Kalle Isokallio

29/12/2014

Kaikki mediat ovat toitottaneet kohta neljä vuotta, kuinka hyvinvointivaltiota ajetaan alas kiihtyvällä vauhdilla. Suomen Kuvalehti kolmenkymmenen hengen toimituksensa voimin on ainoa media, joka lopetti vinkumisen ja selvitti, mikä on todellisuus. Helsingin Sanomat tai Yleisradio, joissa kummassakin on satojen hengen toimitukset, eivät siihen kyenneet. Mahtaisiko johtua siitä, että Ville Pernaa tuli Kuvalehteen päätoimittajaksi hyvä-vel i-laiskuriloosin ulkopuolelta?

Lopuillaan olevan vaalikauden aikana valtion velka kasvaa 30 miljardilla eurolla ja kuntien velka 10 miljardilla. Yhteiskunta siis tuottaa meille tänään hyvinvointia velaksi, jonka lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat huomenna maksamaan, jos Suomeen jäävät. Noiden lukujen valossa ei uskoisi yhdenkään poliitikon tai heitä nuoleskelevan median kehtaavan väittää, että hyvinvointivaltiota ollaan ajettu alas.

Katainen puhui ensin kolme vuotta pehmeitä Urpilaisen kompatessa ja nyt lööperiduoettoa laulavat Stubb ja Rinne. Tähän mennessä tällä vaalikaudella valtio on tuhlannut 400 miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän. Miksi sitä kutsutaan säästämiseksi, on minulle arvoitus. Suurin osa tuostakin ”säästöstä” on ”säästetty” pienentämällä valtion kunnille antamia avustuksia. Joka on siis johtanut kunnallisveron korotuksiin ja kuntien velkaantumiseen.

Kun valtion budjetti on noin 55 miljardia, hyvinvointiyhteiskuntaa on siis ajettu alas 0.7 prosenttia. Kun se jakaa vaalikauden kestolla, niin alasajoa on tapahtunut vajaa 0.2 prosenttia vuodessa. Miten minusta tuntuu, ettei semmoisesta alasajosta ihan joka päivä pitäisi uutisoida kissankokoisin kirjaimin, tai kailottaa joka viikko Ajankohtaisessa Kakkosessa.

Kovin suuria otsikoita ei ole siitäkään näkynyt, että tämän vuoden kolmannella kvartaalilla kuntasektorin palkat nousivat 2.6 prosenttia ja yksityisen sektorin 0.8 prosenttia. Maahan on näköjään syntymässä maailman pahuudelta suojattu palkankorotusaateli, jonka palkoista päättävät poliitikot ja ne maksetaan ottamalla velkaa. Kalliiksi käy veronmaksajille vaalien läheisyys. Työvoimastahan kunnilla kun ei voi olla pulaa. Eihän tuolle palkankorotusaatelille muuten olisi tarvinnut taata viiden vuoden irtisanomissuojaa kuntaliitoksien yhteydessä.

Eipä ole siihenkään osunut tutkivan journalismin haukansilmä, että kuntapuolella tehdään vuositasolla noin 80 tuntia vähemmän töitä kuin yksityisellä puolella. Jos olisi osunut ja käteen olisi sattunut laskukone, nopeastihan sen olisi laskenut, että jos tekisivät saman verran tunteja kuin yksityisellä puolella, hyvinvointivaltio saisi 20 000 miestyövuodella lisää hyvinvointia. Joka olisi joka vuosi seitsemän kertaa enemmän kuin millä sitä hyvinvointia on ”leikattu” koko vaalikaudella.

Kalle Isokallio blogissaan, jonka löydät täältä.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com