehkä saada 2-3 miljardia lainoina ja avustuksina. Suomen kokonaisvastuut takauksina, avustuksina ja jäsenmaksuosuuden korotuksena saattavat nousta jopa 20 miljardiin euroon. Toisaalta vastuut ajoittuisivat pitkälle ajalle.

Uuden elpymisrahaston lainan 750 miljardin korot ja kuoletus maksettaisiin takaisin EU:n budjetin jäsenmaksuosuuden korotuksena ja EU:n keräämillä veroilla. Komissio on pitkään haaveillut omasta verotusoikeudesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi elvytysrahaston julkistamisen yhteydessä, että EU-tason veroja voisivat olla muovivero ja digitalouden verotus. Hän puhui myös yleensä ”vihreistä veroista”.

Euroopan poliittisen eliitin unelmana on jo 1950-luvulta lähtien ollut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen.

Tämä valtava tukiohjelma ja EU:n verotuksen aloittaminen merkitsisivät selvää askelta kohti EU-liittovaltiota. Euroopan poliittisen eliitin unelmana on jo 1950-luvulta lähtien ollut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen. Erikoista tukipaketin julkistamisessa oli, että komission puheenjohtaja ei puhunut mitään tukipaketin laillisuudesta. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita. Tämä on kuuluisa no bailout -sääntö, jonka palauttamisen uudelleen voimaan otti presidentti Sauli Niinistökin esille viime viikonlopulla. Näyttää siltä, että EU:n sopimukset ovat pelkkää paperia ja ne voidaan laittaa sivuun puhtaasti poliittisilla päätöksillä.

Komission ehdotusta aletaan nyt käsitellä jäsenmaiden parlamenteissa ja myöhemmin EU:n kokouksissa. Odotettavissa on suurta erimielisyyttä elvytysrahaston koosta ja annettavan tuen ehdoista. Italia on vastustanut kaikkea ehdollisuutta. Suomen eduskunnalla on nyt tiukka paikka. Eduskunnan on huolella selvitettävä koko tukipaketin 2,2 biljoonaa laillisuus Suomen perustuslain kannalta. Suomen yhteisvastuut ovat myös nousemassa liian suuriksi Suomen talouden ja erityisesti julkisen sektorin kantokyvyn kannalta.

Heikki Koskenkylä

valtiotieteen tohtori

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomelle mopen osa

28/5/2020

Suomella ei ole yhteisvastuumekanismeissa muuta kuin hävittävää, kommentoi puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps). Hänen mukaansa Suomen pitäisi noudattaa ainakin yhtä tiukkaa linjaa kuin muut pienet nettomaksajamaat Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat.

Halla-aho kirjoittaa:

”Ei ole mikään ihme, että lahjoitusrahaston suurimmat edunsaajat ovat Italia ja Espanja. Ranska ja Saksa päättävät, mitä EU:ssa tehdään, ja kummankin maan pankeilla on huomattavia saatavia Italiasta ja Espanjasta.

Suomella ei ole yhteisvastuumekanismeissa muuta kuin hävittävää. Siksi Suomen pitäisi noudattaa edes yhtä tiukkaa linjaa kuin Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat. Ne ovat pieninä nettomaksajina tässä tilanteessa Suomen luontainen viiteryhmä.

Komission esitys on taas yksi osoitus siitä, että laeilla ja säännöillä ei ole mitään merkitystä. Lait ovat alisteisia politiikalle. Kun jotakin halutaan tehdä, laki on se, joka venyy ja paukkuu. Tällainen toimintatapa tekee EU:sta lähinnä rikollisjärjestön ja asettaa oikeusvaltiopuheet naurettavaan valoon.

On selvää, miksi komissio haluaa jakaa Etelä-Euroopan maihin lahjarahaa ilman ehtoja. Finanssikriisin jälkeen annettiin lainaa ja vaadittiin rakenteellisia uudistuksia. Ne aiheuttivat ei-toivottuja poliittisia reaktioita kuten EU-vastaista populismia, jolta halutaan tällä kertaa välttyä.

Etelä-Euroopan maiden julkinen talous oli kuralla jo ennen koronakriisiä. Tämä johtuu mm. siitä, että niiden verotusjärjestelmä on rikki, ja toisaalta puolueet ostavat vaaleissa ääniä palveluilla ja tulonsiirroilla, joita näiden maiden tuottavuus ja kilpailukyky eivät tue. (Jälkimmäinen toki koskee Suomeakin, mutta Suomi sentään osaa himoverottaa: kokonaisveroasteemme on korkeampi kuin Kreikassa, Italiassa tai Espanjassa.)

Kun kyseiset maat saavat entistä enemmän ilmaista rahaa, ja joku muu kuittaa niiden velat, arvatkaapa, kannustaako tämä niiden päättäjiä ryhtymään välttämättömiin mutta poliittisesti epäsuosittuihin talouden rakenteiden korjauksiin, menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Suomalaisilla päättäjillä on jopa pohjoismaisessa vertailussa hyvin lapsekas ja mustavalkoinen suhtautuminen Euroopan unioniin. Koska EU edustaa kaikkea hyvää, kaikki mitä EU ehdottaa, on hyvää. Jos EU pyytää Suomea heittämään voltin, Suomi heittää voltin hyvän puolesta.”

Suomen Uutiset

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Koronapaketti saa huutia oppositiojohtajalta

27/5/2020

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo Iltalehdelle tuoreeltaan, millaisia ajatuksia EU-komission ehdotus 750 miljardin euron koronakriisin jälleenrakennuspaketista hänessä herättää.

– Tarkoituksena ilmeisesti on, että EU:n budjetista lahjoitettaisiin suurimmissa vaikeuksissa oleville maille 500 miljardia euroa. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä EU:n tuloja nostamalla jäsenmaksuja, tilittämällä suurempi osa arvonlisäveroista Euroopan unionille ja eräillä muilla keinoilla, Halla-aho arvioi.

– Tässä on tietysti monenlaisia ongelmia meidän mielestämme. Ensimmäinen niistä on juridinen: se, että EU rikkoo omia sääntöjään, mikä itsessään ei ole uutta. EU on rikkonut EVM:n puitteissa sääntöjään kohta kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa sen, että oikeusvaltio on täysin alisteinen politiikalle, Halla-aho sanoo.

Euroopan vakausmekanismilla tuettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen esimerkiksi Kreikan valtion selviytymistä julkisesta velastaan. Silloin EU-komissio ja jäsenmaat asettivat ehtoja Kreikan pelastamiselle selvitystilasta.

– Näyttäisi siltä, että mitään ehdollisuutta ei tule, toisin kuin finanssikriisin jälkeisissä tukipaketeissa. Jäsenmailta ei edellytettäisi rakenteellisia muutoksia, joiden kautta ne saisivat taloutensa parempaan kuntoon.

Halla-ahon mielestä epäsuosittuja päätöksiä pitäisi eri maissa tehdä, vaikka se karkottaisi poliitikoilta äänestäjiä.

– Holtiton taloudenpito, josta näiden maiden ongelmat alun perinkin johtuvat, ei ainakaan hidastu sillä, että ne tietävät, että jäsenmaat ja EU vastaavat yhteisvastuullisesti niiden harjoittamasta tuhlaamisesta.

Isojen maiden intressi

Halla-ahon mukaan suurinta valtaa EU:ssa käyttävillä Saksalla ja Ranskalla on omat ymmärrettävät syynsä tukea komission politiikkaa.

– Eri jäsenmaiden intressit ovat monimutkaisia. Vaikkapa Italian valtionvelasta merkittävä osa on ranskalaisissa pankeissa. Saksalla on erittäin merkittäviä saatavia Espanjasta. Saksalla ja Ranskalla on rationaalinen kansallinen intressi sosialisoida Etelä-Euroopan maiden velkoja - saada siihen mukaan muut EU:n nettomaksajat, Halla-aho sanoo.

– Pienillä nettomaksajilla, kuten Suomella, ei ole mitään rationaalista intressiä olla mukana näissä kuvioissa. Itse asiassa lähes kaikki Suomeen verrattavissa olevat pienet nettomaksajat ovat tämän kyllä ymmärtäneet ja suhtautuneet nihkeästi näihin ehdotuksiin.

Halla-aho kiteyttää viestinsä EU-politiikkaa johtavalle Suomen hallitukselle seuraavasti:

– Minua ihmetyttää varsinkin vasemmiston tasolta suhtautuminen tähän asiaan. Ymmärtäisin humanitaarisena tavoitteena, että maksetaan köyhempien maiden laskuja ja velkoja, mutta tosiasiassa vaikkapa Kreikan ja Italian julkisen talouden surkea tila johtuu pitkälti siitä, että niiden verotusjärjestelmät ovat täysin rikki. Suuret osat elinkeinoelämästä eivät maksa veroja käytännössä lainkaan tai kiertävät veroja.

Lähde: Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomalaisille ei työ kelpaa

27/5/2020

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra otti eduskunnassa tänään esille sen, miten vähän hallitus on oikeasti valmis tekemään sen eteen, että suomalaisia saataisiin kannustettua maataloustöihin. Sen sijaan maahanmuuttajien työllistämishankkeita ja kampanjoita tulee jatkuvasti.


Hallintovaliokunta hyväksyi keskiviikkona henkilöllisyydeltään vahvistamattomien turvapaikanhakijoiden ja kielteisen turvapaikka- ja maastapoistamispäätöksen saaneiden henkilöiden työllistymisen maataloustyöhön. Perussuomalaiset jätti vastalauseen, jossa esitettiin koko lakihankkeen hylkäämistä.

Myöhemmin keskiviikkona täysistunnossa käsiteltiin lakiesitystä, jolla työttömyysetuuden suojaosaa nostamalla pyritään kannustamaan suomalaisia ja maassa jo olevia työttömiä ottamaan vastaan kausityötä ja liikkumaan työn perässä.

– Esityksen takana on kannatettava ajatus, ja työttömyysturvaetuuden suojaosan nostaminen väliaikaisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on hyvä asia. Perussuomalaiset ovat esittäneet jo aiemmin, että maataloille työhön menevän lomautetun tai työttömän pitäisi saada pitää väliaikaisesti etuus palkan päällä kokonaan, Riikka Purra sanoo.

Turvapaikanhakijat etusijalla

Purran mukaan kyseinen lakimuutos ei kuitenkaan tule juuri kannustamaan työttömiä näiden töiden pariin.

– Vaikka tulosuoja nousee, asumistuki laskee. Pelkän työttömyysetuuden suojaosan nostaminen voi pudottaa asumistukea, koska työttömyysturvan brutto nousee. Tämä ongelma on ilmeisesti tiedostettu hallituksessa, mutta siitä huolimatta hallitus ei esitä, että asumistuen suojarajaa nyt samalla nostettaisiin. Jos tukien varassa eläviä ihmisiä oikeasti halutaan saada ottamaan vastaan esimerkiksi 15 tuntia töitä, täytyisi molempia suojarajoja nostaa. Esitys ei aidosti kannusta vähävaraista työtöntä ottamaan vastaan matalapalkkaista osa-aikatyötä, Purra selittää.

– En voi välttyä ihmettelemästä, miten vaikeaa tuntuu olevan suomalaisten ja maassa jo vakiintuneesti olevien ihmisten töihin kannustaminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö verrattuna siihen, mikä koskee turvapaikanhakijoita tai esimerkiksi kausityöntekijöitä. Juuri tänään valiokunnasta saatiin ulos uusin ulkomaalaislain muutos, jolla halutaan helpottaa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden työskentelyä maatiloilla. Hyöty tulee olemaan olematon, mutta tulipahan hallitukselta taas tehtyä, Purra tuhahtaa.

Suomalainen jää miinukselle

Maatiloille töihin menevät turvapaikanhakijat ja kielteisen päätöksen saaneet saavat palkan päälle ilmaisen asumisen, ilmaisen terveydenhuollon, ilmaisen ruoan ja valtavan koneiston, joka pitää kädestä ja auttaa eteenpäin.

– Suomalainen työntekijä kun ottaa matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaan, hän saattaa jäädä miinukselle.

– Yrittäkääpä joskus tarjota porkkanaa ja palveluita matalapalkka-aloille siirtyville työttömille ja työmarkkinoilta tipahtaneille suomalaisille ja ihmetelkää, kuinka se työ yhtäkkiä kelpaakin. Tehkää siitä kannustavaa. Tällaisilla esityksillä niin ei tapahdu. Nyt te vain saatte taas syyn kertoa, että katsokaa nyt, ei suomalaisille työ kelpaa, ja sitten haalia maahan lisää ulkomaalaisia, Purra sanoo.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomelle lankeaa maksajan rooli

27/5/2020

Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.

Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.

Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia

Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.

– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.

Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita

– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.

Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin

Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.

– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.

– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.

– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

EU-huijaus ja laittomuus etenee

27/5/2020

EU esittelee suunnitelman, jolla kynitään 8,5 miljardia suomalaisten rahoja. Ministeri Tytti Tuppurainen on jo etukäteen ylistänyt asiaa saamiensa ennakkotietojen perusteella. Kuulemma lahjoituksen saajien on kerrottava jotakin, mihin raha käytetään. Mitähän iloa suomalaisille siitä on, kun 8,5 miljardia meidän rahaamme lahjoitetaan? Välimeren maissa on vuosikymmenien rutiini häivyttää muualta saatujen lahjoitusten jäljet. Italiassa tässä auttaa asiantuntijaorganisaatio nimeltä Mafia.

Toistaiseksi kukaan ei ole kertonut, keneltä Suomessa tuo raha pihistetään. Summahan on valtava. Asia etenisi ilmeisesti niin, että EU ottaa budjettejaan (ja siis kuviteltuja ”verotulojaan”) vastaan lainaa, jota se jakaisi eri maille. Kun rahoja ei odoteta takaisin, syntyy EU:n budjetteihin varsin erikoinen tilanne. Sillä on valtava velka, mutta sen vastineeksi ei rahaa. Sellainen ei taida olla laillista ja siksi EU:n pitäisi kirjata vastineeksi itselleen saaminen jäsenmailta. Suomelta sillä olisi saamista tuo 8,5 miljardia, joka pitäisi kirjata myös Suomen valtion velkaan. Kun Suomi joutuu elvyttämään kriisissä olevaa talouttaan, sillä on tuo 8,5 miljardia vähemmän omiin kuluihinsa ja ”elvytykseen”.

Perinteisesti EU on jakanut rahaa lainoina. Silloin niille on asetettu ehtoja, joilla ainakin kuvitellaan korjattavan lainan saavan maan talouden. Se turvaisi teoriassa lainan takaisinmaksun. Tuolla on yritetty rakentaa oikeudellista kulissia. EU sopimukset kieltävät selkeästi erilaisen yhteisvastuun. Noita sopimuksia ja lakeja on yritetty kiertää erilaisilla epämääräisillä tulkinnoilla. Niissä tuo lainarahan ehdollisuus on ollut perustemppuja, joilla on haettu EU-tuomioistuimen hyväksyntää asioille.

Nyt ollaan hylkäämässä ajatusta lainojenkin ”ehdollisuudesta”. Viimeisimmässä virityksessä ollaan hylkäämässä laina-ajatus kokonaan ja siirrytään suoriin avustuksiin. Samalla EU on koko ajan ajautunut yhä kauemmaksi oikeudellisista perusteistaan. Epämääräisillä perussopimusten tulkinnoilla yritetään peittää oikeusvaltioperiaatteen romutuksen. Se on varsin kiusallista, kun EU on suureen ääneen julistanut oikeusvaltioperiaatteen noudattamista joidenkin jäsenmaiden suhteen.

Miksi EU ja Suomi sen mukana on noin innokkaasti lähdössä tuohon järjettömyyteen? Ainoa looginen syy on se, että tätä yritetään käyttää tekosyynä EU:n ajamiseen liittovaltioksi keinoja kaihtamatta. Poliitikot ovat tässä pelkästään juoksupoikia. Taustalla on muutaman yritysmaailman vaikuttajan halu ajaa liittovaltiota. Hinnasta välittämättä tuota ajetaan. Suomessa tappion kärsivät veronmaksajat ja yhteiskunnan tuista riippuvat ihmiset. Se ei koske tuota asiaa ajavia yritysjohtajia. Heidän yrityksissään saattaa 90% tuotannosta olla Suomen ulkopuolella.

Tämän eurooppalaisen hulluuden taustoja pohdin 3 vuotta sitten blogikirjoituksessa. Kauhistuttavaa on se, että kuluneet vuodet eivät ole kumonneet silloisia päättelyjä, pikemminkin päinvastoin. On mahdollista, että tämä suuruudenhullu seikkailu päätyy umpikujaan ja koko euron hajoamiseen, mitä on ennustanut mm. tohtori Tuomas Malinen. Siitä tulee varsin likainen episodi ja mikä tahansa on mahdollista. Suomen asioista tuo liittovaltio ei pätkääkään välitä. Nyt saatetaan elää itsenäisen Suomen tuhoutumisen tai säilymisen kannalta keskeisiä aikoja. Korona on tässä vain tekosyy.
Olli Pusa
sosiaaliturvapolitiikan dosentti
yhteiskuntatieteiden tohtori
vakuutusmatemaatikko (SHV)
eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija
0 kommenttia          Bookkaa tämä

EU:n lakeina toimii poliittinen tahto

27/5/2020

On ollut jo pitkään tiedossa, että EU-oikeus on jäsenvaltioiden kansallisen oikeuden yläpuolella. Tätä kutsutaan ensisijaisuusperiaatteeksi.

Keneltäkään ei varmaan ole jäänyt huomaamatta, että EU ei noudata omia sääntöjään. Ei edes kaikkein pyhintään, eli perussopimuksia, joiden lähin vastine Suomessa on perustuslaki.

Keskustan Antti Kurvinen kertoo EU-oikeuden tulkinnan olevan teleologista – siis päämäärähakuista.

Sama suomeksi: tarkoitus pyhittää keinot.

EU:n toiminta on kieltämättä ollut tämän periaatteen mukaista.

Esimerkki: EU:n peruskirja kieltää ehdottomasti maiden välisen yhteisvastuun. Kieltoa on rikottu pää märkänä, ja erilaisia yhteisvastuuseen perustuvia rahoitusmekanismeja on rakennettu vuosikausien ajan.

Juuri nyt odotetaan EU-komission ehdotusta, joka vie kielletyn yhteisvastuun niin sanotusti next levelille. On tarkoitus antaa suoria avustuksia. EU on jälleen luomassa uutta rahoitusvälinettä, joka ei perustu vallitsevaan lakiin, vaan on sen vastainen.

Suomen pääministeri Sanna Marin ei puutu siihen, että uusi tukimuoto rikkoo sekä EU-perussopimuksen henkeä että sen suoraa kirjainta. Hänen mukaansa Suomi kannattaa rakentavaa otetta ja yhteisymmärrystä.

Suomessa on kaksi keskeistä kansanvallan instituutiota. Toinen on pääministerin johtaja eduskunta, toinen on tasavallan presidentti. Viikonlopun kultarantakeskustelujen keskeinen anti oli näiden kahden välinen konflikti. Sauli Niinistön sanoma on verhottu diplomatian kielelle, mutta viesti on selvä: tasavallan presidentti varoittaa yhteisvastuusta. Pääministeri ei lotkauta korvaansakaan.

Kuuluisan Kantin imperatiivin mukaan jokainen yksittäinen teko tulisi aina punnita siten, että teon perusteella voitaisiin säätää yleinen moraalilaki. Esimerkiksi tikkarin varastaminen on huono ajatus, koska yksittäisen varkauden salliminen edellyttäisi ajatusta, että varastaminen on ylipäätään sallittua.

EU-oikeus ei läpäise Kantin imperatiivia. EU tarjoilee meille ajatusta, että lakien ja kaikkein keskeisimpien EU-periaatteiden rikkominen on sallittua.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että lait laaditaan eduskunnassa perusteellisen kansalaiskeskustelun ja asiantuntijakuulemisten jälkeen.

EU:ssa kaikki on toisin. Euroa ja velkaantumista koskevissa kriittisissä kysymyksissä EU:n lakeina toimii tällä hetkellä poliittinen tahto. Ei lain kirjain eikä sen henki.

Suomen lainsäädäntö on alistettu tälle tahdolle.

Lopputulos on häkellyttävä – on mahdotonta täsmällisesti sanoa, mitkä oikeudelliset periaatteet ovat Suomessa voimassa ja mitkä eivät.

On syytä muistuttaa ikivanhasta kahtiajaosta, jota kuvaavat termit rule-of-law ja rule-by-law:

Rule-of-law tarkoittaa oikeusvaltioperiaatetta. Sen peruspilareihin kuuluu periaate, jonka mukaan kukaan ei ole lain yläpuolella. Poliittisten johtajien oikeus hallita nojaa kansalaisten vapaaehtoiseen valintaan.

Rule-by-law tarkoittaa hallitsijan oikeutta vallankäyttöön lakien avulla. Maailman pimeimmissä despotioissa hallitsijat käyttävät lakeja turvatakseen oman valtansa. Laeista ei ole suojaa hallitsijoiden vaatimuksia ja mielihaluja vastaan, vaan ne päinvastoin sinetöivät hallitsijan aseman.

Euroopan unioni on ottanut askeleita jälkimmäiseen suuntaan.

Poliittinen tahto tekee mitä tahansa turvatakseen asemansa ja valtansa. Kuten EKP:n ex-pääjohtaja Mario Draghin sanoi: ”whatever it takes”.

Se poliittinen tahto, joka ei itse välitä oikeusvaltioperiaatteesta, syyttää tietenkin samasta synnistä muita. EU käy sen mahtia vastaan niskoittelevien jäsenmaiden (Puola, Unkari) kimppuun muodollisena perusteenaan oikeusvaltioperiaatteen rikkominen.

Ilmassa leijuu paradoksin katku.

Matias Turkkila

päätoimittaja

Suomen Uutiset (PS)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kaivolan päiväkoti säilyy

26/5/2020

Kaivolan päiväkotia ei lakkauteta. Salon opetuslautakunta päätti illan kokouksessa lautakunnan puheenjohtajan Sanna Lundströmin (kok) esityksestä, ettei päiväkotia lakkauteta. Äänestyksen tulos oli sama kuin aiemmin tänä vuonna eli 11-2.

Lakkauttamisen puolesta äänestivät kokoomuksen Janne Väistö ja demareiden Toni Raitanen.

Sivistyspalveluiden johtaja Pia Setälä esitti, ettei päiväkotia orjata. Yhtenä perusteena oli, että rakennus on ollut talvisin kylmä. Peruste oli pelkkä tekosyy. Jos on kylmä, voidaan kiertää patterilämpöä hieman suuremmalle. Remppaa kuitenkin tehdään eli mm. asennetaan väliovia. Toisin sanoen selkeää ja järkevää syytä ei lakkautukseen tällä hetkellä ole.

Lautakunnan perussuomalaiset jäsenet Sabina Haavisto ja Antti Olkinuora äänestivät tietysti päiväkodin säilyttämisen puolesta.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Entäpä jos?

26/5/2020

EU jaksaa riemastuttaa. Ensin piti ottaa lainaa 600 miljoonaa, sitten 800 ja nyt 1000 miljardia elvytyspakettiin. EU lainaa 1000 miljardia markkinoilta eli yksityisiltä pankeilta veronmaksajien piikkiin.

Mitä virkaa on EKP:llä?

EKP lainaa rahaa. Sen pitäisi luoda rahaa, ei lainata sitä muilta. EKP ei ole oikea keskuspankki vaan velkaannuttamiskone, joka toimii yksityisten liikepankkien tsupparina jäsenmaiden velan kasvattamiseksi.

Miksi yksityiset pankit luovat rahaa tyhjästä? Milloin näille pankeille annettiin keskuspankkien yksinoikeus laskea valuuttaa markkinoille? Tämä on koko läntisen finanssitalouden suuren huijauksen ydin: pankit luovat lisää rahaa tyhjästä.

Euro on maksanut suomalaisille konservatiivisen arvion mukaan 32 miljardia puhdasta persnettoa. Yksistään jäsenmaksuissa olemme ottaneet nettotappiota yli kuusi miljardia ja muihin EU-kustannuksiin on uponnut noin 80-90 miljardia. Olemme hävinneet absoluuttisena menetyksenä noin 120 miljardia euroa tähän projektiin.

Miten kukaan täyspäinen, aivot omistava ihminen voi sanoa, että viisimiljoonan kansan menetettyä nettona 120 miljardia 25 vuodessa me olemme hyötyneet tästä?

EU ja euro ovat syy Suomen velkaantumiseen, maahanmuuttoinvaasiota unohtamatta. Puhe kaikesta muusta on pelkkää sössötystä ja höpinää, epäolennaista hätvaletta.

Miettikää mikä olisi Suomen tilanne, jos valtio ei olisi syytänyt tyhjyyteen 120 miljardia?

Mitä jos kansantaloudessa olisi rahaa 120 miljardia?

Niinpä.

Suomella ei olisi huolen häivää.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi irti eurosta.

24/5/2020

Jos EU ja euro olisivat olleet viisas ratkaisu, myös Ruotsi, Norja ja Tanska olisivat siirtyneet euroon. Ruotsi ja Suomi ovat mamujen kanssa purjeessa, mutta tanskalaiset ja norjalaiset nauravat matkalla pankkiin.

On selvää, että järki lopulta voittaa.

Se tarkoittaa sitä, että systeemi sortuu ja Suomikin palaa takaisin markkaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2020 (12)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com