Taakanjakoa - tätä ette lue Helsingin Sanomista

30/4/2015

Keskustelu Välimeren tilanteesta on kiihtynyt niin mediassa kuin EU:n toimielimissäkin tuoreiden, paljon kuolonuhreja vaatineiden tragedioiden jälkeen. Parlamentin täysistunnot ovat viime aikoina jokseenkin säännöllisesti alkaneet hiljaisella hetkellä merellä kuolleiden muistoksi.

Keskeisiä kysymyksiä ovat "työntötekijät" ("push factors") eli syyt, joiden vuoksi ihmiset jättävät kotiseutunsa, "vetotekijät" ("pull factors") eli tekijät, jotka houkuttelevat ihmisiä juuri Eurooppaan, sekä siirtolaispainetta hyväksi käyttävät rikollisjärjestöt, jotka työntävät ihmisiä merelle merikelvottomissa aluksissa.

Käyn tässä kirjoituksessa tiiviisti läpi numeroita, tosiasioita, EU:n lainsäädäntöä sekä ratkaisuehdotuksia.

Vuosina 2004-2010 Euroopasta vuosittain turvapaikkaa hakeneiden määrä pysytteli 200 ja 280 tuhannen välillä, mutta tämän jälkeen luvut alkoivat kasvaa nopeasti:

2011: 309 000
2012: 335 000
2013: 435 000
2014: 626 000

Valtaosa, yli 500 000, näistä hakemuksista jätettiin EU-maihin. Muita suosittuja kohteita ovat Sveitsi ja Norja, jotka esim. Schengen- ja Dublin-järjestelmiin kuuluvina maina ovat maahanmuuttokysymysten kannalta de facto -jäsenmaita.

Välimeren kautta Unionin alueelle tuli viime vuonna 218 000 ihmistä, joista "keskisen Välimeren reittiä" Libyasta Italiaan käytti 171 000. Viimeksimainituista n. puolet oli syyrialaisia ja eritrealaisia. Komission edustaja kertoi viime viikolla Libe-valiokunnan kokouksessa, että syyrialaisten ja eritrealaisten osuus tulijoissa vähenee kuitenkin jatkuvasti, kun taas länsiafrikkalaisten "taloudellisten siirtolaisten" ("economic migrants") osuus kasvaa koko ajan. Tämä on toki silmämääräisestikin helppo havaita lehdistön julkaisemista valokuvista.

Tulijamäärät ovat kasvaneet kaikkein voimakkaimmin juuri keskisellä Välimerellä. Tulijoita oli siis viime vuonna 171 000, kun vuonna 2013 heitä oli 45 000. Kasvun odotetaan jatkuvan kiihkeänä myös tänä vuonna; tammikuussa 2015 tulijoita oli 3528, kun vuotta aiempi vastaava luku oli 2171. Itäisen Välimeren reittiä saapui viime vuonna 50 561 henkeä, kun edellisen vuoden luku oli 23 299. Talvikuukaudet ovat yleensä olosuhteista johtuen hiljaisimpia. Komission edustajan mukaan huhtikuuhun mennessä tulijoita on ollut n. 40 000.

Merellä tapahtuvat onnettomuudet saavat, oikeutetusti, paljon huomiota, mutta ne on asetettava kontekstiinsa. Vuonna 2014 hukkuneita tai kateisiin joutuneita oli n. 3500, mutta vähintään 214 500 siirtolaista pääsi meren yli. Vaikka merimatka on vaarallinen, todennäköisyys päästä elävänä Eurooppaan on erittäin suuri. Todennäköisyys joutua palautetuksi taas on erittäin pieni monestakin syystä. 2010 voimaantullut palautusdirektiivi loi yhteisiä sääntöjä palautuksille ja poistamisille. Jäsenmaat palauttavat siirtolaisia joko EU:n palautussopimusten tai kahdenvälisten sopimusten nojalla. Rajaturvallisuusvirasto Frontexilla on keskeinen operatiivinen rooli, kun taas European Return Fund antaa jäsenmaille rahoitusta.

Vain pieni osa niistä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, palautetaan, ja tämän katsotaan toimivan vetotekijänä. Lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ei aina ole palautussopimuksia, eivätkä kolmannet maat noudata olemassaoleviakaan, minkä lisäksi siirtolaisten kansalaisuutta on usein vaikea määritellä.

Italialaiset reagoivat kahden vuoden takaiseen Lampedusan onnettomuuteen kansallisella Mare nostrum -meripelastusoperaatiollaan, joka hyvistä tarkoituksistaan huolimatta räjäytti tulijoiden määrän ja oli tavallaan suora tulonsiirto merimatkoja järjestäville rikollisorganisaatioille. Marraskuussa Frontex käynnisti oman Triton-operaationsa, jonka resurssit ovat kuitenkin selvästi pienemmät. Tritonin kuukausibudjetti on 2,9 miljoonaa euroa, kun Mare nostrumin kuukausittaiset kustannukset olivat lähes 10 miljoonaa euroa.

(Frontex on vuonna 2004 luotu organisaatio. On muistettava, että sillä ei ole omaa kalustoa, joukkoja tai itsenäistä toimivaltaa, vaan ulkorajavalvonta kuuluu jäsenmaille. Frontex tukee ja koordinoi kansallisten rajavalvontaviranomaisten yhteistyötä sekä tekee tutkimusta ja tarjoaa koulutusta. Frontex voi myös lähettää EBGT-joukkoja (European Border Guard Team) yhteisoperaatioihin ja nopeaa toimintaa vaativiin tilanteisiin. Ne lainaavat kaluston jäsenmailta. EU:n rajahallintaa täydentää Eurosur-kommunikaatiojärjestelmä, joka mahdollistaa esim. viranomaisilta, satelliiteista ja laivoilta saadun tiedon reaaliaikaisen jakamisen.)

Monet kysyvät, miksei pakolaislaivoja voi käännyttää tai hinata takaisin Libyaan. Yhtenä syynä ovat kansainväliset lait, jotka velvoittavat pelastamaan merihädässä olevat ja toimittamaan heidät turvalliseen paikkaan. Toukokuussa 2014 voimaan tulleiden EU-säännösten mukaan mereltä noukitut siirtolaiset voidaan toimittaa siihen kolmanteen maahan, josta aluksen oletetaan lähteneen, tai siihen EU-maahan, josta käsin pelastusoperaatio toimii. Siirtolaislaivat ovat lähtökohtaisesti merihädässä, koska ne ovat merikelvottomia. Lisäksi ne seilaavat nykyään usein "aavelaivoina", ilman muuta miehistöä kuin matkustajat, mikä selittyy osin sillä, että EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuden rangaista niitä, jotka organisoivat laittomien siirtolaisten matkoja. Vuonna 2014 saatiin kiinni yli 8000 järjestäjää ("facilitator").

Miksi siirtolaiset siis tuodaan Italiaan sen sijaan, että laivat hinattaisiin takaisin Libyaan? Kyseessä on Geneven pakolaissopimukseen kirjattu non-refoulement -periaate, jonka mukaan turvapaikanhakijaa ei voida käännyttää eikä palauttaa, jos on olemassa vakavan vaaran tai vainon riski. Libya on romahtanut valtio, jossa tällainen riski epäilemättä on.

Euroopan parlamentti, etenkin sen vasen laita, on vaatinut hyvin kiihkeästi "laillisten reittien avaamista" siirtolaisille sekä mahdollisuutta hakea "humanitaarista viisumia" EU-maiden konsulaateista. Lailliset reitit eivät kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, että Euroopalla ei ole varaa tänne pyrkiviin ihmisiin sellaisissa määrin kuin pyrkijöitä on. Lisäksi suurin osa Lähi-Idän ja koko maailman pakolaisista jää joka tapauksessa kriisialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä oleville leireille, joiden olot ovat yleensä erittäin huonot. Itse asiassa juuri näillä oloilla perustellaan tyypillisesti sitä, että Euroopan pitäisi ottaa enemmän tulijoita vastaan. Kuitenkin sillä rahalla, joka käytetään yhden Eurooppaan tulleen, tukien varassa elävän siirtolaisen ylläpitämiseen, voitaisiin kohentaa huomattavan suuren ihmisjoukon elämisen edellytyksiä niillä leireillä.

Tähän vastataan yleensä, että "pitää tehdä molempia", ts. sekä ottaa tulijoita vastaan että tukea leireillä olevia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaikki raha, joka sijoitetaan Eurooppaan tuleviin siirtolaisiin, on pois siitä rahasta, joka voitaisiin käyttää leireillä olevien ihmisten auttamiseen. Eurooppaan siirretyn vähemmistön ongelmana ovat vastaanottokeskuksen apeat verhot ja vähäiset viihdemahdollisuudet. Leireillä olevien ihmisten ongelmia ovat ruuan ja puhtaan veden puute.

UNHCR:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä 50 000 000 pakolaista. Libanonin, Jordanian, Turkin, Irakin ja Egyptin leireillä on lähes neljä miljoonaa syyrialaista pakolaista, minkä lisäksi Syyrian sisällä on 7,6 miljoonaa sisäistä pakolaista. On taloudellisesti ja varsinkin poliittisesti mahdotonta siirtää merkittävää osaa näistä ihmisistä Eurooppaan, eikä esimerkiksi Persianlahden öljysheikkejä voisi juuri vähempää kiinnostaa. Leijonanosa pakolaisista siis jää kaikissa tapauksissa leireihin, kunnes - toivon mukaan - he pääsevät joskus palaamaan koteihinsa. Tämän vuoksi kaikkia pakolaisia pitää pyrkiä avustamaan siellä missä he ovat sen sijaan, että pientä osaa pakolaisista "autetaan" tuomalla tai päästämällä heidät Eurooppaan.

Media, varsinkin Helsingin Sanomat, lähestyy usein Välimeren kysymystä runollisella "häpeäretoriikalla". Ennen kaikkea pohjoiseurooppalaisten pitää kuulemma hävetä:

    "Nämä ihmishenkien menetykset ovat suoraa seurausta Euroopan maiden – myös Suomen – kyvyttömyydestä yhteistyöhön ja taakanjakoon. Pohjois-Eurooppa on ollut haluton jakamaan vastuuta etelän kanssa, ja poliitikot ovat halunneet pysyä hissukseen maahanmuutosta, sillä he pelkäävät pakolaisten antavan lisäsytykkeitä populisteille."

On totta, että pelko maahanmuuttokriittisten liikkeiden voimistumisesta on tehnyt Euroopan hallituksista nihkeitä taakanjaon suhteen, mutta puheet Pohjois-Euroopan kyvyttömyydestä yhteistyöhön tai haluttomuudesta taakanjakoon ovat melko kohtuuttomia. Yhteistyötä esimerkiksi Italian ja Kreikan kanssa tehdään aiemmin mainitun Frontexin puitteissa. Vuosina 2014-2020 Italia saa yhteensä 522 miljoonaa euroa Turvapaikka-, siirtolaisuus- ja integraatiorahastosta (AMIF) sekä Sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF). Kreikkaa tuetaan samoista lähteistä 450 miljoonalla eurolla ja Espanjaa 500 miljoonalla eurolla.

Vaikka muodollista taakanjakomekanismia ei vielä olekaan, taakka jakautuu vapaan liikkuvuuden ja toimimattoman Dublin-menettelyn ansiosta jo nyt. Tai oikeastaan se ei jakaudu vaan siirtyy. Kuten kirjoituksen alussa sanoin, Euroopan maista haki viime vuonna turvapaikkaa 630 000 henkilöä. Tärkeimpiä ryhmiä olivat syyrialaiset, irakilaiset, afgaanit ja eritrealaiset. Jättävätkö nämä ihmiset turvapaikkahakemuksen ensimmäiseen turvalliseen maahan, kuten Dublin-menettely edellyttäisi?

630 000 turvapaikanhakijasta 32,5% jätti hakemuksensa Saksaan, 13% Ruotsiin, 10,3% Italiaan, 10% Ranskaan, 6,8% Unkariin, ja 5,1% Britanniaan. Väkilukuun suhteutettuna eniten turvapaikkahakemuksia ottivat vastaan seuraavat maat:

Ruotsi: 8417 hakemusta miljoonaa asukasta kohden
Unkari: 4331 -"-
Itävalta: 3296 -"-
Malta: 3174 -"-
Tanska: 2609 -"-
Saksa: 2509 -"-

Kuten huomaamme, Välimeren maat, Maltaa lukuunottamatta, eivät kuulu taakanjakajien top-5:een.

Dublin II -säännöstön mukaan vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä, samoin kuin suojelun tarjoamisesta, kuului sille maalle, jonka kautta hakija tuli EU-alueelle. Toiseen jäsenvaltioon siirtyvä hakija palautettiin automaattisesti ensimmäiseen. Tämä asetti hankalaan tilanteeseen ne jäsenmaat, jotka sattuvat sijaitsemaan ulkorajalla.

Dublin III (2013) ottaa huomioon EU-tuomioistuimen ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, joiden mukaan turvapaikanhakijaa ei voi palauttaa sellaiseen jäsenmaahan, jonka menettelyissä tai vastaanotto-olosuhteissa on systemaattisia puutteita. Tämä koskee lähinnä Kreikkaa, mutta EIT on katsonut, että myös palautus Italiaan voi joissakin tapauksissa johtaa hakijan epäinhimilliseen kohteluun.

Dublin III on parhaillaan uudelleentarkastelussa, koska EU-tuomioistuin päätti, että yksin saapuvan alaikäisen turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä jäsenmaassa, jossa alaikäinen on läsnä, vaikka hän olisi aiemmin jättänyt hakemuksia muuallekin. Perusteluna on, että alaikäisten tarpeetonta siirtelyä jäsenmaiden välillä pitäisi välttää. Pelätään, että tämä lisää turvapaikka- ja perheenyhdistämisshoppailua sekä lasten salakuljetusta EU-alueen sisällä.

Dublin-järjestelmä siis toimii käytännössä hyvin huonosti. Schengenin turvin myös laittomasti alueella oleskelevat voivat liikkua esteettä, kulkureittejä on mahdotonta jäljittää ja sisääntulomaat ovat käytännössä palautuskelvottomia, joten turvapaikkahakemuksen voi jättää minne haluaa. Kohtuuden nimessä on todettava, että jos Dublin toimisi, se olisi epäoikeudenmukainen ulkorajavaltioita kohtaan. Jotain pitäisi siis lainsäädännön tasolla tehdä.

Euroopan parlamentti on useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2014, vaatinut pysyvän ja sitovan taakanjakomekanismin luomista. Tällä hetkellä on olemassa tilapäinen EU:n sisäinen uudelleensijoitusohjelma Maltaa varten (Eurema II). Vuodesta 2005 alkaen muut jäsenmaat ovat uudelleensijoittaneet 700 henkilöä Maltalta joko Eureman puitteissa tai kahdenväliseen sopimiseen perustuen. Hanke on tuonut esiin taakanjakomekanismeihin liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Puola sitoutui sijoittamaan Maltalta 75 pakolaista. Löytyi vain kahdeksan henkilöä, joille Puola kelpasi sijoituskohteeksi. Puolen vuoden sisällä nämäkin olivat poistuneet johonkin toiseen jäsenmaahan, todennäköisesti Saksaan.

Tiedustelin Libessä aiemmin tänä vuonna puhuneelta komission edustajalta, miten tällainen sekundäärinen muuttoliike, joka ilmiselvästi vesittäisi minkä tahansa taakanjakojärjestelmän, pystyttäisiin estämään. Ehdotus oli, että sijoituspaikaksi valittu maa solmisi sopimuksen tulijan kanssa. Tulija sitoutuisi asumaan esim. kolme vuotta kyseisessä maassa, ja sanktiona olisi oleskeluluvan peruuttaminen. Epäilen suuresti, miten toimiva ja oikeudellisesti pätevä moinen sopimus olisi. Ne, jotka työllistyvät, jäisivät todennäköisimmin paikalleen, kun taas ne, jotka eivät syystä tai toisesta integroidu, muuttaisivat karenssiajan päätyttyä avokätisimmän jäsenvaltion riesaksi.

Valitettava tosiasia on, että niin kauan kuin Euroopan maiden elintasoerot ovat näin suuria ja sosiaaliturvajärjestelmät näin kirjavia ja jäsenmaiden väliset rajat valvomattomia, siirtolaiset menevät niihin maihin, jotka heidän näkökulmastaan ovat houkuttelevimpia.

Paine jonkinlaiseen taakanjakomekanismiin kasvaa joka tapauksessa, mm. siksi, että Saksa, jonka sanalla on merkitystä, on nykyisen tilanteen suurimpia häviäjiä. Ruotsi on tietysti kaikkein suurin, mutta Ruotsi on niin pahasti tabujen kahlitsema, että maahanmuuttajien kutsuminen taakaksi on siellä vaikeaa. Ruotsihan pystyy ottamaan vastaan vaikka kaikki EU:hun tulevat pakolaiset! Toisaalta esimerkiksi vihreiden saksalainen mep Ska Keller suhtautui Libessä, äkkiä katsoen yllättäen, hyvin skeptisesti taakanjakoon. Perustelu oli kuitenkin se, että mekanismi rajoittaisi EU:hun tulevien siirtolaisten (ihmis)oikeutta valita itse vapaasti, missä he asuvat.

UNHCR, Itävallan sisäministeriö ja Libe-valiokunta järjestivät taakanjakokysymykseen keskittyneen seminaarin "Save lives" 25.3.2015. Itävalta on ollut näissä projekteissa muutenkin hyvin aktiivinen, mikä on maan houkuttelevuus huomioiden ymmärrettävää. Seminaarissa jaettiin myös ICMPD:n (International Centre for Migration Policy Development) raportti "An Effective Asylum Responsibility-Sharing Mechanism". ICMPD on sveitsiläis-itävaltalainen organisaatio, joka tuottaa maahanmuuttoon liittyviä asiantuntijapalveluja hallituksille Euroopassa ja muualla maailmassa.

Raportissa esitellään taakanjakokysymyksen historiaa, joka ulottuu ainakin vuoteen 1994. Saksaan tuli tuona vuonna 460 000 turvapaikanhakijaa, ja maa esitti tulijoiden jakamista jäsenmaiden kesken mm. maan bruttokansantuotteeseen, väkilukuun ja pinta-alaan perustuvin kriteerein. Ranska ja Britannia torppasivat hankkeen, mutta ajatus "jakoavaimesta" ("distribution key"), eli joukosta jakokriteereitä, jäi elämään ja on muistutellut itsestään erilaisissa raporteissa vuosien varrella. Milloinkaan sitä ei ole ajettu yhtä aggressiivisesti kuin juuri nyt.

Taakanjaolla voidaan tarkoittaa a) ihmisten fyysistä uudelleensijoitusta, b) rahallista kompensaatiota eniten siirtolaisia vastaanottaville maille tai c) niihin syihin puuttumista, joiden vuoksi siirtolaisvirrat ohjautuvat epätasaisesti (ts. epäyhtenäiset perheenyhdistämissäädökset, vaihtelevat sosiaaliturvajärjestelmät). Nyt käynnissä oleva keskustelu, ainakin Euroopan parlamentin tasolla, keskittyy kohdassa a) tarkoitettuun taakanjakoon eli ihmisten liikutteluun.

Keskeinen ongelma, johon jo ylempänä viittasin, on se, että tulijoille ei välttämättä kelpaa se maa, johon heidät haluttaisiin sijoittaa. Ratkaisuksi, kuten ylempänä myös totesin, on esitetty sanktioita. Monissa jäsenmaissa, mm. Suomessa, humanitaarisia maahanmuuttajia on pyritty hajasijoittamaan, vaihtelevalla menestyksellä. Raportista käy ilmi, että ainakin Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa tulija menettää osan sosiaalietuuksistaan, ellei hän suostu asumaan hänelle osoitetussa paikassa.

Tämä on hämmentävää. Kun perussuomalaiset maahanmuuttopoliittisessa vaaliohjelmassaan esittivät vastaavaa sanktioitua hajasijoitusmallia, se oli ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan paitsi lain ja perustuslain myös kansainvälisten sopimusten ja yleensäkin maailmanjärjestyksen vastainen. Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa sellainen kuitenkin on, eikä Suomi paheksu asiaa lainkaan.

Eurooppa-neuvosto kokoontui viime viikolla ylimääräiseen istuntoon ja julkaisi kymmenen kohdan toimenpideohjelman, johon sisältyy mm. ...

... Frontexin koordinoimien Triton- ja Poseidon -operaatioiden rahoituksen lisääminen.

... ihmissalakuljettajien käyttämien alusten systemaattinen kiinniotto ja tuhoaminen.

... sormenjälkien systemaattinen kerääminen kaikilta EU-alueelle tulevilta siirtolaisilta.

... Frontexin koordinoiman pikakäännytysjärjestelmän luominen.

... yhteistyö Libyan naapurimaiden kanssa.

... EU:n laajuinen vapaaehtoinen uudelleensijoitusohjelma.

Parlamentti keskustelee Välimeren tilanteesta täysistunnossaan 29.4. Oma kantani, joka vastaa pitkälti ECR-ryhmän kantaa, on se, että meripelastusoperaatioiden paisuttaminen ei ole ratkaisu, sillä se kannustaa ihmisiä lähtemään merelle ja on suoraa yritystukea rikollisjärjestöille. Mitä enemmän ihmisiä merellä on, sitä enemmän on myös hukkuneita.

Kuten ylempänä sanoin, laillisten maahantuloväylien luominen ei poista ongelmaa, koska halukkaita tulijoita tulee aina olemaan paljon enemmän kuin Eurooppa voi ottaa vastaan tekemättä itselleen huomattavaa vahinkoa. Syyrian sisällissotaa, Eritrean diktatuuria tai Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhyyttä ja väestöpommia ei voida ratkaista siirtämällä ihmisiä Eurooppaan.

Välimeren liikenne voidaan pysäyttää tuhoamalla salakuljettajien alukset, mikä ei ole ylivoimainen operaatio. Kun liikenne on saatu loppumaan, voidaan pohtia kestävämpiä ratkaisuja tilanteeseen. Sotaa ja vainoa pakeneville ihmisille voidaan järjestää säälliset elinolosuhteet olemassaoleville pakolaisleireille kriisialueiden läheisyyteen, tai tällaisia vastaanottoalueita voidaan perustaa Välimeren eteläpuolelle yhteistyössä kolmansien maiden kanssa. Säälliset olosuhteet tarkoittavat esimerkiksi asiallista majoitusta, terveydenhuoltoa, työtä ja lasten mahdollisuutta koulunkäyntiin. Lähtökohtana tulee olla se, että ihmiset palaavat kotiseudulleen heti, kun olosuhteet sen sallivat. Eurooppaan asti päässeet eivät palaa koskaan, ja muun väittäminen on itsensä pettämistä.

Eurooppa ei voi sysätä koko ongelmaa muiden niskoille, mutta vastuunkantoa ei ole rypeminen omassa syyllisyydessä ja kolottavan omantunnon lääkitseminen tarjoamalla elinikäinen ylläpito niille harvoille, joilla on rahaa laivamatkaan. Vastuunkantoa on se, että autamme käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman suurta määrää avuntarvitsijoita.

Jussi Halla-aho

Euroopan parlamentin jäsen (ps)

1 kommentti          Bookkaa tämä

Esileikkiä sopeutusohjelmalla

29/4/2015

Salon kaupunki teki viime vuonna neljättä kertaa peräkkäin alijäämäisen tilinpäätöksen. Meillä on velkaa parhaillaan 15,3 miljoonaa euroa. Tulot jäivät 2014 selvästi jälkeen edellisen vuoden tuloista. Palvelujen osto jatkoi voimakasta kasvuaan miljoonilla euroilla. Suurimpina olivat tietysti sairaanhoitopiirin laskutus ja lastensuojelun ostomenot.

Velkaa kaupunki otti lisää neljä miljoonaa euroa. Salolla on pitkäaikaista lainaa 114 miljoonaa euroa.

Tase on syöty – enää ei ole mahdollista ottaa enemmän velkaa kuin tienataan. Syöksy jatkuu.

Olen viimeiset kolme vuotta kirjoittanut siitä, miten valtiovarainministeriön harmaat salkkumiehet saapuvat Saloon. He tarttuvat tulo- ja menoarvioon ja vetävät punakynällä yli kaikki ne menot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Voitte uskoa, että se kyyti on kylmää. Paljon kylmempää kuin juuri julkaistu sopeutusohjelma. Jollei juuri nyt päätetä voimakkaista korjausliikkeistä, niin se oli sitten siinä.
Kiitti ja hei.

Muutamat kansalaiset kommentoivat ympäri somea ja SSS:n sivuilla siitä, miten Salossa on niin huonot luottamushenkilöt, toisin sanoen paikallispoliitikot, etteivät he kykene muuta kuin leikkauslistoja laatimaan. Erehtyipä melko moni äänestämään eduskuntavaaleissa Salon ulkopuolisia ehdokkaitakin. Siinä tehtiin Salon seudulle karhunpalvelus vai luuletteko te, että joku turkulainen kansanedustaja uhraa ajatustakaan Salolle, kun Turku on samanlaisessa, jollei pahemmassa liemessä kuin Salo konsanaan.

Minua on jo muutaman kymmenen vuoden ajan hämmästyttänyt se, miten olemattomia joidenkin ihmisten tiedot kunnallisesta päättämisestä voivat olla.

Vihatut ja parjatut paikallispoliitikot eivät toistaiseksi ole päättäneet sopeutusohjelmasta yhtään mitään. Ohjelma on virkamiesten laatima ja valtuustolle se esitettiin ensimmäisen kerran viime maanantaina 27.4.2015 kello 16. Samana päivänä siitä kuulivat poliittisten ryhmien puheenjohtajat  ja klo 15 media.

Poliitikot päättävät valtuustossa sopeutusohjelman kohtalon 1.6.2015. Ennen sitä on muutama kuntalaiskuuleminen, joiden aika ja paikka on vielä hakusessa. Niihin on jokainen kansalainen tervetullut kyselemään. Sen jälkeen ei tarvitse luulla mitään vaan tietää.

Sopeutusohjelma ei ole mikään yksityiskohtainen ja pikkutarkka tiekartta. Se on lähinnä niin sanottu strategialista eli ohjelma, jossa on listattu toimenpiteitä, joilla mahdollisesti, siis mahdollisesti, saadaan Salon talous tasapainoon.

Toteutusaikataulu on vuosien 2016-2018 välissä. Sopeutusohjelma on runko, johon kasvaa oksistoa ja lehdistöä eli laskelmia ja tarkempia suunnitelmia sitä mukaa, kun se etenee. Yhdelläkään kaupungin virka- tai luottamushenkilöllä ei ole tällä hetkellä, korostan jälleen, tällä hetkellä, tarkkoja laskelmia yhdestäkään sopeutusohjelman ehdotuksesta.

Veikkaisin, että parhaiten kokonaisuudesta on perillä apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa, joka näyttää vaikeassa tilanteessa, millaisista aineksista mies on kasattu, ja luvuista tietysti talousjohtaja Seppo Juntti, joka on varoitellut vuosikausia samasta asiasta kuin minä eli siitä, ettei Salo voi enää jatkaa nykyisellä polulla. Hänkin on puhunut kuuroille ihmisille.

Minua ei lakkaa hämmästyttämästä ihmisten itsekeskeisyys ja ”mulle kaikki tänne heti nyt” -mentaliteetti. Itseltä ja omalta viiteryhmältä ei saa koskaan leikata vaan leikata täytyy ”joltain toiselta”.

Jotkut meuhkaavat, että jollei tätä ja tätä asiaa toteuta, niin ”sitten muutamme pois Salosta”. Olkaa hyvä vain, mutta miettikää nyt ihmeessä ensin, mihin kaupunkiin aiotte Suomessa muuttaa? Samat ongelmat ovat vastassa joka ainoassa kunnassa ja kaupungissa Suomessa. Samoin ulkomailla muutamaa harvaa maata lukuun ottamatta. Mutta niissä maissa kansa saakin äänestää tulevaisuudestaan itse. Se näyttää kovasti lisäävän oikean tiedon hankkimista ja kiinnostusta poliittista toimintaa kohtaa. Salossa palvelut ovat vielä kohtuullisen hyvässä jamassa verrattuna muutamaan muuhun kaupunkiin Suomessa.

Samat henkilöt moittivat sitä, etteivät politiikot ole saaneet aikaan yhtään mitään. Se ei pidä paikkaansa. Viiden vuoden aikana kuluja on leikattu Salossa 20 miljoonaa euroa. Nokian tulojen menetys oli niin suuri, että siitä ei ole helppo toipua. Kulujen kasvu johtuu pääosin sote-palvelujen kasvusta. Se ei johdu Salossa tehdyistä päätöksistä vaan valtion kiristyneestä kuntapoliittisista toimista ja väestörakenteen vääristymisestä Salossa (lapset ja nuoret katoavat ja väestön vanhin osa lisääntyy jatkuvasti).

Oli, miten oli. Koko Suomea ravistelevat sellaiset uhat ja voimat, että yksittäisten ihmisten on ymmärrettävä leikkausten tarpeellisuus sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Suomi-laivan suuntaa on NYT pystyttävä kääntämään Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten hullutusten jälkeen, joita ei olisi koskaan saanut valita isänmaata johtamaan. Jollei tuleva pääministeri hallituksineen onnistu oikaisemaan Suomen talouden syöksykierrettä ja samalla lieventämään kuntien velvoitteita, meidät hukka perii.

Kokonaan oma lukunsa on Salossa sijaitseva Microsoft. Kuinka kauan se työllistää meillä 1 200 ihmistä? Jos se tekee lähivuosina samanlaisen katoamistempun kuin Stephen Elop teki Nokialle, niin kaupunki kaatuu valtion syliin.

Henkilöstöön ei kosketa lainkaan, mutta niin sanottu luonnollinen poistuma pudottaa sopeutusohjelman aikana pelistä pois 90 henkilötyövuotta. Toivottavasti heidän tilalleen ei tarvitse palkata uusia. Henkilöstölle on vuosien varrella ehdotettu tehtäväksi vaikka mitä palkanalennuksista irtisanomisiin ja lomautuksiin, mutta siitä on joka kerta aiheutunut niin suuri tappelu, ettei sitä jaksa enää ukko mustalainenkaan yrittää. Kokeillaan siis "pehmeämpiä keinoja".

Muutama muukin salolainen poliitikko on jo ehtinyt käydä läpi sopeutusohjelmaa. Demarien Saija Karnisto analysoi sitä mainiossa yhteenvedossaan täällä: http://saijakarnisto.fi/2015/04/28/muutama-sananen-sopeuttamisesta/

Olen hyvin iloinen siitä, että Karnisto fiksuna naisena puhuu järjen sanoja.

Ja puoluetoverini, Salon perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Tamminen täällä: http://www.heikkitamminen.com/blogi.html

Tamminen on tehnyt yksityiskohtaisen yhteenvedon ja nähnyt suuren vaivan käydessään kohta kohdalta sopeutusohjelman läpi. Se on selkeää tekstiä, josta käy selville se, että hän on perehtynyt asiaan erinomaisen hyvin. Tamminen ei jossittele vaan kertoo suoraan ja rehellisesti kansalaisille sen, mitä hänen mielestään Salossa pitäisi nyt tehdä. Pääosin olen Tammisen kanssa samaa mieltä. Se ei liene yllätys kenellekään.

Seuraavassa kirjoituksessani esittelen omia ajatuksiani uudesta sopeutusohjelmasta. Käyn sitä läpi samalla tavalla kuin Heikki Tamminen, koska silloin sitä voi suoraan verrata sopeutusohjelman toimenpidelistaan.

Kansalaiset voivat itse tutustua Salon kaupungin sivuilta (www.salo.fi) löytyviin linkkeihin.

Toimenpiteet vuosina 2016-2018 löytyy täältä: http://www.salo.fi/attachements/2015-04-29T13-43-3238.pdf

Talousluvut 2016-2018 löytyy täältä: http://www.salo.fi/attachements/2015-04-29T13-43-3238.pdf

Varsinainen juttu löytyy tämän jutun alapuolelta – olisi tullut muuten niin pitkä, ettei kukaan olisi jaksanut lukea. Toivottavasti ehditte perehtyä huolella ja miettiä asiaa. Asiallinen palaute on paikallaan ja enemmän kuin toivottavaa, mutta  yllämainitsemiani voivotteluja en noteraa. Jollei kelpaa, äänestäkää turkulaisia. Siitähän teille riemu repeää. Ja aina voi muuttaa muualle – sinne, missä asiat ovat paremmin.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Sopeutussuunnitelma - niin makaa kuin petaa

29/4/2015

Salon kaupungin sopeutusohjelma vuosille 2016-2018

Terveyspalvelut

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodenosastopaikkojen vähennys - 750 000 euroa
Synnytysosaston ja lastensairaalan keskittäminen Tyksiin - 1 500 000 euroa

Asiat eivät kuulu Salon sopeutuslistalle, vaan ovat Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin päätösvallassa. Tyksin tilat ovat tällä hetkellä puutteelliset ja Tyks on saanut kahden vuoden poikkeusluvan siksi aikaa, kunnes uudet tilat ovat valmiita. Niin kauan palvelut säilyvät Salossa.

Asumispalveluiden siirto Kajalasta Pahkavuoreen -  150 000 euroa
Kajalassa asuu tällä hetkellä mielenterveyskuntoutujia, jotka eivät kuntoudu. Pahkavuori soveltuu heille, mutta Pahkavuoressa tarvitaan remontointia. Pahkavuoressa parhaillaan asuvat vanhukset pitää saada sijoitettua inhimillisiin oloihin muihin asumispalveluihin. Pahkavuoren saneeraus ja omistuspohja voidaan teettää myös ulkopuolisella toimijalla, kunhan se on kunnollinen ja mielellään kotimainen yritys. Salon kaupungilla on runsaasti tyhjiä tiloja, joten niiden soveltuvuus vanhuksille on tutkittava ennen kuin tilat vuokrataan ulkopuoliselta yrittäjältä.

Yhteistyön tiivistäminen erikoissairaanhoidon kanssa mielenterveyspotilaiden kotikuntoutuksessa  - 150 000 euroa
Sopii.

Opiaattiriippuvaisten korvaushoidon uudet lääkemuodot ja järjestelyt -  40 000 euroa
Sopii – pitkin hampain. Kukaan ei ole pakottanut näitä ihmisiä käyttämään huumeita.

Vierianalytiikan lisääminen ym. - 100 000 euroa
Sopii oikein hyvin.

Terveyskeskussairaalan osastojen uusi ravitsemuspalvelusopimus – 100 000 euroa
Sopii oikein hyvin.

Kuntouttavan työotteen tehostaminen – 100 000 euroa
Sopii oikein hyvin.

Perusterveydenhuollon yölääkäripäivystyksestä luovutaan – 150 000 euroa
Sopii oikein hyvin.

Hoitajavastaanottoa lisätään perusterveydenhuollossa – 62 000 euroa
Jo on aikakin.

Suun terveydenhuollon toimipaikat kolmeen isompaan yksikköön – 60 000 euroa
Sopii oikein hyvin. Monessa tapauksessa palvelu jopa parane.

Peruuttamattomien suun terveydenhuollon käyntien vähentäminen – 55 000 euroa
Sopii oikein hyvin. Yksilön vastuuta lisätään niin kuin oikein onkin.

Terveyspalveluiden kokonaissäästöt -  3 217 000 euroa
Tässä on huomioitava se, että listan kolme ensimmäistä kohtaa eivät ole salolaisten päätettävissä, joten Salon päätösten taloudellinen osuus on tosiasiallisesti 967 000 euroa, joka sekin on paljon rahaa.

Opetuspalvelut

Rehtoreiden tehtävien uudelleen tarkastelu – 240 000 euroa
Sopii oikein hyvin. Suunnitelmakaudella eläköityy 3-4 rehtoria.

Perusopetuksen opetusryhmien jatkuva tarkastelu (avustukset huomioon ottaen) -  93 000 euroa
Henkilöstövaikutusten arvioksi on ajateltu kahden vakanssin säästöä. Se riippuu siitä, ovatko luokkakoot tarpeeksi pieniä.

Pajulan koulun lakkautus – 315 000 euroa
Oppilaat siirtyisivät Ollikkalan, Keskustan ja tarpeen vaatiessa Marian kouluihin. Viimeisten tietojen mukaan Ollikkalan kouluun mahtuu noin 150 oppilasta, kun Pajulassa on tällä hetkellä 170 oppilasta. Ollikkalan koulun oppilaiden raju väheneminen johtuu poismuutosta. Lisärakennuksia ei tarvita. Kuljetuskustannukset eivät melko läheisestä sijainnista johtuen juuri nouse. Opetuksen taso säilyy korkeana.

Ruotsinkielinen opetus – ei laskettua euromäärää
Palvelua on käyttänyt 12 ihmistä. Voidaan lopettaa. Säästetään luokanopettajan ja yhden koulunkäynnin ohjaajan vakanssit.

Meritalon erityiskoulun lakkautus – 380 000 euroa
Suomessa on monissa kouluissa meneillään kokeiluja siitä, miten erityisoppilaat samoihin kouluihin, joissa muutkin lapset opiskelevat. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tästä on saatu muualla Suomessa erittäin hyviä kokemuksia. Tämä on kuitenkin sen verran kiistanalainen asia, että ennen kuin tätä lähdetään toteuttamaan on kuultava alan erityisasiantuntijoita. Poliitikoilla ja virkamiehillä ei ole tarpeeksi kompetenssia asian ratkaisemiseen ”kylmiltään” eli tässä on ehdottomasti tutkimisen paikka ennen toteutusta.

Rekijoen koulun lakkautus - 185 000 euroa
Tämä ehti jo mennä, vaikka päätös olikin väärä. Säästöt kohdentuvat vuodesta 2016 alkaen.

Opetuksen tukipalveluiden esimiehen tehtävien uudelleenjärjestely – 70 000 euroa
Sopii oikein hyvin.

Salon aikuislukion lakkauttaminen – 88 000 euroa
Aika on ajanut tästä palvelumuodosta ohi. Jatkossa Kansalaisopisto ja Otava, jolloin aikuisten opiskelu ei millään tavalla vaarannu. Säästetään viiden lehtorin ja tuntiopettajan vakanssit.

Perniön lukion lakkautus – 200 000 euroa
Periaatteessa sopii. Epäilen kuitenkin (tässä vaiheessa) kuljetusjärjestelyjen toimivuutta. Opetus ei vaarannu. On myös mahdollista, että valtion tuki pienlukioille on loppumassa.

Eläkemenoperusteisen maksun siirtäminen Salon seudun koulutuskuntayhtymälle
On enemmän kuin mahdollista, ettei tässä onnistuta

Opetuspuolen säästöt yhteensä 1 771 000 euroa, joista 200 000 ei perustu realiteetteihin. Meritalon koulun lopettaminen ei ole vielä ollenkaan varmaa. Tällä hetkellä ”varmat lopettamiskohteet” tuottavat säästlä 1 191 000 euroa.

Varhaiskasvatus

Ei lakisääteisestä henkilöstöstä luopuminen – 450 000 euroa
Tämä on ainakin minulle täysin uusi asia. Keitä nämä 15 henkilöä ovat, jotka ovat onnistuneet piileskelemään näin pitkään (juuri tällaiset asiat ovat niitä, joiden takia olen useaan kertaan pyytänyt kaupungin virkamiehiltä organisaatiokaaviota sitä kuitenkaan saamatta).
Kiinnostaa tietää, mitä te tekevät ja voidaanko heidät noin vain irtisanoa ilman, että jokin toiminto varhaiskasvatuksessa häiriintyy. Summa on ällistyttävän suuri.

Piritan varhaiskasvatusyksikön lauantaihoidon lopettaminen – 40 000 euroa
Sopii.

Palvelusetelin käyttöönotto päiväkotihoidossa ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottaminen alle 3-vuotiaille – 200 000 euroa.
Palvelusetelillä ostettu päivähoito on kymmenen prosenttia halvempaa kuin kunnallinen päivähoito. Jos asia on todella näin, niin ihmettelen, miksei tätä ole otettu käyttöön aikaisemmin. Mistä on kiikastanut?

Varhaiskasvatuksen säästöt yhteensä 690 000 euroa.

Nuorisopalvelut

Leirisalon toiminnan lopettaminen – 50 500 euroa
Sopii. Onneksi Klippula toimii hienosti. Kiitos siitä kuuluu KD:lle ja (ainakin) yhdelle miehelle, joka on asiaa sinnikkäästi ajatunut eli Pertti Vallitulle. Hyvä esimerkki siitä, miten kolmas sektori voi parantaa huomattavasti kaupungin omaa toimintaa, tuottaa säästöjä ja lisätä kansalaisille tarjottavia palveluja. Tätäkin yritettiin tietyiltä tahoilta kaikin mahdollisin tavoin torpata, mutta onneksi enemmistön järki voitti.

Nuorisopalvelut yhteensä 50 500 euroa.

Vanhuspalvelut

Pahkavuoren ryhmäkodin uudet tilat ja Kukonkallion 12-paikkaisen osason lakkauttaminen -  200 000 euroa.
Kuten ylempänä kerroin, Kajalakodissa tällä hetkellä asuvat mielenterveyskuntoutujat halutaan siirtää Pahkavuoreen, jolloin koko Kajala suljetaan (miten hieno myyntikohde).
Pahkavuoressa (ja Kukonkalliossa) asuvat vanhukset siirrettäsiin uusiin tiloihin. Mitä sitten ovat uudet tilat olisivat: joku ulkopuolinen toimija, toivottavasti suomalaisessa omistuksessa oleva, jota ei aivan hetipian aiota myydä ulos, rakentaisi seinät. Attendon tapaiset yritykset eivät tule kysymykseen, siihen en usko yhdenkään perussuomalaisen suostuvan.
Myös palvelusetelien käyttö ostopalveluihin on mahdollista.
Kummassakaan tapauksessa en näe, että vanhusten palvelut huononisivat vaan pikemminkin paranisivat. Olen käynyt kaikissa mainitsemissani kohteissa, Kajalassa useita kertoja paikan päällä tutustumassa tiloihin, keskustelemassa henkilökunnan (vaikka heitä oli kielletty antamasta tietoja) ja eritoten vanhusten kanssa.
Tässä kohtaa pieni tarina. Kuuluin 80-luvun alussa Salon Seudun Kirjoittajat -nimiseen ryhmään, jossa oli paljon jäseniä. Mieleeni jäi tuolta ajoilta suorastaan mainioita runoja kirjoittanut Hilja. En nähnyt häntä kymmeniin vuosiin, kunnes yllättäen tapasin hänen vanhana mummona Kajalassa. Jälleennäkeminen oli riemastuttava ja toi kyyneleet silmiin. Nyt Hilja on jo poistunut keskuudestamme taivaalliseen runoryhmään. Hilja jaksoi kehua Kajalan hyviä palveluja kehumasta päästyään. Hän oli valoisa vanhus, joka jäi mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Kultaiset pilvet sinne taivaaseen, Hilja. Uskon, että sinä sinne pääsit. Hiljan tuotantoakin on kirjoissa tallessa.

Vanhuspalveluiden säästö yhteensä 200 000 euroa.

Sosiaalityön palvelut

Palveluasumisen tarpeen arviointi- ja sijoitusprosessin kehittäminen – 150 000 euroa
Sopii, kunhan hoidetaan asiantuntevasti, eikä sössitä.

Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut – 1 200 000
En osaa sanoa, mikä tässä lastensuojelussa Salossa mättää, mutta kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin monissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa Suomessa. Jotain on pielessä ja pahasti.
Perussuomalaiset tekivät tästä seuraavan aloitteen jo 7.4.2014:
Salon kaupunginvaltuusto       
Valtuustoaloite 7.4.2014

Perustelut
Lastensuojelumenot ovat Salossa jatkuvassa kasvussa. Vuosittain rahaa uppoaa näihin menoihin pitkälti yli 10 miljoonaa euroa. Käytetty raha ei kuitenkaan näy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, vaan se kuluu usein pakon edessä tehtyjen toimenpiteiden hoitamiseen.

Palaute lastensuojeluhenkilöstöltä on selkeä. Resurssit eivät riitä kuin tulipalojen sammuttamiseen. Se on kallista, tehotonta ja ennen kaikkea lasten kannalta väärin. Huostaanotto pitää olla aina se viimeinen vaihtoehto, kun mikään muu ei auta. Nyt mitään muuta ei usein ole aikaa edes yrittää.

Imatralla asiaan havahduttiin jo ennen viime vuosikymmenen vaihdetta. Perhetyöntekijöitä palkattiin ”riskillä” 200 000 euron edestä ja perustettiin hyvinvointineuvola, jonka kautta palveluita saa. Tulokset puhuvat puolestaan. Vuodesta 2008 laitossijoitusten määrä on lähes puolittunut, yksi lastenkoti on pystytty sulkemaan tarpeettomana, ja laitossijoitusten vuotuiset kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2008 miljoonalla eurolla per vuosi.

On otettava huomioon, että Imatra on asukasluvultaan puolet pienempi kuin Salo. Asukkaita on alle 30 000. Suhteutettuna Imatran malli voisi tuoda siis inhimillisesti ja taloudellisesti vielä suurempia säästöjä Salossa. Kyseessä on siis säästötoimi niin taloudellisesti kuin inhimillisesti.

Esitys
Esitämme, että Salo varaa 200 000 euroa lisärahaa lastensuojelun ennaltaehkäisevään työhön vuodelle 2014 ja jatkossa 300 000 euroa vuosittain. Rahalla otetaan viipymättä käyttöön ns. Imatran lastensuojelumalli.

Toimeentulotuen lainsäädäntömuutos – 2 300 000 euroa
Valtio hoitaa tämän homman, jollei seuraava hallitus päätöstä pyörrä.

Henkilökunnan kuljetuspalvelukustannusten vähentäminen – 40 000 euroa
Minun tietääkseni kaupunkisuunnittelupalvelussa on jo koekäytössä ”oma auto”. Sen voisi siirtää henkilökunnan käyttöön. Ehdotan vetypolttokennoautoa, joka on tulevaisuutta Suomessa. Se vaatisi ehdottomasti yhteistyötä vetypolttokennoja kehittävän yhtiön kanssa, jolloin koeauto(t) saataisiin mahdollisesti ilmaiseksi (ja niille tankkausasema) saataisiin toisena Suomessa Saloon. Salo voisi olla tässä asiassa edelläkävijä, jos kaupunkisuunnittelussa haluttaisiin uuteen teknologiaan perehtyä.

Sosiaalityön palvelut yhteensä 3 690 000 euroa.

Liikuntapalvelut

Uimahallin lippuhinnan korotus – 76 000 euroa
Sopii.

Liikuntapaikkojen hoitajien vakanssien täyttämättä jättäminen – 62 000 euroa
Sopii.

Märynummen, Varvojärven ja Naarijärven saunojen ylläpidosta luovutaan – 30 000 euroa
Herranen aika, eihän näistä luopua tarvitse. Ottakaa nyt ihmeessä, virkamiehet, lopultakin onkeenne ja tarjotkaa näitä kolmannelle sektorille.

Kavilannummen ratahoitoavustusten leikkaaminen - 2000 euroa
Eipä tällä säästöllä ole oleellista merkitystä, mutta säästöä se on pienikin säästö.

Liikuntapalveluiden säästö yhteensä 170 000 euroa.

Kirjastopalvelut

Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan itsepalvelukirjastoiksi – 55 000 euroa.
Vasta sitten, kun Eija-täti Muurlassa (ja Kiikalassa) eläköityy (=vedän kotiinpäin :-)

Halikon kirjaston tilojen muuttaminen siten, että nuorisotilat toimivat samassa – 90 000 euroa
Sopii oikein hyvin.

Kirjastopalvelut yhteensä 145 000 euroa.

Kansalaisopisto

Vakanssien täyttämättä jättäminen – 66 000 euroa
Sopii.

Kansalaisopisto yhteensä 66 000 euroa.

Kaupunkikehityspalvelut

Vakanssien täyttämättä jättämiset (eläköityminen) – 300 000 euroa
Sopii.

Älykkäään teknologian hyödyntäminen (maankäyttö) – 300 000 euroa
Sopii. Koittakaa nyt lopultakin tuhrata Salon LED-valot kuntoon. Olemme jo hävinneet 500 000 euroa rahaa tässä sähläilyssä.

Kaupunkikehityspalveluiden ja vesihuoltolaitoksen yhteisen varallaolojärjestelmän toteuttaminen – 30 000 euroa
Vesimestari, anteeksi Salon Veden toimitusjohtaja, Kalle Virtanen organisoimaan tätä hommaa, jos se ylipäätään on mahdollista. Minulla on se kuva, että kaupunkikehityspalvelut ei ole asiassa aivan ajan tasalla vaan yrittää saada omaa henkilökuntaansa hommiin, johon näillä ei ole tarvittavaa kompetenssia.

Perniön varhaiskasvatuksen tilajärjestelyjen seurannaiset – 50 000 euroa
Sopii.

Älykkäään teknologian hyödyntäminen (tilapalvelut) – 450 000 euroa
Sopii, mikäli eväät riittävät. Jollei, tarvitaan koulutusta ja uutta asennoitumista.

Kaupungin kustantaman työmarkkinatuen piirissä olevien määrän aktiivinen vähentäminen -  1 000 000 euroa
Eli suomeksi sanottuna pitkäaikaistyöttömien sakkomaksu. Tämä on välttämätön ja oivallinen säästökohde, jossa voidaan säästää kaupungin kuluista aimo summa ja samalla pitää kaupunkia kunnossa. Vaikuttaa paljon mös työllistettyjen elämän olosuhteisiin.

Kaupunkikehityspalvelut yhteensä 2 130 000 euroa.

Kaupunginhallituksen alaiset palvelut

Vakanssien täyttämättä jättämiset (eläköitymiset) – 188 000 euroa
Sopii. Lomautuksiin ja/tai palkanalennuksiin ei ole mahdollisuutta tietyistä syistä johtuen, joten tämä on ainoa keino. Mutta liinoja on pidettävä tiukalla.

Kaupunginhallitus yhteensä 188 000 euroa

Kaikki suunnitellut säästöt yhteensä 12 317 500 euroa.
Muistetaan nyt kuitenkin epävarmat säästökohteet ja kohteet (sairaalat), joihin Salolla ei ole päätösvaltaa.

Kun lasketaan Tyks ja Halikko pois, niin säästöä kertyy todellisuudessa 9 487 500 euroa.
Listalta puuttuu kokonaan perussuomalaisten esittämät Veturitallin ja muiden museoiden ja vastaavien näyttelyiden ja keräilykokonaisuuksien yhdistämiset sekä ennen kaikkea kulut, jotka rasittavat salolaisia veronmaksajia tarpeettomasti. Puhun nyt humanitaaristen maahantulijoiden vastaanottamisesta, joka ei ole lakisääteistä, eikä millään muotoa Salolle tarpeellista vaan vahingollista.
Olemme tehneet näiden laskemisesta Salossa aloitteen, mutta emme ole vielä saaneet vastausta. Matemaatikko Pauli Vahtera on kulut Salon osalta laskenut jo vuosi sitten. Ne ovat arviolta (harkinnanvaraiset kulut eivät ole julkista tietoa) 5,1 miljoonaa euroa. Jos summa pitää paikkansa, niin lopettamalla humanitaaristen maahantulijoiden vastaanottaminen Saloon ei paljon muuta tarvitse tehdäkään.
Miettikääpä asiaa tykönänne – mihin juuri sinä tarvitset humanitaarista tai edes työperäistä maahantuloa? Voisitko tinkiä siitä – edes hieman?
Mieltä lämmittää erityisesti se, että kyliin on jätetty sentään joitain palveluita, kuten kirjastot ja kyläkoulut.
Kun ottaa huomioon, että sopeutusohjelma on tehty omana työnä, eikä siihen ole käytetty konsultteja, niin voitaneen sopia, ettei tulevaisuudessakaan enää ulkopuolisia konsultteja tällaisissa kuntaan liittyvissä kysymyksissä käytetä. Osaamista löytyy (pienin poikkeuksin) omasta takaa riittävästi.

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Palautetta Hyysäreille

28/4/2015

Perussuomalaisista on tullut ainoa poliittinen ryhmä, jota ei sovi arvostella
Kolumni
Kari Huhta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

Kulttuurieliitti ja perussuomalaiset voivat molemmat olla ryhminä aika rasittavia. Tämä ei koske niitä, joita satun kustakin joukosta syystä tai toisesta tuntemaan. He ovat tietenkin asiallista väkeä.

Molempaa näistä toisiaan hylkivistä ryhmistä voisi arvostella monesta asiasta. Viime aikoina julkisuus on kuitenkin kohdellut ankarasti vain kulttuurieliittiä. Perussuomalaiset ovat päässeet vähällä. Siksi keskityn tässä heihin.

En kutsu heitä persuiksi, vaikka se säästäisi tilaa ja vaikka perussuomalaiset itse lyhentävät nimensä englanniksi muotoon suomalaiset, the Finns.

Se särähtää korvaan, kun olen itse suomalainen, a Finn.

Syitä perussuomalaisten saamaan uuteen silkkihansikaskohteluun ei tarvitse hakea kaukaa. Jos puolue on menossa kovaa vauhtia uuteen hallitukseen, sitä ei voi samaan aikaan kovin kärkevästi haukkua muukalaisvihamieliseksi ja impivaaralaiseksi.

Sinänsä tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Kansa äänesti, pulinat pois, ja niin edelleen. Kyse on kuitenkin erikoisesta tapahtumasta. Suomen tähän asti kiistellyin puolue on muuttunut maan ainoaksi poliittiseksi ryhmäksi, jota ei sovi arvostella. Jos arvostelee, leimataan osaksi kulttuurieliittiä, mikä on kyllä kohtuutonta.

Suojelusta hyötyy myös perussuomalaisten maahanmuuttovastainen siipi. Se ei ole kadonnut minnekään.

Kohdatessaan syytöksiä muukalaisvihasta, islamofobiasta tai rasismista ryhmä valittaa syrjinnästä. Siinä on tavallaan oma logiikkansa.

Suvaitsevaisen kulttuurieliitin kuuluisi suvaita myös suvaitsemattomia maahanmuuttovastustajia. Suvaitsemattomien ei kuitenkaan tarvitse suvaita suvaitsevaisia.

Perussuomalaisten maahanmuuttovastaisen siiven sanastossa "suvaitsevainen" on haukkumasana, samoin kuin sana "huvittava" Jussi Halla-Ahon Scripta-blogissa kuvauksena vastustajien argumenteista.

Saman blogin oikeassa laidassa olevasta linkistä "Islamin aikapommi" löytyy myös näyte maahanmuuttokritiikistä.

"Vähimmälläänkin islam antaa moraalisen ylemmyydentunnon, jonka turvin muslimi voi tarvittaessa valehdella ja teeskennellä ystävällisyyttä alempiarvoisille ihmisille, olla välittämättä näille tehdyistä lupauksista ja käyttää hyväksi näiden hyväuskoisuutta", kirjoitetaan huolella päivitetyssä oppaassa.

Se ei ole lainkaan huvittavaa.

Kari Huhta kari.huhta@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n ulko- ja
turvallisuuspolitiikan toimittaja.

Ja tässä perussuomalaisten kansanedustajan, komisario Mika Raatikaisen palaute Huhdalle.
Laitoin palautetta herra Huhdalle..

Tervehdys eduskunnasta,

ja kiitokset viiltävän oivaltavasta, loistavasta pääkirjoituksesta. On hienoa että meillä Suomessa on vielä vapaa ja puolueeton media, kärjessä HS ja Yle…

Kymmenen vuotta Lähi-idässä ja 20 vuotta poliisissa ehkä ovat näyttäneet maailmasta minulle jotain, mitä Te ette ole nähnyt. Ettekä varmaan koskaan tule näkemäänkään, koska todellisuus reaalimaailmassa lienee hieman erilainen kuin uutishuoneen kuplassa.

Hyvää jatkoa ja toivottavasti Sanoma saa sanomansa perille - näissä vaaleissa se ei ihan onnistunut, mutta kyllä se siitä kun oikein pinnistelee…tai sitten ei. Kansa ei ole ihan niin tyhmää kuin eliitti luulee.

Ystävällisin terveisin,

Mika Raatikainen
kansanedustaja

boldaukset minun.

On kiinnostavaa seurata, jaksaako Helsingin Sanomat kylvää vihakirjoituksia ja jatkaa perussuomalaisia halveksivalla linjalla katkeraan loppuunsa saakka.

Hienoa, että on olemassa Raatikaisen tapaisia ihmisiä.

Suosittelisin vastaavaa toimintaa, jos se olisi Suomessa mahdollista. Mutta eihän se ole. Tässä maassa totuuden määrittelevät parhaasta päästä Yle ja Helsingin Sanomat.

Valitettavasti molemmat tuutit ovat väärässä.

Alhaista ja ilkeää toimintaa.

Hesarin paperilehden levikki on puolittunut muutamassa vuodessa. Nykyvauhdilla ei ole yhtään tilaajaa kymmenen vuoden kuluttua.

Netissä mainostilamyynti ei ole sekään kehittynyt toivotulla tavalla.

Edessä on todella rajut muutosvuodet. Norsunluutorni huojuu...

Toivottavasti Huhtaa edes vituttaa saamansa palaute.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Sarmad Al Kimmisi - turkulainen opiskelija

28/4/2015

Onkohan tämä nyt niitä City-vihreitä?

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon lakkautuslista

26/4/2015

Salon virkamiesjohto julkisti maanantaina esityksensä kaupungin talouden sopeuttamiseksi.

Esityksen mukaan esimerkiksi Salon sairaalan synnytykset ja lastenosasto siirrettäisiin Tyksiin ja Perniössä oleva terveyskeskusken vuodeosasto siirrettäisiin vastaavasti sairaalanmäelle. Terveyskeskuksen yöpäivystykset ostettaisiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystysliikelaitkoselta.

Perniön lukio, Pajulan koulu ja Meritalon koulu ovat lakkautuslistalla. Pajulan koulun 170 oppilasta sijoitettaisiin lähinnä Keskustan ja Ollikkalan kouluihin, joissa ryhmäkokoja kasvatettaisiin nykyisestä.

Sopeuttamisohjelman tavoite on saada talous tasapainoon vuoteen 2018 mennessä. Sopeuttamistarpeeksi on laskettu kymmenen miljoonaa euroa.

Sopeuttamisohjelmaa esitellään toukokuun aikana yleisötilaisuuksissa. Valtuuston on määrä päättää siitä 15. kesäkuuta.

Kaupunginjohtaja Antti Rantakokon mukaan ohjelmassa ei ole juuri rukkaamisen varaa.

– Ohjelma pitäisi hyväksyä tällaisenaan esityksemme mukaisesti, hän sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa.

Lähde: SSS - Asko Lehtonen

8 kommenttia          Bookkaa tämä

Salon sopeutusohjelma

26/4/2015

Salon virkamiesten esitys kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaksi julkistettiin maanantaina.

Esityksen säästökohteet purevat toteutuessaan Perniön palveluihin. Uhanalaisia ovat lukio, vuodeosasto ja hammashoitola. Sopeuttamisohjelma on pitkälti vielä tyhjän päällä, moni asia riippuu tulevasta hallitusohjelmasta. Esimerkiksi lukion kohtalo on kiinni pienen lukioiden valtionosuusuudistuksesta.

Synnytysosaston ja lastentautien vuodeosasto ollaan esityksessä lakkauttamassa mahdollisimman pian.
Näiltä vapautuvat tilat aluesairaalassa riittäisivät Perniön vuodeosastolle. Hammashoitolaa on saamassa lakkautustuomion jatkuvien toimitilaongelmien takia.

Myös kouluverkkoa perataan Salossa, lakkautettaviksi esitetään Pajulan ja Meritalon kouluja sekä aikuislukiota.
Pienet museot ovat jäämässä esityksessä yhdistysten hoitoon. Kirjastoverkosto säilyy entisellään, paitsi Halikossa, missä tiloja ja toimintaa supistetaan nuorisotoimen hyväksi.
Liikuntapaikkojen ja muiden yleisten alueiden hoito ajatellaan kokonaan uudestaan.

Sopeuttamisohjelmaehdotus ei pidä sisällään verojen eikä taksojen korotuksia eikä lomautuksia.
- Jos tämä hyväksytään, voidaan rauhoittua tavalliseen elämään. Kaupungin alkuvuodet ovat olleet niin täynnä kituuttamista, totesi kaupunginjohtaja Antti Rantakokko päivän ensimmäisessä asian tiimoilta järjestetyssä tilaisuudessa.

Lähde: Perniönseudun lehti

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Saloon tänään uusi sopeutusohjelma

26/4/2015

Salon virkamiesjohto julkistaa tänään esityksensä kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaksi.

Ohjelma aiotaan viedä päätöksenteossa läpi parissa kuukaudessa. Sitä tehdään oikeassa järjestyksessä: virkamiehet valmistelevat ja esittelevät, poliitikot päättävät. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää sopeuttamisohjelmasta kesäkuun kokouksessaan.

Salon menoja on sopeutettu laskeneisiin tuloihin jo useita vuosia. Edellisen kerran johtavat virkamiehet tekivät erillisen  sopeuttamisohjelman keväällä 2013. Silloin paperia kutsuttiin selviytymissuunnitelmaksi.

Siinä esitettiin muun muassa, että Laurin, Karjaskylän, Teijon ja Rekijoen koulut lopetetaan. Lisäksi piti sulkea Kiikalan, Muurlan ja Halikon kirjastot ja lakkauttaa terveyskeskuksen vuodeosasto Perniössä. Salon sairaalan synnytyksiä ja lastenosastoa esitettiin siirrettäviksi Tyksiin.

Jotain on kahdessa vuodessa tapahtunutkin. Palveluverkkoa on karsittu vähän, ja menoja on saatu kuriin. Karjaskylän, Rekijoen ja Laurin koulut on lopetettu.

Kaupunki hakee pysyviä rakenteellisia säästöjä. Se tarkoittaa sekä toimintojen että toimipisteiden vähentämistä. Tavoite on saada kaupungin talous tasapainoon vuoteen 2017 mennessä leikkaamalla vuotuisia menoja pysyvästi kymmenen miljoonaa euroa.

Salo ei ole yksin. Sopeutusohjelmia laaditaan muun muassa Kotkassa ja Torniossa, ja hallitusneuvotteluissakin puhutaan Suomen talouden sopeuttamisesta. Esimerkiksi Kotkan säästölistan sisältö on sama, mitä Salossa käsiteltiin kaksi vuotta sitten ja käsitellään myös tänä keväänä.

Kaupunginhallituksen evästys valmisteleville virkamiehille on ollut, että ohjelmassa on tarkasteltava toimintoja ja palvelutasoa kaupungin kaikilla palvelualueilla.
Kaupunginhallitus on ollut yksimielinen siitä, että taloutta sopeutetaan, ja se on jopa hoputtanut virkamiesjohtoa ohjelman teossa. Palvelujen karsimisia ei kuitenkaan tuotu keskusteluun eduskuntavaalikampanjoinnin keskelle.

Yhteinen vaatimus ohjelman laatimisesta ei vielä tarkoita, että sen sisällöstä oltaisiin yhtä mieltä. Jos yksimielisyyttä ei löydy, mennään äänestämällä enemmistön tahdon mukaan. Päätöksiä on tehtävä joka tapauksessa.

Lähde: SSS

Niinpä. Siitä voi olla varma, ettei yhteinen tahto riitä. Ay-liike vastustaa joka tapauksessa kaikkia mahdollisia työntekijöihin kohdistuvia leikkauksia ja demarit ovat samaa mieltä. Henkilökunnan vähentäminen luonnollisen poistuman kautta on yhtä tyhjän kanssa. Niinpä kovin kummoisia tuloksia ei kannata odottaa.

Eivät ongelmat ole mihinkään poistuneet vaan pahenevat kaiken aikaa.

Ainoat, jotka joutuvat kärsimään, ovat salolaiset.

4 kommenttia          Bookkaa tämä

Ruotsidemokraatit

23/4/2015

Suomen medialta on (sic!) mennyt kokonaan ohi, että läntisessä naapurissamme Ruotsissa Ruotsidemokraattien kannatus jatkaa kohisten nousuaan.

Tässä viimeisimmät lukemat.

5 kommenttia          Bookkaa tämä

Miksi Yle sylkee suomalaisten silmille?

23/4/2015

Eiliset Ylen ”asiaohjelmat” Obs-debatt ja A-studio osoittivat, että Ylen ”asiaohjelmien” toimitukset eivät voi hyväksyä vaalien lopputulosta.

Miksi? Yle yritti puoli vuotta ohjeistaa miten suomalaisten tulisi äänestää apunaan gallupit ja studioihin raahatut päivystävät politiikan dosentit. Käsikirjoitukseen kuului, että tulevaa Kepun murskavoittoa hehkutettiin ja perussuomalaisten tulevaa rökälekatappiota pidettiin selviönä.

Suomalaiset äänestivät kuitenkin itsenäisesti eivätkä Ylen ohjeistuksen mukaisesti. Varsinaisena vaalipäivänä PS oli ykkönen 19,1 %.

Miksi?

Siksi, että kolmen viimeisen viikon suurissa vaalikeskusteluissa ja medioiden puoluepäivinä puhuttiin asioista eikä gallup-mielikuvista. Näissä perussuomalaisten vaaliteemoja ei voitu ohittaa eikä antaa niille toimituksellista tulkintaa. Äänestäjille selvisi mitä perussuomalaiset oikeasti ovat esittäneet.

Ylen täydellistä mahalaskua luotettavana toimijana yritetään nyt peitellä. Ylen ”asiaohjelmat” yrittävät leimata perussuomalaiset yhden asian liikkeeksi eli pelkästään maahanmuuton vastaiseksi ja perään lähetetään vielä viestiä, ettei tällaista porukkaa voi päästää hallitukseen.

Perussuomalaiset voittivat viimeisten viikkojen vaalikisan laajoilla asiaohjelmillaan. Yksi monista oli maahanmuutto ja sen aiheuttama lasku veromaksajille. Luotettaviin tilastoihin pohjautuneisiin laskelmiin perustuen paljastimme hintalapun olevan 700 miljoonaa euroa vuositasolla. On selvää, että äänestäjät miettivät pitääkö minun edelleen kiristää vyötäni, jotta nämä kustannukset voitaisiin kattaa.

Keskeisin vaaliteemamme oli suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kohentaminen ja työllisyyden parantaminen. Tämä näkyy nyt selkeästi eduskuntapuolueiden kokoonpanossa. Ylen vaalikonevastausten pohjalta teollisuuden kilpailukyvyn kohentamista ja investointi-ilmapiirin parantamista pitää ykkösasiana puolueittain: PS 89,5 %, kokoomus 73 %, kepu 53,1 % SDP:n 26,5 % ja vasemmistoliitto 8,3 %. Tässä on selitys siihen, miksi perusuomalaisten menestys kumpuaa teollisuusduunareista.

Sen lisäksi perussuomalaisten sosiaalipolitiikka, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka ja maaseutupolitiikka vaalilinjaukset saivat hyväksynnän kansalaisilta. Eurooppa-politiikan suunnanmuutoksen tarve kasvaa päivä päivältä, kun kansalaisille selviää, että eurontukipaketilla rahastavatkin pankkiirit. Näiden asioiden yhteisvaikutuksella ja perussuomalaisten kenttäväen väkevällä jalkatyöllä PS pystyi voittamaan viimeisten viikkojen vaalitaiston.

Kulunut vaalikausi ja käydyt vaalit osoittavat, että vapaan demokratian turvaamiseksi maassamme on turvattava Ylen lisäksi muidenkin tiedotusvälineiden toimintaedellytykset. Se on tärkeää, jotta suomalaiset voivat tehdä äänestyspäätökset asiapohjalta eikä pelkkien mielikuvien varassa.

Matti Putkonen
työmies

Perussuomalaiset rp.

Tyomies Putkosen maahanmuutolle antama hintalappu on väärä. Humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista osa on harkinnanvaraisia, joten niistä ei ole tietoa saatavana. Putkosen esimerkkinä käyttämässä laskelmassa ei ole huomioitu ollenkaan rikollisuudesta aiheutuvia kuluja, kuten poliisien, tuomioistuinten ja lakimeisten kuluja. Koko summa asettuu matemaatikkomme Pauli Vahteran useiden laskelmien mukaan 1,5-2,0 miljardin haarukkaan. Humanitaarisesta ja/tai työperäisestä maahanmuutosta ei ole Suomelle mitään hyötyä. Meillä on 500 000 henkilöä omasta takaa työttömänä. En usko, että työperäisiä erikoisammattihenkilöitä ei löydy omasta takaa. Ja jos löytyy,  ja heitä tarvitaan, siihen ei ole apua siitä, että otetaan enenevässä määrin luku- ja kirjoitustaidottomia asukkaita synkimmästä Afrikasta työvoimapulaa paikkaamaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Lokakuu 2019 (17)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (52)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com