Uuden hallituksemme talouspolitiikka näyttää toimivan odotetusti ja Suomen talouskasvu on hyytymässä kovaa vauhtia. Hallitusohjelma rakennettiin alun perin täysin utopistisen 2 % talouskasvun varaan, vaikka kaikki taloudesta ymmärtävät sanoivat, että talouden näkymät heikkenevät ja talouden huippusuhdanne on tulossa tiensä päähän.

Kun tätä kehitystä vielä vauhditettiin Antti Rinteen hallituksen toimesta heikentämällä kansan ostovoimaa lupaamalla verojen ja maksujen korotuksia, ei talouskasvun hyytymistä voida pitää mitenkään yllättävänä.

Nyt kun hallitusohjelmalta on jo pudonnut pohja pois, ei Antti Rinne hallituksineen hyväksy tätä tosiasiaa, vaan hän huutaa hätiin elvyttävää talouspolitiikkaa. Samalla hän paljastaa sen, että hän ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään.

Rinteen mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu periaate aktiivisesta finanssipolitiikasta joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Rinteen mukaan tähän on kolmenlaisia välineitä. Rinteen mukaan:

”Kun kasvu hiipuu, verotulot alenevat ja monet etuusmenot kasvavat. Se vaimentaa suhdannevaihtelua automaattisesti. Annamme automaattisten vakauttajien toimia vapaasti.”

Todellisuudessa asia on täysin päinvastoin kuin mitä Rinne väittää. Kun talous sakkaa, verotulojen määrä laskee ja vastaavasti sosiaalietuuksien määrä kasvaa. Tämä kehitys pahentaa taantumaa, koska valtion menot kasvavat ja vastaavasti verotulot ja talouskasvu romahtavat.

Seurauksena on valtion velan voimakas kasvu niin euromääräisesti, kuin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Erityisen haitallista on ollut Rinteen hallituksen politiikka, joka on lisännyt erityisesti sellaisten etuuksien tasoja, joiden määrä kasvaa voimakkaasti taantuman aikana.

Toinen Rinteen esittämä väline taantuman selättämiseksi on kysynnän tukeminen elvyttämällä. Tarkoituksena on tehdä verotoimia, ja käyttää budjetin ulkopuolisia rahastoja. Rahaa aiotaan käyttää myös työllisyyspolitiikkaan.

Tämäkin tavoite osoittaa hyvin sen, miten autuaan pihalla pääministerimme on siitä, millaista on elvyttävä talouspolitiikka. Järkevää elvyttävää talouspolitiikkaa on esimerkiksi se, että talouden taantumatilanteessa valtio ja kunnat lisäävät voimakkaasti omia investointeja esimerkiksi rakentamisessa.

Tämä lieventää suhdanteita siksi, että taantumassa rakentajilla ei ole muita töitä tarjolla ja he olisivat ilman julkisen puolen tarjoamia urakoita kortistossa, nostamassa julkisista rahoista maksettavaa työttömyysetuutta.

Jos julkinen puoli lisää omia investointejaan taantumassa, tämä luo työtä tilanteessa, jossa muuta työtä ei ole tarjolla. Tämä on järkevää toimintaa monestakin syystä. Ensinnäkin julkisista rahoista ei tarvitse maksaa työttömyysetuuksia, koska muutoin työttömänä olevat voidaan työllistää elvytyspolitiikalla.

Toiseksi rakennusfirmat ottavat urakat taantumassa edullisemmin, eli työn teettäminen on taantumassa edullista. Kolmas etu tulee, kun nousukausi käynnistyy, valtion ja kuntien ei silloin tarvitse olla markkinoilla tilaamassa töitä huippusuhdanteessa, jossa muutakin työtä on runsaasti tarjolla.

Julkisen puolen voimakas rakennuttaminen huippusuhdanteessa lienee jopa taloudelle haitallista, sillä kun kilpailu työvoimasta kiristyy ja urakoiden hinnat nousevat, ryhtyy yksityinen investoija vähentämään urakoitaan. Jos taas julkinen puoli älyää pysyä poissa rakentamisesta huippusuhdanteessa, pysyy hintojennousu maltillisena ja taloustilanne hyvänä.

Kun julkisen työt on hoidettu taantuman aikana, voidaan investointeja huippusuhdanteessa vähentää ja säästyneet rahat voidaan jemmata seuraavaa taantumaa varten.

Kolmas Rinteen väline on hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa oleva poikkeusolojen mekanismi vakavan häiriön varalta. Sellaista ei Rinteen mukaan ole näkyvissä.

Missähän todellisuudessa pääministerimme elää?

Saksan talouskasvu on pysähtynyt ja muunkin Euroopan talouskasvu sakkaa. Britit ovat jättämässä EU:n uppoavan laivan ja kauppasota USA:n ja Kiinan välillä kiihtyy. Oikeastaan ainoa asia, joka taloudessa on näkyvissä on taantuma ja riskejä on maailmalla vaikka millä mitalla. Euroalueen velkakriisikin on sylissä heti kun seuraava taantuma iskee.

Suomen tilanne on kuin valtamerilaivan, jonka kapteenina toimii henkilö, jolla ei ole mitään osaamista laivan ohjaamiseen. Erityisen huolestuttava pidän pääministerimme harhaista uhoa siitä, että mitään leikkauksia ei tehdä, vaikka talous sakkaisikin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka verotulot romahtaisivat miljardeilla, ei leikkauksia tehdä vaikkapa maahanmuuttoon, vaan rahaa käytetään vanhaan malliin siihen, että entistäkin suurempi määrä kehitysmaalaisia tuodaan maahamme elämään työssäkäyvien suomalaisten verorahoilla.

Pahoin pelkään, että tätä linjaa ei Suomen talous tule edes tätä hallituskautta kestämään, vaan Suomi ajetaan konkurssiin fillarikommunistihallituksen toimesta.

Risto Huovinen

kolumnisti

UMV

Göteborgin keskusta on ”rappeutumassa”, ja naiset pitävät vain ajan kysymyksenä, että koska heidät raiskataan. Tällaista kuvaa Aftonbladet levitti Göteborgin keskustasta kesällä. Artikkeli julkaistiin sen jälkeen, kun kaksi nuorta miestä viikon sisällä puukotettiin kuoliaaksi kaupungilla.

Samalla näyttää myös siltä, että yhä useammat ruotsalaiset muuttavat pois Göteborgista ja ulkomaalaissyntyiset muuttavat tilalle. Ihmiset vaihdetaan, aivan kuten Filipstadissa.

SVT:n mukaan näin on tapahtunut jo 17. vuotta peräkkäin. Mutta viime vuosina yhä enemmän ruotsalaisia on muuttanut pois. Kaupungin väestö kuitenkin kasvaa ulkomailla syntyneen väestön vuoksi. Ennen kaikkea kyse on ns. vastasaapuneista.

Ruotsalaiset vähenivät viime vuonna 3 057 henkilöllä, kun taas ulkomailla syntyneitä tuli 7542 lisää.

Ruotsalaisten mukana häviävät myös verorahat, mikä huolestuttaa kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Axel Josefsonia (M). Maahanmuuttajia on nimittäin paljon enemmän työttöminä, etenkin Euroopan ulkopuolella syntyneitä, ja heidän verokertymänsä on pienempi. Josefson osoittaa yhdeksi selitykseksi turvattomuuden, jonka vuoksi ruotsalaiset päättävät muuttaa kaupungista.

Tanska lähetti so­ti­las­par­tiot kaduille – leviääkö malli seuraavaksi Ruotsiin?

Tanskan mallia seurataan mielenkiinnolla myös Ruotsin puolella. Malmön poliisimestari Stefan Sintéus antoi Ruotsin yleisradiolle haastattelun, jossa hän väläytti sotilaiden käyttöä myös Ruotsissa.

– Seuraan mielenkiinnolla mitä Tanskassa tapahtuu. Kaikki mitä voimme turvallisuuden parantamiseksi tehdä on hyvästä, Sintéus lausui.

Jo on aikakin. Ruotsi on räjähtämässä poliisin käsiin. Suomi seuraa perässä, jollei tahti muutu. Ja vähän helekutan äkkiä.

”Aloite vihreiden puo­lue­ko­kouk­sel­le: Suomen lipun häpäisy sallittava. Vihreiden puoluekokousaloitteessa esitetään, että Suomen lipun häpäisemisestä ei pitäisi enää rangaista.

Tuolloisen puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan rangaistavuuden poistaminen liittyy sananvapauteen.”

Heinäkuussa Suomessa oli 268 900 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 14 800:lla.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 101 200 henkilöä. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Antti Rinteen budjetti on jo ennen sen hyväksymistä ajanut karille. Ei tule mitään

Pääkaupunkiseudulla asumistukiasiakkaista 26,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia. Helsingissä luku oli 24,3 prosenttia, Vantaalla 30,3 prosenttia ja Espoossa 28,5 prosenttia.

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti pääkaupunkiseudulla, ja esimerkiksi Espoossa ennustetaan 26 prosentin puhuvan vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia.

Kelan toimeentulotuki kasautuu haittamaahanmuuttajille – Espoossa ja Vantaalla osuus suurempi kuin Helsingissä.

Espoossa ja Kauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18 722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) esittää Iltalehden haastattelussa, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle. Perussuomalaiset huomattavat, että näin ei ole.

Suomessa on maahanmuuttoviraston arvion mukaan tällä hetkellä noin 2 000 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä. Laillisesti maassa oleskelevia vähintään yhden kielteisen päätöksen saaneita on runsaat 7 000 henkilöä.

– Turvapaikkajärjestelmää väärinkäytetään jatkuvasti matkustamalla usean turvallisen maan läpi siihen maahan, johon halutaan jättää hakemus. Tämä ei ole mikään perusoikeus kenellekään, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

– Turvallisuutta tärkeämpää vaikuttaa eri maiden turvapaikanhakijamäärien valossa olevan sosiaaliturvan taso. Tämän kaltaiseen turvapaikkashoppailuun pitäisi pystyä puuttumaan jollakin tavalla. Myös kielteisestä päätöksestä seuraava valituskierre pitäisi jollakin keinolla saada katkaistua.

Antikaisen mielestä kaikki perusteet, joilla turvapaikkaa haetaan, pitäisi ilmoittaa yhdellä kertaa, jolloin uusintahakemuksien tehtaileminen kielteisen päätöksen jälkeen maasta poistamisen tahalliseksi viivyttämiseksi ei olisi enää mahdollista.

Ei minkäänlaisia ohituskaistoja

Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on helpottaa työllistyneiden turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan saantia huolimatta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Kuinka tämä saadaan yhdistettyä ulkomaista työvoimaa koskevaan tarveharkintaan, on jäänyt epäselväksi.

– Ministeri Maria Ohisalon mainitsema työperusteisen oleskeluluvan myöntäminen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta murentaa sekä turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta että työvoiman saatavuusharkinnan perusteita. Onko tavoitteena pitää kaikki Suomeen pyrkivät maassa millä tahansa verukkeella?

– Turvapaikkaprosessi ei saa olla ohituskaista työluvan saamiselle. Miten paperittomana Suomeen saapuneen turvapaikanhakijan ammattipätevyys yleensäkään voidaan todistaa? Antikainen ihmettelee.

Miten kauan ”yksittäistapauksia” siedetään?

Iltalehden kysymykseen turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta mahdollisesta turvallisuusuhasta ministeri Ohisalo ei suoranaisesti ota kantaa, vaan mainitsee ongelmana ihmisten syrjäytymisen taustasta riippumatta. Myöskään muihin ongelmiin, kuten tiettyjen maiden kansalaisten yliedustukseen seksuaalirikostilastoissa hän ei tarkemmin kommentoi muuten kuin painottamalla ennaltaehkäisevää työtä.

Helsingin Sanomien mukaan joka neljäs vuonna 2017 seksuaalirikoksesta epäilty on ulkomaalainen. Raiskauksissa peräti kolmannes epäillyistä on ulkomaalaisia.

– Viimeistään Oulun seksuaalirikokset osoittivat, että ennaltaehkäisevä työ ei näytä purevan. Miten kauan näitä ”yksittäistapauksia” aiotaan sietää ennen kuin asioihin tulee muutos? Sisäministerin tulisi olla enemmän huolissaan maan sisäisen turvallisuuden ylläpidosta kuin turvapaikkashoppailijoiden palvelemisesta, Antikainen moittii.

Suomen Uutiset

Antti Rinteen hallitus on alkutaipaleellaan kunnostautunut lisäämällä poliittisten toimijoiden tukemista kautta linjan. Ministerien avustajien ja valtiosihteerien määrään kasvattaminen on epäsuoraa tukea hallituspuolueiden puolueorganisaatioille, huomauttaa perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

Hallituksen kaavailemalla puoluetukien nostolla arvellaan olevan tekemistä keskustan vaalitappion kanssa. Kassaa on paikattava ja mikäs sen parempi keino kuin puoluetukien kasvattaminen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos arvelee, että seuraavaksi nousevat poliittisten nuoriso-, opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöjen tuet.

– Esityksen nuoriso-, opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöille vuosittain jaettavista valtionavustuksista tekee arviointi- ja avustustoimikunta, jonka vasta nimetystä uudesta kokoonpanosta on jätetty pois perussuomalaisten ja kristillisten edustajat.

Tukea jaetaan epätasapuolisesti

Oppositiopuolueiden tiputtaminen pois arviointi- ja avustustoimikunnasta ennakoi sitä, että tukien jaossa poliittisten järjestöjen asema tulee odotettavasti korostumaan entisestään ja epätasapuolisesti jaetut tuet tulevat jatkossakin vääristämään demokratiaa, Grönroos sanoo.

– Nykyjärjestelmässä vanhojen suurten puolueiden nuorisojärjestöt saavat puolta miljoonaa euroa vuodessa, siinä missä Perussuomalaisten Nuorten ja KD-nuorten tuet ovat sadan tuhannen euron molemmin puolin.

– Parhaiten poliittisten tukien jakamisen ongelmaa alleviivaa se, että kansandemokraattisten pioneerien perinnettä jatkava varhaisnuorisotyö saa vuosittain satojen tuhansien eurojen tuet, vaikka itse aatteella ei ole ollut merkittävää kannatusta vuosikymmeniin, Grönroos ihmettelee.

PS-Nuoret pyritään sulkemaan ulos

Päätös toimikunnan kokoonpanosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön viimeaikaiset toimet Perussuomalaisten Nuorten tukien jäädyttämiseksi viittaavat siihen, että PS-Nuoret pyritään sulkemaan kokonaan pois tukien piiristä.

– Riippumatta puolueen kannatuksesta ovat perussuomalaiset ajaneet arviointi- ja avustustoimikunnassa poliittisten nuorisojärjestöjen tukien sitomista puolueiden eduskuntavaalikannatukseen, jolloin tukien jako olisi selkeää ja läpinäkyvää. Puolue on lisäksi ajanut poliittisten nuorisojärjestöjen tukien huomattavaa laskemista, sillä poliittiset järjestöt saavat jo nyt liian suuren osan nuorisojärjestötuista, Grönroos muistuttaa.

– Käynnissä olevalle poliittisten toimijoiden ylimitoitetulle, epätasapuoliselle ja demokratiaa vääristävälle tukemiselle julkisista varoista tulee saada loppu.

Suomen Uutiset