Salon investoinnit

21/6/2014

Kuntien talous jakaantuu yleisen kirjanpitomenettelyn mukaisesti käyttötalouteen (vuosittaiset menot ja tulot) sekä investointeihin. Kunnille tyypillisiä investointikohteita ovat rakennukset, tiet, sillat, urheilutilat, kunnallistekniikka, maa ja erilaiset peruskorjaukset.

Jos yritys tekee investoinnin, se olettaa, että valmistuttuaan investointi alkaa tuottaa rahaa yhtiölle. Kyse on tällöin "tuottavasta investoinnista", joita Salokin tekee liikelaitostensa kautta. Vähitellen investointi kuolettaa kustannuksensa, jolloin se kääntyy voitolliseksi ja jauhaa kaupungin kassaan rahaa. Tuottavissa investoinneissa on aina myös riski. Kunnan täytyy laskea, minkä suuruisen riskin se pystyy kantamaan.

Suurin osa kunnan tekemistä investoinneista on "ei-tuottavia". "Ei-tuottavien investointien" ongelma on siinä, etteivät ne tuo riittävästi tuloja kaupungin kassaan. Lainan ottaminen näihin investointeihin sisältää suuren riskin, joka mielestämme kannattaa ottaa vain, jos luvassa on tulevina vuosina ylimääräisiä tuloja kunnalle.

Salon virkamiehet haluavat kovasti investoida. Meneillään tai suunnitteilla ovat muun muassa Salon sairaalan mahdollisen korjaus, Armfeltin ja Moision sisäilmaongelmaiset koulut, Katatie 52:n parannus, Metsäjaanun teollisuusalue, Astrum-keskuksen liikenneympyrä, urheilukentän jättiremontti ja paljon, paljon muuta.

Erästä investointia ei ole edes mainittu, mutta suunnitelmia on olemassa. Tämä investointi koskee vanhusten hoitoa ja se on mielestäni tärkein investoinneista. Näyttää siltä, että muut puolueet ovat siirtyneet tässä asiassa ylälauteille.

Valtio vähentää, ministeri Susanna Huovisen suosiollisella avustuksella, vanhusten laitospaikoista siirtämällä vanhukset kotihoitoon 300 miljoonaa euroa. Omaishoitajat tekevät jo nyt valtiolle kahden miljardin euron edestä ilmaista työtä vuodessa.

Virkahenkilöiden pitäisi tarkoin harkita, kumpaa vanhuksemme tarvitsevat enemmän: Kantatien paraanusta, Metsäjaanun teollisuusaluetta vai paikkaa, jossa he voivat viettää elämänsä viimeiset kuukaudet turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä?

Loppuun muutama kysymys, joita kukin virkamies voi itse tykönään miettiä.

Montako henkilöä jonottaa tällä hetkellä hoitopaikkaa hoivakoteihin?

Onko em. luvussa huomioitu kotona odottavat huonokuntoiset vanhukset ja paljonko heitä on?

Millainen suuntaus hoivapaikan tarpeessa on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana?

Montako paikkaa vuosittain keskimäärin vapautuu luonnollisen poistuman kautta?

Kajalakotia vanhusten hoitopaikkana ollaan lopettamassa ja tilalle otetaan mielenterveyskuntoutujia. Täyttävätkö he Kajalan vapaat tilat kokonaan vai jääkö Kajalaan tyhjiä hoitopaikkoja? Miten suuri tilan tarve Kajalassa on mielenterveyskuntoutujille? Mikä on mielenterveyskuntoutuksen tarve tulevaisuudessa?

Kuinka mittavia investointeja vanhustenhoidon kuntoon saattaminen Salossa vaatii ja voidaanko vanhukset asettaa etusijalle muihin investointeihin nähden?

Toisin sanoen, ovatko Salossa tyhjät tiet ja teollisuusalueet tärkeämpiä kuin ihminen?



Bookkaa tämä



50000 kirjoitti:
23/6/2014 08:07

Muuten saiko Salon sisäilmaongelmien johdosta virkamiehet edes kirjallista varoitusta kun sisäilma ongelmat syntyvät laiminlyönneistä?
Rivityöntekijät saavat varoituksia jo sellaisesta, kun eivät soita sairasloman alkaisesta vaan lähettävät tekstiviestin, kun esimiestä ei tavoita virka- ajan ulkopuolella. Salon pulimet kun eivät toimi kahteen suuntaan. Eli esimies ei voi soittaa työntekijälle viestin saatuaan.
Marjatta Halkilahti kirjoitti:
23/6/2014 09:48

Niinpä niin.

Siinä vaiheessa kun Kajalakodin vanhusasukasmäärä oli alasajettu pariinkymmeneen kuulimme jossain palaverissa virkamiehen suusta, että semmosen paikkamäärän taloa ei ole tarkoituksenmukaista pitää pystyssä.
Kummasti se vaan on tarkoituksenmukaista, jos ja kun sisällä on alle 20 mielenterveyskuntoutujaa.

Nyt talosta haetaan sisäilmaongelmaa, jota ei vanhainkotiaikana ollut. Vai löytyykö jostain lista silloisen henkilöstön sairaspoissaoloista?

Pahat kellot kertovat, että siksvarten nyt ongelmia on, kun mielenterveyskuntoutujat eivät tykkääkään ko. paikasta. Mites mahdettiin etukäteisinfot ja tutustumiset alunperin hoitaa?

Kajalakodin vuoden 1972 osan (jossa näitä ongelmia nyt on) on rakentanut sama rakennusfirma, joka rakensi Astrumin.



Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com