Uutissuomalaisen vaalikoneaineiston mukaan lähes kaksi kolmasosaa eduskuntavaaliehdokkaista karkottaisi vakaviin rikoksiin Suomessa syyllistyneet ulkomaalaiset, vaikka palautettavan turvallisuutta hänen lähtömaassaan ei voitaisi taata.

Vajaa kolmannes on eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteestä "Vakaviin rikoksiin Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen pitää karkottaa lähtömaahan, vaikka palautettavan turvallisuutta lähtömaassa ei voi taata". Reilut viisi prosenttia ei ota kantaa väitteeseen.

Uutissuomalaisen vaalikoneaineisto kattaa yhdeksän vaalipiiriä. Eniten karkotusten kannalla ovat Vaasan, Savo-Karjalan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ehdokkaat, joista noin 70 prosenttia olisi valmis karkotuksiin. Vähiten näin ajattelevat ehdokkaat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä. Näissä vaalipiireissä puolet olisi valmis karkotuksiin.

Eniten palauttamista vastustavat vihreiden ehdokkaat. Heistä lähes 80 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa, mutta 15 prosenttia kuitenkin samaa mieltä.

Mielipiteet ovat eduskuntavaaliehdokkaiden, jotka ovat vastanneet Uutissuomalaisen kysymyksiin Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneissa Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireissä.

Lähde: Iltalehti

Perussuomalaisten haasteena ei ole niinkään se, että edustamallemme linjalle ei olisi kannatusta, vaan se, että mielikuva perussuomalaisista puolueena ei ole kovin hyvä. Tähän vaikuttavat sekä puutteet omassa toiminnassamme ja viestinnässämme että punavihreän median harjoittama mustamaalaus.

Syksystä jatkuneella maakuntakiertueella olen havainnut, että mikään ei muuta kielteisiä mielikuvia yhtä tehokkaasti kuin elävä kontakti ja keskustelu ihmisten kanssa. Kun ennakkokäsitys on hyvin kielteinen, se voi yleensä muuttua vain parempaan suuntaan. Myös haastatteluohjelmista on tullut paljon tämänsuuntaista palautetta.

Monet ihmiset inhoavat perussuomalaisia siksi, että ovat eri mieltä asioista. Vähintään yhtä moni kuitenkin kavahtaa meitä siksi, että luulee meidän olevan jotain, mitä emme oikeasti ole. Näihin äänestäjiin voimme vaikuttaa.

Tuoreesta puoluebarometristä käy ilmi, että mielikuva perussuomalaisista on parantunut roimasti kaikilla mittareilla viimeisten puolen vuoden aikana. 25% vastaajista on sitä mieltä, että meillä on selkeä linja ja profiili (korkein lukema kaikista puolueista), kun lokakuussa 2018 vastaava luku oli 20% ja helmikuussa 2017 vain 14%.

27% vastaajista kokee perussuomalaisten toiminnan ylimieliseksi, kun vastaava luku oli lokakuussa 36%. Tämä on alhaisin ylimielisyyslukema, jonka PS on saanut marraskuun 2010 jälkeen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että kokoomusta pitää ylimielisenä 55% ja keskustaa 37% vastaajista.

40% vastaajista pitää perussuomalaisten johtoa taitamattomana, kun lokakuussa lukema oli 50%.

Perussuomalaisten kannatus on ollut nousussa viimeisinä kuukausina. Aikajanalla kannatusnousu on seurannut perussuomalaisiin liitettyjen mielikuvien muutosta. Kun perussuomalaiset muuttuvat puolueesta, jota ei voisi kuvitellakaan äänestävänsä, puolueeksi, jota voisi kuvitella äänestävänsä, varsinaiset substanssiasiat alkavat painaa gallup-vastauksissa enemmän.

Päivän toinen hyvä uutinen on se, että kansanedustaja Toimi Kankaanniemi on ilmoittanut lähtevänsä ehdolle Keski-Suomen vaalipiiristä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että listamme ovat valmiina ja täynnä kaikissa vaalipiireissä.

Uskallan sanoa, että perussuomalaisilla ei ole koskaan ollut yhtä korkeatasoisia ehdokaslistoja kuin keväällä 2019. Tällaisten ihmisten kanssa on ilo tehdä työtä kentällä ja muuttaa kansalaisten vääriä käsityksiä perussuomalaisista.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

Valmet Automotive suunnittelee akkujen suursarjatuotannon aloittamista Salossa. Toteutuksesta on käyty keskusteluja Salon kaupungin ja Salo IoT Campuksen kanssa. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vielä kuluvana vuonna.

Salo tarjoaa akkutuotantoon teknologiaosaamista ja valmista infrastruktuuria. Akkuvalmistuksen työllisyysvaikutus on useita satoja henkilöitä.

Valmet Automotive on strategiansa mukaisesti laajentanut systemaattisesti tarjontaansa sähköisen liikenteen palveluissa. Salon tehtaalla olisi tärkeä rooli strategian toteuttamisessa, sillä tehtaalla on tarkoitus valmistaa merkittäviä määriä akkupaketteja autoteollisuuden toimijoiden tarpeisiin.

Tavoitteena on päästä Salo IoT Campuksen kanssa ratkaisuun, jolla Valmet Automotive voisi muuttaa Salo IoT Campuksella olevan, aiemmin matkapuhelinvalmistukseen käytetyn tilan akkuvalmistuksen tarpeisiin. Akkutehtaan suunnitelmien mukainen henkilöstötarve on yli 300 henkilöä, joista toimihenkilöiden osuus on useita kymmeniä. Valmet Automotiven tavoitteena on käynnistää toimihenkilörekrytoinnit mahdollisimman pikaisesti.

– Valmet Automotiven suunnitelmat akkujen suursarjatuotannon aloittamiseksi Suomessa ovat edenneet nopeasti. Salo tarjoaa teknologiatuotantoon maailmanluokan insinööri- ja valmistusosaamista sekä tarpeisiimme sopivaa infrastruktuuria, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald tiedotteessa.

– Valmet Automotive vastaa autoteollisuuden muuttuviin tarpeisiin strategiansa mukaisesti, painottaen liikenteen sähköistymisen merkitystä. Suunniteltu Salon akkutehdas on vahva osoitus pyrkimyksestämme nousta autoteollisuuden sähköisen liikenteen keskeiseksi ratkaisuntarjoajaksi. Akkujen suursarjatuotannon aloittaminen Salossa olisi myös tärkeä virstanpylväs Suomeen kehittyvän akkuklusterin näkökulmasta, kertoo tiedotteessa puolestaan Valmet Automotiven hallituksen puheenjohtaja Jarkko Sairanen.

Lähde: Turun Sanomat

Ennen Suomi oli Pohjolan Japani.

Nyt Suomi on Pohjolan Nepali.

Suomen hallitus päätti joulukuussa lakiesityksestä, jolla on vaikutuksia muun muassa pankkialaan. Päätöstä tekemässä oli myös SEB-pankin hallitukseen ehdolla oleva liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk).

Valtioneuvoston yleisistunnon asialistalla oli joulukuun 13. päivänä kohta "hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvopaperimarkkinalain ja osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi”. Kokouksessa paikalla olleet ministerit päättivät, että kyseinen lakiesitys annetaan eduskunnalle.

Laajan lakikokonaisuuden taustalla on jo vuonna 2017 annettu EU-direktiivi, joka vaikuttaa muun muassa osakeyhtiöiden palkitsemispolitiikkaan ja esteellisyyssäännöksiin. Pankki- ja sijoituspalvelualan yrityksille direktiivissä on määräyksiä esimerkiksi siitä, millaisia tietoja yritysten on toiminnastaan julkaistava.

Vaikka direktiivi sanelee raamit, voivat jäsenmaat jonkin verran vaikuttaa siihen, missä muodossa direktiivin vaatimukset kirjataan kansalliseen lakiin. Suomessa kyseistä lakipakettia viimeistellään parhaillaan eduskunnassa.

Pankkialalle siirtyvä Berner oli siis päättämässä asiasta, joka vaikuttaa pankkialalla toimivien yritysten toimintaan. Myös SEB-pankilla on merkittävää toimintaa Suomessa. Olennainen kysymys on, tiesikö Berner jo päätöksentekohetkellä joulukuussa olevansa siirtymässä SEB-pankin hallitukseen.

Berner haluton kommentoimaan aikatauluja

SEB-pankki kertoi viikko sitten, että Berner on ehdolla yhtiön hallitukseen. Berner itse on ollut haluton kertomaan, milloin sai ensimmäisen yhteydenoton SEB-pankilta hallitusjäsenyyteen liittyen. Viime viikolla eduskunnassa ministeri vastasi asiaa koskeviin kysymyksiin joka kerta samalla tavalla: en kommentoi.

Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelma tavoitti Bernerin virkamatkalta Barcelonasta. Hän ei edelleenkään halunnut kertoa, mistä lähtien on tiennyt tulevasta SEB-pestistään. Berner ei myöskään halunnut antaa asiasta haastattelua.

Tekstiviestillä Berner kertoi, että yhteydenotto SEB:stä olisi tullut vasta joulukuun 13. päivän jälkeen.

Asian ytimessä -ohjelman haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hallituksen jäsenten valintaprosessi kestää huipputasolla vähintään useita kuukausia, ja ehdokkaalta itseltään kysytään suostumusta hyvissä ajoin etukäteen. Tapauksesta riippuu, kuinka paljon etukäteen.

Lähde: MTV

Me emme valikoi emmekä pisteytä tulijoita, me päästämme käytännössä kaikki halukkaat maahan, kuka milläkin nimikkeellä. Me emme saa maasta ulos ketään ja jos joskus saammekin, me olemme niin kädettömiä, että sama henkilö voi vaikka viikon päästä tulla takaisin toisella henkilöllisyydellä ja toisella tarinalla.

Me emme osaa kotouttaa emmekä edes tajua, että mitään kotouttamista ei ole olemassakaan. Me olemme kädettömiä murhaajien, raiskaajien ja jihadistien edessä - rikolliset saavat täällä temmeltää mielinmäärin ja me olemme niin kädettömiä, ettemme osaa edes varottaa heistä ja heidänkaltaisistaan vaan hyssyttelemme kaikki ongelmat olemattomiksi. Lapsiamme saa raiskata joukolla niin paljon kuin vain viagraa riittää. Olemme niin kädettömiä, ettemme edes osaa estää samankaltaisten tulijoiden maahanpääsyä jatkossa.

Me olemme niin kädettömiä, ettemme osaa suhtautua mihinkään haittamaahanmuuton aiheuttamaan haittaan ryhdikkäästi, moraalisesti, tiukasti, viipymättä ja suomalaisten etua ajaen, vaan meiltä löytyy heille joka vuosi miljardeja ja asunnot Suomen kalleimmista kaupungeista, usein vielä uudet ja meren rannalta. Kädettömyyttämme emme pysty mihinkään itseämme hyödyttävään tai suojaavaan toimintaan, vaan annamme lastemme murhattaviksi ja raiskattaviksi samalla, kun pystymme vain loputtomaan ymmärrykseen, anteeksipyytelyyn, lässyttämiseen, asian vierestä puhumiseen ja olemattomien natsien jahtaamiseen.

Mutta suomalaisten suhteen me emme ole kädettömiä. Suomalaisia valvovat sadat nettipoliisit, Suopo ja CIA. Puheista sakotetaan ja viedään jopa vuosiksi linnaan. Satoja tuhansia virkakyöstejä käsittävä byrokraattilauma on jatkuvasti suomalaisten kintereillä keksimässä uusia rajoitteita ja sääntöjä suomalaisten elämään vaatien lippuja, lappuja ja sertifikaatteja ja todistuksia. Sama virkaläski ja kädettömät poliitikot eivät emmi leimatessaan suomalaiset rasisteiksi, fasisteiksi, natseiksi ja geneettisesti ala-arvoiseksi ainekseksi, jonka tulisi jopa kadota maan päältä ja jota tietoisesti pikkuhiljaa hävitetäänkin kansanvaihdolla eli matalan intensiteetin kansanmurhalla.

Suomi on muutettu hyvinvoivasta ja ylpeästä kansallisvaltiosta suomalaisten tuhoamisleiriksi, siihen kyllä riittää käsiä, kaasua, pamppua, pykäliä, veroja, syrjäyttämistä, panssarimersuja, surkeaa talouspolitiikkaa, tahallista kurjistamista, näytösoikeudenkäyntejä, vainoamista, demonisoimista, byrokratiaa, leipäjonoihin pakottamista ja suomalaisten ajamista omassa maassaan kolmannen luokan kansalaisiksi samalla, kun vieraiden, useiden turvallisten maiden läpi vaeltaneiden  valeturvapaikanhakijoiden eteen tehdään kaikki mahdollinen suomalaisten ottamalla velkarahalla kattaen huijareille pöytä koreaksi samalla, kun ikänsä Suomen hyväksi työtä tehneellä vanhuksella ei aina ole rahaa edes lääkkeisiin tai ihmisarvoiseen elämän ehtoopuoleen.

Suomi ei ole vain kädetön, se on sairas, se on päätön.

Ja mikä kaikkein mielettömintä, Suomessa toimii valemedia, joka vaikenee kaikesta epämiellyttävästä, joka liittyy maahanmuuttoon ja valehtelee petturipolitiikkojen tekemisistä ja tekemättäjättämisista.

Maailmassa on ainakin 58 valtiota, joissa on islamilaisten enemmistö. Näissä maissa asuu yhteensä noin 1,4 miljardia muslimia.

Mikseivät "pakolaiset" mene noihin maihin, jossa uskonto, kieli ja tavat ovat ennestään tuttuja. Siellä saisi olla rauhassa. Ei tarvitsisi suvaita tasa-arvoa, vapautta, demokratiaa eikä vääräuskoisia.

Niinpä.

Johtuukohan se siitä, ettei näissä maissa ole ilmaista täydellistä ylläpitoa loppuiäksi ja mukavaa taskurahaa?

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt Oulun valtuustolle aloitteen, jossa he vaativat turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen laskemista nollaan.

Perussuomalaisten mukaan Oulun kaupunki on muun Suomen ja Euroopan tavoin epäonnistunut kotouttamisessa, minkä vuoksi niin taloudellisista kuin sosiaalisista syistä he haluavat lopettaa humanitäärisen maahanmuuton siltä osin, kuin se on kaupungin toimesta mahdollista.

– Ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa kertoo kotoutumisen tilasta, eikä resurssien lisääminen ole muuallakaan Euroopassa johtanut tuloksiin.

– Epäonnistunut kotouttaminen ja esimerkiksi viimeaikaiset seksuaalirikokset ovat selkeitä perusteita humanitäärisen maahanmuuton lopettamiselle, perussuomalaiset perustelevat tekemäänsä aloitetta.

Suomen Uutiset

Suomalainen keskustelutapa on muuttunut nopeasti. Eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet. Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty.

Moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet. Se ei tarkoita, että kuka tahansa voi levittää mitä tahansa kenenkään siihen puuttumatta.

Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme. Tuemme yksittäisiä journalisteja, jotka työnsä vuoksi joutuvat parjauskampanjoiden kohteeksi. Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla.

Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta,  ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta. Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas.

Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja Päätoimittajien yhdistys

Mika Pettersson, STT

Merja Ylä-Anttila, MTV

Kaius Niemi, Helsingin Sanomat

Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat

Atte Jääskeläinen, Yle

Jouko Jokinen, Aamulehti

Kari Kivelä, Iltalehti

Antti Kokkonen, Lapin Kansa

Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa

Reijo Ruokanen, Talouselämä

Pekka Mervola, Keskisuomalainen

Seppo Rönkkö, Savon Sanomat

Kari Vainio, Turun Sanomat

Kyösti Karvonen, Kaleva

Satu Takala, Ilkka

Toni Viljanmaa, Pohjalainen

Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus

Markus Pirttijoki, Kainuun Sanomat

Tommy Westerlund, Hufvudstadsbladet

Niklas Nyberg, Vasabladet

Marit af Björkesten, Svenska Yle