Suomi joutumassa maksumieheksi

28/5/2020

Perussuomalaiset vaati tänään suullisella kyselytunnilla, ettei Suomi lähde mukaan EU:n uusiin tukipaketteihin. EU-komissio julkisti eilen uuden velkapaketin, joka sisältää 500 miljardia lahjarahaa ja 250 miljardia lainaa. Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi paketista merkittävästi enemmän kuin saisi avustuksina takaisin.

Kansanedustaja Vilhelm Junnila kysyi, aikooko hallitus hyväksyä komission ehdotuksen ja sysätä velkaisten EU-maiden laskun suomalaisten maksettavaksi.

– Italia saisi 82 miljardia euroa tukia, Espanja 77 miljardia, Ranska 39 miljardia ja Kreikka 23 miljardia. Suomi saisi miljarditolkulla vastuita muiden veloista ja tuista. Tämän on loputtava! Suomen talous ei kestä, eikä kestä Suomen kansakaan.

Valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk) epäili, ettei paketti tule menestymään sellaisenaan.

– Eilen tuli tuo 2 000 sivua käsittelevä paketti. Hallitus ei ole ehtinyt pakettia käsitellä ja muodostaa kantaa. Tiedämme kuitenkin perusteet, joita siellä haetaan, yllättynyt Kulmuni vastasi.

Suomi voi estää paketin toteutumisen

Velkapaketin hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä jäsenmailta. Suomi voi estää paketin toteutumisen tai jättäytyä sen ulkopuolelle.

– Italiassa veronkierron hinta on 190 miljardia euroa. Ajatelkaa, että Suomi maksaisi jo ennen koronaa talouttaan heikosti hoitaneiden jäsenmaiden velkoja. Maiden, joilla on vaikeuksia saada edes omia kansalaisiaan maksamaan veroja!

Junnila tiedusteli miten paketti kannustaa Italiaa välttämättömiin menoleikkauksiin ja mitä hallitus vastaa suomalaisille, jotka maksavat nykyiset ja tulevat verot joita hallitus suunnittelee.

– On keskeistä että tehdään uudistuksia. Meillä on myös omasta takaa uudistuksia tekemättä, jotta selviämme isosta lainataakasta joka Suomelle tulee jo nyt kun elvytämme, Kulmuni kierteli.

Ruotsi sanoi yhteisvastuulle ”ei”

Junnilan mukaan kansalaisten on hyvä tietää, ettei Suomi vastustanut yhteisvastuuta Ruotsin tavoin.

– Vaikka lahjaraha muuttuisi kokonaan lainaksi, olisi suomalainen veronmaksaja silti vastuussa. Kosmeettinen vastikkeellisuus ja ehdot eivät nyt riitä, Junnila muistutti.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ruotsin turvallisuuspoliisi varoittaa

28/5/2020

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan maassa on ainakin kymmenen koulua, joita pitävät väkivaltaisiin äärijärjestöihin – erityisesti väkivaltaiseen islamiin – kytköksissä olevat henkilöt.

Säpon mukaan Ruotsissa on lukuisia kouluja ja esikouluja operoivia henkilöitä, joilla on yhteyksiä väkivaltaisiin äärijärjestöihin. Tällaisia kouluja on Ruotsissa noin kymmenen, ja näissä kouluissa on kaikkiaan satoja oppilaita. Koulut saavat valtiolta ja kunnilta miljoonia kruunuja toimintaansa varten.

Säpo varoittaa, että toiminnasta saattaa seurata radikalismin ja äärijärjestöjen kasvu Ruotsissa.

– Ääriliikkeet ja muut demokratian vastaiset voimat eivät saisi kyetä harjoittamaan julkisesti rahoitettua koulutoimintaa, joka voi vaikuttaa ääriliikkeisiin liittyvien yhteisöjen säilymiseen tai kasvuun, kertoo Säpon operatiivinen johtaja Johan Olsson.

Olsson painottaa, että ”valtion ei pidä rahoittaa koulutoimintaa, joka heikentää Ruotsia ja demokratiaa tukemalla väkivaltaisia ​​ääriliikkeitä”. Tämän estämiseksi Ruotsissa tarvitaan tehokkaita menetelmiä, jotka antavat viranomaisille mahdollisuuden kieltää avustukset tai keinot periä ne takaisin,

Kun Ruotsin radio haastatteli Olssonia, tämä myönsi, että kyse on pääasiassa islamilaisesta ekstremismistä.

– Näemme tämän laajana ilmiönä ja pitkäaikaisena ongelmana, ja kaikki väkivaltaiset ääriliikkeet voivat hyödyntää tätä mahdollisuutta, ja on tärkeää, että tämä otetaan säännöissä huomioon. Olemme nyt aktiivisesti työskennelleet lähinnä väkivaltaisten islamististen ääriliikkeiden parissa, Olsson sanoi.

Lähde:Nyheter idag

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Dagens Industri

28/5/2020

Ruotsi on yhdessä Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa näyttänyt keskisormea EU-komission ehdottamalle 750 miljardin euron jälleenrakennusrahastolle. Vaikka ehdotus tuskin menee läpi sellaisenaan, Ruotsi on tosipaikan edessä. Vaihtoehdot ovat joko Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyys tai ero EU:sta eli Svexit.

Euroopan yhteinen laina voi Dagens Industri -talousmedian mukaan olla koronakriisin ja Brexitin tärkein seuraus. Yhteishankkeisiin nuivasti suhtautuneiden brittien lähtö EU:sta on antanut Etelä-Euroopan maille avaimet valtaan.

Samaan syssyyn Ruotsi on ajautumassa pakkorakoon: maan on joko hyväksyttävä yhteisen finanssipolitiikan ehdot tai otettava hatkat koko Euroopan unionista.

Raha on vain maksuväline

EU-komission ehdottamat 750 miljardia euroa jälleenrakennukseen on toki paljon rahaa, mutta periaate on tärkeämpi. Tässä tapauksessa lainanottaja on EU ja 500 miljardia jaellaan avokätisesti puhtaana tukena, lähinnä Italialle, Espanjalle ja Ranskalle sekä entisen Itä-Euroopan maille. Siinä menevät romukoppaan EU:n tabut 30 vuoden takaa.

Jälleenrakennusrahaston on tarkoitus olla ainutkertainen, mutta harvapa tuohon uskoo. Yleisesti arvellaan rahaston olevan askel kohti EU:n talousunionia ja sitä myötä verotusoikeuden sekä taloudellisen päätäntavallan siirtoa Brysseliin. Suomeksi sanottuna heiluvassa tähtäimessä on liittovaltio.

Oma tupa oma lupa

Vaikka EU:n ratkaisut ovat kompromisseja, pakottavat nyt vellovat asiat Ruotsin pohtimaan omaa asemaansa unionissa. Vaihtoehdot ovat euron käyttöönotto eli jäsenyys Euroopan talous- ja rahaliitossa tai sitten ero EU:sta eli Svexit.

Ruotsi joutunee muiden Euroopan maiden lailla ottamaan ratkaisuissaan huomioon myös Kiinan kasvavan vaikutusvallan Euroopassa. Tähän viittasi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor keskiviikkona Expressenissä.

Kiinalaisilla on jo jalka Italian oven välissä ja rahaa riittänee todellisen uhkakuvan muodostamiseen EU:n yhtenäisyydelle.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Jotain positiivistakin - paluu Eurooppaan on alkanut

28/5/2020

Eurooppalaiset yhtiöt ovat jo ilman poliitikkojen käskyjäkin ennen kriisiä aloittaneet vetäytymisen Kiinasta. Tärkeänä tekijänä on palkkatason kohoaminen, eräin osin jopa eurooppalaiselle tasolle. Sikäläisille markkinoille suunnattu tuotanto tosin pysyy alueella, mutta muualle markkinoitava tuotanto on sijoittamassa toisaalla – toimitusvarmuuden mutta myös Kiinaa uhkaavien amerikkalaisten rankaisutullien johdosta.

Tuotantoa hajautetaan muille markkina-alueille, jotta ei oltaisi riippuvaisia yhdestä toimittajasta tai asiakkaasta tahi markkina-alueesta. Näinollen yritysten päätökset eivät välttämättä noudata poliitikkojen toiveita.

Houkuttelevia ovat esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Euroopan maat. Erityisen kiinnostavia ovat entisen Jugoslavian alueet Serbia, Bosnia-Herzegovina ja Makedonia. Silloin kyseessä ovat eritoten metalliteollisuus, autotuotanto, tekstiiliteollisuus ja lääketeollisuus.

Myös Turkki ja Ukraina ovat kiinnostavia sijoitusalueita. Silloin mielenkiintoa lisäävät EU-assosiointisopimukset sekä edullinen palkkataso.

Lähde: Welt

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen tilanne on vakava

28/5/2020

EU-komissio esittää EU-maille 750 miljardin kokoista elpymisrahastoa, jotta unioni toipuisi koronan aiheuttamasta talouskriisistä nopeasti. Elpymisrahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Rahastosta merkittävä osa menee koronakriisistä pahimmin kärsineille Italialle ja Espanjalle.

– 500 miljardin tuki tarkoittaa käytännössä lahjarahaa huonosti talouttaan hoitaneille Etelä-Euroopan maille, kuten Italialle ja Espanjalle. On totta, että korona on iskenyt niihin pahiten, mutta he itse ovat hoitaneet jo vuosia talouttaan huonosti. Suomalaisen veronmaksajan rahat eivät ole tarkoitettu paikkaamaan huonosti talouttaan hoitaneiden maiden virheitä, Euroopan asioista päättävän suuren valiokunnan varajäsen Sanna Antikainen laskee.

Itsenäisyys pelissä

Osa lainojen takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa unionin yhteisillä veroilla, joista yksi olisi muovivero. Myös päästökaupan tuloja ja mahdollista hiilitullia voitaisiin käyttää lainan takaisinmaksuun.

– Unionin oma verotusoikeus tarkoittaa sitä, että unioni on menossa yhä kiihtyvällä tahdilla kohti liittovaltiota. Tässä on nyt Suomen itsenäisyyskin pelissä. Nyt on ratkaiseva hetki, kun pitää sanoa ei. Myöhemmin on turha enää pullikoida, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä huomauttaa.

Ikuinen velkavankeus

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui tukipakettia kunnianhimoiseksi vastaukseksi koronakriisiin.

– Nyt on Euroopan hetki näyttää, hän totesi.

Suomen osuus rahastosta ei vielä ole tiedossa.

– Suomen tilanne on nyt vakava. On suuri pelko, että Suomi joutuu antamaan miljarditolkulla suoraa tukea sekä takailemaan lainoja niin paljon, että edessä on ikuinen velkavankeus. On tärkeää, ettei hallitus mene missään tilanteessa hyväksymään komission ehdotuksia, Antikainen ja Mäkelä painottavat.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Onko EU:n toiminta laillista?

28/5/2020

EU on rakentamassa valtavaa tukiohjelmaa, pääosa rahasta suunnataan Italialle ja Espanjalle. Heikki Koskenkylä käy läpi tukiohjelman pääkohdat Suomen Uutisille.

Euroopan unionin komissio julkisti ehdotuksen jäsenmaiden talouksien elvyttämiseksi. Tukipaketin koko on 750 miljardia euroa, josta avustuksia on 500 miljardia ja lainoja 250 miljardia euroa. Avustuksia ei peritä takaisin saajamailta. Lainat pitää maksaa takaisin. Kuten oli odotettua, kokonaissumma on suurempi kuin Merkelin ja Macronin esittämä 500 miljardia. Komissio kutsuu elpymisrahastoa nimellä ”Next generation EU”.

Näyttää siltä, että EU:n sopimukset ovat pelkkää paperia ja ne voidaan laittaa sivuun puhtaasti poliittisilla päätöksillä.”

EU:n komissio ottaisi lainaa, jonka maturiteetti voisi olla 20-30 vuotta. Lainan vakuutena olisi EU:n budjetti vuosille 2021-2028. Se on yhteensä vähän yli 1000 miljardia. Elpymisrahasto olisi budjetin liitännäinen. Yhteensä nämä olisivat noin 1850 miljardia euroa. Jo aiemmin päätetyt tuet olivat EVM:n kautta luottoja noin 240 miljardia ja komission ”SURE”-ohjelma 100 miljardia. Tukien yhteissumma olisi peräti noin 2200 miljardia eli 2,2 biljoonaa euroa.

Kysymyksessä olisi jättimäinen tukiohjelma jäsenmaille. Kaikki jäsenmaat saisivat jotain tukea, jos haluavat niitä anoa. Pääosa tuista ja varsinkin suorista avustuksista menisi Italialle ja Espanjalle sekä mahdollisesti myös Ranskalle ja Kreikalle. On vielä avoin kysymys, mitä tukia Suomi voisi saada ja mitä Suomen kannattaisi hakea. Suomi voisi ehkä saada 2-3 miljardia lainoina ja avustuksina. Suomen kokonaisvastuut takauksina, avustuksina ja jäsenmaksuosuuden korotuksena saattavat nousta jopa 20 miljardiin euroon. Toisaalta vastuut ajoittuisivat pitkälle ajalle.

Uuden elpymisrahaston lainan 750 miljardin korot ja kuoletus maksettaisiin takaisin EU:n budjetin jäsenmaksuosuuden korotuksena ja EU:n keräämillä veroilla. Komissio on pitkään haaveillut omasta verotusoikeudesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi elvytysrahaston julkistamisen yhteydessä, että EU-tason veroja voisivat olla muovivero ja digitalouden verotus. Hän puhui myös yleensä ”vihreistä veroista”.

Euroopan poliittisen eliitin unelmana on jo 1950-luvulta lähtien ollut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen.

Tämä valtava tukiohjelma ja EU:n verotuksen aloittaminen merkitsisivät selvää askelta kohti EU-liittovaltiota. Euroopan poliittisen eliitin unelmana on jo 1950-luvulta lähtien ollut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen. Erikoista tukipaketin julkistamisessa oli, että komission puheenjohtaja ei puhunut mitään tukipaketin laillisuudesta. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita. Tämä on kuuluisa no bailout -sääntö, jonka palauttamisen uudelleen voimaan otti presidentti Sauli Niinistökin esille viime viikonlopulla. Näyttää siltä, että EU:n sopimukset ovat pelkkää paperia ja ne voidaan laittaa sivuun puhtaasti poliittisilla päätöksillä.

Komission ehdotusta aletaan nyt käsitellä jäsenmaiden parlamenteissa ja myöhemmin EU:n kokouksissa. Odotettavissa on suurta erimielisyyttä elvytysrahaston koosta ja annettavan tuen ehdoista. Italia on vastustanut kaikkea ehdollisuutta. Suomen eduskunnalla on nyt tiukka paikka. Eduskunnan on huolella selvitettävä koko tukipaketin 2,2 biljoonaa laillisuus Suomen perustuslain kannalta. Suomen yhteisvastuut ovat myös nousemassa liian suuriksi Suomen talouden ja erityisesti julkisen sektorin kantokyvyn kannalta.

Heikki Koskenkylä

valtiotieteen tohtori

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomelle mopen osa

28/5/2020

Suomella ei ole yhteisvastuumekanismeissa muuta kuin hävittävää, kommentoi puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps). Hänen mukaansa Suomen pitäisi noudattaa ainakin yhtä tiukkaa linjaa kuin muut pienet nettomaksajamaat Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat.

Halla-aho kirjoittaa:

”Ei ole mikään ihme, että lahjoitusrahaston suurimmat edunsaajat ovat Italia ja Espanja. Ranska ja Saksa päättävät, mitä EU:ssa tehdään, ja kummankin maan pankeilla on huomattavia saatavia Italiasta ja Espanjasta.

Suomella ei ole yhteisvastuumekanismeissa muuta kuin hävittävää. Siksi Suomen pitäisi noudattaa edes yhtä tiukkaa linjaa kuin Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat. Ne ovat pieninä nettomaksajina tässä tilanteessa Suomen luontainen viiteryhmä.

Komission esitys on taas yksi osoitus siitä, että laeilla ja säännöillä ei ole mitään merkitystä. Lait ovat alisteisia politiikalle. Kun jotakin halutaan tehdä, laki on se, joka venyy ja paukkuu. Tällainen toimintatapa tekee EU:sta lähinnä rikollisjärjestön ja asettaa oikeusvaltiopuheet naurettavaan valoon.

On selvää, miksi komissio haluaa jakaa Etelä-Euroopan maihin lahjarahaa ilman ehtoja. Finanssikriisin jälkeen annettiin lainaa ja vaadittiin rakenteellisia uudistuksia. Ne aiheuttivat ei-toivottuja poliittisia reaktioita kuten EU-vastaista populismia, jolta halutaan tällä kertaa välttyä.

Etelä-Euroopan maiden julkinen talous oli kuralla jo ennen koronakriisiä. Tämä johtuu mm. siitä, että niiden verotusjärjestelmä on rikki, ja toisaalta puolueet ostavat vaaleissa ääniä palveluilla ja tulonsiirroilla, joita näiden maiden tuottavuus ja kilpailukyky eivät tue. (Jälkimmäinen toki koskee Suomeakin, mutta Suomi sentään osaa himoverottaa: kokonaisveroasteemme on korkeampi kuin Kreikassa, Italiassa tai Espanjassa.)

Kun kyseiset maat saavat entistä enemmän ilmaista rahaa, ja joku muu kuittaa niiden velat, arvatkaapa, kannustaako tämä niiden päättäjiä ryhtymään välttämättömiin mutta poliittisesti epäsuosittuihin talouden rakenteiden korjauksiin, menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Suomalaisilla päättäjillä on jopa pohjoismaisessa vertailussa hyvin lapsekas ja mustavalkoinen suhtautuminen Euroopan unioniin. Koska EU edustaa kaikkea hyvää, kaikki mitä EU ehdottaa, on hyvää. Jos EU pyytää Suomea heittämään voltin, Suomi heittää voltin hyvän puolesta.”

Suomen Uutiset

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Koronapaketti saa huutia oppositiojohtajalta

27/5/2020

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo Iltalehdelle tuoreeltaan, millaisia ajatuksia EU-komission ehdotus 750 miljardin euron koronakriisin jälleenrakennuspaketista hänessä herättää.

– Tarkoituksena ilmeisesti on, että EU:n budjetista lahjoitettaisiin suurimmissa vaikeuksissa oleville maille 500 miljardia euroa. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä EU:n tuloja nostamalla jäsenmaksuja, tilittämällä suurempi osa arvonlisäveroista Euroopan unionille ja eräillä muilla keinoilla, Halla-aho arvioi.

– Tässä on tietysti monenlaisia ongelmia meidän mielestämme. Ensimmäinen niistä on juridinen: se, että EU rikkoo omia sääntöjään, mikä itsessään ei ole uutta. EU on rikkonut EVM:n puitteissa sääntöjään kohta kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa sen, että oikeusvaltio on täysin alisteinen politiikalle, Halla-aho sanoo.

Euroopan vakausmekanismilla tuettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen esimerkiksi Kreikan valtion selviytymistä julkisesta velastaan. Silloin EU-komissio ja jäsenmaat asettivat ehtoja Kreikan pelastamiselle selvitystilasta.

– Näyttäisi siltä, että mitään ehdollisuutta ei tule, toisin kuin finanssikriisin jälkeisissä tukipaketeissa. Jäsenmailta ei edellytettäisi rakenteellisia muutoksia, joiden kautta ne saisivat taloutensa parempaan kuntoon.

Halla-ahon mielestä epäsuosittuja päätöksiä pitäisi eri maissa tehdä, vaikka se karkottaisi poliitikoilta äänestäjiä.

– Holtiton taloudenpito, josta näiden maiden ongelmat alun perinkin johtuvat, ei ainakaan hidastu sillä, että ne tietävät, että jäsenmaat ja EU vastaavat yhteisvastuullisesti niiden harjoittamasta tuhlaamisesta.

Isojen maiden intressi

Halla-ahon mukaan suurinta valtaa EU:ssa käyttävillä Saksalla ja Ranskalla on omat ymmärrettävät syynsä tukea komission politiikkaa.

– Eri jäsenmaiden intressit ovat monimutkaisia. Vaikkapa Italian valtionvelasta merkittävä osa on ranskalaisissa pankeissa. Saksalla on erittäin merkittäviä saatavia Espanjasta. Saksalla ja Ranskalla on rationaalinen kansallinen intressi sosialisoida Etelä-Euroopan maiden velkoja - saada siihen mukaan muut EU:n nettomaksajat, Halla-aho sanoo.

– Pienillä nettomaksajilla, kuten Suomella, ei ole mitään rationaalista intressiä olla mukana näissä kuvioissa. Itse asiassa lähes kaikki Suomeen verrattavissa olevat pienet nettomaksajat ovat tämän kyllä ymmärtäneet ja suhtautuneet nihkeästi näihin ehdotuksiin.

Halla-aho kiteyttää viestinsä EU-politiikkaa johtavalle Suomen hallitukselle seuraavasti:

– Minua ihmetyttää varsinkin vasemmiston tasolta suhtautuminen tähän asiaan. Ymmärtäisin humanitaarisena tavoitteena, että maksetaan köyhempien maiden laskuja ja velkoja, mutta tosiasiassa vaikkapa Kreikan ja Italian julkisen talouden surkea tila johtuu pitkälti siitä, että niiden verotusjärjestelmät ovat täysin rikki. Suuret osat elinkeinoelämästä eivät maksa veroja käytännössä lainkaan tai kiertävät veroja.

Lähde: Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomalaisille ei työ kelpaa

27/5/2020

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra otti eduskunnassa tänään esille sen, miten vähän hallitus on oikeasti valmis tekemään sen eteen, että suomalaisia saataisiin kannustettua maataloustöihin. Sen sijaan maahanmuuttajien työllistämishankkeita ja kampanjoita tulee jatkuvasti.


Hallintovaliokunta hyväksyi keskiviikkona henkilöllisyydeltään vahvistamattomien turvapaikanhakijoiden ja kielteisen turvapaikka- ja maastapoistamispäätöksen saaneiden henkilöiden työllistymisen maataloustyöhön. Perussuomalaiset jätti vastalauseen, jossa esitettiin koko lakihankkeen hylkäämistä.

Myöhemmin keskiviikkona täysistunnossa käsiteltiin lakiesitystä, jolla työttömyysetuuden suojaosaa nostamalla pyritään kannustamaan suomalaisia ja maassa jo olevia työttömiä ottamaan vastaan kausityötä ja liikkumaan työn perässä.

– Esityksen takana on kannatettava ajatus, ja työttömyysturvaetuuden suojaosan nostaminen väliaikaisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on hyvä asia. Perussuomalaiset ovat esittäneet jo aiemmin, että maataloille työhön menevän lomautetun tai työttömän pitäisi saada pitää väliaikaisesti etuus palkan päällä kokonaan, Riikka Purra sanoo.

Turvapaikanhakijat etusijalla

Purran mukaan kyseinen lakimuutos ei kuitenkaan tule juuri kannustamaan työttömiä näiden töiden pariin.

– Vaikka tulosuoja nousee, asumistuki laskee. Pelkän työttömyysetuuden suojaosan nostaminen voi pudottaa asumistukea, koska työttömyysturvan brutto nousee. Tämä ongelma on ilmeisesti tiedostettu hallituksessa, mutta siitä huolimatta hallitus ei esitä, että asumistuen suojarajaa nyt samalla nostettaisiin. Jos tukien varassa eläviä ihmisiä oikeasti halutaan saada ottamaan vastaan esimerkiksi 15 tuntia töitä, täytyisi molempia suojarajoja nostaa. Esitys ei aidosti kannusta vähävaraista työtöntä ottamaan vastaan matalapalkkaista osa-aikatyötä, Purra selittää.

– En voi välttyä ihmettelemästä, miten vaikeaa tuntuu olevan suomalaisten ja maassa jo vakiintuneesti olevien ihmisten töihin kannustaminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö verrattuna siihen, mikä koskee turvapaikanhakijoita tai esimerkiksi kausityöntekijöitä. Juuri tänään valiokunnasta saatiin ulos uusin ulkomaalaislain muutos, jolla halutaan helpottaa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden työskentelyä maatiloilla. Hyöty tulee olemaan olematon, mutta tulipahan hallitukselta taas tehtyä, Purra tuhahtaa.

Suomalainen jää miinukselle

Maatiloille töihin menevät turvapaikanhakijat ja kielteisen päätöksen saaneet saavat palkan päälle ilmaisen asumisen, ilmaisen terveydenhuollon, ilmaisen ruoan ja valtavan koneiston, joka pitää kädestä ja auttaa eteenpäin.

– Suomalainen työntekijä kun ottaa matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaan, hän saattaa jäädä miinukselle.

– Yrittäkääpä joskus tarjota porkkanaa ja palveluita matalapalkka-aloille siirtyville työttömille ja työmarkkinoilta tipahtaneille suomalaisille ja ihmetelkää, kuinka se työ yhtäkkiä kelpaakin. Tehkää siitä kannustavaa. Tällaisilla esityksillä niin ei tapahdu. Nyt te vain saatte taas syyn kertoa, että katsokaa nyt, ei suomalaisille työ kelpaa, ja sitten haalia maahan lisää ulkomaalaisia, Purra sanoo.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomelle lankeaa maksajan rooli

27/5/2020

Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.

Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.

Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia

Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.

– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.

Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita

– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.

Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin

Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.

– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.

– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.

– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Toukokuu 2020 (77)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com