No niin, tässäpä vuoden 2012 presidentinvaalin tulokset Oikeusministeriön mukaan:
Äänioikeutettuja oli 4 402 622, joista ulkomailla asui 230 422. Äänestysaktiivisuus kotimaassa oli 72,7 prosenttia. Mitätöityjä ääniä oli 9 987, joka oli 0,3 prosenttia annetuista äänistä.
Ääniä saivat:
Sauli Niinistö Kansallinen Kokoomus 1 131 127 36,97 %
Pekka Haavisto Vihreä liitto 573 872 18,75 %
Paavo Väyrynen Suomen Keskusta 536 731 17,54 %
Timo Soini Perussuomalaiset 287 405 9,39 %
Paavo Lipponen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 205 020 6,70 %
Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitto 167 359 5,47 %
Eva Biaudet Suomen ruotsalainen kansanpuolue 82 581 2,70 %
Sari Essayah Suomen Kristillisdemokraatit 75 755 2,48 %
Yhteensä 3 059 850 100,0 %
Media käyttää näistä vaaleista mielellään nimeä vastajytky, joka viittaa tietysti viime kevään eduskuntavaaleihin, joissa perussuomalaiset saivat valtavan vaalivoiton.
Vastajytkystä ei ole kysymys, sen voi jokainen nähdä, kun katselee Paavo Lipposen, Eva Biaudetin ja Paavo Arhinmäen tuloksia. He kun vastustivat niitä asioita, joita perussuomalaiset kannattivat. Äärioikeistolaista seniiliä, Paavo Lipposta, ei halunnut kukaan enää äänestää, ja se selittää osaltaan, miksi Pekka Haavisto nousi vasemmiston ykkösehdokkaaki.
Toisella kierroksella Haaviston mahdollisuudet menestyä ovat olemattomat, koska hänen pitäisi tavoittaa Väyrysen ja Soinin kannattajat. Haaviston ainoa mahdollisuus on se, että Niinistö sortuu jonkinlaiseen ylimielisyyteen. Tähän ansaan hän tuskin lankeaa, sen verran kokenut poliitikko Niinistö on. Eduksi asialle on, jos kokoomus saa kätkettyä Jyrki Kataisen hikiset kasvot ja sameat silmät julkisuudelta toisen kierroksen ajaksi. Jos Niinistö on tarpeeksi fiksu, hän ojentaa käpälää sekä Väyrysen että Soinin suuntaan ja voittaa.
Paavo Väyrysen menestys oli yllätys kaikille muille kuin Väyryselle itselleen. Keskusta etsi presidenttiehdokasta kissojen ja koirien kanssa. Kaikki kieltäytyivät, kunnes Paavo Väyrynen tarjoutui sekä perussuomalaisten että keskustan ehdokkaaksi. Keskustan entinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, joka putosi eduskunnasta kevään vaaleissa, kirjjoitti blogissaan 20.8.2011, että "minua hävettää erityisesti perussuomalaisten ja Paavo Väyrysen tässä viljelemä jälkiviisaus ja populismi.
Väyrysen ongelma on sama kuin puolueensa ongelma. Maakunnista tulee ääniä mukavasti, mutta kaupungeissa saalis jää laihaksi. Väyrynen teki joka tapauksessa uudella ilmeellään loistavan kampanjan ja oli hilkulla päästä toiselle kierrokselle. Nähtäväksi jää, haluaako hän palata puolueensa huipulle. Jos haluaa, Mari Kiviniemellä on pitelemistä. Väyrysen kampanjan onnistuminen on osasyy Timo Soinin vaisuun tulokseen.
Vain Soini itse tietää, kuinka vakavissaan hän oli lähtiessään mukaan. Väyrysellä oli aikaa kiertää maata, Soinin oli hoideltava myös oppositiopolitiikkaa eduskunnassa. Minusta ratkaisu tapahtui Väyrysen ja Soinin välillä aivan viimeisissä televisiotenteissä, joissa Väyrynen onnistui paremmin. Lisäksi median ja tutkimuslaitoksen galluppien manipuloinnit nakersivat Soinin kannatusta. Kun ennakkoäänestys on alkanut, gallupit pitäisi ehdottomasti kieltää, koska ne ohjaavat tulosta haluuttuun suuntaan. Soini kuitenkin onnistui nappaamaan Väyryseltä sen verran ääniä, ettei toinen sija auennut.
Perussuomalaisten kannatukseen puolueena presidentinvaalit tuskin vaikuttavat. Uskon, että heidän kannatuksensa on pysynyt vakaana, kun lähdetään taistelemaan syksyn kunnallisvaaleissa.
Huomionarvoista on se, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä Soinin (entiseltä) luottomieheltä kurikkalaiselta Vesa-Matti Saarakkalalta petti hermo ja hän kirjoitti Uuteen Suomeen blogin, jossa vaati tiukkaan sävyyn perussuomalaisten kärjen leventämistä. Saarakkalasta puolue on liikaa Timo Soinin varassa. On mielenkiintoista nähdä, miten Soini Saarakkalan hyökkäykseen reagoi.
Väitän, että media, jälleen kerran, ratkaisi ensimmäisen kierroksen pelin. Etenkin MTV 3 liputti jatkuvasti Niinistön puolesta ja sorti Soinia.
Follow the Money.
Kokonaisuutena eniten myönteistä julkisuutta tarjottiin Niinistölle, Haavistolle ja Väyryselle. Varsinkin Soini joutui jatkuvasti vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyivät kaikkeen muuhun kuin presidentin tehtäviin. Hänen katolisuutensa, kantansa aborttiin ja väitettyyn rasismiin ja vihapuheeseen nostettiin jatkuvasti esille.
Nämä eivät ole oleellisia teemoja presidentinvaaleissa.
Varsinaiset pohjat median parjauskampanjassa vetivät MTV 3:n Matti Maunu ja Vesa Kallionpää. Samaa linjaa jatkoivat kirjallaan Mäntyniemen pesänjakajat Pekka Ervasti, Timo Haapala ja Vesa Lehtimäki.
Nämä miehet ovat suomalaisen kaunajournalismin huippuja.
Ja samalla koko toimittajakunnan häpeäpilkkuja.
Etenkin Matti Maunu, joka muistuttaa 30-luvun poikakodin rehtoria, on ällöttävä pakkaus.
Presidentinvaalit ovat kerta kerralta viihteellistyneet.
Se on surullista, sillä vaikkei presidentiltä paljon valtaa enää olekaan, siihenkin vähään kansalaisten kannattaisi suhtautua suurella vakavuudella, tutkia ehdokkaiden taustoja ja tehdä valintansa järkisyihin ja omaan ajatteluun perustuen, eikä tunteella ja median johdattamina.