Viiden vuoden suojatyöpaikat ovat syvältä

30/10/2013

Tapahtui Kokkolassa:

Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa pikaiseksi säästökeinoksi lomarahoista luopumista. Lautakunnan mukaan vaadittuja säästöjä haetaan henkilöstökuluista, koska muussa tapauksessa palvelut vaarantuisivat.

Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalta vaaditaan vuosien 2014 ja 2015 välisenä aikana 10–11 miljoonan euron säästöjä. Lautakunnan mukaan säästövaatimus on mahdoton toteuttaa ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Säästöjen hakeminen esimerkiksi peruspalveluista ja ennakoivasta työstä pahentaisi lautakunnan mukaan tilannetta entisestään ja vaikeuttaisi lakisääteisten palveluiden tarjoamista. Tästä syystä nopeita säästöjä joudutaan hakemaan henkilöstömenoista.

- Palveluja vaarantamatta helpoin ratkaisu olisi lomarahoista luopuminen, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen.

Tapahtui Oulussa:

Kaupunginhallitus antoi kaupunginjohtaja Matti Pennaselle ja henkilöstöjohtaja Unto Lehtoselle luvan neuvotella Oulun kaupungin työntekijöiden kanssa säästöistä.

Ensisijaiseksi tavoitteeksi kaupunginhallitus asetti lomarahojen vaihtamisen vapaiksi. Lomarahoja ei siis olla leikkaamassa suoraan.

- Yritämme neuvotella, mistä saisimme 10 miljoonan euron säästöt. Tämä on neuvoteltava nimenomaan järjestöjen kanssa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen korostaa.

- Lomarahojen vaihtaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen. Vaikutus voi jäädä osittaiseksi, mutta kannattaa katsoa, mitä on saatavissa aikaan.

Moilanen korostaa, että luottamushenkilöt, kaupungin henkilöstö ja oululaiset tietävät taloudellisen tilanteen olevan vaikea.

- Kaikilla on mahdollisuus tulla vastaan. Lyhyellä aikataululla säästöjen saaminen on erittäin vaikeaa. Aikataulu on todella tiukka.

Oulun kunta-alan yhteisjärjestön JHL:n pääluottamusmiehet Karita Alanko ja Kaija Sepponen tyrmäävät neuvottelut lomarahoista.

- Linja on se, ettei lomarahoja ryhdytä vaihtamaan vapaiksi. Pääsopijajärjestöt ovat määritelleet asian valtakunnantasolla näin”, Alanko tiivistää.

- Alanko arvelee, että kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kutsu neuvottelupöytään tulee vauhdilla.

- Ajankohta on hankala. Oulussa on paikallisesti sovittu, että lomarahat maksetaan kesäkuussa. Olemme viestittäneet vahvasti, että lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on myös palkanalennus.

Tapahtui Kouvolassa:

Kouvolan kaupunki lomauttaa valtaosan henkilöstöstään tänä vuonna. Lomautukset kestävät yleensä kolme viikkoa, kertoi kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki.

Lomautuksilla haetaan seitsemän miljoonan euron säästöjä. Kaupunki työllistää noin 6 500 henkilöä.

- Arvioilta noin neljäsosaa työntekijöistä ei lomauteta, tai lomautus on kolmea viikkoa lyhyempi. Tämä koskee esimerkiksi pääosaa terveysalalla työskentelevistä, Lamminmäki sanoi.

Kaupunginhallitus päätti lomautuksista maanantaina äänin 7–2. Lamminmäki sanoi, että kaupungin rahapulan taustalla on muun muassa paperitehtaiden sulkemisen vaikutus verotuloihin.

- Olemme myös ”kuntaliitosloukussa”. Kuusi kuntaa yhdistyi vuonna 2009, ja samalla moneen virkaan annettiin lakisääteinen irtisanomissuoja määräajaksi.”

Tapahtui Salossa:

Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki 4. maaliskuuta 2013 aloitteen progressiivisen palkka-alennuksen käyttöön ottamisesta kaupungin työntekijöille Salon työntekijöiden lomautusten välttämiseksi opetustoimen, varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoidon piirissä.

Perustelut olivat seuraavat:

Salossa vuonna 2012 liian tiheässä aikataulussa tehdyt opetustoimen lomautukset aiheuttivat merkittävää haittaa lapsille, nuorille, heidän anhemmilleen ja tietysti työntekijöille itselleen. Tämä käy ilmi lomautusten vaikutuksia tutkineesta raportista.

Varhaiskasvatuksessa vaikutukset ovat yhtä räikeät. Vanhemmat joutuvat kyyditsemään kohtuuttomia matkoja lapsiaan paikkoihin, joissa lapsille kaikki on uutta ja vierasta. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että lapsi kokee hoitopaikkansa tutuksi ja turvalliseksi paikaksi. Hoitajan ja lapsen välille syntyy luottamuksen suhde.

Vastaus aloitteeseemme tuli nopeasti:

Salon alkavissa yhteistoimintaneuvotteluissa on mahdollista säästyä sekä Salon kaupungin palkat on määritelty työnvaativuuden arvioinnissa ja taso on päätetty palkkojen harmonisoinnin yhteydessä vuosina 2009-2011.

Jos työtehtävissä ei tapahdu olennaisia muutoksia, työnantajalla ei ole perustetta tva:ssa määriteltyjen palkkojen alentamiseen. Päätöstä ei voi tehdä yksipuolisesti.

Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti palkkojen alentamisesta on sovittava paikallisesti. Tätä on esitetty työmarkkinajärjestöjen edustajille sekä vuoden 2012 että vuoden 2013 yhteistoimintamenettelyssä, mutta järjestöt eivät ole tähän suostuneet.

Sopimusoikeudelliset periaatteet lähtevät siitä, että molempien sopijaosapuolten on vapaaehtoisesti sovittava asiasta. Sopimukseen ei voida pakottaa. Vuoden 2012 yhteistoimintamenettelyn aikana kaupungin edustajat kävivät sekä Kunta-alan Unionin edustajien (JHL ja Jyty) että julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (Juko) edustajien luona Helsingissä. Molemmissa tapaamisissa korostui näkemys siitä, että Salo ei kunnallisen alan taloudellisessa kriisissä poikkea muista kuntaorganisaatiosta tavalla, joka edellyttäisi palkkojen alentamista.

Kunta-alan työntekijäjärjestöt ovat antaneet yhteisen tiedotteen 27.2.2013:

”Kunta-alan pääsopijajärjestöt eivät hyväksy palkanleikkauksia tai palkankorotuksista luopumista.

Useat kunnat/kaupungit /kuntayhtymät ovat esittäneet taloutensa tasapainottamiseksi leikkauksia henkilöstömenoihin. On esitetty, että paikallisesti sopien toteutetaan leikkauksia, jotta vältyttäisiin henkilöstön lomauttamiselta ja mahdollisilta irtisanomisilta.

Henkilöstöä on vaadittu luopumaan jo sovituista palkantarkistuksista tai on esitetty niiden siirtämistä vastikkeetta myöhemmäksi. Henkilöstöä on vaadittu luopumaan lomarahastaan tai on esitetty sen maksamisen myöhentämistä ja lomarahan tai sen osan vaihtamista vastaavaksi vapaaksi.

Esitetyillä keinoilla voidaan saada korkeintaan tilapäistä helpotusta kunnan taloudelliseen ahdinkoon. Pysyvää parannusta mainitut toimenpiteet eivät tuo.

Kunta-alan työntekijät ovat jo osaltaan osallistuneet kuntien talouksien tasapainottamiseen mm. kiristyneen henkilöstömitoituksen ja sijaiskieltojen myötä.

Pääsopijajärjestöt eivät hyväksy, että paikallisesti sovittaisiin keskustasolla sovitusta poiketen palkkojen leikkauksista, palkantarkistusten myöhentämisestä, tai niiden maksamatta jättämisestä. Pääsopijajärjestöt eivät myöskään hyväksy lomarahojen leikkausta tai niiden siirtoa myöhemmäksi.

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY

TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY

Edellä oleva tiedote antaa viitteitä siitä, että paikallisilla yhdistyksillä ei ole todellisia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee selvityksen tiedoksi ja katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Niinpä.

Minusta ay-liikkeen toiminta on paitsi lyhytnäköistä myös vanhanaikaista. He eivät ilmeisesti tajua, että pullikointi johtaa entistä syvempään kriisiin myös Salossa ja vaikeuttaa heidän omaa asemaansa tulevaisuudessa.

Ja pisteeksi I:n päälle.

Jos Salo lyö hynttyyt yhteen Someron kanssa, mitä epäilen, myös Salolle koittaa uusi, viiden vuoden mittainen auvoisuuden aika.

Siperia opettaa, sanoi jo toveri Lenin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Salolle ei soinut Attendo

30/10/2013

Attendo Oy tarjosi Salon kaupungille vanhustentalon yhteiskäyttösopimusta keväällä 2013. Kaupunginhallitus hylkäsi yhteistyön äänin 10-3. Myös perussuomalaiset äänestivät sopimusta vastaan vain Marja Ruokosen, Sanna Lundströmin ja Juha Punnan äänestäessä Attendo-yhteistyön puolesta.

Viime päivien uutiset ovat osoittaneet, että päätös oli oikea. Attendoa epäilään kauniisti sanoen ”aggressiivisesta verosuunnittelusta”.

Eilen julkaistu raportti paljastaa monimutkaisen veroparatiisiverkoston terveyspalveluja tuottavan Attendon takana. Kansalaisjärjestö Finnwatchin raportista selviää, että Attendo sekä sen omistajat ovat maksaneet niukasti veroja toimintamaihinsa.

Attendo järjestää Suomessa kunnille erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluita. Yhtiön omistus kulkee luxemburgilaisen tytäryhtiön kautta Jerseyn veroparatiisissa olevaan rahastoon. Veroparatiiseilla on Finnwatchin mukaan keskeinen rooli yhtiön toiminnassa.

Siinäpä sitä olisikin ollut kuntalaisille selittämistä.

Katsotaanpa hieman, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät ostopalveluita. Viime vuonna koko potti oli kymmenen miljardia euroa, joka on viidennes kuntien menoista. Eniten ostetaan (tietysti) sosiaalipalveluja, noin kahdella miljardilla euroala.

Kolmannes kunnista on kuitenkin huomannut, että ei purulauta, ei tästä tule mitään ja on luopunut ostamisesta ja palauttanut palveluita omaksi toiminnakseen.

Eivätkö muun muassa kokoomuksen ajamat ostopalvelut tulekaan halvemmaksi kuin kunnat tuottamat omat palvelut?

Eivät tule.

Kunnat ovat yleensä pettyneitä hintaan tai palvelujen laatuun. Myös kilpailuttaminen ja eritoten sopimusten valvominen on osoittautunut vaivalloiseksi. Asiaa on oikein tutkittu. Sosiaalibarometrin 2013 (= sosiaalibarometri antaa ajankohtaisen arvion hyvinvoinnista, palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sitä julkaisee Suomen sosiaali- ja terveys ry) paljastaa synkän todellisuuden. Vain noin kymmenen prosenttia kunnista oli onnistunut säästämään palveluja ulkoistamalla. Puolet oli todennut, että ostot olivatkin nostaneet kustannuksia.

Niinpä.

Arvatkaapa, mikä on se kunnan asiakasryhmä, johon ostopalveluita mieluiten kohdistetaan?

Aivan oikein.

Vanhukset tietysti.

10 kommenttia          Bookkaa tämä

Onko sinun vessasi kunnossa?

30/10/2013

Säädökset määrittävät muun muassa paljon vettä vessan vetämisessä saa kulua. EU pyrkii vähentämään vessassa käytettävän veden määrää.

Englantilaiset vessat esimerkiksi kuluttavat kaksi kertaa enemmän vettä kuin suomalaiset. Uuden säädöksen jälkeen vessan vetämiseen saa kulua kerralla enintään kuusi litraa vettä.

Lähde: Talouselämä

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Synnytysten järjestäminen Salossa

30/10/2013

Kirjoitin artikkelin Vielä synnytyksestä 28.10.2013 tähän blokiin.

Kerroin, mitä ongelmia Salon synnytysten siirto Tyksiin aiheuttaa:

1. pienillä synnytysmäärillä kustannukset kasvavat merkittävästi (= tarvitaan lähemmäs kymmenen erikoislääkäriä päivystysvakanssia kohti)

2. spesialisteja ei riitä kaikkialle

3. huippuammattilaiset turhautuvat oleskellessaan tyhjän panttina sairaaloissa.

Kirjoitukseeni tuli valitettavasti vain yksi kommentti, mutta se tuli mieheltä, joka tietää asioista huomattavasti enemmän kuin tavallinen kansalainen. Uskon, että hän kykenee esittämään myös ratkaisumallin.

Sitä eivät tunnu tietävän somessa synnytyksistä meuhkaavat henkilöt, jotka haaskaavat aikansa adresseihin ja marsseihin Salossa. Ne saattavat joissain tapauksessa auttaa, mutta ne pitäisi järjestää tietysti Turussa, jossa päätökset tehdään.

Ihmettelen kovasti sitä, ettei kukaan ole edes yrittänyt etsiä ratkaisuja siihen, että synnytys Salossa säilyisi. Kaikki vain vastustavat kovasti joko vastustamisen ilosta tai henkilökohtaisista syistä.

Siirtohalukkuuden takana ovat TYKSin, VSSHP:n ja osin myös Salon sairaalan sudenkuopat, joita ei huomattu ajatella ajoissa. Kaikkea arvottaa raha. Suomessa synnytyksiin käytetään paljon rahaa. Jääköön nimi mainitsematta, mutta "eräässä" synnytyssairaalassa normaali alatiesynnytys maksaa kunnalle 1 867 euroa ja niin sanottu ei-komplisoitunut keisarileikkaus 3 430 euroa. Jos hintaa verrataan esimerkiksi ei-komplisoituneeseen primaaritekonivelleikkaukseen, jonka hinta samassa sairaalassa on 6 724 euroa, synnytykset ovat kohtuullisen halpoja.

Myös etäisyys kodista synnytyssairaalaan on epämääräinen käsite.

Utsjoelta Rovaniemelle synnyttämään tulee matkaa 450 kilometriä. Pitkät matkat ovat ongelmallisia ja ne tarkoittavat sitä, että nopeita synnytyksiä jouduttaisiin hoitamaan henkilöautoissa, ambulansseissa, helikoptereissa tai matkan varrella olevissa terveyskeskuksissa tai sairaaloissa, joissa ei ole synnytysvalmiuksia. Matkasynnytyksissä sektiota ei luonnollisesti voida tehdä.

Kuntien tehtävä on tuottaa asukkailleen palveluita ja vahvistaa elinvoimaista tulevaisuutta seutukunnalla. Kuntien pitää saada itse päättää alueen sairaanhoidon ja sairaalan palvelurakenteesta.

Ja nyt niihin ratkaisuihin, joita Salon pitäisi mielestäni kysyä ja vaatia VSSHP:tä selvittämään yhdessä Valviran kanssa.

1. Pitäisikö vielä kerran miettiä, onko pienissä keskussairaaloissa mahdollisesti hyväksyttävä pieni takapäivystäjän viive kuin kahden erikoislääkärin jatkuva läsnäolo tyhjän panttina?

2. Jos pitäisi, niin viivettä voitaisiin lyhentää siten, että kun äiti lähtee synnytykseen, hänen perheensä ilmoittaa siitä sairaalaan, joka välittömästi kutsuu takapäivystäjät (synnytyslääkärin ja anestesiologin) sairaalaan.

3. Onko Valviran linjaus ja ministeri Susanna Huovisen (sd.) allekirjoittama asetus toimiva ja oikeudenmukainen?

Yksinkertaisia kysymyksiä, joihin salolaisten asiasta päättävien poliitikkojen pitäisi hakea vastauksia.

Salon apulaiskaupunginjohtajana marraskuun alussa aloitava Kai Saarimaa on järkevä ja loogisesti ajatteleva johtaja.

Hän on sanonut, ettei Salon talous ole millään tavalla uhattuna, vaikka (sairaalaan) tulleekin muutoksia. Saarimaa on sitä mieltä, että jos synnytykset joudutaan jatkossa hoitamaan keskitetysti, niin on olemassa paljon muita toimintoja, joita voidaan tehdä vastaisuudessa hajautetusti. Saarimaa perää työnjakoa. Hänestä esimerkiksi päiväkirurgian roolia voitaisiin kaupungissamme jatkossa merkittävästi lisätä.

Jos synnytykset siirtyvät tulevaisuudessa Turkuun, Saarimaan ajatus on toimiva - talouden näkökulmasta katsoen.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kunnat eivät halua tehdä valtion töitä

30/10/2013

Valtiovarainministeriöön täydennykset esityksiinsä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi jättäneet ministeriöt eivät edelleenkään löydä merkittäviä säästökohteita tehtävistä ja velvoitteista.

Ministeriöt toimittivat alkuperäiset ehdotuksensa tehtävien vähentämiseksi syyskuun lopussa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 16. lokakuuta rakennepoliittisen ohjelman käsittelyn yhteydessä pyytää ministeriöitä täydentämään esityksiään niin, että kuntataloudelle asetettu miljardin euron vähennystavoite saavutetaan.

Tavoitteesta jäädään kuitenkin edelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkoehdotuksessa ei puhuta euromääristä lainkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoittaa, että sen osuus vähennyksistä on aiemmin ilmoitetun 12 miljoonan euron sijasta 3,9 miljoonaa, eikä se "nyt tee asiassa varsinaista vähennysehdotusta".

Merkittävimpiä yksittäisiä säästöehdotuksia on sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus, että laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuutta vähennettäisiin 4,3 prosentista 2 prosenttiin. Tämä vähentäisi menoja 340 miljoonalla eurolla.

Helsingin Sanomissa kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen, kok., sanoo olevansa pettynyt ministeriöiden jatkoehdotuksiin.

- Eivät ne täyttäneet ministeriöille asetettua pyyntöä, Virkkunen sanoo.

- Ministeriöt panivat painoa palveluprosessien kehittämiselle ja rakenteiden uudistamiselle, mikä onkin tärkeää. Muta sille oli tässä rakennepoliittisessa ohjemassa laskettu oma miljardinsa.

Virkkunen on siis sitä mieltä, että kuntien pitäisi tehdä likainen työ ja supistaa itse palvelujaan ja karsia kulujaan.
Se se vaan on sillä lailla, Henna, että saatte itse tehdä likaiset työnne.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Helsingin Sanomat

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Veroprosentit nousevat koviin lukemiin ympäri maata

30/10/2013

Salon veroprosentti eli veroäyri, joka on paljon hauskempi sana, on pelkkää paperia, kun sitä vertaa maan muiden kuntien ja kaupunkien äyriin ja tuleviin korotuksiin.

Outokummun ensi vuoden tuloveroprosentti on 22,25. Outokummun valtuusto oli päätöksessä yksimielinen. Korotusta tämänvuotiseen veroprosenttiin on tasan prosenttiyksikkö. Kuntien korkein tuloveroprosentti tänä vuonna on Mänttä-Vilppulan 22,00.

Teuvan kunnanhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle ensi vuodeksi veronkorotusta, joka nostaisi Teuvan tuloveroprosentiksi 22,00. Nykyinen veroprosentti on 21,50.

Teuva on nostanut yhteensä kahdella prosenttiyksiköllä tuloveroaan vuosina 2010-13. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Jukka Leppäniemen, kok., mukaan tuoreinkaan korotus ei riitä.

– Ei tälläkään prosentilla maata rakenneta. Tuloveroprosentin pitäisi olla 24, jos haluamme talouden tasapainoon. Yritämme näin turvata verotulojen pysymisen edes nykytasolla, Leppäniemi sanoo Ilkan haastattelussa.

Myös Siikajoella kunnanjohtaja ehdottaa reipasta veronkorotusta, joka nostaisi veroprosentin 21,00:sta 22,00:een ensi vuonna.​

Veroprosentin kovuudessa mitattuna Lapin kärkeen on nousemassa Savukoski, jonka kunnanjohtajan Mauri Aarrevaaran ehdotuksessa ensi vuoden veroprosentti on 21,75. Korotusta tämänvuotiseen olisi yksi prosenttiyksikkö Lapin Kansan mukaan.

Kunnanhallitukset esittävät veronkorotuksia myös Savitaipaleella ja Rautjärvellä, kertoo Yle Etelä-Karjala. Savitaipaleella yhden prosenttiyksikön korotus hilaisi veroprosentin 21:een, ja Rautjärvellä kaavailtu 0,75 prosenttiyksikön korotus merkitsisi ensi vuonna veroprosenttia 19,75.

Suurista kaupungeista Turku, Tampere ja Oulu suunnittelevat 0,75 prosenttiyksikön korotusta tuloveroon.

Korotusten toteutuessa Turun prosentti ensi vuonna on 19,50, Tampereen 19,75 ja Oulun 20,00.

Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän talousarvioesityksessä ehdotetaan puolen prosenttiyksikön tiukennusta verotukseen. Tämä nostaisi Espoon veroprosentin 18,25:een.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti esittää tuloveron korotusta 0,75 prosenttiyksiköllä. Ensi vuoden veroprosentti olisi korotuksen myötä 20,25.

Kristiinankaupungin kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että veroprosenttia nostettaisiin puolikkaalla yksiköllä. Korotuksen jälkeen veroprosentti olisi 21,00 Sanomalehti Ilkan mukaan Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr haluaisi vielä kovemman, 1,00 prosenttiyksikön, korotuksen (21,50:een).

Honkajoen kunnanvaltuusto päätti maanantaina, että tuloveroa korotetaan puolella prosenttiyksiköllä 20,75:stä 21,25:een, kertoo Kankaanpään Seutu. Veronkorotuksella tavoitellaan 110 000 euron tulonlisäystä.

Vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,40. Korkein veroprosentti on Mänttä-Vilppulan 22,00. Isojoella, Sievissä, Siikalatvassa ja Tohmajärvellä veroprosentti on tänä vuonna 21,75.

Lähde: Kuntaliitto

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Janne Salonen blogissaan

29/10/2013

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on määritellä ehdot tuulivoimarakentamiselle. Ohjeistukseen liittyvän melumallinnoksen pohjana on VTT:n kesällä julkaisema raportti, jonka maksoivat Ympäristöministeriö, Suomen tuulivoimayhdistys (STY) ja Energiateollisuus ry. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Pöyry ja Ramboll, kumpikin STY:n jäsenyrityksiä. VTT:ssä Petteri Antikainen on STY:n hallituksen jäsen.

Ville Niinistön hallinonala siis maksattaa tuulivoimatutkimuksensa tuulivoiman lobbausjärjestöillä. Uusi melumallinnos mahdollistaa voimaloiden napakorkeuden ja tehojen kasvattamisen ja niiden rakentamisen jopa 600 metrin päähän asuin- ja lomarakennuksista.

Suomen Tuulivoimayhdistyksellä on asiassa vahva taloudellinen intressi. Sen jäsenyritykset saavat noin 200 miljoonan euron vuotuiset tuet, jos nykyiset tuulivoimasuunnitelmat toteutuvat.

Tämä ei ole estänyt Ympäristöministeriötä käyttämästä yhdistystä maksajana.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Jotain tolkkua

29/10/2013

Perun väitteeni siitä, että toisen vuoden kauppatieteen ylioppilas pystyy avaamaan ministeri Kyllöselle Arctia Shippingin tulos- ja taselaskelman. Ei pysty.

Ministeri Kyllönen lähetti viime maanantain kolumnini lukijalle viestin, jossa hän ilmoitti, että jos jäänmurto pysähtyy talvella yhdeksi päiväksi, se maksaa veronmaksajille 200 miljoonaa euroa. Jos jäänmurtajat eivät ole töissä, veronmaksajille ei kai voi aiheutua kuluja? Ministeri varmaan tarkoittaa ilmaisulla ”maksaa veronmaksajille” valtion siltä päivältä menettämiä verotuloja. Eli sitä, ettei valtio pysty verottamaan yrityksiä, koska ne eivät pysty viemään tuotteitaan ulkomaille.

Kun yritysvero on rapiat kaksikymmentä prosenttia tarkoittaa se sitä, että yritysten voittojen pitäisi olla siltä päivältä miljardi euroa, kolmekymmentä miljardia kuussa, eli kolmesataakuusikymmentäviisi miljardia vuodessa. Kun Suomen bruttokansantuote on vajaat kaksisataa miljardia, voisiko ministeri Kyllönen ystävällisesti selittää, miten on mahdollista että yritysten voitot ovat puolitoista kertaa bruttokansantuotteen verran? Olisiko ministerin syytä esittää erityistilintarkastusta myös Tilastokeskukseen, joka sitä bruttokansantuotetta laskee? Vai menikö ministeriltä sekaisin liikevoitto ja liikevaihto?

Kun ministerillä on ministeriön asiantuntevien virkamiesten lisäksi kymmenpäinen itse omista liehittelijöistään keräämä avustajajoukko, toivoisi sekaan mahtuvan edes yksi, joka osaa laskea nollien lukumäärän.

Koska nollat, yritysten tilinpäätökset, valtion tulot ja veronmaksajien menot näyttävät olevan ministerillä hiukan hataralla pohjalla, tarjoudun ilmaiseksi avuksi. Jäänmurtajista tosin en kovin paljoa enää tiedä, koska on yli kolmekymmentäviisi vuotta siitä, kun viimeksi suunnittelin jäänmurtajia Wärtsilän Helsingin-telakalla, mutta takaan tietäväni, kuinka monta nollaa on miljoonassa ja miljardissa. Tiedän myös sen, että liikevaihto on tuloslaskelmassa ylempänä kuin liikevoitto.

Pyydän anteeksi ministeri Kyllöseltä sitä, että käytän häntä esimerkkinä ammattitaidosta, jonka pääministeri Katainen on hallitukseensa kerännyt. Jos ministeriä yhtään lohduttaa, samanlaista osaamattomuutta löytyy helposti ja hakematta muidenkin ministerikollegojen teoista ja puheista.

Osaamista ei ole liiaksi oppositiopuolueidenkaan riveissä. Kummankin ison oppositiopuoleen varjobudjetit, jos niiden mukaan ryhdyttäisiin elämään, kasvattaisivat työttömyyttä nopeammin kuin hallituksen budjetti. Joka sekin, pääministerin omin sanoin ei perustu laskelmiin, vaan oletuksiin. Joka on ymmärrettävää, kun ministerit eivät budjettia laatiessaan kysy tietoja ja laskelmia kokeneilta virkamiehiltä, vaan kokemattomilta kukkupoika-avustajiltaan.

Kalle Isokallio Iltalehden blogissaan

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Vahtera ja Honkanen

28/10/2013

Jåssåå ja jååhå...

Kaksi oivallista blogistia ovat näköjään löytäneet toisensa.

Matemaatikko Pauli Vahtera väsäilee mainioita blogeja Iltalehteen ja talousneuvos Raimo Honkanen panee omiaan omaan blogiinsa.

Tässä Honkasen viimeisimmät.

Herrat lainailevat toisiaan blogeissaan kuin aikapojat.

Onkohan Vahtera salakepulainen?

Tai sitten...

Joku jo ehti vihjailla, että minulla olisi sormeni pelissä, mutta kiellän jyrkästi tuntevani kumpaakaan herrasmiestä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Paimio lomauttaa

28/10/2013

Kertoo SSS.

Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen talousarvioesitys sisältää henkilöstökulujen puolen miljoonan euron säästöt. Se merkitsee kaikille kahden viikon lomautusta, ellei riittävää summaa kerry vapaaehtoisten säästövapaiden ja lomarahojen vapaaseen vaihtamisen avulla.

Paimio lomautti henkilöstöään viimeksi vuosina 2010 ja 2011.

– Silloin tavoiteltiin puolen miljoonan säästöjä, ja ne saavutettiin, Jussinmäki sanoo.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä tulovero nousee nykyisestä 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin ja yleinen kiinteistövero 0,8 prosentista yhteen prosenttiin. Lisäksi Jussinmäki on valmis lopettamaan lasten kotihoidosta maksetun 200 euron Paimio-lisän.

Säästöesityksillään Jussinmäki on saanut vuoden 2014 vuosikatteeksi 2,2 miljoonaa euroa. Poistojen jälkeen ylijäämää jäisi 216 000 euroa.

Muistaakseni muutamakin henkilö on haukkunut Salon alimpaan helvettiin ja sanonut muuttavansa johonkin toiseen kuntaan, joku puhui Paimiostakin.

No, ehkä sinnekään ei kannata muuttaa.

Kohtsiltään lienee kohtuullisen vaikeaa löytää Suomesta sellaista kuntaa tahi kaupunkia, joka ei olisi kauniisti sanottuna lirissä.

Sanokaa minun sanoneen, että kohta leppoisan oloinen ja (lähes) aina hyväntuulinen kaupunginjohtajamme Antti Rantakokko käy neuvotteluja paitsi Someron myös Paimion kanssa kuntaliitoksista.
Sitten seuraavat Sauvo, Kaarina ja sitä rataa...

6 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Syyskuu 2017 (35)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com