Hyvä veli - paha veli

17/4/2014

Salon Seudun Sanomien toimittaja Asko Lehtonen kirjoitti tänään pakinassaan (johon ei ole vastineoikeutta) "jos nyt kuitenkin" -menetelmästä, jossa viittasi perussuomalaisten ponteen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa kaupungin työntekijöiden vapaa-ehtoinen palkanalennus ja välttyä lomautuksilta.

Jos nyt kuitenkin yritettäisiin, sillä kuntasektori on kuin valtio valtiossa, jota hallitsevat ay-liikkeen tiukat säännöt, joita yksityisellä puolella ei ole. En ole milloinkaan aikaisemmin törmännyt vastaavaan yksityissektorilla vastaavaan. Mitä enemmän kuntasektorin ay-asioihin perehtyy, sitä enemmän tukka nousee pystyyn.

Salon "konkurssia" vauhditti kymmenen kunnan yhdistyminen yhdeksi kriisikunnaksi. Mansikkana kermakakussa olivat viiden vuoden irtisanomissuoja, joka on täysin käsittämätön ja kertoo vain siitä, ettei töitä ole tarpeeksi, ja palkkojen korottamainen eli "harmonisoiminen" ylimmän palkan mukaan. Seurauksena olivat miljoonien ylimääräiset menot.

Valtuutettu Raimo Honkanen kirjoitti jo viime vuoden puolella asiasta varsin tyhjentävästi blogissaan:

”Prosessin aikana on selvinnyt, että kuntapuolella näyttää toimivan ”hyvä veli” -verkosto. Sen lonkerot näyttävät ulottuvan kaikkialle alkaen kunnan perustyöntekijöistä johtajiin ja jopa valtakunnan tasolle asti. Kunnan työntekijöille on luotu suojamuuri, joka suojaa myös selviä suojatyöpaikkoja. Tätä uskomatonta järjestelmää on rakennettu vuosikymmenten ajan.

On keksitty kummallisia palkkausjärjestelmiä kuten kaikille sama palkka tehtävistä, vastuualueen koosta ja henkilön taidoista piittamatta, kunhan vain toimivat samalla organisaatiotasolla. Jos joku saa euronkin vähemmän niin heti tulee syyte yhdenvertaisuuden periaatteen rikkomisesta. Millään perusteella ei voi ketään erottaa, se yritetään eri verukkein tehdä mahdottomaksi. Palkkaa voidaan kevein perustein korottaa, mutta alentaminen pyritään estämään massiivisin operaatioin.

Palkankorotusautomaatiksi on aikanaan kehitetty ”työn vaativuuden” arviointi, jossa porukka arvioi keskenään toistensa palkkoja ja aina tuloksena on palkankorotus. Palkan alentamisesta tai vapaaehtoisista lomista on tehty kielletty puheenaihe ja niitä pidetään jo ajatuksenakin mahdottomina.

Koko tämä järjestelmä on aikaansaanut sen, että kunnat ovat vuosikausia toimineet palkkajohtajina Suomessa. Eli kuntien palkat ovat kasvaneet voimakkaammin kuin yksityisen sektorin. Salossa tästä palkankorotusautomatiikasta on tehty oikea tieteenala, sillä Salon palkkataso on onnistuttu hilaamaan muita kuntia korkeammalle.”

Näin Honkanen.

Poliittisissa puheissa sanotaan aina, että kuntien henkilökunta on kunnan tärkein voimavara. Niin varmasti onkin. Katsellaanpa.

Kun Salossa muun muassa perussuomalaiset halusivat yksinkertaistaa kaupungin organisaatiota ja siirtää päätäntävaltaa alaspäin suorittavalla portaalle saakka, niin uskoimme sinisilmäisesti, että esimerkiksi (tämä on vain esimerkki, enkä syyllistä ketään) koulujen rehtorit iloitsevat, kun pääsevät päättämään oman koulunsa asioista heille annetun budjettiraamin mukaan vapaasti henkilökuntansa eli opettajien kanssa. He tuntevat paikalliset asiat parhaiten.

Miten kävi?

No, ei onnistunut, koska nämä vastuuhenkilöt pyysivät ensimmäiseksi lisää palkkaa, koska hommat ja vastuu kasvoivat.

En ihmettele yhtään, jos apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa näki ainoaksi mahdollisuudeksi kouluverkon rankan supistamisen.

Siihenkään ei valtavasta kuulemiskierroksesta huolimatta näytä päästävän.

Jossain on vika. Eikä se ole virkamiesportaassa tai päättäjissä.

Yksityisektorilla kesälomapäivien määrä vuodessa on 30 ja kun lauantait lasketaan lomapäiviksi, lomapäiviä on 25. Kunnissa lauantaita ei lasketa lomaksi, jolloin pitempään kunnissa olleet työntekijät saavat 38 lomapäivää vuodessa.

Otetaan esimerkki Vantaalta, jonka asiat ovat totaalisesti päin seiniä. Siellä 39 prosenttia vakinaisesta henkilökunnasta saa henkilökohtaista palkanlisää. Liikelaitokset maksavat tulospalkkioita. Joka kolmas työntekijä saa kannustuslisää. Ja palkkiolomiakin pidetään. On työsuhdematkalippu, on kaikenlaista tyky-päivää, on palkallisia opintovapaita.

Vantaalla eläke- ja muut henkilöstömenot ovat 31,5 prosenttia palkoista. Yksityissektorilla menot jäävät 22-24 prosenttiin. Kuntien korkeammat menot johtuvat kuntien eläkevakuutukselle maksettavista eläkemaksuista sekä erilaisista työviihtyvyyteen tehdyistä panoksista.

Kuntien eläkkeet maksetaan kunnallisveroista. Vain pieni osa eläkkeistä on rahastoitu. Kun kuntien henkilökunta eläköityy, eläkemaksut ja sitä kautta kunnallisverot nousevat. Jos kuntien palveluja tehdään enemmän yksityissektorin kautta, eivät eläkemenot minnekään katoa.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com