Virta Välimeren yli

7/10/2015

Ihmisvirta Välimeren yli on jatkunut vuosikymmeniä. Kun yksi reitti tukitaan, niin uusi avautuu toisaalla. Jos jokainen tulijoista palautettaisiin lähtömaihin, UNHCR:n pakolaisleireille tai turvallisesti Afrikan maihin, niin kuka enää maksaisi salakuljettajille tai ottaisi riskin hukkumisesta?

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ruotsin hallituksen kova kohtalo

7/10/2015

Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan vaihtoehtoja etenemiseen on useita.

Porvaripuolueiden puheenjohtajat kertoivat myöhään illalla hallituksen kanssa käytyjen kriisikeskustelujen jälkeen, että he eivät ole valmiita neuvottelemaan budjetistaan Löfvenin hallituksen kanssa.

- Pöydän toisella puolella ei ole ketään, joten on turhaa jatkaa neuvotteluja, Löfven sanoi tiedotustilaisuudessa keskustelujen päätyttyä.

- Teimme selväksi, että äänestämme porvariallianssin ehdotusta. Emme näe syytä muuttaa sitä. Emme aio hylätä äänestäjiämme, sanoi puolestaan Anna Kinberg Batra, porvariallianssin suurimman puolueen maltillisen kokoomuksen edustaja.

Uudet vaalit yksi vaihtoehto

Pääministeri Löfvenin mukaan budjetin palauttaminen valiokuntakäsittelyyn on yhä mahdollista.

Jos budjetti vietäisiin takaisin valiokuntakäsittelyyn, siitä ei äänestettäisi tänään, vaan vääntö sisällöstä jatkuisi. Aikaisemmin Löfven sanoi ettei aio viedä eteenpäin muita kuin hallituksen budjettiesityksiä.

Käytännössä Löfvenin hallitus voisi esimerkiksi esittää budjetin palauttamista valiokuntakäsittelyyn saadakseen lisäaikaa budjettineuvotteluihin. Vaihtoehtoja ovat myös muun muassa hallituksen eroaminen sekä uudet vaalit. Ruotsin valtiopäivät aloittaa keskustelun ensi vuoden budjetista kello 10 Suomen aikaa. Mahdollinen esitys budjetin lähettämisestä takaisin valiokuntaan on tehtävä keskustelun kuluessa.

Mahdollisen budjettiäänestyksen odotetaan ajoittuvan myöhäiseen iltapäivään. Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama vähemmistöhallitus ajautui kriisiin, kun Ruotsidemokraatit ilmoittivat äänestävänsä porvariallianssin budjettivaihtoehtoa ja siten kaatavansa hallituksen esityksen mahdollisessa äänestyksessä.

Lähde: Iltalehti, koko juttu löytyy täältä

Ruotsidemokraatit näyttävät osaavan homman.

Perussuomalaisilla on opettelemista.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

A2

7/10/2015

Minulla oli ollut tiistaina niin hyvä, iloinen ja onnellinen päivä, että luulin että se kestää pakolaisillan katsomisen. No jotain onnen murusia jäi jäljelle, mutta kyllä hyvä tuuleni katosi.

A2 yrittäjäillassa tuotiin lehmä studioon. Nyt ei sentään kamelia, mutta tuotiin puuroa. Ehkä asiaohjelmassa pitää olla huumoria.

Mutta mitäpä tuohon sanoisi. Naiset, armahtakaa minua kun sanon, ettei maahanmuuttoasiassa ohjelmassa esiintyneille naisille saisi antaa päätösvaltaa, ei ainakaan lompakkoa. Ohjelman naiset (Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta) ajattelivat lapsellisen tunneperäisesti näitä asioita. Kun laulamme olevamme suomalaisia, kaikki saavat töitä, asunnon, television, oppivat suomen kielen, kouluttautuvat parhaiksi juristeiksi. Heidän Suomeen tuotavat perheenjäsenensäkin tuovat kultaa ja mirhamia kaikille, kunhan vaan saisimme vihapuheen ja rasismin loppumaan.

Suurin osa ohjelman miehistäkin oli kukkahattuhameväkeä. Juho Eerola oli porukan ainoa mies, jolla talonpoikaisjärki on kaiken koohotuksen jälkeen vielä tallella.

Miksi maahanmuuttoa tutkivat naiset ovat enemmänkin valehtelijoita kuin tutkijoita. Siis jos tutkijan tehtävänä on löytää totuus asiassa. Se verorahoista elävä tutkijanainen oli koko illan eniten pihalla. Hänelle maahanmuutto on uskonto, ei mitään muuta. Yksityissektorilla tuollaisesta tutkijan työstä olisi saanut aikaa sitten potkut.

Koko ohjelma oli turhanpäiväistä hälinää. Maailma voisi olla ihana, jos kaikki osaisivat sanoa suomeksi päivää. Mutta kannattaako siihen uhrata miljardeja euroja rahaa ja vuosia resursseja.

Sen sijaan, että ohjelman suomalainen juontaja on käynyt leikkitarhassa puuhastelemassa, hänen olisi kannattanut perehtyä realismiin. Jos työpaikkoja ei ole, mistä ihmeestä niitä saataisiin kaikille maahanmuuttajille. Jos rahaa ei ole ollut vuosikymmeniin, mistä sitä nyt tulisi (Suomi on elänyt velaksi vuodesta 1990). Vaikka rahaa on lisätty kotouttamiseen vuosi vuodelta ja tulokset ovat mitä ovat, niin luullaanko todella että lisää rahaa laittamalla saataisiin parempi tulos. Kun mitään kattoa ei ole, aina voidaan syyttää kotouttamisen surkeudesta rahan riittämättömyyttä ja sitä voidaan lisätä ja lisätä. Ja aina syyttää, ettei vieläkään ole rahaa tarpeeksi.

Pitäisi tunnustaa, ettei Neuvostoliiton parhaat tutkijat löytäneet keinoa kasvattaa vehnää Siperian lumessa ja jäässä. Eikä koskaan pystytty kasvattamaan homo sovieticusta. Kotouttajat Suomessa ovat yhtä mahdottoman tehtävän edessä.

Ja lopuksi. Meille sanotaan aina, että suomalaiset ja maahanmuuttajat saavat yhtä paljon. Ei ainakaan yhtä nopeasti. Mistä se televisio tuli muutamassa päivässä? Kaupasta toki, mutta millä rahalla. Kaupasta ostettiin lihaa heti ensimmäisenä päivänä. Konkurssin tehnyt asiakkaani osti jouluksi riisipaketin ja siinä oli kaikki.

Pauli Vahtera

PS. Minä en enää pysty katsomaan Ylen "asiaohjelmia" lainkaan. Se on paitsi turhaa, koska kaikki on jo sataan kertaan kuultu ja nähty, myös turhauttavaa, koska lähes kaikkien ajatusmaailma perustuu tunteeseen ja johonkin kummalliseen "onhan meillä varaa" -ajatteluun.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Sininen Risti

6/10/2015

Suomeen on perustettu uusi Sininen risti ry -niminen hyväntekeväisyysyhdistys. Se on ilmoituksensa mukaan voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen avustusjärjestö.
Sinisen ristin toimintaperiaate on avustaa vähävaraisia Suomen kansalaisia.

– Yhdistystä tarvitaan, koska harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista, yhdistyksen puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka sanoo.

Mäntyharjulainen Hartonen-Pulkka korostaa, että Sininen risti on sitoutumaton poliittisesti ja uskonnollisesti. Hartonen-Pulkka edustaa perussuomalaisia Mäntyharjun valtuustossa. Myös muilta hallituksen jäseniltä löytyy perussuomalaista taustaa.

Sillä, että yhdistys aloittaa toimintansa nyt, kun Suomeen on alkanut virrata turvapaikanhakijoita, ei ole puheenjohtajan mukaan mitään tekemistä perustamisen kanssa.

– Emme ota kantaa turvapaikanhakijoihin, Hartonen-Pulkka korostaa.

Sen sijaan hallituksen politiikalla on hänen mukaansa voinut olla vaikutusta.

- Ihmiset ovat huolestuneet, että miten rahat riittävät leikkausten jälkeen.

Perustajajäseniä on kymmenen eri puolilta Suomea. Hartonen-Pulkan mukaan heitä yhdistää yhteinen huoli omista kansalaisista. Hän sanoo, että huoli on vilpitön, mutta mitään vastakkainasettelua ei haluta herättää.

– Sininen risti toimii kotimaan rajojen sisäpuolella. Pohdimme pitkään nimeä, joka korostaa Suomea lippua ja kansaa.

Hartonen-Pulkan mukaan Sininen risti voi mahdollisuuksiensa mukaan avustaa esimerkiksi, jos ison ja vähävaraisen perheen nuori muuttaa ensiasuntoon. Kalustehankintoihin voi saada sosiaalitoimelta harkinnanvaraista avustusta, mutta summa ei välttämättä ole kovin suuri.

– Voisimme auttaa, jos joku tarvitsee vaikka yksittäisen mikroaaltouunin, Hartonen-Pulkka kaavailee.

Yhdistykselle avataan avustustili ja se alkaa ottaa vastaan vaate- ja lelulahjoituksia, kun logistiset seikat on ratkaistu. Vielä ei lahjoituksia oteta vastaan.

Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Harri Ahonen Ruokolahdelta ja taloudenhoitajaksi Anssi Tähtinen Kouvolasta. Hallitukseen kuuluvat ensimmäinen varapuheenjohtaja Markus Jukarainen Kuopiosta, toinen varapuheenjohtaja Kimmo Toroska Luvialta, Sari Toroska Luvialta, Vesa Levonen Kotkasta ja Martti Eskola Siikajoelta.

Lähde: Länsi-Savo

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Turvapaikkamenoihin ensi vuodelle kaavaillut 118 miljoonaa eivät riitä mihinkään

6/10/2015

Sisäministeriö ehdotti turvapaikkamenoihin 60 miljoonan euron lisärahaa täksi vuodeksi, mutta summa ei ole vielä lukkoon lyöty. Tarve voi olla suurempi. Ensi vuodelle sisäministeriö esittää huomattavasti entistä enemmän lisärahaa.

Sisäministeriö varaa lisää rahaa myös poliisien lisäpalkkaukseen. Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston päällikkö Jukka Aallon mukaan sisäministeriö ei kuitenkaan aio lisätä Rajavartiolaitoksen resusseja.

Aalto paljastaa, että sisäministeriö on esittänyt tämän vuoden neljänteen lisäbudjettiin 60 miljoonan euron lisärahaa. Näin turvapaikkamenot kaksinkertaistuvat, ja kokonaissumma tälle vuodelle olisi 114 miljoonaa. Tällä hetkellä vastaanottoon on budjetoitu 54 miljoonaa.

- En laittaisi päätäni pantiksi, onko 60 miljoonan lisäraha tarpeeksi. Tilanteen ja määrien arvioiminen on äärimmäisen hankalaa. Tämän vuoden rahatarvetta joudutaan vielä arvioimaan tämän vuoden loppuun asti, Aalto selvittää.

Sisäministeriön lisärahantarvetta käsitellään virallisesti torstaina, kun valtiovarainministeriö antaa vastaehdotuksensa. Aallon mukaan sisäministeriö arvioi vielä ensi viikon aikana, pitääkö arviota muuttaa.

- Kun nyt näin valtavia määriä ihmisiä tulee, kaikki vanhat arviomme, laskentamallimme ja ennusteemme voi heittää roskakoriin. On hirveän vaikea arvioida sitä, mitkä menot realisoituvat tänä vuonna ja mitkä siirtyvät mahdollisesti ensi vuodelle.

- 118 miljoonaa oli mitoitettu 15 000 turvapaikanhakijalle, mutta nyt puhutaan aivan eri määristä. Tämän vuoden arvio on tällä hetkellä 50 000 turvapaikanhakijaa, Aalto perustelee. Sisäministeriö arvioi lisäbudjettiesityksessään, kuinka suuri osa tämän vuoden turvapaikanhakijoista joutuu odottamaan ensi vuoteen päätöksentekokäsittelyä.

- Suurin osa siirtyy ensi vuodelle. Vaikka Maahanmuuttovirasto rekrytoi koko ajan lisää käsittelijöitä, se ei ehdi käsittelemään tämän vuoden kasvavaa tulijamäärää kunnolla ollenkaan. Ensi vuonna tulee taas ihmisiä lisää.

Aalto toteaa sisäministeriön tavoittelevan tilannetta, jossa Maahanmuuttovirasto pystyisi tekemään päätöksiä nopeammin kuin uusia turvapaikkahakemuksia tulee.

Lähde: Iltalehti, koko juttu löytyy täältä

1 kommentti          Bookkaa tämä

Luona takoo rahaa

6/10/2015

Turvapaikanhakijoille avattiin pikavauhtia jo toinen vastaanottokeskus Helsingin Pitäjänmäelle. Keskuksen avasi sama Luona-yhtiö, jolla on jo ennestään vastaanottokeskus uuden läheisyydessä.

Tarpeesta kertoo paljon se, että uusi vastaanottokeskus avattiin maanantain ja tiistain välisenä yönä. Keskukseen tuli saman tien yöllä Torniosta 150 turvapaikanhakijaa.

- Keskukseen tulee todennäköisesti vielä lisää väkeä tämän päivän kuluessa", arvioi Luonan hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen tiistaina aamupäivällä julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa.

Voutilaisen mukaan viime yönä Helsinkiin saapuneet turvapaikanhakijat ovat pääosin miehiä, mutta joukossa on myös lapsiperheitä.

Kutomotiellä sijaitsevan uuden vastaanottokeskuksen rakennuksessa sijaitsi aiemmin Sibelius-Akatemian opetustiloja.

Juuri avattu keskus on seitsemäs Luonan perustama vastaanottokeskus. Yrityksellä on Vantaalla kolme keskusta, Espoossa kaksi ja Helsingissä nyt niin ikään kaksi keskusta. Pitäjänmäen uuden keskuksen myötä keskusten kokonaiskapasiteetti nousee 2 000 henkeen.

Voutilainen kertoo Luonan tiedottavan keskusten toiminnasta naapurustolle ja lähialueille tarkemmin lähiaikoina.

Lähde: HS, koko juttu löytyy täältä

Kannattaa muistaa, että Luonan hallituksessa istuvat muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sdp) puoliso sekä kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok).

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Kaksi ja puoli vuotta linnaa raiskauksesta

6/10/2015

Mies kävi 16-vuotiaan tytön kimppuun helsinkiläisessä julkisen liikenteen bussissa 16. tammikuuta vuonna 2012.

Miehen tuominneen Helsingin hovioikeuden mukaan hän väkivaltaa hyväksikäyttäen raiskasi tytön, joka oli tuolloin kykenemätön puolustamaan itseään tai edes ilmaisemaan tahtoaan. Oikeuden mukaan teko oli tehty erittäin nöyryyttävällä tavalla ja sillä oli aiheutettu erityisen tuntuvaa kärsimystä.

Abdikadir Nure Elmil tuomittiin törkeästä raiskauksesta kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen Helsingin käräjäoikeudessa. Hän haki tuomioonsa muutosta, mutta Helsingin hovioikeus piti tänään antamassaan päätöksessä tuomion ennallaan. Vankeusrangaistuksen lisäksi mies tuomittiin maksamaan korvauksia uhrilleen.

Lähde: Iltalehti, lue koko juttu täältä

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Ensimmäiset turvapaikanhakijat Märyyn

5/10/2015

Ensimmäiset turvapaikanhakijat ovat muuttaneet Halikon vastaanottokeskukseen. Maanantai-iltapäivään mennessä keskukseen oli saapunut Turun hätämajoituksesta useita lapsiperheitä.

Perheissä toivottiin, että lapset pääsisivät aloittamaan koulunkäynnin mahdollisimman pian. Myös yksikön vetäjä Marita Nikander toivoo, että koulunkäyntiin valmistava opetus ja aikuisten suomen kielen opinnot alkaisivat lähiaikoina.

Märynummelle on tulossa lisää turvapaikanhakijoita tiistaina. Määristä ei ollut maanantaina tarkkaa tietoa.

Lähde: SSS, koko juttu löytyy täältä.

 

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Maailmankirjat ovat sekaisin - Lieksa ei halua lisää turvapaikanhakijoita

5/10/2015

Lieksan kaupunki ei halua enempää turvapaikanhakijoita, koska pelkää kotouttamisesta syntyviä kuluja. Kunnissa toivotaan, että valtio maksaisi kotouttamisrahaa pidempään kuin kolme vuotta.

(Tästä kotouttamisrahasta on nyt erilaisia tulkintoja. Minun ymmärrykseni mukaan, joka perustuu Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkilan artikkeliin, kotouttamisrahaa tulee valtiolta neljä vuotta. Joka tapauksessa "salaiset" ennakkotiedot kertovat, että valtio on supistamassa maksuaikaa ilmeisesti kahteen vuoteen. Saatan olla maksuajassa väärässä, joten ampukaa pianisti).

Lieksan Kristillinen Opisto on vuokrannut Märäjälahdesta vanhan ammattiopiston tilat. Niihin perustetussa vastaanottokeskuksessa on nyt 150 turvapaikanhakijaa ja viitisenkymmentä lisää on pian tulossa.

Lisäksi 40 alaikäistä, ilman vanhempiaan tullutta turvapaikanhakijaa, on sijoitettu Lieksan Kristilliseen Opistoon ja muihin tiloihin.

– Vastaanottokeskuksessa olevat ovat pääosin Irakista ja Afganistanista, muutama on myös Somaliasta. Oikein rauhallisesti ja hyvin ovat menneet nämä päivät. Täällä on käynyt ihmisiä vierailulla ja he ovat lahjoittaneet lapsille vaatteita ja leluja, myös aikuisillekin on lahjoituksia tullut, kertoo rehtori Petri Pehkonen.

Tukiajan haluttaisiin olevan pidempi

Turvapaikanhakijoita ja oleskeluluvan jo saaneita on Lieksassa nyt yhteensä noin 550. Se on liki viisi prosenttia kaupungin väkiluvusta.

Kaupunki on nyt ottanut kannan, että Lieksaan ei haluta lisää turvapaikanhakijoita. Vaikka nyt lähes kaikki tulijoiden kulut maksaa maahanmuuttovirasto, huoli on siitä hetkestä, kun heistä tulee rivilieksalaisia.

– Meidän tulee järjestää heille riittävät sivistyspalveluiden, erityisesti päivähoidon ja perusopetuksen palvelut. Sen lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalvelut, joita he kuntalaisina tarvitsevat, kertoo kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Valtio maksaa tukea kotouttamiseen, mutta kaupunginjohtajan mielestä liian vähän aikaa.

– Se kolmen vuoden korvaus on liian lyhyt tähän kotouttamisen toteuttamiseen. Olisi tarkoituksenmukaista pidentää sitä aikaa siten, että nämä valmiudet kotoutumiseen ja ennen kaikkea kielitaso oli sellainen, että jatkokoulutus ja työelämään pääseminen on helpompaa, Määttänen toivoo.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on myös ilmaissut huolensa, että budjettiesitykseen kotouttamiseen varatut rahat eivät riitä alkuunkaan.

Lieksa on saavuttanut saturaatiopisteen, joten on enemmän kuin ilmeistä, että Lieksan sitkeä työvoimapula on kääntynyt laskuun.

"Jotkin tahot", kuten esimerkiksi vihreät kertovat meille edelleen sitkeästi, miten kätevää olisi, kun saadaan ulkomailta valmiiksi osaavaa ja dynaamista työvoimaa, joihin ei tarvita sellaista alkuinvestointia kuin suomalaisiin lapsiin.

Valitettavasti olen sitä mieltä, että jollei ihminen opi edes uuden kielen alkeita parissakymmenessä vuodessa, niin ei hän opi sitä koskaan. Vai oletteko kuulleet koskaan yhdenkään somalin puhuvan suomea sillä tavalla, että siitä jotain ymmärtäisi?

Lähde: Yle, koko juttu löytyy täältä

1 kommentti          Bookkaa tämä

Firmat kiinnostuivat isosta bisneksestä

5/10/2015

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluyritykset harkitsevat vastaanottokeskusten avaamista. Vastaanottokeskuksia on jo perustanut joukko muita suomalaisia yrityksiä.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna kertoi tänään sopineensa Maahanmuuttoviraston kanssa kolmen vastaanottokeskuksen perustamisesta. Vastaanottokeskukset voivat ottaa vastaan alkuvaiheessa vähintään 350 turvapaikanhakijaa.

Terveyspalveluyritys Diacorin omistaja Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on jo avannut kaksi vastaanottokeskusta alaikäisille turvapaikanhakijoille. Espoon Lakiston ja Helsingin Alppikadun tukiasumisyksiköihin majoitetaan ilman vanhempia maahan saapuneita alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön johtajan Olli Holmströmin mukaan on mahdollista, että vastaanottotoimintaa laajennetaan. Uusia päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty.

– Olemme selkeästi kohdentaneet tähän mennessä alaikäisiin. Neuvottelemme ministeriön kanssa eri vaihtoehdoista, hän muotoilee.

– Meidän intressimme ei ole tuottaa pelkästään majoitustoimintaa, vaan pitkäkestoisempaa palvelujatkumoa, jonka tarkoituksena olisi johtaa hyvään kotoutumiseen tai muihin turvapaikanhakijoiden kannalta ihmisarvoisempiin ratkaisuihin.

Myös Mehiläinen neuvottelee vastaanottokeskustoiminnan aloittamisesta Maahanmuuttoviraston kanssa.

– Voimme perustaa vastaanottokeskuksia nopealla aikataululla. Meillä on useita toimintaan soveltuvia kohteita eri puolilla Suomea sekä uusia kohteita selvityksessä, kertoo Mehiläisen terveydenhuollon kuntapalveluluiden johtaja Markku Näreneva.

Sen sijaan Attendo vielä pohtii asiaa. Yhtiön viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja sanoo, että vastaanottokeskustoiminta ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Merkittäviä synergiahyötyjä

Vastaanottokeskukset Kokemäelle, Hämeenlinnaan ja Kihniöön avaava sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna korostaa toiminnan yhteiskuntavastuullista merkitystä. Vastaanottotoiminta tuo yhtiölle myös synergiahyötyjä.

Pihlajalinnan mukaan liiketoiminnan laajentumisella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaan on merkittäviä synergiahyötyjä yhtiön nykyisen sosiaalipalvelutuotannon kanssa niillä paikkakunnilla, joilla yhtiöllä on jo toimintaa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén kertoo, että kahteen tällä viikolla avattavaan vastaanottokeskukseen yhtiöllä on jo olemassa tilat, jotka ovat tällä hetkellä tyhjillään.

Lähde: Talouselämä, jonka juttu löytyy täältä

Kun valtio kaataa rahaa, fiksu yrittäjä pistää ämpärin alle.

1 kommentti          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Marraskuu 2018 (51)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (136)
Heinäkuu 2018 (129)
Kesäkuu 2018 (81)
Toukokuu 2018 (85)
Huhtikuu 2018 (49)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (53)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (47)
Marraskuu 2017 (45)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com