Iltalehti - paskalehti

1/7/2013

Iltalehti on suomalainen, poliittisesti sitoutumaton iltapäivälehti. Se perustettiin vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainokseksi. Iltalehden kustantaja on Alma Media -konserniin kuuluva Alma Media Suomi Oy ja lehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä.

On paskapuhetta, että Iltalehti olisi poliittisesti sitoutumaton.

Iltalehti on sitoutunut perussuomalaisten haukkumiseen.

Tänään Helsingin Sanomat (minulle ei tätä tule, kun lopetin tilauksen, mutta lueskelin Cafe Riossa samalla kuin söin bataatista, perunoista, porkkanasta ja sipulista tehtyä kasvissoppaa) siteerasi Iltalehteä, jossa sanottiin, ettei perussuomalaisilla ole ratkaisua juuri mihinkään.

Se ei ole totta.

Olen niin monta kertaa esittänyt perussuomalaisten ratkaisun euroon ja Euroopan unioniin, etten jaksa sitä tällä haavaa vatvoa, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin meiltä löytyy täydellinen tutkimuksemme asiasta.

Suomen Perusta -ajatuspaja on julkaissut kaksi euroalueen kehitystä käsittelevää kirjaa. Ensimmäinen on Pellervon taloustutkimukselta tilattu selvitys euroalueen kehityksestä. Kirja on nimeltään Miten euroalue kehittyy? Tutkimuksessa on arvioitu Suomen tilannetta, euroalueen kehitystä lähitulevaisuudessa ja vaihtoehtoisia valuuttajärjestelmiä.

Seuraava julkaisu on Euroopan ja Suomen tulevaisuutta käsittelevä artikkelikokoelman Euro vai ei? Kirjaan on koottu yhteen kymmenen suomalaisen vaikuttajan ajatukset siitä,

miten Suomen tulisi edetä suhteessaan Euroopan unioniin ja eurojärjestelmään. Mikä parasta kirjoja ei tarvitse ostaa vaan ne voi ladata ajatuspaja Suomen Perustan sivuilta.

Pitäisiköhän minun lähettä linkki Iltalehden toimittajalle?

Näyttäkää minulle yksikin puolue, vaikkapa kokoomus tai demut, jotka ovat tehneet vastaavia.

Aivan.

Ette löydä, koska niitä ei ole.

On vain löysää lätinää ja käsittämätöntä lässytystä.

Iltalehdessä väitettiin myös, ettei meillä ole ratkaisua Sote-ongelmiin.

Kyllä meillä on.

Jos Iltalehden toimittaja olisi vaivautunut Joensuussa ottamaan mediamateriaalia sen sijaan, että toikkaroi humalaisen näköisenä ympäriinsä, niin hän olisi varmaankin kirjoittanut toisella tavalla.

Ei sentään.

Iltalehden tarkoitus on ole tehdä asiallisia ja tasapuolisia juttuja vaan solvata, panetella ja pyrkiä leimaamaan perussuomalaiset tyhmiksi. Tuollainen ihminen ei ole mikään "toimittaja" vaan poliittinen agitaattori, näljäinen ja inhottava politrukki, jonka tarkoitus on mollata puoltatoistamiljoonaa ihmistä, jotka kannattavat perussuomalaisia. Kun roskalehden ansaintalogiikka on tuolla tasolla, ei ole ihme, että myynti laskee.

Tässäpä tämä - lyhykäisesti.

Pidempi versiokin löytyy, mutta kun jo tämäkin menee yli Iltalehden "toimittajan" ymmärryksen, niin antaa olla.

Olkaa hyvä:

Suomen palvelukunnat -ohjelma

Perussuomalaisten kunta- ja sote-ohjelmassa on keskipisteessä ihminen

Mitä lähempänä toisiaan palvelun tarvitsija, palvelu ja palvelusta päättävä ovat, sitä paremmin pystytään tyydyttämään kansalaisten tarpeet. Samalla vältetään kansalaisten pompottelua luukulta toiselle ja estetään turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Siksi perussuomalaiset haluavat kehittää lähipalveluja ja lähidemokratiaa säilyttämällä peruskunnat. Lisäksi tutkimusten ja tilastojen mukaan lähellä tuotetut palvelut ovat edullisia, sillä pienissä kunnissa palvelut per asukas tuotetaan noin 20 % halvemmalla kuin isoimmissa kunnissa.

Perussuomalaiset kannattavat kuntien välistä yhteistyötä silloin, kun jonkin palvelun tuottamiseen tarvitaan peruskuntaa laajempi alue. Jos kunta katsoo tarpeelliseksi liittyä toiseen kuntaan, sen on voitava tehdä se täysin oman harkintansa tuloksena. Kuntia ei saa millään tavalla pakottaa kuntaliitoksiin, sillä se on myös demokraattisen päätöksenteon vastaista.

Nykyisen terveydenhoidon toimivin osa ovat erikoissairaanhoidon kuntayhtymät. Siksi ne on säilytettävä. Suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhoidossa, joten perussuomalaiset kannattavat perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä mahdollisimman pikaisella aikataululla. Näin saadaan henkilöstön osaaminen sekä tekniset ja taloudelliset voimavarat tehokkaaseen käyttöön ja hoidetaan kuntalaisten terveyspalvelut nykyistä paremmin. Tämä on myös nopein ja kustannustehokkain tapa saada palvelut toimimaan. Yliopistolliset sairaalat ja HUS hoitaisivat kaikkein vaativimmat tehtävät.

Terveyspalveluiden uudistamisen jälkeen selvitetään peruskuntaa laajemman alueen vaativien palvelujen tuottaminen. Tavoitteena on erilaisten ylikunnallisten organisaatioiden yhdistäminen yhden nykyistä toimivamman ja demokraattisemman piirikunnan tehtäväksi, joka on esim. talousalueen tai laajemman alueen kokoinen. Piirikunnalle voisivat kuulua esimerkiksi työvoimapalvelut, erilaiset lupa-asiat, ammatillinen koulutus, pelastustoimi ja maankäytön suunnittelu.

Kokonaisvaltainen uudistus

Keskipisteessä on palveluja tarvitseva ihminen, jonka hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ihmisarvosta huolehditaan.

Suomen palvelukunnat -ohjelma perustuu peruskunta-piirikunta -pohjaiseen rakenteeseen, jossa peruskunta on keskeinen vaikuttaja ja piirikunta vastaa peruskuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämisestä.

Piirien määrä ja väestöpohja määräytyy alueellisten palvelutarpeiden mukaisesti siten, että palvelut turvataan riittävän lähellä niiden tarvitsijoita.

Ohjelma yhdistää perusterveydenhuollon sairaanhoitopiireihin. Voimavaroja suunnataan perusterveydenhuoltoon ja ennalta ehkäisevään toimintaan.

UUDISTUKSEN KESKEISET OSAT

Yhdistetään perusterveydenhuollon järjestämisvastuu sairaanhoitopiireille.

Sairaanhoitopiirit säilyvät kuntayhtyminä. Alueen palveluja voivat tuottaa myös yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt (monituottajamalli).

Terveyspalveluiden yhdistäminen varmistaa yhtenäisen, taloudellisen ja vaikuttavan hoito- ja palveluketjun. Säilytetään hyvin toimivat rakenteet. Estetään myös erikoissairaanhoidon hajoaminen, mikä on vakava uhka, jos sairaanhoitopiirit lakkautetaan.

Jotkut vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut ja vaativimmat sosiaalipalvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta.

Säädetään lähipalvelulaki turvaamaan ihmisille tietyt palvelut peruskuntansa kautta.

Lähipalvelujen turvaamiseksi järjestämislaissa tai erillisessä lähipalvelulaissa säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa.

Rahoituksessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin.

Valtionosuudet siirretään yksikanavaisessa rahoitusmallissa peruskunnalle. Peruskunnat rahoittavat sairaanhoitopiirin toiminnan (kuntayhtymä).

Kunnat jatkavat itsenäisinä

Peruskunnat jatkavat itsenäisinä, mikäli niiden valtuustot näin päättävät. Kunnat voivat liittyä vapaaehtoisesti. Peruskunnilla on laaja yleinen toimiala. Kannatamme itsenäisiä peruskuntia ja kuntien välistä yhteistyötä.

Peruskunnat hallinnoivat piirikuntaa, jonka järjestämisvastuulle siirretään ne tehtävät, jotka vaativat peruskuntaa laajemman väestöpohjan.

Pääkaupunkiseudulla (metropolialueella) voidaan tehdä erilainen ratkaisu kuin muissa osissa maata, HUS säilyttäen.

Jos joku vielä haluaa lisätietoja, niin niitä antavat mielellään kansanedustajat Pirkko Mattila, Jari Lindström, Reijo Tossainen ja Ari Jalonen.

Numerot ja meilit löytyvät eduskunnan nettisivuilta.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com