Kas, Yrjö Perskeleskin on kyllästynyt homohypetykseen

30/6/2014

Sain mielenkiintoista palautetta edelliseen kirjoitukseeni sukupuolivähemmistöistä, joten palaan tällä erää vielä toisen ja viimeisen kerran aiheeseen. Ensi vuonna Helsinki Normal Priden jälkeen sitten taas uudestaan.

Maankuulu pakinoitsija Yrjö Perskeles on käsitellyt sukupuolivähemmistöjä hieman samasta näkykulmasta kuin minäkin.

Meinaten, jos ideana olisi saada ihmiset ymmärtämään, että homoseksuaalit ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin, heillä on vaan erilainen seksuaalinen suuntautuminen ja sen vuoksi heidän tulee saada olla kaikessa rauhassa, niin idea on jo aikaa sitten onnistunut. Sen julistamisen voi lopettaa vanhentuneena ja lähteä vaikkapa kaljalle.

Eli alkaisi jo riittää, mutta antaa Ykän kertoa ihan itse.

Netti näyttää olevan täynnä minun tavallani ajattelevia ihmisiä.

Ja tietysti myös toista mieltä olevia.

Jokainen tulkoon tavallaan autuaaksi. Minä hautaan aiheen vuodeksi.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Nyt on Heikki pahalla päällä

30/6/2014

Tänään (30.6.) klo 13.25. TV1 esittää elokuvan "Pekka ja Pätkä neekereinä".

Jos ehdit katsoa elokuvan, ymmärrät luultavasti hiukkasen paremmin suomalaisia toimittajaressuja, jotka näkevät rasismia kaikkialla, kuten sanassa neekeri.

Toimittajat kutsuivat vuosia sitten itseään lehtineekereiksi, koska ajattelivat mielessään ja vielä silloin myös avoimesti, että sana neekeri tarkoittaa orjaa, joka pakotetaan tekemään työtä, jota ei haluaisi tehdä.

Toisin sanoen toimittajat mustamaalasivat (hassu sana tässä yhteydessä) neekeri - sanan takana olevan ihmisen.

Sittemmin toimittajat ovat olleet voimakkain tekijä siinä huutokuorossa, joka haukkuu rasistiksi kaikkia niitä, jotka uskaltautuvat lausumaan sanan neekeri.

Neekeri-sanasta tulee mieleen monta sanaa ja asiaa, jotka odottavat nurkan takana lehtineekereiden, poliitikkojen ja kaikkien muiden hyvien ihmisten tuomiota. Esimerkiksi espanjan kielen sanat negro ja negro espiritual (Suomessa negro spiritual) tai alkoholijuoma Rhum Negrita.

Lehtineekeri (=itse itsensä ja kaikki maailman neekerit alentava orjatoimittaja) on kuitenkin edelleen lehtineekeri vaikka voissa paistaisi.

Tämän päivän lehtineekeri on oikeastaan enemmän lehtineekeri kuin edeltävien vuosikymmenien ammattitoverinsa, koska nykypäivän lehtineekerien joukossa ei erota vaaleita sävyjä eli poikkeuksia.

Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että toimittajilla on ihan oikeasti kollektiiviset aivot, joiden johdosta he ovat yhtä mieltä kaikesta.

Vielä pari vuosikymmentä sitten Suomessa oli toisistaan erottuvia medioita. Nykyään vaikuttaa siltä, että on vain yksi yhtenäinen media, joka on aina oikeassa. Niin samaa mieltä toimittajat ovat merkittävimmistä asioista.

Suomi elää mediasumussa, jota lehtineekerit toteuttavat yläpuolellaan istuvien mediamogulien pakottamana tai omasta tahdostaan.

Jos median toimittajat kopioivat toisiaan vapaaehtoisesti ja omasta halustaan, on kallistuttava kollektiiviaivojen kannalle.

PS. Kirjoituksessa esiintyy aika monta kertaa sana neekeri. Olettaakohan suomalainen lehtineekeri nyt, että olen armoton rasisti?

PPS. VIrossa käytetään sanoja mustnahaline tai neeger eikä kukaan muu katso kieroon kuin tänne muuttaneet suomalaiset kukkahattusosialistitädit ja heitä hyysäävät feministimiehet. Pysyisitte Suomessa kukkahatut, olkaa niin hyviä, siellä teille riittää [aivotonta] kuulijakuntaa.

Heikki Porkka Facen seinällään

Näin Heikki. Jotain perää tuossa Hessun ajatuskulussa kieltämättä on.

Tänään hämmästelin sitä, kun muudan toimittaja hehkutti kovasti Ylen mennyttä (onneksi) homoviikkoa ja sanoi iloinneensa siitä, että Yle nosti näin pitkäksi aikaa aiheen esille.

Kuten olen aikaisemminkin todennut, minulla ei ole mitään sukupuolisesti poikkeavia henkilöitä (sillä sitähän he ovat - jolleivät olisi, niin ihmisrotu kuolisi sukupuuttoon, joka sinänsä olisi mahdollisesti hyvä asia maapallolle) vastaan, enkä pidä koko asiaa kovin merkittävänä saati poliittisena.

Muutama seikka  tuossa kuitenkin vistottaa.

Homoja ja lesboja on (yhden ainoan löytämäni tutkimuksen mukaan) suomalaisista neljä prosenttia eli noin 200 000 ihmistä. Siitä huolimatta joka ainoa kerta, kun loikkaan tähtinokkaan ja avaan autoradion, ei kulu kymmentä minuuttia, kun juttu menee homoihin. He tunkevat esiin joka paikassa, mutta eritoten Ylen kanavilla radiossa ja televisiossa. Yleä ylläpidetään kansalaisten verovaroilla. Homoista on jauhettu ainakin viimeiset kymmenen vuotta, joten eikö olisi Ylenkin jo aika vaihtaa levyä. Olisi joskus ihan kiva, jos Yle järjestäisi vaikka vanhusten asioihin keskittyvän teemaviikon, jossa haastateltaisiin Mairea ja Siiriä, jotka vielä yli 90 vuotiaina elelevät kotosalla, kunhan saavat asiallista apua arkeensa.

Mutta ei.

Homo siellä ja homo täällä.

Homo edestä ja homo takaa.

Homo istuu, homo makaa.

Satunnaisen otannan mukaan monet meistä heteroista ovat kurkkua myöten täynnä tätä propagandaa, jossa sallitaan vain yksi totuus. Toisaalta, mitä enemmän homoja, sitä enemmän meillä heteroilla riittää valinnan varaa.

Minulla on se käsitys, että suurin osa homoista ei meuhkaa poikkeavuudestaan vaan elää aivan tavallista ja normaalia elämää.

Muudan suuren autotalon johtaja totesi jokin aika sitten, ettei hänellä ole mitään homoja vastaan. Niin kauan kuin eivät hänen selkäänsä kiipeä.

Eiköhän meitä kaikkia tälle planeetalle mahdu. Vaikkei kaikkia niin tarvittaisikaan - enkä puhu nyt homoista.

Enkä siitä autokauppiastakaan.

Niin - ja sitten se pakollinen kuva Mairesta ja minusta.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Varsinais-Suomen perussuomalaisten jäsenäänestys on ratkennut

30/6/2014

Ja tiedot löytyvät täältä.

Salosta valittiin Heikki Tamminen ja Sanna Leivonen Varsinais-Suomen vaalipiirin perussuomalaisiksi ehdokkaiksi.

Onnittelut molemmille.

Nyt tukiryhmät kasaan ja menoksi.

Kunhan kesä on mennyt...

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tuulta päin, tuulta päin...

28/6/2014

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän piiriin hyväksytyn tuulivomalan saama korotettu takuuhinta on 105,30 euroa tuotetulta megawattitunnilta vuoden 2015 loppuun saakka. Markkinahinta on alle puolet siitä, ja muu osa on tuulivoimayhtiöille veronmaksajilta tulevaa hintatukea. Tuulivoima on kallista ja tehotonta, eikä sovellu Suomeen.

Vuonna 2011 voimaan tullut uusiutuvan energian tukijärjestelmä takaa tuulivoimaloiden omistajille sähköstä markkinahinnan lisäksi runsaan tuen valtion varoista. Muissa Euroopan maissa, kuten Espanjassa, Saksassa ja Britanniassa, tuulivoiman tukia on jo vähennetty.

Jos Suomen tukia ei pienennetä, valtiolle aiheutuu menoja jopa 250 miljoona euroa vuodessa. Maksaminen jatkuu yli kymmenen vuoden ajan.

On käsittämätöntä, ettei Suomessa panosteta edelleenkään puubiomassasta, tai maatalouden tuottamasta biomassasta saatavaan energiaan ja sen vaatimaan uuteen teknologiaan, jossain määrin turpeeseen ja muun uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon. Suomeen syntyisi omin voimin arviolta 90 000 työpaikkaa, jotka olisivat maallemme luontaisempia kuin kallis ja viottumisherkkä tuulienergia. Työpaikkoja ei tule, eikä uusia innovaatioita synny, koska tuulivoimakoneistot ovat tuontitavaraa ja perustuvat muissa maissa jo vuosikymmeniä sitten kehiteltyyn teknologiaan.

Tuulivoiman tuotantoketjun kotimaisuusaste on vain 10-15 prosenttia. Nykyisenkaltaisia yli 200 metriin yltäviä tuulivoimaloita ei tarvita aiheuttamaan massiivista häiriötä liian lähellä asutusta, eikä maan rajojen tuntumassa, missä ne haittaavat puolustusvoimien tutkajärjestelmiä.

Eniten keskustelua ovat aiheuttaneet voimaloiden melu-, maisema-, välke- ja maankäyttöhaitat. Rakennelmat ovat valtavia ja aiheuttavat toimiessaan matalataajuista ääntä, joka kulkee pitkiä matkoja, läpäisee materiaa ja aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja, joita ei toistaiseksi ole tutkittu tarpeeksi. Lienee niin, että osa ihmisistä altistuu melulle herkemmin kuin toiset. Samanlainen ilmiö tunnetaan myös homeisissa ympäristöissä, jotkut sairastuvat helposti pienestäkin määrästä ja toiset eivät reagoi lainkaan.

Hankalaa on lähellä tuulimyllyä asuvalle välkehaitta, joka muodostuu silloin, kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa. Välkehaitta saattaa ulottua jopa kolmen kilometrin päähän myllystä. Tuulivoimaloita sijoitetaan Suomessa kovin lähelle asutusta. Sosiaali- ja terveysministeriömme mukaan (syksy 2013) suojaetäisyys määriteltiin maakuntakaavasssa kahdeksi kilometriksi, mutta monin paikoin etäisyys jää alle kilometriin. Englannissa vastaava etäisyys on kolme kilometriä, Irlannissa kaksi ja Skotlannissa kaksi. Tanskassa 3-7 MW:n voimalaitoksia saa rakentaa vain merelle.

Kokonaan oma asiansa on mahdollinen tonttien hinnan lasku. Kukapa haluaisi ostaa kesämökin läheltä tuulivoimalaa, jotka pilaavat maiseman, vaativat valtavia maa-alueita, tiestöä, jota tarvitaan, kun voimaloita huolletaan. Entä mitä tapahtuu, kun tuulivoimala tulee tiensä päähän? Ovatko pikavoittoja tavoittelevat yritykset valmiita purkamaan myllynsä ja siistimään jälkensä? Aiempiin kokemuksiin viitaten sanon, että epäilen.

Kun lisäksi huomioidaan luonnolle, muun muassa linnuille aiheutuvat haitat, on aika selvää, että tuulivoimalapeli pitäisi puhaltaa kiireen vilkkaa poikki ja odotella sen aikaa, että kaikki sen tuulivoimaloiden negatiiviset vaikutukset tulisivat tutkitusti esille. Monelaisia tuloksia löytyy varmasti Euroopasta. Suomen ei kannattaisi tehdä samanlaisia munauksia kuin muualla on jo tehty.

Kuva on Porin Reposaaresta.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Terveisiä Porista ja tervetuloa Poriin

28/6/2014

Vietimme rouvan kanssa muutaman sateisen kolean päivän kesäpaikassamme Porissa. Kun ei mökin terassilla oikein tarjennut olla, siirryimme  kaupunkiasuntoon ja luuhasimme hyvissä ruokaravintoloissa ja kahviloissa, joita Porista löytyy runsaasti.

En minä taida loppujen lopuksi kovin juoppo ihminen olla, sillä olutta kului vain yksi pullollinen, sekin ruoan kanssa nepalilaisessa ravintola Yak & Yetissä. Ravinteli on kohtuullisen uusi tulokas Porissa. Mutta todella iloinen yllätys. Hinta/laatu -suhde oli paikallaan ja sapuska erittäin herkullista. Ravintola sijaitsee aivan keskustassa, Yrjönkadulla. Suosittelen, jos Porissa pistäydytte. Tänäkin kesänä kannattaa pistäytyä, pelkästään Pori Jatsien ja Suomi Areenan takia.

Meikä oli jo etukäteen "valmistautumassa" Areenan ohjelmistoon. Keskustelun uusi soundi avautuu 12. päivä heinäkuuta ja jatkuu samaa rataa siten, että 19. päivä on viimeinen päivä.

Käpälissäni on uunituore ohjelma, mukana on runsaasti paitsi poliitikkoja myös eri alojen julkkiksia. Nimet Jaakko Ryhänen, Eija Vilpas, Matti Vanhanen, Kari Mäkinen, Eero Heinäluoma, Peter Nyman, Matti Putkonen, Antti Rinne, Pirkko Ruohonen-Lerner, Antti Kaikkonen, Johannes Koskinen, Rosa Meriläinen, Kimmo Sasi, Mari Kiviniemi, Alexander Stubb, Teija Tiilikainen, Krista Kiuru, Anssi Joutsenlahti, Carl Haglund, Ilkka Kanerva, Seppo Kääriäinen, Jussi Niinistö, Petteri Orpo, Paula Risikko, Manuela Bosco, Markus Leikola, Heikki Hiilamo ja niin edelleen ja niin edelleen, takaavat sen, että Porin kaduilla, ravintoloissa ja yössä liikkuu mielenkiintoisia henkilöitä rapian viikon verran.

Kun Areenan antiin yhdistetää vielä maan kuuluisimmat jatsit, joissa kovimpana vetonaulana on legenda itse, Bob Dylan, niin muuta ei voi enää toivoa kuin sitä, että Sään Herra on meille osallistujille armollinen.

Koko kesä menee reissatessa. Kierrän puoli Suomea muutaman päivän pätkinä ja muun ajan vietän tukevasti kotosalla hyvien kirjojen ja laiskottelun merkeissä.

Arjesta irrottautuminen tekee hyvää.

Suomen kesä kun on lyhyt ja vähäluminen.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kyllä nyy Kummolaa lyörähän

28/6/2014

Suomalaisen jääkiekkobisneksen sisäpiiri on pieni ja sen keskiössä on monin tavoin Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola, joka on hyötynyt henkilökohtaisesti eri rooleistaan, väittää toimittaja Pentti Sainio kohukirjassaan Kummolan kääntöpiiri. Kalervo Kummola on yrittänyt estää sen julkaisun oikeusteitse.

Sainion kirja esittääkin vähän todisteita tai lähdeviitteitä väitteilleen. Kummolan laajat yhteydet tulevat osoitetuiksi, mutta se ei liene laitonta saati yllättävää; Kummola on paitsi entinen poliitikko myös Suomen merkittävimpiä urheiluvaikuttajia.

Kirja arvostelee rankoin väittein Kummolaa, urheiluliikemies Harry Harkimoa ja kokoomuslaisia, urheiluasioihin vaikuttaneita poliitikkoja. Kirjan keskiössä on Jääkiekkoliiton puheenjohtajana vuodesta 1997 toimineen Kummolan toiminta Harkimon aisaparina Hartwall Areenan liiketoiminnassa.

Esimerkiksi vuoden 1997 jääkiekon MM-kotikisojen aikana Kummola johti Sainion mukaan muun muassa seuraavia, MM-kisojen sekä Hartwall Areenan liiketoimintaan liittyviä yhteisöjä: Kummola oli samanaikaisesti MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Hartwall Areenan pääosin omistaneen Jokerit HC Oy:n hallituksen jäsen sekä areenanyhtiö Helsinki Halli Oy:n hallituksen jäsen.

Samaan aikaan hän oli jo Jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja heinäkuusta 1997. Jääkiekkoliitto puolestaan omisti Helsinki Halli Oy:tä.

Sainion kirjan mukaan Jokerit-konserni teki Hartwall Areenan avulla MM-kisoista 1997 suuret voitot. Kirjan mukaan Harkimon, Kummolan ja Henrik de la Chapellen omistama halliyhtiön emoyhtiö Jokeri HC Oy maksoi kisojen jälkeen kolmikon yhtiöille yhteensä noin neljän miljoonan markan osingot.

Kirjan mukaan kolmikko hyötyi myös Jääkiekkoliiton sijoituksista halliyhtiö Helsinki Halliin.

– Kummolan yhtiö rahasti omansa vuonna 2000 Sanoman tytäryhtiöltä Rautakirja Oy:ltä, Harkimo ja de la Chapelle vuonna 2013 venäläisiltä rahamiehiltä, Sainio kirjoittaa.

Rautakirja Oy oli vuoden 2000 tienoilla tullut Jokerit HC Oy:n omistajaksi, ja vuoden 2000 syyskuussa Rautakirja kasvatti Jokerit-omistustaan ostamalla Kummolan VIP Enterprises -yhtiön kaikki osakkeet.

Sainio antaa useissa yhteyksissä ymmärtää , että kyseessä olisi jonkinlainen laiton toiminta. Syytös jää todistamatta.

Kummola itse totesi Helsingin Sanomille vuonna 2013, että ”Vaikka Hartwall-areena on julkisuudessa mennyt aika lailla Hjalliksen piikkiin, niin kyllä me sitä yhdessä tehtiin. Ja Jääkiekkoliitto sen tontinkin alunperin sai”.

Sainion mukaan myös vuosien 2012 ja 2013 MM-kotikisojen pelipaikkavalinta – ”ainoaksi pelipaikaksi Suomessa tuli poikkeuksellisesti vain Hartwall Areena” – olisi ollut Kummolan ja Harkimon käsialaa.

Sainion arvostelun kohteeksi joutuu lisäksi kisojen pääsihteeri Mika Sulin, Jokerit HC Oy:n entinen toimitusjohtaja, joka Sainion mukaan oli päättämässä kisojen korkeaksi arvostelluista lippujen hinnoista samaan aikaan, kun omisti Pro Hockey Oy -yhtiönsä kautta Helsinki Halli Oy:n eli Hartwall Areenan osakkeita.

- Valitettavasti Suomessa on vain yksi tämän kokoinen areena [Hartwall-areena], jossa on ylivoimaisesti järkevintä järjestää suurtapahtumat, vastaa Sainion arvosteluun Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen.

Kalervo Kummola ja Jääkiekkoliitto hävisivät käräjäoikeudessa kiistan kirjan julkaisusta. Kummolan mukaan kyseessä on jatko-osa Sainion aiemmalle kirjalle Harkimoiden hattutemppu, jonka Huonon kirjallisuuden seura valitsi aikanaan vuoden huonoimmaksi kirjaksi.

Lähde: Uuden Suomen verkkolehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tapio Tuuri

23/6/2014

Onko näin: Ja kun Jussi Halla-aho valittiin Euroopan parlamenttiin ja kun suomalainen media oli nostanut hänen tuomiostaan älämölön ja kun ulkomaiden ns. laatumediat olivat tutustuneet asiaan, he suunnilleen nauroivat päin naamaa suomalaisille lehdille ja toimittajille.

Tähän ollaan tultu - suomalainen oikeuslaitos ja suomalainen media on Euroopan vanhoissa sivistysmaissa lähinnä vitsi.

Tapio Tuuri seinällään Facebookissa

1 kommentti          Bookkaa tämä

Salon investoinnit

22/6/2014

Kuntien talous jakaantuu yleisen kirjanpitomenettelyn mukaisesti käyttötalouteen (vuosittaiset menot ja tulot) sekä investointeihin. Kunnille tyypillisiä investointikohteita ovat rakennukset, tiet, sillat, urheilutilat, kunnallistekniikka, maa ja erilaiset peruskorjaukset.

Jos yritys tekee investoinnin, se olettaa, että valmistuttuaan investointi alkaa tuottaa rahaa yhtiölle. Kyse on tällöin "tuottavasta investoinnista", joita Salokin tekee liikelaitostensa kautta. Vähitellen investointi kuolettaa kustannuksensa, jolloin se kääntyy voitolliseksi ja jauhaa kaupungin kassaan rahaa. Tuottavissa investoinneissa on aina myös riski. Kunnan täytyy laskea, minkä suuruisen riskin se pystyy kantamaan.

Suurin osa kunnan tekemistä investoinneista on "ei-tuottavia". "Ei-tuottavien investointien" ongelma on siinä, etteivät ne tuo riittävästi tuloja kaupungin kassaan. Lainan ottaminen näihin investointeihin sisältää suuren riskin, joka mielestämme kannattaa ottaa vain, jos luvassa on tulevina vuosina ylimääräisiä tuloja kunnalle.

Salon virkamiehet haluavat kovasti investoida. Meneillään tai suunnitteilla ovat muun muassa Salon sairaalan mahdollisen korjaus, Armfeltin ja Moision sisäilmaongelmaiset koulut, Katatie 52:n parannus, Metsäjaanun teollisuusalue, Astrum-keskuksen liikenneympyrä, urheilukentän jättiremontti ja paljon, paljon muuta.

Erästä investointia ei ole edes mainittu, mutta suunnitelmia on olemassa. Tämä investointi koskee vanhusten hoitoa ja se on mielestäni tärkein investoinneista. Näyttää siltä, että muut puolueet ovat siirtyneet tässä asiassa ylälauteille.

Valtio vähentää, ministeri Susanna Huovisen suosiollisella avustuksella, vanhusten laitospaikoista siirtämällä vanhukset kotihoitoon 300 miljoonaa euroa. Omaishoitajat tekevät jo nyt valtiolle kahden miljardin euron edestä ilmaista työtä vuodessa.

Virkahenkilöiden pitäisi tarkoin harkita, kumpaa vanhuksemme tarvitsevat enemmän: Kantatien paraanusta, Metsäjaanun teollisuusaluetta vai paikkaa, jossa he voivat viettää elämänsä viimeiset kuukaudet turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä?

Loppuun muutama kysymys, joita kukin virkamies voi itse tykönään miettiä.

Montako henkilöä jonottaa tällä hetkellä hoitopaikkaa hoivakoteihin?

Onko em. luvussa huomioitu kotona odottavat huonokuntoiset vanhukset ja paljonko heitä on?

Millainen suuntaus hoivapaikan tarpeessa on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana?

Montako paikkaa vuosittain keskimäärin vapautuu luonnollisen poistuman kautta?

Kajalakotia vanhusten hoitopaikkana ollaan lopettamassa ja tilalle otetaan mielenterveyskuntoutujia. Täyttävätkö he Kajalan vapaat tilat kokonaan vai jääkö Kajalaan tyhjiä hoitopaikkoja? Miten suuri tilan tarve Kajalassa on mielenterveyskuntoutujille? Mikä on mielenterveyskuntoutuksen tarve tulevaisuudessa?

Kuinka mittavia investointeja vanhustenhoidon kuntoon saattaminen Salossa vaatii ja voidaanko vanhukset asettaa etusijalle muihin investointeihin nähden?

Toisin sanoen, ovatko Salossa tyhjät tiet ja teollisuusalueet tärkeämpiä kuin ihminen?

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Jotain mätää Tanskan maalla

22/6/2014

Useampi kuin joka neljäs Tanskassa tehty murto on EU-siirtolaisen tekemä.

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yli 2.000:tta kahdentatoista eri Itä-Euroopan maan kansalaista oli syytteessä jostain rikoksesta ja 27,4% kaikista käsittelyssä olleista koteihin kohdistuneista murroista oli heidän tekemiään.

Tiedot ovat peräisin oikeusministeriön poliisilta tilaamasta selvityksestä.

Oikeusministeri Karen Hækkerup (S) haluaa nyt pikaisesti pistää poliisista ja ulkomaalaisviranomaisista koostuvan työryhmän miettimään, kuinka rikollisiin itä-eurooppaalaisiin kohdentuvia toimenpiteitä pystyttäisiin tehostamaan.

- Työryhmä tulee selvittämään, voimmeko lisätä poliisin käytössä olevia työkaluja esimerkisi valvontateknologiaa lisäämällä, miten vahvistamme kontrollia erityisesti raja-alueilla ja lentokentillä, sekä kuinka voisimme lisätä seurantaa ulkomailla ja lisätä yhteistyötä muiden maiden viranomaisten kanssa.

Syytteeseen joutuneiden itä-eurooppalaisten määrä on noussut selvästi viime vuosien aikana. Kun vuonna 2010 6 752 itä-eurooppalaista oli syyttessä, viime vuonna heidän määränsä oli jo 10 258.

Poliisin kansallisen tutkimuskeskuksen johtaja Michael Ask pitää ongelmaa vakavana.

- Tämä on hallitsemattomampi ja hajanaisempi ongelma kuin esimerkiksi nuorukaisjengi- tai pärinäpoikarikollisuus, joista olemme paljon paremmin perillä. Teemme jo nyt paljon töitä, mutta meidän on koko ajan kysyttävä itseltämme, riittääkö se. Juuri nyt teemme poliisihallinnossa ja -piireissä arvioita tehostustoimista.

Lähde: Ekstra Bladet

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Hyvää Jussia

20/6/2014

Oikein hyvää juhannusta minulta ja rouvalta kaikille.

Hyvää juhannusta toivottaa myös Mobile Police, joka nykyään liikkuu pelkästään ratsuilla.

Kelpaa konstaapeleja Autio ja Virtanen katsella.

Hepoista puhumattakaan.

Tuollainen kulkuneuvo sopisi hyvin myös karismaattiselle vanhemmalle konstaapelille Martti Fagerille.

Muistakaa, ettette seisoskele veneessä sepalus auki.

Hukutte vielä.

Ja lisäksi kalat kuolevat, kun kuseskelette järviin.

2 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Marraskuu 2017 (24)
Lokakuu 2017 (71)
Syyskuu 2017 (50)
Elokuu 2017 (59)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (27)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (41)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (44)
Joulukuu 2016 (36)
Marraskuu 2016 (20)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (50)
Elokuu 2016 (64)
Heinäkuu 2016 (27)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (69)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (45)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (105)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (116)
Syyskuu 2015 (153)
Elokuu 2015 (76)
Heinäkuu 2015 (71)
Kesäkuu 2015 (75)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (54)
Maaliskuu 2015 (85)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (80)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (74)
Lokakuu 2014 (67)
Syyskuu 2014 (57)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (48)
Kesäkuu 2014 (37)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (63)
Maaliskuu 2014 (67)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (46)
Joulukuu 2013 (45)
Marraskuu 2013 (54)
Lokakuu 2013 (75)
Syyskuu 2013 (76)
Elokuu 2013 (96)
Heinäkuu 2013 (89)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (59)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (35)
Tammikuu 2013 (37)
Joulukuu 2012 (29)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (64)
Syyskuu 2012 (59)
Elokuu 2012 (65)
Heinäkuu 2012 (63)
Kesäkuu 2012 (58)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (75)
Helmikuu 2012 (63)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (38)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (60)
Syyskuu 2011 (93)
Elokuu 2011 (65)
Heinäkuu 2011 (43)
Kesäkuu 2011 (58)
Toukokuu 2011 (75)
Huhtikuu 2011 (56)
Maaliskuu 2011 (65)
Helmikuu 2011 (41)
Tammikuu 2011 (16)
Joulukuu 2010 (25)
Marraskuu 2010 (45)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (20)
Elokuu 2010 (36)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (34)
Toukokuu 2010 (43)
Huhtikuu 2010 (34)
Maaliskuu 2010 (58)
Helmikuu 2010 (37)
Tammikuu 2010 (30)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (24)
Lokakuu 2009 (24)
Syyskuu 2009 (31)
Elokuu 2009 (31)
Heinäkuu 2009 (37)
Kesäkuu 2009 (39)
Toukokuu 2009 (34)
Huhtikuu 2009 (28)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (44)
Tammikuu 2009 (24)
Joulukuu 2008 (12)
Copyright © Tapioarjo.com