Minulta on kysytty, miksi Paavo Lipponen sai murskaluvuin turpaansa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Vastaus on yksinkertainen.

Lipponen hävisi, koska on Lipponen.

Menneen maailman mies, joka tikahtuu suvaitsevaisuuteensa ja ruotsalaisten mielistelyynsä.

Hämmästyttävää on, että puoluesihteeri Mikael Jungner, jota pahantahtoiset ihmiset kutsuvat Pelle Hermanniksi, eroaa, koska Lipponen hävisi.

Kukaan ei odottanut, pyytänyt eikä vaatinut Jungnerin eroa SEN VUOKSI, että Lipponen hävisi vaalit.

Muuten kyllä.

Luulenpa, että Jungner toimii kuin rotta.

Jättää hukkuvan laivan.

Lipposen huono menestys ei ole kenenkään syy.

Demareilla ei yksinkertaisesti ollut ketään muutakaan ehdokasta. Muut olisivat menestyneet vielä huonommin kuin Lipponen.

Sanokaa minun sanoneen, Jungner ei istu tätä vaalikautta loppuun demarien eduskuntaryhmässä.

Niinistö ei ole sellainen riistoporvari kuin Kokoomuksen pahimmat öykkärit.

Hannu Visti blogissaan

Otetaanpa uusiksi päivitettynä:

Demarien kellokkaat siirtyvät sankoin joukoin Pekka Haaviston taakse, kun Paavo Lipposta ei voi enää äänestää.

Poikkeuksen tekee salolainen kansanedustaja Katja Taimela, jota joku nimittää "huippupoliitikoksi", joka ei aio äänestää ollenkaan.

Melkoinen kannanotto, joka viestittää kansalle juuri sen, mitä pitääkin.

Taimela valittiin eilen Salon valtuuston puheenjohtajaksi.

Kansa kiittää.

Jukka Roos sentään siirtyi Haaviston taakse jo ennen vaaleja.

Kohta alkaa Jutta Urpilaisen lähtölaskenta. Jälleen hävityt vaalit hänen johdossaan.

Taitavat demarien rivit olla pahasti sekaisin.

Lisäys 25.1.2012:

SSS:n kommenttiosastossa salolaiset pillastuivat Taimelan ilmoituksesta jättää äänestämättä.

Myös Taimela kommentoi ja teki toisen vakavan vihreen eikun virheen. Hän vain pahensi myrskyä vesilasissa selittelyllään.

Demarit ovat todella tuuliajolla.

Totisesti.

Tässä kohdassa kannattaa muistaa, että kun SDP:n kannatus eduskuntavaaleissa oli 19,1 prosenttia, niin Lipposen äänisaalis oli vain 6,7 prosenttia.

Vaalien ylivoimaisesti suurin häviäjä oli siis SDP, vaikka ehdokkaana oli puolueen ainoa valtiomies Paavo Lipponen. Lipposen äänisaalis jäi peräti 12,4 prosenttiyksikköä huonommaksi kuin puolueen eduskuntavaalitulos olisi antanut olettaa.

Tulos oli huonoin demareilla koskaan.

Sain heti aamusta tällaista vihapostia.

Yritetäänkx tällä niinqu vaikuttaa mun äänestyskäyttäytymiseen?

Kansa elää jonkinlaista pitkitettyä huumaa, kun sitä nuoleskelee vielä kaksi presidenttiehdokasta.

Mediakin on vaiennut suomalaisten syyllistämisestä, pottunokkailusta ja rasistiksi leimaamisesta.

Uskokaa pois.

Kaikki tämä hauska loppuu 5.2.2012 klo 20.

Mitäpä on vastassa presidentinvaalishown jälkeen?

Kuten tunnettua, edelliset hallitukset, ja tarkoitan nyt Kataisen, Kiviniemen ja Vanhasen hallituksia, ovat kuin yhtä ja samaa suunnitelmaa noudattaen tuhonneet Suomen rakenteita.

Vai ettekö usko?

Miettikää holtitonta rahanjakamista Euroopan roistovaltioille, järjettömiä kehitysapuun- ja kamelin ajajien maahanmuuttoon hassattuja euroja, paskalakia, energian hinnan tolkuttomia korotuksia ja niin edelleen ja niin edelleen.

Suomen velkataakka kasvaa edelleen kahdeksan miljardin euron vuosivauhtia. Suomi on menestynyt satojen vuosien ajan kaupankäynnissään ulkomaille.

Nyt kaikki tämä on kuudessa vuodessa onnistuttu tuhoamaan.

Vuoden 2012 jankutuksen kohteena tulevat olemaan kuntauudistus, joka ei tuota mitään hyvää, mutta heikentää maaseudulla asuvien ihmisten palveluja ja maksaa mielettömästi.Toinen asia, jota edelleen ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, on työurien pidentäminen, lipevä sana, joka tarkoittaa suomeksi käännettynä eläkkeiden leikkaamista.

Nämä ovat ne kaksi pääteemaa, joita on tarkoitus viedä eteenpäin tänä vuonna.

Kaupanpäälle saadaan Guggenheim-museota, Kreikkaa ja Euroopan takausrahastoa niin, että heikompaa ottaa sydämestä.

Suomi on parhaillaan julma maa asustella.

Miten ihmeessä muutama hullu on saanut tämän kaiken aikaiseksi Suomen kansalaisten silmien alla kuudessa vuodessa?

Onko Suomen kansakin tullut hulluksi, kun ei älyä tämmöistä toheluutta vastustaa?

Demarien kellokkaat siirtyvät sankoin joukoin Pekka Haaviston taakse, kun Paavo Lipposta ei voi enää äänestää.

Poikkeuksen tekee salolainen kansanedustaja Katja Taimela, jota joku nimittää "huippupoliitikoksi", joka ei aio äänestää ollenkaan.

Melkoinen kannanotto, joka viestittää kansalle juuri sen, mitä pitääkin.

Taimela valittiin eilen Salon valtuuston puheenjohtajaksi.

Kansa kiittää.

Jukka Roos sentään siirtyi Haaviston taakse jo ennen vaaleja.

Kohta alkaa Jutta Urpilaisen lähtölaskenta. Jälleen hävityt vaalit hänen johdossaan.

Taitavat demarien rivit olla pahasti sekaisin.

Vaaleissa ehdottomasti kauneinta oli Mooseksen Pyhä Vitutus.

Yrjö Perskeles Tapio Tuurin blogissa

On se vaan niinqu hyvä, et Suomes on ranskalaisii, japanilaisii ja amerikkalaisii ihmisii: ilman heijän läsnäoloaan Suomessa mulla ei olis Citroen-autoa, Toshiba-televisiota tai jääkaapissa usalaista hampurilaiskastiketta.

Ohan se selvä, että meijän raha ei kelpaa vaix Kiinaan, jos meillä ei asu yhtään kiinalaist.

Nikki Eino P. Keravalta Homma-forumilla

No niin, tässäpä vuoden 2012 presidentinvaalin tulokset Oikeusministeriön mukaan:

Äänioikeutettuja oli 4 402 622, joista ulkomailla asui 230 422. Äänestysaktiivisuus kotimaassa oli 72,7 prosenttia. Mitätöityjä ääniä oli 9 987, joka oli 0,3 prosenttia annetuista äänistä.

Ääniä saivat:

Sauli Niinistö Kansallinen Kokoomus 1 131 127 36,97 %
Pekka Haavisto Vihreä liitto 573 872 18,75 %
Paavo Väyrynen Suomen Keskusta 536 731 17,54 %
Timo Soini Perussuomalaiset 287 405 9,39 %
Paavo Lipponen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 205 020 6,70 %
Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitto 167 359 5,47 %
Eva Biaudet Suomen ruotsalainen kansanpuolue 82 581 2,70 %
Sari Essayah Suomen Kristillisdemokraatit 75 755 2,48 %

Yhteensä 3 059 850 100,0 %

Media käyttää näistä vaaleista mielellään nimeä vastajytky, joka viittaa tietysti viime kevään eduskuntavaaleihin, joissa perussuomalaiset saivat valtavan vaalivoiton.

Vastajytkystä ei ole kysymys, sen voi jokainen nähdä, kun katselee Paavo Lipposen, Eva Biaudetin ja Paavo Arhinmäen tuloksia. He kun vastustivat niitä asioita, joita perussuomalaiset kannattivat. Äärioikeistolaista seniiliä, Paavo Lipposta, ei halunnut kukaan enää äänestää, ja se selittää osaltaan, miksi Pekka Haavisto nousi vasemmiston ykkösehdokkaaki.

Toisella kierroksella Haaviston mahdollisuudet menestyä ovat olemattomat, koska hänen pitäisi tavoittaa Väyrysen ja Soinin kannattajat. Haaviston ainoa mahdollisuus on se, että Niinistö sortuu jonkinlaiseen ylimielisyyteen. Tähän ansaan hän tuskin lankeaa, sen verran kokenut poliitikko Niinistö on. Eduksi asialle on, jos kokoomus saa kätkettyä Jyrki Kataisen hikiset kasvot ja sameat silmät julkisuudelta toisen kierroksen ajaksi. Jos Niinistö on tarpeeksi fiksu, hän ojentaa käpälää sekä Väyrysen että Soinin suuntaan ja voittaa.

Paavo Väyrysen menestys oli yllätys kaikille muille kuin Väyryselle itselleen. Keskusta etsi presidenttiehdokasta kissojen ja koirien kanssa. Kaikki kieltäytyivät, kunnes Paavo Väyrynen tarjoutui sekä perussuomalaisten että keskustan ehdokkaaksi. Keskustan entinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, joka putosi eduskunnasta kevään vaaleissa, kirjjoitti blogissaan 20.8.2011, että "minua hävettää erityisesti perussuomalaisten ja Paavo Väyrysen tässä viljelemä jälkiviisaus ja populismi.

Väyrysen ongelma on sama kuin puolueensa ongelma. Maakunnista tulee ääniä mukavasti, mutta kaupungeissa saalis jää laihaksi. Väyrynen teki joka tapauksessa uudella ilmeellään loistavan kampanjan ja oli hilkulla päästä toiselle kierrokselle. Nähtäväksi jää, haluaako hän palata puolueensa huipulle. Jos haluaa, Mari Kiviniemellä on pitelemistä. Väyrysen kampanjan onnistuminen on osasyy Timo Soinin vaisuun tulokseen.

Vain Soini itse tietää, kuinka vakavissaan hän oli lähtiessään mukaan. Väyrysellä oli aikaa kiertää maata, Soinin oli hoideltava myös oppositiopolitiikkaa eduskunnassa. Minusta ratkaisu tapahtui Väyrysen ja Soinin välillä aivan viimeisissä televisiotenteissä, joissa Väyrynen onnistui paremmin. Lisäksi median ja tutkimuslaitoksen galluppien manipuloinnit nakersivat Soinin kannatusta. Kun ennakkoäänestys on alkanut, gallupit pitäisi ehdottomasti kieltää, koska ne ohjaavat tulosta haluuttuun suuntaan. Soini kuitenkin onnistui nappaamaan Väyryseltä sen verran ääniä, ettei toinen sija auennut.

Perussuomalaisten kannatukseen puolueena presidentinvaalit tuskin vaikuttavat. Uskon, että heidän kannatuksensa on pysynyt vakaana, kun lähdetään taistelemaan syksyn kunnallisvaaleissa.

Huomionarvoista on se, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä Soinin (entiseltä) luottomieheltä kurikkalaiselta Vesa-Matti Saarakkalalta petti hermo ja hän kirjoitti Uuteen Suomeen blogin, jossa vaati tiukkaan sävyyn perussuomalaisten kärjen leventämistä. Saarakkalasta puolue on liikaa Timo Soinin varassa. On mielenkiintoista nähdä, miten Soini Saarakkalan hyökkäykseen reagoi.

Väitän, että media, jälleen kerran, ratkaisi ensimmäisen kierroksen pelin. Etenkin MTV 3 liputti jatkuvasti Niinistön puolesta ja sorti Soinia.

Follow the Money.

Kokonaisuutena eniten myönteistä julkisuutta tarjottiin Niinistölle, Haavistolle ja Väyryselle. Varsinkin Soini joutui jatkuvasti vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyivät kaikkeen muuhun kuin presidentin tehtäviin. Hänen katolisuutensa, kantansa aborttiin ja väitettyyn rasismiin ja vihapuheeseen nostettiin jatkuvasti esille.

Nämä eivät ole oleellisia teemoja presidentinvaaleissa.

Varsinaiset pohjat median parjauskampanjassa vetivät MTV 3:n Matti Maunu ja Vesa Kallionpää. Samaa linjaa jatkoivat kirjallaan Mäntyniemen pesänjakajat Pekka Ervasti, Timo Haapala ja Vesa Lehtimäki.

Nämä miehet ovat suomalaisen kaunajournalismin huippuja.

Ja samalla koko toimittajakunnan häpeäpilkkuja.

Etenkin Matti Maunu, joka muistuttaa 30-luvun poikakodin rehtoria, on ällöttävä pakkaus.

Presidentinvaalit ovat kerta kerralta viihteellistyneet.

Se on surullista, sillä vaikkei presidentiltä paljon valtaa enää olekaan, siihenkin vähään kansalaisten kannattaisi suhtautua suurella vakavuudella, tutkia ehdokkaiden taustoja ja tehdä valintansa järkisyihin ja omaan ajatteluun perustuen, eikä tunteella ja median johdattamina. 

Opimme sen, että valtiovarainminiseri Jutta Urpilaisen avustajat olivat tempaisseet tietonsa suoraan Wikipediasta, tekstit ovat kohta kohdalta samat.

Siitä, mitä vallan kamareissa istuvat suomalaiset touhuavat salaperäisen Bilderberg-veljeskunnan kanssa (naisiahan kokouksissa on tavattoman vähän), emme tiedä mitään. Kaikkea ympäröi mystinen hämärä ja salamyhkäisyys.

Minusta yleinen etu vaatisi sen, että joku näistä heppuleista, joka noissa kokouksissa ravaa, vaikkapa Jorma Ollila, avautuisi ja kertoisi rehellisesti, mitä siellä oikein puuhaillaan. Jotain salakähmäistä sen on pakko olla, koska mitään tietoja ei heru kokousten ulkopuolelle.

Touhu on hieman samanlaista kuin temppeliherroilla, jotka aloittivat puuhastelunsa Hugh of Paynsin ja Godfrey Of Saint-Omesin johdolla vuonna 1118. Monimutkaisten järjestelyjen, sotien, kalabaliikkien ja uskonkiihkoilijoiden jälkeen 24. kesäkuuta 1717 perustettiin vapaamuurareiden Lontoon Suurlooshi.

Sillä tiellä ollaan edelleen.

Noista ajoista ja lukemattomista merkillisistä tapahtumista juontaa juurensa mutkan kautta myös Bilderberg-organisaatio.

Olisi mukava tietää, kuinka moni allaolevien juttujen herroista (naisiahan ei huolita Suomessa mukaan) kuuluu vapaamuurareihin?

Mahtaako tuleva presidentti olla vapaamuurari?

Maailmassa on jotain vialla.

Kaikki ei ole kohdallaan.
Sen tuntevat hyvin monet ihmiset sisällään. Perinteinen moraali on sysätty syrjään. Ihmisarvo on jäämässä poliittisten arvostusten jalkoihin. Kaikkialla vaaditaan tehokkuutta, stressi ajaa ihmistä, kunnes hän tuupertuu.

Kuinka ihmeessä tähän on tultu?

Vaikka poliitikot veisaavat yhdestä suusta suomalaista korkeaa elintasoa, he unohtavat mainita jatkuvasti koventuvat arvot ja olosuhteet, jotka heikentävät elämänlaatua, terveyttä, perhe-elämää, henkilökohtaisia suhteita ja luovien ominaisuuksien kehittämistä.

Maailma muuttuu nopeasti.

Mutta muuttuuko se luonnollisesti omalla painollaan, vai ohjataanko meitä tuntematonta päämäärää kohti.

Sitä sietää jokaisen kohdaltaan ajatella.

Ehkä suomalaistenkin on aika herätä?

Ja kysellä hieman enemmän.