Antti Rinteen hallitus painaa nasta laudassa.

Toistaiseksi on kirjattu seuraavat saavutukset:

Valtion ensi vuoden budjettiin on varattu viisi miljoonaa hoitajamitoituksen nostoon.

Puoluetuen korotukseen on varattu kuusi miljoonaa.

Kehitysapuun on varattu 71 miljoonaa. Tällä olisi saatu palkattua 1 500 uutta hoitajaa.

Vieläkö muistatte, mitkä olivat puheen ennen vaaleja?

Lokakuun loppuun EU-komissariona istuva Siilinjärven lapsinero, entinen lippahivvoon lähtenyt rakastettu pääministerimme Jyrki Katainen hiihtelee uusia latuja. Hänelle järjestettiin lokaisa ja rahaisa eläkevirka Sitran yliasiamiehenä.

Pesti alkaa vuodenvaihteessa.

Palkka on vaatimaton, alukksi vain 22 600 euroa kuukaudessa.

Toivottavasti liksaan saadaan pian indeksikorotus. Kuka sitä nyt tuollaisella palkalla?

”Salon kaupungin täksi vuodeksi budjetoimat rahat ovat loppumassa pahemman kerran kesken.

Ensi viikolla kokoontuva sosiaali- ja terveyslautakunta joutuvat anomaan valtuustolta peräti 7,5 miljoonan euron lisämäärärahaa selvitäkseen loppuvuodesta. Lautakunnan henkilöstökulut ovat ylittyneet kolmella miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön palkkamenot on arvioitu reilusti alakanttiin.

Vanhuspalveluiden osuus summasta on 1,3 miljoonaa, terveyspalveluiden 1,1 miljoonaa ja sosiaalityön 600 000 euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon käyttö on kasvanut alkuvuonna niin, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä odotetaan lähes kolmen miljoonan euron lisälaskua joulukuussa.

Sosiaalityön palveluissa ylityksiä kertyy muun muassa sijaishuollosta, avohuollosta ja vammaistyöstä.

Kaupunkikehityslautakunnan esityslistalla on vastaava anomus 1,2 miljoonan euron lisämäärärahasta. Rahaa on kulunut muun muassa liikenneväylien hoitoon. Alkuvuosi oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen, ja esimerkiksi lunta tuli paljon. Ylitys nousee 300 000 euroon.

Opetuslautakunta puolestaan tarvitsee 900 000 euroa lisää rahaa henkilöstökuluihin, mutta vaje on tarkoitus kattaa varhaiskasvatuksen palkkoihin varatusta määrärahasta. Lautakunta tarvitsee valtuustolta vain luvan sitovuustasojen ylitykseen.

Salon talousjohtaja Anna-Kristiina Korhosen mukaan lisätalousarviot tarkoittavat toteutuessaan, että kaupungin tulos painuu tänä vuonna kaikkiaan noin 14 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Keväällä tarkistetussa budjetissa alijäämäksi ennustettiin 4,9 miljoonaa euroa.”

Lähde: Salon Seudun Sanomat 23.8.2019 (en linkkaa tätä nettiin, koska SSS ei julkaise netissä mitään, lukekaa paperilehdestä)

Tilanne on vakava ja sen korjaamiseksi toukokuussa päätetyt noin kolmen miljoonan euron säästötoimenpiteet on ehdottomasti toteutettava täysimääräisinä. Lisäksi on välittömästi käynnistettävä uusia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi, toteaa kaupunginjohtaja Lauri Inna.

Toimenpidelistaus sisältää seuraavat kohdat:
1. Kaikista harkinnanvaraisista hankinnoista pidättäytyminen loppuvuoden ajaksi
2. Muiden kuin pakollisten rekrytointien viivästyttäminen yli vuodenvaihteen
3. Koulutuksista ja ulkopuolisten kouluttajien käytöstä pidättäytyminen mahdollisuuksien mukaan
4. Hankkeiden ja projektien aloituksen lykkääminen vuodenvaihteen yli mikäli mahdollista
5. Palkattomien vapaiden sekä vuosilomien pitäminen ennen vuodenvaihdetta
6. Palvelutuotannon priorisointi, jotta palkattomia vapaita ja vuosilomia on mahdollista pitää
7. Sairauspoissaolojen entistä tehokkaampi ennaltaehkäisy ja vähentäminen

Kysymys kuuluu: Miten on mahdollista, että kaupungin valmistelevat virkamiehet ovat tehneet tuollaista jälkeä? Miten on mahdollista, ettei tilanteesta ole kerrottu kaupunginhallitukselle (jos on, niin hallituksen jäsenet ovat vaienneet) ja kaupunginvaltuustolle?

Salo on kovaa vauhtia ajautumassa kriisikunnaksi. Suomessa kunnat eivät voi päätyä konkurssiin vaan valtiovarainministeriön työryhmä tekee talousvaikeuksiin päätyneelle kunnalle säästösuunnitelman. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Salo joutuu holhouksen alaiseksi. Valtiovarainministeriö voi pakottaa Salon myös kuntaliitokseen, mutta mihinpä päin sitä mentäisiin, Turkuunko?

Kriisikunnalle on olemassa kuusi kriteeriä: negatiivinen vuosikate, puoli prosenttia keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, omaa pääomaa on alle puolet, suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia, taseen alijäämä ja asukaskohtaista lainaa on yli puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.

Valtion asettamien rajojen mukaan kriisikunnan nimittämiseksi riittää se, että kunnan tilinpäätös on kahden vuoden ajan ollut alijäämäinen. Ensimmäisessä tilinpäätöksessä alijäämää saa olla korkeintaan 500 euroa asukasta kohden ja viimeisimmässä enintään 1000 euroa.

Salo oli ennen muinoin hyvä paikkakunta, asua, elää ja yrittää. Työpaikat ovat Salossa edelleen kiven alla, nuorta väkeä muuttaa pois Salosta ja tilalle tulee vanhempia kansalaisia, taloudellisesti hyvin pärjäileviä paluumuuttajia, joka entisestään vinouttaa kaupungin asujamiston ikärakennetta. Eläkeläiset vanhenevat ja sairastelevat. Se maksaa. Tämä tarkoittaa pitkässä juoksussa sitä, että olemme kusessa koko konkkaronkka tai ainakin jännän äärellä.

Yksikään eurooppalainen päättäjä ei pysty hahmottamaan, miten Eurooppa muuttuu, kun Afrikan väkiluku nelinkertaistuu yhden ihmisiän aikana. Suomessa elää jo nyt satojatuhansia lapsia, jotka näkevät vuoden 2100 ja Afrikan väestön siirtymisen Eurooppaan.

Pauli Vahtera Iltalehdessä.

Koko loistava kirjoitus löytyy täältä.

Saksa on entistä todennäköisemmin syöksymässä kohti taantumaa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen arvioi.

Pakarinen viittaa IHS Markitin tuoreeseen ostopäällikköindeksiin, jonka mukaan uuden tilausten määrä romahti Saksassa nopeiten sitten vuoden 2013.

Saksalaiset yritykset suhtautuivat myös tulevaisuuteen aiempaa epäilevämmin. Tilastojen valossa luottamus painui elokuussa lähes seitsemän vuoden pohjalukemiin.

– Huonot uutiset Saksasta jatkuvat. Erityisesti teollisuuden saamat uudet tilaukset tippuvat nyt vauhdilla. Myös palveluissa luottamus laskenut. Nopeaa käännettä parempaan ei ole luvassa, joten on entistä todennäköisempää, että 3. neljänneksellä Saksan talous painuu taantumaan, Sami Pakarinen kirjoittaa Twitterissä.

Saksasta on kantautunut ikäviä talousuutisia jo pitkin kesää. Ennakkotietojen mukaan Saksan bruttokansantuote laski vuoden toisella neljänneksellä 0,1 prosenttia. Mikäli myös seuraavan neljänneksen luvut kääntyvät negatiiviseksi, katsotaan maan teknisesti jo vajonneen taantumaan.

Saksan kehitys tietää vaikeuksia myös Suomelle.

– Suomelle tärkeiden vientimaiden teollisuus heikkenee. Viimeisen vuoden aikana luottamus tullut nopeasti alaspäin. Saksa on näyttänyt suuntaa myös Suomelle ja Ruotsille, Pakarinen ennustaa.

Huonot uutiset Saksasta jatkuvat. Erityisesti teollisuuden saamat uudet tilaukset loppuvat vauhdilla. Myös palveluissa luottamus on laskenut. Nopeaa käänettä parempaan ei ole luvassa, joten on todennäköistä, että kolmannella neljänneksellä Saksan talous painuu taantumaan.

Lähde: https://t.co/AhZe7sjgCG

Yli puolet Helsingin raiskauksista vuonna 2018 oli ulkomaalaisten tekemiä. Poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi vuonna 2018 lähes 15 prosenttia. Helsingissä tapahtuneista ilmoitetuista raiskauksista peräti yli puolet oli ulkomaalaisen tekemiä. Tarkka luku on 53,8 prosenttia.

Vuonna 2015 kaikki tuntemattomaan uhriin kohdistuneet raiskaukset sekä Helsingissä että Turussa olivat ulkomaalaisten tekemiä. Kaikissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaiset, erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset, ovat selvästi yliedustettuina. Yliedustus tarkoittaa, että heitä on tekijöinä poikkeuksellisen paljon siihen nähden, kuinka paljon heitä on maassa.

Rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden pakkopalautukset kotimaihinsa on saatava toimimaan aukottomasti myös niin, että henkilö ei enää koskaan pääse saapumaan Suomeen. Suomen rajat eivät saa vuota.

Dagens Nyheterin mukaan erilaiset pommi-iskut ovat lähes tuplaantuneet verrattuna edellisvuoteen. Tammi-heinäkuun aikana tehtiin 120 räjähdysrikosta kun viime vuonna vastaavana aikana niitä tehtailtiin 83.

Viime vuonna tehtiin yhteensä 157 pommi-iskua. Suurin osa iskuista sijoittuu eteläiseen Ruotsiin ja Skoonen alueelle, jonne sijoittuu 44 iskua. Suur-Tukholman alueella iskuja on ollut 27.

Selityksiä lisääntyneille iskuille kerrotaan mm. räjähdysaineiden helppo saanti, joita taas maahantuodaan etenkin Balkanilta, mutta myös Espanjasta ja Hollannista. Mainittavaa lienee, että rakennus- ja räjähdysalalla ei ole tapahtunut mitään sellaisia varkauksia, joissa dynamiittia olisi jotunut varkaiden käsiin isompia määriä. Pommi-isku on myöskin helppo keino keino pelotella kilpailevaa gangsteria. Pistoolitaistelussa riski haavoittumiseen kasvaa kun taas pommi ja sopiva ajastin ikkunan alle on helppo homma.

Kannattaa huomata, että pommi-iskuissa ei ole tullut ainakaan toistaiseksi esille uskonnollisia terroristisia motiiveja. Iskut ovat kohdistuneet kilpailevaan jengiin. Lisäksi pommeilla pelotellaan oikeudenkäyntien todistajia ja asianomistajia rikosasioissa ja se voi olla viimeinen muistutus maksamattomasta velasta, vasikoinnista tai vaikka vain rispektin puutteesta.

Lisäksi jonkin verran on keppospommeja. Näitä tehtaillaan varsinkin uuden vuoden jälkeen. Oma lukunsa ovat iskut, joiden motiivia ei tiedetä, esimerkiksi kesäkuussa Linköpingissä pari taloa purkukuntoon räjäytetty pommi.

Psykologian tohtori Aino Saarinen Helsingin ja Oulun yliopistosta kertoo, että kansainvälisessä tiedeyhteisössä on hämmästelty sitä, mihin suuntaan Suomen koulujärjestelmä on matkalla.
”Vielä 2000-luvun alussa Suomi paistatteli kansainvälisessä Pisa-vertailussa maailman kärkisijoilla, mutta 2010-luvulla Pisa-tornin korkeimmalta huipulta on pikkuhiljaa laskeuduttu. Vielä vuonna 2003 ja 2006 Suomi oli esimerkiksi matematiikassa sijalla kaksi, mutta vuonna 2015 sija oli 13.”

Lähde: Iltasanomat

Perussuomalaiset yrittivät nostaa tätä aihetta esiin vaaliohjelmassa ja -keskusteluissa, mutta mediaa tai muita puolueita ei juuri kiinnostanut.

Suomalainen perusopetus on jonkinlaisessa itsetuhomoodissa, jolle on vaikea löytää rationaalisia selityksiä. Lähtökohtana Suomella oli yksi maailman laadukkaimmista ja tasa-arvoistavimmista peruskouluista. On epäselvää, mikä on se ongelma, jota viime vuosien uudistuksilla on yritetty ratkaista.

Toinen hyvä kysymys on, miksi uudistuksiin haettiin mallia Ruotsista, jossa peruskoulu on vastaavien ideologisten kokeilujen vuoksi romahtanut jo aiemmin.