Naisten työn arvostuksen tulee näkyä

30/4/2020

Perussuomalaiset Naiset vaatii, että naisvaltaisten alojen, kuten hoito- ja palvelualojen, palkkoja tarkastetaan pikaisesti ylöspäin. PS-Naiset toteaa, että on valitettavasti tarvittu globaali koronakriisi näiden ammattikuntien arvostuksen nostamiseksi.

– Esimerkiksi hoitoalan työntekijöistä puhutaan aina kauniisti juhlapuheissa, mutta palkassa se ei näy. Jotta lähihoitaja tulee toimeen palkallaan, hänen on kerättävä tuntilistalle pyhäpäiviä, iltoja ja öitä, jotta edes inhimillinen palkka jäisi käteen, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.

Palvelualat tärkeässä huoltovarmuusroolissa

PS-Naiset muistuttaa, etteivät työntekijät tule toimeen kauniilla puheilla, vaan arvostuksen tulee näkyä palkassa.

– Erityisessä palkkakuopassa ovat yksityisten palvelualojen työntekijät. Vasta tällaisen kriisin kohdatessa olemme huomanneet, miten jo huoltovarmuudenkin kannalta on tärkeää, että elintarvikkeiden jakeluketjussa on ihmisiä töissä aina ruoantuotannosta kaupan kassaan saakka.

– Nämä henkilöt eivät voi hoitaa töitään etänä. Ilman heitä elintarvikehuolto kärsisi pahoin ja yhteiskunta ei kerta kaikkiaan pyörisi. Lisäksi he vaarantavat myös terveytensä palvellessaan meitä.

Omaishoitajat säästävät

PS-Naisten mukaan myös omaishoitajan palkkioita on nostettava. Alkuun olisi yksinkertaisin asettaa omaishoidontuki verovapaaksi ja määritellä, ettei omaishoidontuki vaikuta muihin mahdollisiin tukiin.

– Suuri osa omaishoitajista on eläkeläisiä. Jos he eivät hoitaisi omaisiaan, yhteiskunnalle aiheutuisi miljardien lisäkulut puhumattakaan inhimillisesti tärkeästä työstä.

Kuntia ei saa jättää maksumiehiksi

PS-Naiset korostaa, että palkankorotuksia ei saa jättää yksin kuntien vastuulle. Perussuomalaiset on esittänyt valtion kuluja leikattavaksi muista menoista kuten tehottomasta kehitysavusta sekä taloudelle haitallisesta maahanmuutosta.

- Näistä voidaan vuositasolla säästää miljardi – jopa enemmän. Tämä raha on saatava suomalaisten käyttöön.

Suomen Uutiset

 

1 kommentti          Bookkaa tämä

Etätyö ja korona

30/4/2020

Etätyöskentelystä puhuttiin Salon seudulla ensimmäisen kerran 90-luvun taitteessa. Kovin suurta innostusta etätyöhön ei tuolloin ollut. Tilanne on muuttunut, sillä juuri nyt kaupungissamme on avoinna 114 etätyöpaikkaa, kun koko maassa on paikkoja 1115. Koronalla on hyvätkin puolensa.

Työpaikat ovat ensiarvoisen tärkeitä Salolle, jotta notkosta noustaisiin. Kukaan ei pysty ennustamaan, tuleeko korona-kriisissä toinen aalto tai kuinka pitkään ongelmat kestävät. Ensialkuun korona vaikutti yksinyrittäjiin, seuraavaksi pk-yrityksiin ja lopulta isoihin, tuhannen työntekijän yrityksiin. Valitettava tosiasia on, että yrityksiä tulee kaatumaan. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen on arvioinut, että konkurssit uhkaavat jopa sataatuhatta yritystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimi nopeasti ja tehokkaasti. Määräaikaista kuntien kautta annettavaa toimintatukea yksityisyrittäjille järjestettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta sekä Finnveran yrityslainatakauksilla. Tätä kirjoitettaessa tukea on myönnetty lähes 10 000 yritykselle. Myös Kuntaliitto on ollut asiassa aktiivinen ja ripeä. Kunnissa on paras mahdollinen paikallistuntemus ja yhteistyössä Kuntaliiton kanssa onnistutaan mahdollisesti luomaan uusia toimintamalleja, joita voidan käyttää ja jatkaa pandemian hellitettyä.

Virheitä on taiston tuoksinassa tullut, tukea on annettu myös yrityksille, jotka ovat lopettaneet tai joilla ei ole edes ollut toimintaa. TEM ja VTT perkaavat annetut virustuet. Suomen ja Salon talous oli jo ennen kriisiä painumassa alaspäin ja korona romahdutti yritysmaailman yllättäen ja nopeasti. Työllisyyden avaimet ovat tällä hetkellä terveiden yritysten hanskassa.

Yrityssalo tarttui paikallisesti kriisin hoitoon äärimmäisen nopeasti ja tehokkaasti. Jos jokin salolainen yritys ei ole vielä selvittänyt omaa tilannettaan, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä.

Voimia kaikille!

Tapio Äyräväinen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Salo, Muurlan kaupunginosa

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 28.4.2020

 

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pandemiasta on otettava opiksi

29/4/2020

Eduskunta keskusteli tänään koronatilanteesta. Kriisi on taloudellisten ja inhimillisten vahinkojen lisäksi paljastanut myös rakenteellisia ongelmia, joista pitää ottaa opiksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti ongelmista esimerkeiksi vapaakaupan mahdollistamat pitkät hankinta- ja tuotantoketjut monilla teollisuuden aloilla ja maatalouden täydellisen riippuvuuden vierastyövoimasta.

Kriisillä on kuitenkin ollut myös kiistattomia myönteisiä vaikutuksia. Hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet, kun teollisuus ja kuljetukset ovat hiljentyneet Kiinassa ja Intiassa. Lentoliikenne on globaalisti puolittunut. Tehdyistä virheistä tulisi nyt ottaa opiksi.

– Kysymys kuuluu, onko hallituksen tavoitteena palata kaikilta osin lähtötilanteeseen, vai oppia virheistä, ja pitää kiinni myös niistä myönteisistä asioista, joita pandemia on tuottanut.

– Ratkaisuhan on varsin yksinkertainen. Tuotetaan mahdollisimman suuri osa tarvitsemistamme asioista täällä kotimaisella työvoimalla. Se on kansallisen etumme mukaista ja se on vaikuttavinta ilmastopolitiikkaa, Halla-aho esitti.

Tuotannon kotimaistamisen puolesta puhui myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra. Hän totesi, että huoltovarmuuden alasajosta voidaan syyttää kaikkia yli vuosikymmenen aikana hallinneita puolueita – toisia enemmän, toisia vähemmän.

– Monessa asiassa kriisi osoittaa meille, että on paljon elintärkeitä asioita, joista meidän pitäisi pystyä paremmin huolehtimaan kuten suojavälineet, lääkkeet, ruokahuolto, työvoima, epidemioihin ja kansanterveyteen liittyvä osaaminen valtion laitoksissa ja niin edelleen, Purra totesi.

Purra kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd), onko hallitus valmis tekemään konkreettisia päätöksiä, joilla sekä tuotantoa että päätösvaltaa siirretään takaisin Suomeen, jotta Suomi siirtyisi polulle, jolla sen voitaisiin sanoa olevan hyvin varautunut tuleviin kriiseihin.

Pääministeri Marin vastasi suojavarusteiden osalta, että kotimaista tuotantoa tarvitaan, mutta tuotantoon aloittamiseen liittyy haasteita, kuten tuotantolinjojen saaminen maahan sekä se, että suojavälineille saataisiin EU:n sertifiointi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) toivoi vastauksessaan, että eurooppalainen ja suomalainen teollisuus pystyy palaamaan lähemmäs alihankintaketjuineen.

Lähde: Kansalainen

 

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pahoinpiteli naisen lenkkipolulla

29/4/2020

Joulukuun lopussa 2019 nuori nainen oli Vaasassa kuntopolulla lenkkeilemässä, kun Derek Guya yhytti hänet. Guya tarttui naiseen kiinni ja löi useita kertoja voimalla päähän. Guya kaatoi sitten lenkkeilijän maahan, repi takin tämän päältä ja varasti taskusta omaisuutta, muun muassa puhelimen ja pankkikortin. Tämän jälkeen mies heitti takin pois ja katosi paikalta muu omaisuus mukanaan. Nainen käveli omin voimin mutta ilman takkia sairaalaan, eikä hänellä ollut muistikuvia tapahtumista.

Vakavia vammoja

Yllätetylle ja pahoinpidellylle lenkkeilijälle aiheutui ryöstössä vakavia vammoja. Ulkoisia vammoja oli lukuisat ruhjeet pään alueella, mustelmia, ruhjeita, rikkoutunutta ihoa sekä ompelua vaatineita haavoja.

Sisäiset vammat olivat kuitenkin erittäin vakavia, jopa hengenvaarallisia. Pään tietokonetomografiassa todettiin kallonpohjan murtuma, kovakalvonalainen verenvuoto otsalohkon alueella sekä aivoruhjeita otsa-, ohimo- sekä takaraivolohkon alueilla. Magneettitutkimuksissa todettiin lisäksi ruhjeita pikkuaivoissa, kovakalvonalaista nestettä takaraivolohkon alueella sekä verihyytymiä ja aivoruhjeita otsa-, ohimo- sekä takaraivolohkon alueilla.

Uhri on kärsinyt jälkeenpäin niskakivusta ja muistikatkoista. Hänen hajuaistinsa on kadonnut ja oikeassa korvassa on kuulonalenema.

Riehui sellissä saksilla aseistautuneena

Guya saatiin kiinni ja vangittiin, mutta myös vangittuna ollessaan mies aiheutti epäjärjestystä, vahinkoa ja uhkaa.

Vartijoiden yrittäessä siirtää Guyaa toiseen selliin tämä esti heitä avaamasta sellin ovea ja heitteli esineitä käytävälle. Hän myös huitoi vartijoita kohti saksilla, mutta virkailijoiden vahingoittaminen jäi kuitenkin yritykseksi.

Mies raivosi tapahtuman aikana sellissään hajottaen television ja väännellen katon peitelevyjä. Mies ei jättänyt performanssiaan tähän vaan repi sellissä olleen RCA-kaapelin, ikkunaverhon vaijerin ja irrotteli lattialistaa sekä vaatekaapin hyllyjä.

Mies oli aseistautunut muutoinkin kuin saksilla, sillä hänen hallustaan löytyi metallinen piikki, joka oli askarreltu tiskiharjan varresta sekä teroitetusta metallipiikistä.

Viisi vuotta vankeutta ja raskaat korvaukset

Oikeudessa Guya kiisti väkivaltaisen ryöstön. Hän ei ollut ollut väkivaltainen eikä ollut vienyt lenkkeiljän omaisuutta. Puhelimen hän oli ostanut kahdella marihuanagrammalla tuntemattomalta henkilöltä.

Poliisin tutkinnassa kuitenkin Guyan vaatteista löydettiin jäämiä uhrin vaatteiden kuiduista. Mies myös tunnistettiin valvontakameratallenteelta, missä hänen nähtiin käyttävän varastamaansa pankkikorttia vain tunti siitä, kun uhri oli hakeutunut sairaalahoitoon.

Sellissä ollessaan Guya ei mielestään ollut millään lailla yrittänyt estää vartijoiden pääsyä selliin eikä saksilla huitominen ollut miehen mukaan tähdännyt kenenkään vahingoittamiseen. RCA-kaapelin ja ikkunaverhon vaijerin repimisen mies kuitenkin tunnusti samoin kuin tiskiharjasta rakennellun aseen hallussapidon.

Vartijoiden mukaan mies oli sellissä riehuessaan ollut lähinnä psykoottinen ja suostunut yhteistyöhön vasta nähtyään eräällä vartijoista olleen etälamauttimen.

Tutkinnassa ilmenneiden seikkojen, muiden todisteiden ja todistajanlausuntojen perusteella sekä Guyan epäilyksiä herättävän ja alati muuttuvan kertomuksen vuoksi Pohjanmaan käräjäoikeus totesi 1996 syntyneen Derek Guyan syyllistyneen törkeään ryöstöön, virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, pahoinpitelyn yritykseen, haitantekoon virkamiehelle, lievään vahingontekoon sekä kahteen vangin varustautumiseen aseella. Guya todettiin syylliseksi myös aiemmin syksyllä tapahtuneeseen varkauteen, jolloin mies murtautui erään yrityksen työmaalle ja varasti timanttileikkurin.

Derek Guya tuomittiin kahdeksasta rikoksesta 5 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä korvaamaan ryöstämälleen ja pahoinpitelemälleen naiselle erilaisia korvauksia yhteensä 26 072 euroa sekä matkakuluja 328 euroa.

Guyan asianajajan palkkiot 5217 euroa maksaa valtio. Avustajansa palkkiot 892 euroa mies joutuu korvaamaan valtiolle. Lisäksi hänen maksettavakseen tuli rikosuhrimaksua 80 euroa sekä todistajien palkkioita 40 euroa. Guya joutuu maksamaan myös uhrin asianajajan palkkiot 5059 euroa.

Varastamastaan timanttileikkurista Derek Guya joutuu korvaamaan yritykselle omavastuuosuuden 1431 euroa sekä vakuutusyhtiölle 4293 euroa. Myös vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 200 euroa jäivät miehen maksettavaksi.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja mies on jo ehtinyt ilmoittaa tyytymättömyytensä koko tuomioon.

 

Lähde: Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio

 

Ilmesesti 24-vuotias Derek oli otettu Suomeen ihan maahanmuuttoviraston hyvää hyvyyttään tekemän päätöksen jälkeen. Derekin käyttäytyminen Suomessa on kaikkea muuta kuin "hädässä olleen" kiitollisuutta häntä auttanutta maata kohtaan.

Voitaisiinko jo kahdenkymmenen vuoden kokeilun jälkeen päätyä siihen lopputulokseen, ettei näistä iloisista veijareista ole mitään hyötyä Suomelle vaan valtavaa kulutaakkaa suomalaisille veronmaksijille, äärimmäistä varovaisuuden noudattamista suomalaisille naisille, tuhoa, väkivaltaa ja rasismia suomalaisia kohtaan.

Sovittaisiinko niin, että seuraavissa vaaleissa äänestetään perussuomalaiset voitton.

Miksikö?

No siksi, että perussuomalaiset ovat ainoa puolue tässä maassa, joka haluaa korjata megalomaanisen vääryyden ja ohjata Suomi jälleen hyvinvoinnin ja vaurauden tielle.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Uusia jäseniä

28/4/2020

Seinäjokinen Piia Kattelus liittyy perussuomalaisiin. Hän on ammatiltaan poliisi ja koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Kattelus on toiminut aikaisemmin kansalaispuolueen varapuheenjohtajana. Hän hakee kevään 2021 kunnallisvaaleissa jatkokautta Seinäjoen valtuustoon.

Kiitollisena ja nöyrin mielin lähden perussuomalaisiin tiivistämään isänmaallisten rivejä ja hankkimaan Suomea takaisin, toteaa Kattelus.

Hänen mukaansa Seinäjoella on valtava potentiaali perussuomalaisten kannatuksen kasvulle. Keskusta ja SDP ovat menettäneet asemiaan PS:lle.

Mahdollisuus lähteä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi tulee kiinnostamaan seinäjokelaisia satavarmasti.

Kattelus työskentelee Pohjanmaan poliisilaitoksella rikostorjunnassa, ja on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Hän on Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja Lapuan hiippakuntavaltuutettu sekä kolmen lapsen äiti. Hän aloittaa lisäksi syksyllä opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Master of Business Administration -linjalla.

Etelä-Pohjanmaan perussuomalaisten piirin puheenjohtaja Anne Matokangas vahvistaa tiedon:

Meille on tullut valtavasti jäsenhakemuksia ja kiinnostus puoluetta kohti on suurta. Ihmiset ovat kyllästyneitä elitistiseen politiikkaan ja holtittomaan rahanjakoon. Kunhan korona-rajoitukset hellittävät, jalkaudumme ihmisten pariin turuille ja toreille, toteaa piirin alajärveläinen puheenjohtaja.

Suomen Uutiset

Ne salonseutulaiset, jotka ovat kiinnostuneita kuntavaaliehdokkuudesta Salossa, ottakaapa meikään yhteyttä. Meiliosoite löytyy etusivulta. 


1 kommentti          Bookkaa tämä

Neuvostojen aikaa Suomessa

27/4/2020

Harjoittelijapääministeri Sanna Marinin hallitus paneutuu nyt koronasuojavarusteiden mahdollisen teon valmisteluprosessin suunnittelun harkintaan?

Marinin mukaan suojavarusteiden valmistuksen aloittamista hidastaa se, että Suomessa ei ole tahoa, joka voisi tehdä sertifioinnin. Sertifikaatin saaminen tarkoittaa, että tuote täyttää tietyt standardit, joita kunkin tuotteen tulee täyttää ennen kuin sitä on lupa valmistaa myyntiin.

Eihän tässä ole mennyt kuin kolmesta neljään kuukautta ja nyt on päästy jo näin pitkälle! Että ihan omaa tuotantoa harkitaan, mutta sertifikaatin saaminen tuottaa tuskaa!

Käsitykseni mukaan nyt tehdään selvitystyötä, joka tapahtuu tietysti virkavastuulla, josta suomalaiset ovat saaneet viime päivinä näyttöjä STM:n maskisekoilun ja ulkoministeriön Irakin Alin "kuolintodistus" -episodin voimalla.

Todennäköisesti oikeusministeri Anna-Maja Henriksson selvittää jo pää kuumana suojavarusteiden valmistusprosessia perustuslaillisuuden kannalta, sillä aina on mahdollista, että laista löytyy joku scheinin-pykälä, jonka mukaan juuri suomalaiset eivät saa valmistaa maskeja, koska YYA-sopimuksen lakkauttamisen yhteydessä ei huomattu purkaa suojavarusteiden valmistusta rajoittavaa sopimusta, jonka Neuvostoliitto vaati kirjattavaksi, koska halusi tällä tavoin varmistaa mahdollisuutensa biologisen aseen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Alla oleva teksti on täyttä totta.

Virossa irtauduttiin ryminällä neuvostoajasta 90-luvulla.

Tällä hetkellä Virossa on käynnissä kaksi viikkoa kestävä maskikampanja, jota mainostetaan mm. yleisradioyhtiö ERR / ETV:n nettisivuilla ja tv-lähetyksissä.

Kampanjan kesto: 20.4. - 2.5.2020

Kampanjan nettisivut ovat viroksi, englanniksi ja venäjäksi.

Sivuilla kerrotaan selkeästi a) miksi maskia kannattaa käyttää, b) miten sitä käytetään, c) miten maski valmistetaan ja d) kuinka maskia "huolletaan" (pestään, kuivataan, silitetään), jotta sen hyöty ei käänny haitaksi.

Kampanjan nimi on vapaasti suomennettuna: "Siivotaan virus pois Virosta".

Heikki Porkka

Facebook

1 kommentti          Bookkaa tämä

Viisi miljardia

25/4/2020

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo blogissaan 16.3., että ”perjantaina käsiteltävässä lisätalousarviossa on mukana paketti yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tueksi. Paketti on toistaiseksi tarpeenmukainen, mittaluokaltaan lähes 5 miljardia euroa”. Summa kuulostaa pahaentisesti hieman samanlaiselta kuin viime hallituksen ajaman SOTE –uudistuksen rahoituksen yhdeksi kulmakiveksi tarjotut 4 miljardin ATK/digitalisaatio -säästöt. Mitä viiden miljardin takana loppujen lopuksi on, selviää ehkä loppuviikosta, mutta jo nyt on ilmeistä, että kyse enemmänkin (Finnveran) lainavaltuuksista kuin suoranaisista menonlisäyksistä. Niiden osalta summat ovat olleet vain kymmenien miljoonien eurojen suuruusluokkaa.

Aiheellinen muutos on tietenkin se, että yritysten verojen ja SOTE -maksujen maksuaikoihin annetaan joustoja ja lainamarkkinoiden likviditeetin tarjonta turvataan. Mutta kaikella kohtuudella – eivät nämä joustot mitenkään riitä kompensoimaan tulossa olevaa kysynnän romahdusta.  Nyt on syytä polttaa rahaa oikein kunnolla; eikä kannata näperrellä minkään täsmätoimien kanssa, vaan keskittyä sellaisiin, jossa vaikutus on mahdollisimman nopea. Jos hallitukselta tulee taas 30 kohden elvytysohjelma, tietää heti, että ”peli on menetetty”.

Se on selvää, että yritysten likviditeetti on koetuksella ja silloin ensiksi tulee mieleen mahdollisuus, että yritykset voisivat lainata verottajalta ja eläketurvajärjestelmältä alkuvuonna maksetut verot ja maksut (niin pitkäksi aikaa kuin Corona jyllää). Ongelma on tietenkin siinä, että alkuvuotta on kulunut kovin vähän, ja vaikuttavia toimia tarvitaan jopa koko loppuvuodeksi. Siksi ei pitäisi tuskailla työnantajamaksujen keventämisessä vaikka koko loppuvuodeksi. Ja jos niitä kevennetään, niin kevennetään sitten paljon. Viisi miljardiakin on pikku raha ”tässä konkurssissa”

Entä kotitaloudet. Työttömyys tulee vääjäämättä kasvamaan, ja työttömyysturva ja tulosidonnainen sosiaaliturva paikkaavat osin ostovoiman menetyksen. Mutta ei pitäisi suoralta kädeltä sulkea pois tuloveron kevennyksiäkään. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on peruttaa kesäksi kaavaillut hyödykeverojen kiritykset.

Varmaa on myös, että myös kunnat ovat pian ahdingossa. Menot kasvavat mutta verotulot hiipuvat sitä mukaa, kuin yksityinen sektori lomauttaa tai irtisanoo työvoimaansa. Ei tähänkään ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin miljardiluokan lisätulonsiirrot kunnille.

Viimeiset kymmenen vuotta meillä on ollut hallitukset, jotka ovat surutta kasvattaneet julkisia menoja ja velkaa, riippumatta siitä, onko ollut korkea- vai laskusuhdanne. Ja valitettavan harvoin menojen kasvun perustelut ovat kestäneet kriittistä tarkastelua; menojen korkeasta tasosta on tullut hyve (”tulevaisuus”, ”hyvinvointivaltio”, ”tasa-arvo”) ja budjettikurista moraaliton pahe (kirottu ”leikkauspolitiikka”). Millään tavalla ei ole varauduttu siihen, että joku todellinen kriisi voisi toteutua, mistä kertoo myös Rinteen/Marinin hallituksen elvytysvara (miljardi euroa). Toki miljardi euroa on paljon rahaa, mutta nykytilanteen valossa luvussa vaikuttaisi olevan ainakin desimaalipilkkuvirhe.

Matti Viren

taloustieteen pfofessori (emeritus)

blogissaan

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kun valtio kaataa, laitetaan iso haavi alle

24/4/2020

Näin neuvoi Nokian johtaja jo 1960-luvulla alaisiaan. Sen jälkeen julkisen rahan haaliminen on lisääntynyt ja keinot moninaistuneet.

Valtiolta ja kunnilta on helppo saada rahaa ylihinnoittelulla. Kilpailutettaessa esitetään pieni hinta-arvio ja sopimuksen teon jälkeen erilaisilla lisälaskutuksilla otetaan iso raha ja voitot. Jostain mielenkiintoisesta syystä julkisen sektorin IT-hankkeet epäonnistuvat toinen toisensa jälkeen ja kehitysmenot ovat kymmenkertaisia, usein enemmänkin, yksityissektorin vastaaviin hankkeisiin verrattuna. Yksi syy epäonnistumisiin on se, että toimittaja saa sitä enemmän tuloja, mitä huonommin hankittu järjestelmä toimii ja mitä enemmän se myöhästyy. Ei ole intressiä tehdä hyvää työtä.

Julkisen sektorin ostajat ovat osaamattomia. Vastapuolella ovat kaupanteon asiantuntijat ja myös - ketkut. Kuntaliiton erityisasiantuntija toteaa, että ”Kiinteistösijoitusyhtiö on ammattilainen. Kunnan neuvotteluasema ei ole välttämättä samanlainen kuin kiinteistösijoitusyhtiön. Usein yhtiön osaaminen on parempaa”.

Imatran kaupunki on myynyt uuden koulun ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö SBB:lle. ”Imatran kaupunki aikoo myyntituloilla lyhentää lainoja ja tehdä uusia investointeja.” Voisin lyödä vetoa papereita näkemättä, että kaupungin lainojen korko on pienempi kuin sijoitusyhtiön palkkio. Liika raha on vielä pahempaa kuin rahan puute. Liika raha johtaa tuhlailuun ja välinpitämättömyyteen.

Business Finland = Careless Finland

Business Finland ja ELY-keskukset ovat maalis-huhtikuun aikana jakaneet rahaa huolettomasti ja holtittomasti. Rahanjako on ollut kuin kehitysapu. Tärkeintä on rahan kuluttaminen, eivät lopputulokset.

Rahanjaon ovat haistaneet myös kaikenkarvaiset konsultit – myös ELY-keskuksen lähipiiriin kuuluvat. He veloittavat 5000 euroa hakemuksesta, jotka tehdään copy-paste-tekniikalla samalla tavalla kuin turvapaikanhakijoiden valitukset. Helppoa rahaa vähällä vaivalla.

Yrittäjä tarvitseekin konsulttia, jotta hänen normaalista toiminnastaan saadaan kehitystoimenpiteitä. Ja pian henkilökunnan ja johdonkin palkoista iso osa on uuden kehittämisestä maksettuja palkkoja. Mikään ei muutu. Samalla tavalla yrityksen normaaliin toimintaan kuuluvat hankinnat muuttuvat kehittämiseksi. Tarvitaan vain satusedän kertojan lahjat. Satusedät vahvistavat hakemuksia lauseilla ”yritys on entuudestaan tehnyt yhteistyötä ELY-keskusten kanssa”, vaikkei muuta kontaktia ole ollut kuin konsultin soitto siitä, että nyt haetaan ilmaista rahaa.

”Kehityshankkeisiin” tarvitaan omaa rahoitusta 20 %. Koska rahalla ei ole korvamerkkiä, tuo raha saadaan helposti merkitsemällä osa yrityksen käyttövaroista kehityshankerahoiksi.

Työurani aikana näin näitä Tekes-hankkeita ihan riittämiin. Olin myös tekemässä MOT-ohjelmaa ”Vuorineuvosten sossu”. Ajat ovat muuttuneet. Tekes muuttanut nimensä ja rahojen saajiksi ovat tulleet myös liikemiehet ja poliitikot (häveliäästi sukulaisten kautta). Suuripalkkaisen ja vähän verotetun MEPin rahoista ei riitä aviopuolison pyörittämään ja perheen omistamaan yritykseen, vaan lisää rahaa on saatava veronmaksajien taskusta. Ahneus onkin paras konsultti.

Pystyisin tekemään minkä tahansa yrityksen toiminnasta Business Finland -hakemuksen, jossa esitetään yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, joilla Suomi lähtee nousuun, kunhan juuri minä minä minä-yrittäjä saa 100 000 euroa ilmaista rahaa.

Saaduista rahoista on raportoitava. Se ei enää rahojen jakajaa kiinnosta. Jos on osannut satuilla hakemuksen, osaa satuilla myös raportin. Tehtiin sitä ja tätä ja tuota, mutta kävi niin kuin kehityshankkeille usein käy, ettei mitään saatu aikaan.

Business Finland on osakeyhtiö ja näin se voi tehdä aivan mitä lystää ilman virkavastuuta. Oy oli Juha Sipilän innovaatio, jolla verorahat saatiin helpommin bisnesmiesten haltuun. Siinä mielessä Tekesin uusi nimi on kohdallaan. Mutta voiko OY jakaa yhteisiä rahoja ylipäätään – sen voisi joku juristi selvittää.

Rahanjako estää vaikuttavien muutosten teon

Satatuhatta euroa on paljon rahaa, mutta ei sillä pelasteta suomalaisia yrityksiä. Jos tuloja ja kassavirtaa yrityksellä ei ole, konkurssi tulee joka tapauksessa. Paljon tärkeämpää on kehittää konkurssilainsäädäntöä ja -käytäntöä siten, että yrittäjillä ja heidän perheillään olisi uusi mahdollisuus ja paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tärkeää on myös konkurssijuristien kuriin saattaminen. Nykyisin konkurssin tehneen yrittäjän kimppuun tulee valtio, joka lyö lekalla niin maahan, ettet varmasti siitä nouse. Ja pesänhoitajat ryöstävät niin yrittäjäperheiden tulevaisuuden kuin lähiomaisten rahat.

Business Finland Oy:n rahan käyttö

Business Finland Oy:ssä oli vuoden 2019 lopussa 494 työntekijää. Heidän keskipalkkansa oli viime vuonna 5 910 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajaa ei ole nimitetty, minkä vuoksi johdon palkkoja ei ole julkistettu. Pääjohtajan palkan maksaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, joka on valtion virasto. Pääjohtajan palkka nostaa keskipalkkaa lähemmäs 6 000 euroa/kk.

Yhtiö käytti rahoja viime vuonna 104 miljoonaa euroa. Puolet rahoista 48 miljoonaa euroa on merkitty kohtaan ”Toiminnan muut kulut”. Tilinpäätöksestä ei ilmene yrityksille annettujen tukien määrä. Yhteiskuntavastuuraportista ilmenee, että rahoituskeskuksen käytössä oli viime vuonna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtuuksia yhteensä 572 milj. euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenoiksi on myönnetty 97,5 miljoonaa euroa. Rahoista 95 M euroa on annettu Business Finland Oy:lle. Johdon palkkoihin ja muihin kuluihin jää 2,5 miljoonaa euroa. Palkkojen lisäksi kuluja aiheuttavat ”1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ennakointitoiminta ja kansainvälistymisen edistäminen sekä 2) Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyn osallistuminen.” Hienoja sanoja, jotka sopivat mihin tahansa julkisen sektorin rahan käyttöön.

Mielenkiintoista on, että yhtiön tilintarkastajan veloituksesta 145 tuhatta euroa yli puolet on muita palveluja kuin tilintarkastus. Veroneuvonnasta tilintarkastaja on laskuttanut 7T euroa, vaikkei yhtiön toiminta edes ole veronalaista laivauskäsikirjan tuotantoa lukuunottamatta.

Apulaisoikeusasiamies on havainnut yhtiön toiminnassa joukon asioita, joihin saattaa liittyä laillisuusongelmia perustuslain 124 § näkökulmasta.

Pauii Vahtera

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Käsi kurottaa kaukaa

24/4/2020

Business Finland (BF) on Juha Sipilän luomus. Yhtiö syntyi, kun Tekes ja Finnpro yhdistettiin. BF jakaa veronmaksajien rahoja yritysten kehittämiseen. Yhtiössä työskentelee 600 konsulttia.

Olen itse ollut tekemisissä näiden BF-konsulttien kanssa reilut kymmenen vuotta sitten. Toiminta on vähintäänkin hämärää. Tässä pari tositarinaa.

Venäjä-konsultti tuli käymään minun firmassa. Hänellä oli valmiiksi täytetyt kaavakkeet mukana. Mies pyysi vain nimeni alle. Ihmettelin, että miten hän täytti kaavakkeen minulta mitään kysymättä. Konsultti totesi, että tässä on nyt ne lauseet ja sanat, joilla tukea saa. Rahat voit käyttää miten haluat, hän totesi. En hakenut tukea. Haiskahti huijaukselta.

Seuraava tapaaminen oli Suomi-konsultin kanssa. Nainen kertoi, että avain sanat ovat "teknologinen innovaatio". Niillä saa rahaa. Kysyin, että pitääkö kertoa ansaintalogiikka eli miten tästä tehdään bisnes. Konsultti vastasi, että ei se ketään kiinnosta. Tärkeintä on mitä sanoja käytät hakemuksessa. En hakenut tukea. Taas haiskahti huijaukselta.

Tämä härski meno näyttää edelleen jatkuvan. Lähes kuka vain saa tukea, kun osaa runoilla esimerkiksi sanoilla digiloikka, digitalisaatio, megatrendi, road map, disruptio, jne. Konsultit todennäköisesti käyttävät copypastea, kun tekevät hakemuksia liukuhihnalta.

Tätä neuvontaa harrastaa mm. firma, jossa Sanna Marinin puoliso on töissä. Näitä veronmaksajien rahaa kuppaavia konsultteja on tuhansia.

Tämä toiminta on kilpailua vääristävää. Jos osaat täyttää kaavakkeet trendisanoilla, saat tukea. Jos et osaa, et saa. Jos tunnet oikeat konsultit saat rahaa, vaikka mitään järkevää bisnesideaa ei olisikaan. Se on täyttä kusetusta.

Vuonna 2005 muutin Viroon mm. tästä syystä. Koin, että Suomi on mätä kaverikapitalismivaltio, jossa sisäpiiri vetää välistä. Ay-liike vetää välistä verottomia osinkoja ja muu sisäpiiri kuppaa yritystukia tai loisii Business Finlandissa, Sitrassa, erityisavustajina ja niin edelleen.

Koronatuet on jäävuoren huippu. Jos saisin päättää, niin "räjäyttäisin" Bisness Finlandin taivaan tuuliin ja käyttäisin siitä säästyneet rahat yritysverojen alentamiseen. Näin nekin rahat olisivat oikeassa paikassa, voittoa tuottavien yritysten toimintaa vivuttamassa.Viron yritysveromalli olisi paras yritystuki.

Trendisanoilla rahaa kuppaavien konsulttien armeija saisi mennä oikeisiin töihin. Tulemme näkemään, että Business Finlandia tulevat puolustamaan sisäpiirin kepulaiset, mm. Olli Rehn, Juha Sipilä ja Mika Lintilä.

Veikko Vallin

kansanedustaja (ps)

Facebook

 


0 kommenttia          Bookkaa tämä

Maksutta ja ilman ehtoja

24/4/2020

Markkinointiyhtiö, jossa pääministeri Sanna Marinin (sdp) puoliso Markus Räikkönen työskentelee, käyttää markkinoinnissaan hyväkseen Marinin nimeä ja asemaa. Asia liittyy Business Finlandin myöntämiin koronatukiin. Asiasta kertovat TE ja IL.

 

Talouselämän tietojen mukaan Räikkösen työpaikassa MarkkinointiAkatemiassa on yritetty hankkia uusi asiakas lupaamalla, että akatemia voi auttaa omia asiakkaitaan saamaan koronatukia.

Asiakashankinnassa on korostettu Räikkösen suhdetta pääministeri Mariniin.

Maksutta ja ilman ehtoja?

Pääministeri Sanna Marin kertoi tiistaina Twitterissä, että markkinointiyhtiö on hakenut ja saanut Business Finlandin avustusta 45 000 euroa. Hän kertoi myös, että markkinointiyhtiö on auttanut ”maksutta ja ilman ehtoja muita yrityksiä hakemusten teossa Business Finlandille ja Ely-keskuksille.”

Iltalehden tiedot viittaavat siihen, että joissain tapauksissa onnistuneista hakemuksista on maksettu palkkio. Lehden haastattelema toimitusjohtaja kertoo lähdesuojan takaa:

”Markkinointiakatemian edustaja kehui minulle puhelimessa vielä tuolloin, että he olivat tähän mennessä tehneet noin 40 hakemusta, joista lähes kaikki olivat menneet läpi. He tekevät hakemuksia yritysten puolesta ja ottavat onnistuneista hakemuksista palkkion.”

Toisaalta nimettömänä pysyttelevän toimitusjohtajan mukaan heidät yritykseltään ei peritty palkkiota.

Johto kiistää

MarkkinointiAkatemian toimitusjohtaja Mikko Pulkkila kertoo Talouselämälle, että kyse pääministerin nimen käyttämisessä on kyse yksittäisen ihmisen toiminnasta, ja että toiminta ei ole hyväksyttävää.

Iltalehti kertoo, että Pulkkilan mukaan Markkinointiakatemia ei ole saanut koronatukihakemuksissa auttamisesta minkäänlaista korvausta.

Marin etätöihin

Sanna Marin ilmoitti torstaina aamupäivällä siirtyvänsä varotoimenpiteenä työskentelemään etätöissä virka-asunnossaan Kesärannassa.

Kesärannassa on viime viikon lopulla työskennellyt henkilö, jonka lähipiiriin kuuluva henkilö on eilen saanut positiivisen tuloksen Covid19-testissä.

SUOMEN UUTISET

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Elokuu 2020 (31)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com