Poliisi epäilee, että ulkomaalainen mies pahoinpiteli kahta tyttöä Salon torilla sen jälkeen, kun nämä olivat kieltäytyneet myymästä hänelle seksiä.

Poliisi sai vapunaattona ennen puolta yötä ilmoituksen, jonka mukaan aggressiivisesti käyttäytynyt mies oli pyrkinyt ostamaan nuorilta työtöiltä seksiä ja tuppautunut liki.

Miehen epäillään lyöneen 15-vuotiasta nyrkillä päähän ensin ahdisteltuaan tyttöä seksuaalisesti. Myös 19-vuotias nuori nainen kertoi poliisille, että aggressiivinen mies oli yrittänyt ostaa häneltä seksiä ja pakit saatuaan mies oli lyönyt naista suun alueelle.

Poliisipartio otti miehen kiinni pystypainin jälkeen. Häntä epäillään tällä hetkellä pahoinpitelyistä, seksuaalisesta ahdistelusta ja virkamiehen vastustamisesta.

Poliisin mukaan alueella on saattanut tapahtua muitakin vastaavia rikoksia. Poliisi kehottaa mahdollisia uhreja ottamaan yhteyttä Salon poliisiin.

Lähde: Poliisi

Tässä on kiinnostuneille mielenkiintoinen nettisivu.

Siellä esitellään sotarikoksia tehneitä islamisteja, jotka ovat etsintäkuulutettuja.

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että melko monen veijarin epäillään oleskelevan parhaillaan Suomessa.

Toivottavasti Supo on valppaana.

Linkki.

Göteborgissa asuva konstaapeli Peter Larsson on rikkonut hiljaisuuden ja tuonut julkisuuteen perusteellisen arvion maahantulijoiden rikollisuudesta Ruotsissa.

Hän kertoo, että vaikka tilanne on ollut kohtuullisen rauhallinen kylmien säiden aikana, niin ongelmat tulevat pahenemaan, kun lämpimät säät palaavat.

Larsson vertaa Ruotsia painekattilaan. Poliisien keskuudessa oleva syvä turhautuminen ja irtisanoutumiset yhdistettynä matujengien väkivaltarikollisuuteen tulevat johtamaan kesällä ylikiehumiseen.

Hänen mukaansa kaoottinen kesä alkaa pian, sillä laittomat maahantulijat, jotka ovat terrorisoineet Ruotsin suurimpia kaupunkeja, alkavat taas hillua.

Norjan suurimmalle sanomalehdelle Aftenpostenille haastattelun antanut konstaapeli Larsson sanoi, että marokkolaiset nuoret tunkeutuivat Euroopan unionin alueelle Espanjan kautta ja suuntasivat suoraan Ruotsiin. Useimmat heistä asuvat Göteborgissa ja Tukholmassa.

Tulijat eivät pelkää viranomaisia.

- Ryhmä on immuuni rangaistuksille, eivätkä he välitä pätkääkään, jos heidät pidätetään. Ruotsi on äärimmäisen naivi antaessaan tulijoille turvapaikan valehdellun iän perusteella, jotta heitä ei voida rangaista, jos he tekevät rikoksia, konstaapeli sanoi.

- Kun pidätämme heitä, he välttyvät rangaistuksilta. Ruotsin ei ole tarkoitus olla vastuussa Marokon nuorisorikollisista. He ovat täällä vain tekemässä rikoksia, eivät hakemassa turvapaikkaa.

Maahantulijat ovat syyllistyneet niin vakaviin rikoksiin, että poliisilla ei ole juuri aikaa tutkia pienempiä rikoksia.

Selvittämättä on 24 jengimurhaa, ampumisia ja törkeitä pahoinpitelyjä. Larssonin mukaan tavallisia rikoksia tutkitaan hyvin harvoin.

Konstaapelin rohkeat lausunnot ulkomaalaisessa sanomalehdessä voivat aiheuttaa hänelle hankaluuksia Ruotsissa, jossa poliisi ei enää edes julkaise rikoksista epäiltyjen tuntomerkkejä rasistiksi leimautumisen pelossa.

Lähteet: Aftenposten, Breitbart

Eilen illalla ja yöllä Tyresössä Tukholman naapurissa sytytettiin vapun kunniaksi oikein iso autogrilli. Bollmoran alueella poltettiin muutama auto ennen kuin päästiin isoon grillaukseen. Alueen eräs autotalli tuikattiin tuleen ja paikalla kärvähti satakunta autoa.

Silminnäkijöiden mukaan alueella oli suurta liikehdintää illan ja yön aikaan ja koko eteläisen Tukholman poliisi oli rauhoittelemassa tilannetta.

Tukholman Husbystä alkaneiden viimeviikkoisten mellakoiden loppulasku nousee tällä hetkellä 4,7–5,8 miljoonaan euroon. Näin arvioi Tukholman kaupunginjohtaja Irene Svenonius.

Tukholman poliisille mellakat maksoivat Svenska Dagbladetin laskelmien mukaan yli miljoona euroa. Jostain kumman syystä suomalaiset mediat ovat olleet hipihiljaa ruotsalaisten grillikauden avajaisista.

Euroopassa on 2000-luvulla tapahtunut useita terroritekoja, ja äskettäin olemme kuulleet varoituksista, joiden mukaan Ruotsiin on helmikuussa tullut Isis-terroristeja. Ylen aamu-tv:ssa tänään vieraillut terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta ei ole Ruotsin uutisista yllättynyt.

– Tämäntyyppisiä tietoja eurooppalaiset tiedustelupalvelut jatkuvasti tarkastavat, että mistä loppujen lopuksi on kyse. Ruotsissa tiedetään ennenkin olleen ihmisiä, joilla on vahvoja yhteyksiä Irakiin ja Syyrian alueelle. Isosta muutoksesta ei ole kyse, arvioi Malkki.

Malkin mukaan Suomessa varautuminen terrorismiin ei kuitenkaan ole muiden länsimaiden tasolla. Hän painottaa, että missään Euroopan maassa ei tilannetta pysytä kattavasti seuraamaan, mutta Suomessa ollaan kaukana siitä. Samasta asiasta on ilmaissut huolensa myös muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Suomessa ovat terrorismintorjunnan resurssit pienet sekä Suojelupoliisilla että laajemmin väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn suhteen. Poliitikot ovat yllättävän vähän kiinnostuneita asiasta, perussuomalaisia lukuun ottamatta, ihmettelee Malkki.

Myös lainsäädäntö on jälkijunassa. Verkkovalvonnan lisäämisellä tavoitellaan riskien vähentämistä, mutta siinä tasapainotellaan yksityisyyden suojan, perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä.

– Nämä ovat poliittisia kysymyksiä, joista meillä ei ole paljon keskusteltu. Kuinka paljon ollaan valmiita satsaamaan taloudellisia resursseja, tai kuinka paljon joustamaan perusoikeuksista turvallisuuden eteen, erittelee Malkki keskiössä olevia kysymyksiä.

Suomeenkin muotoutunut verkostoja

Supon mukaan Suomessa on noin 300 ihmistä, joilla voi olla yhteyksiä terrorismiin. Näiden riskihenkilöiden toiminta on ollut ulkomaille suuntautunutta, muissa maissa olevien taisteluiden tukemista. Suomeen kohdistuvien iskujen uhasta ei ole ollut merkkejä. Suomessa puolestaan rekrytoidaan taistelijoita ja apua.

Malkin mukaan nyt on kuitenkin merkkejä siitä, että rekrytointi on aktivoitunut.

– Ihmiset kertovat miten heitä on lähestytty asian tiimoilta. Kadulla rekrytoiminen on harvinaisempaa, mutta verkostot ovat yrittäneet vaikuttaa lähipiiriinsä, tarkentaa Malkki.

Suomen tilanteeseen ovat vaikuttaneet aiempaa vahvemmin laajemmat rajoja ylittävät terrorismiaallot ja ilmiöt. Viime aikoina on ollut nähtävissä jihadtyyppistä terrorismia. Vuodesta 2009 lähtien on riskihenkilöiden määrä Suomessa ollut nousussa. Heidän määränsä on suurempi ja yhteydet terrorismiin aiempaa läheisempiä.

–  Ennen on kyse ollut yksittäisistä henkilöistä, joilla on verkostoja ulkomaille, nyt Suomessakin on alkanut syntyä verkostoja yhä enemmän, toteaa Malkki.

Lähde: Yle

Kuvanauha löytyy täältä.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpö on saanut Expressenin mukaan vinkin suunnitellusta terrori-iskusta Irakin viranomaisilta.

Lehti kertoo, että Ruotsiin on saapunut hieman vajaa kymmenen Isis-terrorista, jotka suunnittelevat iskuja Tukholmassa sijaitseviin siviilikohteisiin.

Kuningas Kaarle Kustaa juhlii 70-vuotispäiviään tällä viikolla ja Ruotsissa järjestetään Tukholman Globenissa Euroviisut 14. toukokuuta.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan Norjan poliisi arvioi, pitääkö Norjan kuninkaallisen perheen osallistua Kalle Kustaan juhliin. Norjan hovista on kerrottu, ettei kuninkaallisten ohjelmaa ole toistaiseksi muutettu.

Säoön mukaan Isis-terroristien johtaja on taistelija, jolla on ollut läheiset suhteet al-Qaidan johtajaan Abu Musab al-Zarqawiin sekä nykyiseen Isis-johtajaan Abu Bakr al-Bahhdadiin.

Suomen salainen poliisi toteaa, ettei Suomessa ole turvatasoa toistaiseksi nostettu.

Kannattaa kysyä, miksei ole.

Turvapaikanhakijoiden keskuuteen on syntymässä väliinputoajien joukko. Se koostuu ihmisistä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jotka kieltäytyvät lähtemästä maasta.

Kyse on usein irakilaisista turvapaikanhakijoista, sillä Irak ei hyväksy pakkopalautuksia.

– Silloin jäädään pattitilanteeseen. Ihminen ei ole saanut turvapaikkaa, mutta häntä ei ole mahdollista palauttaa kotimaahansa, kertoo ylikomisario Stephan Sundqvist Lounais-Suomen poliisista.

Stephan Sundqvistin mukaan Suomesta on tämän ja viime vuoden aikana palannut Irakiin noin 5 000 turvapaikanhakijaa. He ovat kaikki olleet vapaaehtoisia ja järjestäneet itse matkansa tavalla tai toisella.

Ilmiö, jossa joukko ihmisiä on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta heitä ei voida palauttaa, on Sundqvistin mukaan uusi. Hän ei muista, että viime vuonna tapauksia olisi ollut yhtään.

Sen sijaan viime viikkojen aikana Turussa poliisi on kohdannut noin 10 henkilöä, joille ei ole perustetta myöntää oleskelulupaa Suomeen jäämiseksi, mutta heitä ei voida myöskään poistaa.

– Tilanne johtuu kesän 2015 lakimuutoksesta. Silloin kiristettiin poliisin mahdollisuutta myöntää oleskelulupa, Sundqvist sanoo.

Sitä ei tiedetä, mitä näille väliinputoajille tapahtuu. Sundqvist olettaa, että suurin osa poistuu maasta, kenties johonkin toiseen Euroopaan maahan, jossa he ovat laittomasti. Osa poistunee lopulta kuitenkin omaan kotimaahansa. Myös Suomeen saattaa jäädä osa, niin sanotuiksi paperittomiksi.

Lähde: YLE

Niin. Ulkoministeri Timo Soinin piti neuvotella palautussopimus Irakin kanssa, mutta eipä tullut mitään.

Eikä tule.

Suosittelen lukemaan.

Ehdottomasti.

Tästä.

Itseni toistamisen uhalla kommentoin vielä tätä paljon mainostettua tiukennusta eli "humanitaarisen suojelun" poistumista.

"Humanitaarinen suojelu" oli Astrid Thorsin keksintö. Tarkoitus oli antaa oleskelulupa kaikille Somaliasta tulleille, myös niille, joiden kohdalla eivät täyttyneet turvapaikan tai edes toissijaisen suojelun kriteerit. Turvapaikkoja ei somalialaisille myönnetty juuri lainkaan.

Vuonna 2009 vain kaksi somalialaista sai turvapaikan. 342 sai toissijaista suojelua ja 83 humanitaarista suojelua.

Vuonna 2010 vastaavat lukemat olivat 6:509:128.

Vuonna 2011 169:714:143.

Vuonna 2012 16:201:9. ("Humanitaarisesta suojelusta" tuli käytännössä kuollut kirjain.)

Vuonna 2013 10:168:0.

Vuonna 2014 33:96:1.

Vuonna 2015 261:140:66.

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana suhdeluku on 190:3:17.

Somalian turvallisuustilanne on parantunut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun al-Shabaab ja muut terroristijärjestöt on ajettu ulos Mogadishusta ja muista suurista kaupungeista. Somalian tilanne ei selitä sitä, että viime vuonna, tulijamäärien kasvaessa, kaikille Somaliasta tulleille alettiin myöntää toissijaisen suojelun sijaan turvapaikkoja.

Samanlainen kehitys voidaan havaita hieman lievempänä myös irakilaisten kohdalla.

Todennäköisin selitys on, että Migrissä alettiin valmistautua perheenyhdistämisedellytysten kiristämiseen. Paljon julkisuutta saanut toimeentuloedellytys koskee vain toissijaista (ja humanitaarista) suojelua saavia. Se ei koske turvapaikan saaneita, ja tämä asia ei ole suomalaisen lainsäätäjän käsissä, koska se on kirjattu Geneven pakolaissopimukseen.

Perheenyhdistämiseen tehtävät kiristykset, edes siinä vesitetyssä muodossa, jossa ne näyttävät toteutuvan, eivät siis kosketa käytännössä ketään.

On mielenkiintoista nähdä, miten humanitaarisen suojelun poistuminen vaikuttaa myönteisten päätösten kokonaisosuuteen. Oma arvioni, jonka voimme toukokuun jälkeisistä tilastoista tarkistaa, on, että Migri lieventää entisestään turvapaikan ja toissijaisen suojelun kriteereitä. Tällä hetkellä myönteisten päätösten osuus kaikista somaleja koskevista päätöksistä on 98%.

Jussi Halla-aho

filosofian tohtori

Euroopan parlamentin jäsen