Viime vuoden talousarvion loppusumma oli 40 miljoonaa euroa tappiolla. Joka päivä vuonna 2013 uutta velkaa tulee 100 000 euroa eli vuodessa 35 miljoonaa lisää.
Niinpä on säästettävä - kukaan ei tiedä kuinka paljon, mutta arvioisin summaksi seitsemän miljoonaa, joista mahdollisten lomautusten osuus olisi noin viisi miljoonaa euroa.
Perussuomalaiset ovat tarjonneet lomautusten vaihtoehdoksi progressiivista mallia, jossa kaikkein vähiten tienaavalta kaupungin työntekijältä nipistettäisiin palkasta vaikkapa prosentti. Eniten ansaitsevalta voitaisiin napata pois, sanotaanko vaikka 30 prosenttia. Progressiiviset palkanalennukset koskisivat JOKAISTA kaupungilla töissä olevaa ihmistä.
Pienimmässä tuloluokassa se tarkoittaisi sitä, että jos saat kuukaudessa käteen 1500 euroa, prosentti olisi 15 euroa eli vuodessa 180 euroa.
Yhdenkään työntekijän ei tarvitsisi olla päivääkään pois töistä ja palvelut toimisivat, kuten tähänkin asti eli kangerrellen, mutta toimisivat kuitenkin.
Tätä ay-liike ei suvaitse.
Se ei suostu myöskään palkattomiin vapaisiin. Tämä on käsittämätöntä, koska suurin osa henkilökunnasta suostuisi progressiivisiin palkanalennuksiin. Ay-liike ajaa jäsenensä pakkorakoon. Sen tien päässä ei tarjota mannaa eikä hunajaa.
Niinpä kaupungille jäänee ainoaksi mahdollisuudeksi henkilökunnan lomautukset.
Korostan, että maanantaisessa kokouksessaan kaupunginhallitus ei päättänyt lomautuksista vaan vasta yt-neuvottelujen alkamisesta.
Nämä neuvottelut alkavat ensi tilassa.
Mahdolliset lomautukset toteutetaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ongelmia varhaiskasvatukseen, opetustoimeen ja vanhustenhoitoon.
On selvää, että kaupungin työntekijöiden selkänahasta ei pitäisi säästöjä yksistään ottaa vaan säästöjen pitäisi kohdistua jokaiseen salolaiseen. Sopivaa tapaa tähän ei vain ole keksitty.
Jos Salo olisi yritys, kukaan ei kummastelisi lomautuksia. Muun muassa yhtiö nimeltä Nokia lomautti ja potki pois tuhansia ihmisiä, eikä kukaan tätä taivastellut.
Joku on kysynyt, miksei veroprosenttia voi nostaa. Salo korotti viime vuoden lopulla veroprosenttia (vanhaa veroäyriä) 19,75 prosenttiin.
Veroprosentin korotus tasan 20:een merkitsisi noin kahden miljoonan euron tuloja kaupungille.
Salon työpaikat ovat kadonneet, eikä uusia tule tarpeeksi kymmeneen vuoteen, jollei tapahdu Neitsyt Marian kaltaista ihmettä.
Jos veroprosenttia korotettaisiin, Salolla ei olisi juuri mahdollisuuksia saada uusia työpaikkoja, koska ostovoima supistuu ja kilpailukyky rapautuu. Salo ei pysty houkuttelemaan uusia asukkaita vaan muuttovirta vie ihmiset pois Salosta.
Siksi veroprosentin nosto ei käy pirtaan.
Jostain syystä muun muassa SSS:n nettipalstalla kysellään, miksei Salossa pantu viime vuonna johtajia pakkolomalle?
En tiedä, mistä tällainen huhu on lähtenyt liikkeelle, mutta totta se ei ole. Suuri osa kaupungin työntekijäistä oli lomautettuna, osa jäi ilmeisesti lomautusten ulkopuolelle. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, oli kaksi viikkoa lomautettuna vuonna 2012.
Samalla nettipalstalla ihmeteltiin myös, miksei kaupunginhallitusta perata, koska meitä on siellä aivan liikaa.
Kysyjälle voin kertoa, että me emme saa palkkaa, koska olemme luottamushenkilöitä emmekä virkamiehiä. Saamme 40 euron korvauksen per kokous ja matkakulut. Asioita selvitellessäni tapaan omaa autoa käyttäen eri järjestöjen, toimikuntien ja yhteisöjen edustajia sekä yksityisiä ihmisiä lähes päivittäin. Lisäksi tulevat puhelin-, netti- ja kopiointikulut. Näistä ei saa mitään korvausta, joten tämä on työtä, joka vie paljon aikaa ja josta tulee harrastajalleen pelkkää persnettoa.
Erityisbonuksena saamme päälle haukkumiset, vaikka lyhyen kokemukseni perusteella voin sanoa, että lähes kaikki luottamushenkilöt painavat töitä "niska limassa". Väliin päivän pituudeksi tulee kevyesti 12 tuntia.
Edelleen joku on keksinyt, että kaupungin "herroja" pitää irtisanoa. Salossa tehtiin kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Sen yhteydessä lakisääteisesti määriteltiin viiden vuoden irtisanomissuoja kaikille ennen vuotta 2009 palkatuille. Irtisanomissuoja raukeaa vuoden 2014 alussa. Paljon puhutaan myös hallinnon väliportaasta ja monet luulevat, että nämä ihmiset irtisanomalla saavutettaisiin merkittäviä säästöjä ja Salon ongelma olisi sillä ratkaistu.
Ei ole.
Hallinnon palkat ovat vain 2,5 prosenttia koko Salon kaupungin henkilökunnan palkoista, joista valtaosa koostuu varhaiskasvatuksen, opetuksen ja vanhustenhuollon työntekijöiden palkoista eli niin sanotuista "tekevistä käsistä", joita ei pidä missään tapauksessa irtisanoa. Nämä palvelut ovat lakisääteisiä, joten niiden toteuttamatta jättämisestä aiheutuisi Salolle myös sanktioita, joista kovin olisi se, että meidät liitettäisiin Turkuun varsin nopeassa tahdissa.
Myös säästöt tulevat jatkumaan. Ja menetelmät kovenevat entisestään. En pitäisi mahdottomana sitä, että Kivasta luovuttaisiin kokonaan ja Salon Taidemuseo Veturitalli suljettaisiin väliaikaisesti. Kirjastolaitos näyttänee jo tänä vuonna esimerkkiä. Varatkaa siis lukemista kuukaudeksi heti juhannuksen jälkeen.
Salon virkakunnasta ja tämänhetkisestä luottamushenkilöorganisaatiosta on jokseenkin turha etsiä syyllisiä talousongelmiimme.
Kuntien tarkoitus on tuottaa palveluja asukkaille. Ammoisista ajoista saakka kunta on saanut rahansa veroäyristä, yhteisöverotuotoista, kiinteistöveroista ynnä pienistä puroista. Toinen merkittävä tulolähde ovat olleen valtion tuet kunnille.
Kun tiedämme, että valtion on määrätietoisesti leikannut kuntien rahoja 12 viime vuoden aikana yli 50 prosenttia, syyllistä ei tarvitse kaukaa etsiä. Te näette heidät lipevä hymynkare suupielessä jokaisessa Ylen pääuutislähetyksessä. Näille ihmisille on tärkeää se, että Kyproksen, Espanjan, Portugalin ja Kreikan kansoja autetaan ennen suomalaisia.
Te olette heidät sinne äänestäneet.
Ratkaisu Salon ongelmiin on yksinkertainen. Se on jokaisen tiedossa.
Suu on pantava säkkiä myöten.
Kukaan ei voi syödä enemmän kuin tienaa.